2015-05-02 HS: Näistä tuleva hallitus voi joutua leikkaamaan

[rähmis]

Seuraava hallitus varautuu leikkaamaan valtion menoja. Työtä aletaan tehdä jo aivan lähipäivinä keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän vetämissä hallitusneuvotteluissa.

Mahdollisen tulevan pääministerin, Juha Sipilän, mahdollisen tulevan valtiovarainministeri Timo Soinin (ps) ja ehkäpä joko Alexander Stubbin (kok) tai Antti Rinteen (sd) työtä helpottamaan on nyt kehitelty uusi työkalu.

Valtiovarainministeriö on laatinut poliitikkojen käyttöön menokartoituksen. Raporttiin on koottu tärkeimmät palvelut ja etuudet, jotka rahoitetaan joko kokonaan tai osittain valtion varoin. Esimerkiksi kuntapalveluista on otettu mukaan ne, joiden rahoitukseen valtio osallistuu.

Menon kuvailun ja siihen kuluvan rahasumman lisäksi jokaisen menon kohdalle on myös kirjattu kyseiseen menoon liittyvät muutostarpeet sekä etuuden tai palvelun vaikuttavuus tutkimusten näkökulmasta.

Poliitikot voivat siis katsoa, mikä toiminta on tehokasta ja mikä tehotonta, miten paljon niihin kuluu rahaa, ja valikoida näin, mistä ehkä voitaisiin luopua.

Koko aineistoon voi tutustua verkossa, mutta otetaan joitakin esimerkkejä.

-----------------------------

Maahanmuutto kiinnostaa tietysti myös. VM on löytänyt yli 200 miljoonaa valtion suoraan rahoittamia selkeitä maahanmuuttajakustannuksia.

Esimerkiksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä heidän kotouttamisensa maksaa voin 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Kotouttamissuunnitelmien on osoitettu lisäävän maahanmuuttajien palkkatuloja selvästi, noin 20 000 euron verran 10 vuoden tarkastelujaksolla, ja samalla ajanjaksolla maksettujen etuuksien määrä on vähentynyt 8 000 eurolla.

Toisaalta oleskeluluvan hakuprosessi on monimutkainen ja puutteellinen, mikä lisää työmäärää. Tiedot ovat hajallaan eri rekistereissä eikä viranomaisilla ole aikaa maahanmuuttajien opastamiseen. Myös kunnille maksettavat korvaukset on todettu liian pieniksi ja aika lyhyiksi sekä järjestelmä kankeaksi, mikä haittaa kuntapaikkojen löytymistä pakolaisille.

Lisäksi maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kuluu keskimääriin 33 euroa per opiskelupäivä, eli noin 52 miljoonaa euroa vuodessa.

Ideana on antaa Suomeen muuttaneille aikuisille suomen tai ruotsin opintoja sekä työelämä- ja yhteiskuntataitoja ja näin yrittää saada heidät helpommin töihin tai jatko-opintoihin.

Vuonna 2013 koulutettiin 13 000 maahanmuuttajaa, noin 10 prosenttia lähes 1,4 miljoonasta opiskelijatyöpäivästä oli aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opettamista.

Koulutuksen suoria hyötyä on vaikea arvioida. Opiskelijat itse ovat tyytyväisiä ja kokevat tietojensa lisääntyneen ja sopeutumisen Suomeen helpottuneen. Mutta auttaako koulutus kiinni työelämän syrjään?

Noin 10 prosenttia opiskelijoista siirtyy työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen, mutta usein työllistymisen todennäköisyys paranee muutenkin sitä mukaa, kun maassa vietetty aika pitenee.

Hesari

[Uuno Nuivanen]

Noin 10 prosenttia opiskelijoista siirtyy työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen

[Micke90]

Ihme, että Hyysäri edes manitsee maahanmuuton kulut. 

[Professori]

Sinänsä hyvä juttu tuollainen laskuri.

Valitettavasti jälleen kerran silmiinpistävää tuossa laskurissa oli maahanmuuton epäsuorien kustannusten puuttuminen. Paljonko maksaa terrorismiuhan takia kasvanut tarve torjuntatoimenpiteisiin, paljonko maksavat joukko- ja yksittäisraiskattujen naisten (ja miestenkin) komplikaatiot, paljonko maksaa rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien aiheuttama lisäkustannut vankeinhoitolaitokselle tai onko positiivisen diskriminaation takia työpaikkaa vaille jäävän kantasuomalaisnuoren syrjäytyminen? Myös työperäisestä maahanmuutostakin syntyy epäsuoria kustannuksia kantaväestön työpaikkojen valuessa virolais-venäläiselle halpatyövoimalle.

Nuo edelle kirjaamani epäsuorat kustannukset ovat todellisia, ja todennäköisesti kaikkiaan merkittävästi suurempia kuin suorat kustannukset. Toisaalta ymmärrän kyllä, että niiden sisällyttäminen laskuriin on vaikeaa ja ehkä jopa mahdotonta. Samalla niiden pois jättäminen osoittaa sen, ettei tällaisilla laskureilla voida saavuttaa objektiivista totuutta. Päin vastoin, ja nyt en väitä että näin on tapahtunut, ottamalla mukaan joitain kustannuseriä ja sisällyttämällä toisia eri asiayhteyksiin syntyy laskurin tekijälle valtava vaikutusvalta tulevan hallituksen ratkaisuihin.

[Alapo]

Noin 10 prosenttia opiskelijoista siirtyy työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen, mutta usein työllistymisen todennäköisyys paranee muutenkin sitä mukaa, kun maassa vietetty aika pitenee.

Ja kuinkahan moni työllistyy ilman palkkatuettua työharjoittelua yms muuta tukitoimenpidettä? 1% ehkä. Kaikki nuokin matalapalkka-aloille. Silti, loppuja pitää kouluttaa että työllistyisi, nykyisin kun ei pääse töihin ellei ole pino kaikennäköisiä kortteja taskut pullollaan. Ne kulut tietysti piilotetaan muuhun työttömien työllistämiseen käytettävien kulujen joukkoon.

[Asra]

Tuo menoraportti on ehkä vain jonkinlainen toivelista, josta kokoomuslainen valtiovarainministeri saa valita mistä supistellaan. Vähän luulen opintotuen muuttuvan entistä lainapainotteisemmaksi. Maahanmuuton kustannuksissa ei kosketa siihen helpoimpaan palikkaan, eli toissijaisen tms. humanitäärisen syyn perusteella tulevien maahanmuuttajien määrään. Terveydenhuollon maksut nousevat jne.. Samanlaista näpertelyä taas seuraavat neljä vuotta, varsinkin jos ps jätetään ulos hallituksesta jollain keinolla.

[Juffe]

Maahanmuutto ei valitettavasti taida olla sellainen asia, jota leikkaamalla saataisiin leikattua kuluja merkittävästi. Sen sijaan se on asia, jota leikkaamalla voidaan ehkäistä tulevaa kulujen rajua nousua.

[siviilitarkkailija]

Noin 10 prosenttia opiskelijoista siirtyy työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen,

Mikä tarkoittaa että 90 prosenttia EI TYÖLLISTYNYT ja koulutus, varmaan oli mukavaa ja OPPILAALLE hyödyllistä MUTTA EI SITÄ RAHOITTANEELLE VALTIOLLE.

mutta usein työllistymisen todennäköisyys paranee muutenkin sitä mukaa, kun maassa vietetty aika pitenee.

Paitsi että on selvää jos venytetään vuosikertomukset vuosikymmenien mittaisiksi, työllistymisen todennäköisyys varmasti paranee. Mutta se mihin ja millä ehdoilla työllistytään, ja pystyykö tämä työllistyjä maksamaan palkastaan niin paljon veroa että työllistyminen tosiasiallisesti ON VALTION KANNALTA KANNATTAVAA vai ainoastaan terapeuttista työttömyystilaston kaunistelua on toinen asia.

Tämä on kuitenkin vain yksi ainoa pieni siivu koko budejtissa ja sen höyläily on tärkeää ainoastaan periaatteellisena tekona.

Tärkeämpää on ymmärtää eri maahanmuuttajaryhmien erot sopeutumisessa ja työllistymisessä. Maahanmuuttajien työllistymisessä on isoja eroja. On ryhmiä jotka työllistyvät ja ryhmiä jotka eivät työllisty. Siksi valtiontalouden mittareissa mielellään paketoidaan kaikki samaan kasaan ja kerrotaan että valtiontalouden kannalta kaikki maahanmuuttajat ovat samanlaisia. Eivät ole. Maahanmuuttajien välillä on eroja. Mutta 90 prosentin työttömyys tai vain 10 prosentin onnistuminen koulutuksessa ei ole millään mittarilla mitattuna kestävä tai kannattava. Kukaan ei epäile etteikö koulutus olisi oppilaiden mielestä kivaa ja hyödyllistä. Hitto, kyllä minäkin haluaisin opiskella valtion piikkiin hävittäjälentäjäksi. Mutta eipä tuo valtio minulle hyödyllistä koulutusta tarjoa vaikka kuinka kokisin sen mukavaksi ja MINUA hyödyttäväksi.

Tuloshaluttomuus johtaa näihin kielikylpyammeisiin, joissa on kuultu kuinka mukavaa opettajalla on ja kuinka paljon oppilaat ja opettajat oikeasti oppivat toisiltaan. Tosiasiassa ovat aikuisten päiväkerhoja joiden hyöty on ainoastaan työvoimapoliittiinen, ei koulutus tai työpoliittinen. Kielenopetuksen ei pidä olla valtion varoilla harjoitettuna hauskaa vaan tuloksellista.

[tutkimus]

Kuntaliitto: Tuet riittämättömiä

Kunnat saavat valtiolta korvauksia sen mukaan, kuinka paljon niissä asuu pakolaisia. Alle seitsemänvuotiaista maksettava korvaus on 2 300 euroa ja tätä vanhemmista noin 7 000 euroa vuodessa.

Kun pakolaiset muuttavat, rahat seuraavat heidän perässään uuteen kuntaan. Näin maahanmuuttajia vetävä pääkaupunkiseutu saa kyllä korvauksen jokaisesta pakolaisesta.

Ongelmana on kuitenkin se, että korvaukset eivät riitä kattamaan pakolaisista aiheutuvia kuluja.

– Kaikkien kuntien tulisi saada oikeudenmukaiset ja riittävät resurssit maahanmuuttajien kotouttamiseen. Erityisesti humanitäärisin perustein tulleiden maahanmuuttajien osalta valtio korvaa kunnille laskennallisena korvauksena tietyn osan kotouttamisesta. Nämä korvaukset ovat huomattavasti alle sen kustannustason, mitä sitten nämä palvelut maksavat, Wikman Kuntaliitosta sanoo.

Viime vuonna kunnille jaettiin valtionosuuksia kaikkiaan 45 miljoonaa euroa vieraskielisten peruskoululaisten määrän mukaan.

Tänä vuonna vieraskielisistä maksettavaa valtionosuutta on korotettu lähes puoleen miljardiin euroon, mutta summa jaetaan kaikkien vieraskielisten määrän mukaan, ei vain peruskoululaisten lukumäärän perusteella.

Tämä helpottaa maahanmuuttajavaltaisten kuntien elämää, mutta ei riittävästi, sanoo Kunatliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Uudessa valtionosuusjärjestelmässä vieraskielisten asukkaiden perusteella maksettava valtionosuus kymmenkertaistui. Suunta on oikea, mutta summa on häviävän pieni osuus valtion osuuksien 8.5 miljardin kokonaispotista, eikä se riitä kattamaan kaikilta osin niitä kustannuksia, mitä kotouttamisesta kunnille aiheutuu.


http://yle.fi/uutiset/helsingin_vaaliehdokkaat_valtiolta_lisatukea_maahanmuuttajien_kotouttamiseen/7902034

Eli valtio maksaa siis noin puoli miljardia eli noin 500 miljoonaa euroa vuodessa vieraskielisten asukkaiden määrän perusteella valtionosuuksia kunnille ja kuntaliiton johtaja kertoo että tämäkään ei riitä vaan todelliset kustannukset kunnille ovat suuremmat.

Hesarin laskuri on heti kättelyssä aivan puuta heinää.

Jos nykyinen maahanmuuttopolitiikka jatkuu niin valtion vieraskielisyyden perusteella maksavat valtionosuudet ovat kohta miljardi euroa per vuosi.

[Blanc73]

10 prosenttia lähes 1,4 miljoonasta opiskelijatyöpäivästä oli aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opettamista.

Noin 10 prosenttia opiskelijoista siirtyy työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen

Todellisia isänmaan toivoja nuo urheat ja jalot uus-suomalaiset.

[siviilitarkkailija]

Eli valtio maksaa siis noin puoli miljardia eli noin 500 miljoonaa euroa vuodessa vieraskielisten asukkaiden määrän perusteella valtionosuuksia kunnille ja kuntaliiton johtaja kertoo että tämäkään ei riitä vaan todelliset kustannukset kunnille ovat suuremmat.

Hesarin laskuri on heti kättelyssä aivan puuta heinää.

Jos nykyinen maahanmuuttopolitiikka jatkuu niin valtion vieraskielisyyden perusteella maksavat valtionosuudet ovat kohta miljardi euroa per vuosi.

Hesarin laskuri luultavasti käsittelee ainoastaan valtiolle tulevat suorat kustannukset ja jättää kuntien kustannukset huomiotta. Kyse on siis eräänlaisesta petkutuksesta jossa käsitellään vain ja ainoastaan valtiolle suoraa koituvia kustannuksia, ei kuntien rahoituksen kautta valtiolle kaatuvia kokonaiskustannuksia. Tarkoituksena että suojellaan poliitikkoja ja Helsingin kaupungin maksukyvyttömyyttä paljastumasta.

Perussuomalaisten arviot ovat mielestäni aika maltillisia koskien maahanmuuton kokonaiskustannuksia. Miljardi on mielestäni nyt lähempänä totuutta kuin 700 miljoonaa. En muista oliko perussuomalaisten arviossa mukana esim vankeinhoidon vuosikustannukset ja oikeusministeriön ja sisäministeriön ulkomaalairikollisuuden kustannukset.