Perussuomalaisten vaalikuviot Savo-Karjalan vaalipiirissä 2015

[Numeronuiva]

Kiertueeni jatkuu uudella Savo-Karjalan vaalipiirillä joka muodostettiin vaalipiiriuudistuksessa liittämällä yhteen Pohjois-Savon (9 kansanedustajaa) ja Pohjois-Karjalan (6) vaalipiirit. Samalla yhteispaikkamäärä nousi 16:een. Tämä ei kuitenkaan johtunut väestönkasvusta vaan siitä, että viimeksi molempien vaalipiirien paikkaluvut pyöristyivät alaspäin, kun yhteisenä vaalipiirinä luku pyöristyy ylöspäin.

Olen tehnyt seuraavaan taulukkoon laskelman siitä, millainen puolueiden paikkajakauma olisi ollut vuoden 2011 vaalien yhteenlasketuilla äänimäärillä. Pohjois-Karjalassa kokoomus ja kristillisdemokraatit olivat tuolloin vaaliliitossa, mikä auttoi kokoomusta säilyttämään ainoan paikkansa.

kes1 25,7
ps1 21,7
sdp1 21,6
kok1 14,1
kes2 12,9
ps2 10,9
sdp2 10,8
kes3 8,6
ps3 7,2
sdp3 7,2
kok2 7,0
vas1 6,7
kes4 6,4
vih1 5,5
ps4 5,4
-----------läpipääsyraja 2011
sdp4 5,4
kes5 5,1
kok3 4,7
ps5 4,3
sdp5 4,3
kes6 4,3

Erilliset vaalipiirit suosivat keskustaa ja SDP:tä, jotka saivat yhden paikan liikaa. Häviäjiä olivat äänikynnysten taakse jäänyt vihreät sekä perussuomalaiset, joka kärsi siitä että molemmissa piireissä lisäpaikka jäi lähelle. Itä-Suomen pienet vaalipiirit (myös Etelä-Savo ja Kymi) ratkaisivat sen, että SDP sai valtakunnallisesti peräti kolme kansanedustajaa perussuomalaisia enemmän, vaikka äänissä eroa oli vaivaiset 1483 ääntä. Demareille onkin nyt luvassa melkoinen romahdus idästä.

Muista vaaleista en ole viitsinyt laskea yhteisjakaumaa, mutta 16. paikkaan vaadittavan piilevän äänikynnyksen voisi olettaa olevan 5,4 prosentin tietämillä tai hieman vähemmän.


Ehdokasasettelu

Kaikki kolme istuvaa kansanedustajaa Pentti Oinonen, Kimmo Kivelä ja Osmo Kokko ovat asettuneet ehdolle. Lisäksi ehdolle on asetettu Pohjois-Savosta Ari Kaunisaho, Jani Kolehmainen, Sirpa Kulin, Jarmo Kyyrö, Marjaana Mikkonen, Pasi Paananen ja Minna Reijonen sekä Pohjois-Karjalasta Sanna Antikainen, Eero Bogdanoff, Marja-Leena Gröhn, Kari Kulmala, Esko Saastamoinen ja Jussi Wihonen. Lista on täysi.


Vaaliasetelmat

Arvioin taas asetelmia siltä osin kuin on mahdollista ilman vaalipiirikohtaista gallupia. Savo-Karjalassa ei ole tehty vaaliliittoja. Keskusta hypetyksen myötä voittanee yhden lisäpaikan ja SDP menettää neljännen paikkansa lähes varmasti, varsinkin kun Kari Rajamäki ei asetu enää ehdolle. Kokoomuksella toisen paikan säilyminen on hyvin tiukilla. Vasemmistoliitto pitää ainoan paikkansa, vaikka Erkki Virtanen jättääkin eduskunnan. Vaalipiiriuudistuksen liikkeellepannut vihreät todennäköisesti voittaa ensimmäisen paikkansa, kun äänikynnys laskee ja vihermielisten taktikointi oletettavasti vähenee.

Kristillisdemokraattien todellinen kannatus on arvoitus. 2011 vaaleissa yhteiskannatus oli vain 3,6%, mutta läpimenomahdollisuudet olivat molemmissa suorastaan olemattomat, vaikka puolue olikin P-Karjalassa vaaliliitossa kokoomuksen kanssa. 2012 kuntavaaleissa kannatukset olivat P-Savossa 5,0% ja P-Karjalassa 3,8%. Vaalipiirin ehdokkaaksi on asettunut entinen meppi Sari Essayah, joka keräsi eurovaaleissa Savo-Karjalan alueelta 6769 ääntä. Lapinlahtelaisen ansiosta kristillisten ääniosuus P-Savossa oli jopa 7,6% ja P-Karjalassa 6,3%. Essayahin läpipääsy on siis aivan mahdollinen, mutta vielä hyvin epävarma.


Perussuomalaiset

Pohjois-Savo ja varsinkin Pohjois-Karjala ovat olleet perussuomalaisille muuta maata vahvempaa aluetta. Jytkyvaaleissa kannatus P-Savossa oli 20,8% ja P-Karjalassa huimat 23,1%, joka toi kuitenkin vain yhden paikan. Kuntavaaleissa 2012 ja eurovaaleissa 2014 ääniosuudet olivat noin pari prosenttiyksikköä valtakunnallista parempia.

Koska jytkyvaalien vaalipiirijako oli perussuomalaisille epäsuosiollinen ja piirin paikkamäärä vielä nousee yhdellä, Savo-Karjala on Lapin jälkeen puolueen vahvimpia vaalipiirejä nykyisen paikkamäärän säilyttämiseksi. Paikkamenetyksen uhka tulee keskustan jättivoiton lisäksi pienpuolueista, jos sekä vihreät että kristillisdemokraatit saavuttavat yli kolmasosan perussuomalaisten äänimäärästä. Jos äänikynnyksen oletetaan pysyvän 5,4 prosentissa, kolmen paikan säilyttäminen vaatisi n. 16,2% ääniosuutta, joten kannatuksen laskulle on kuitenkin varaa runsaat 5 %-yksikköä jytkyvaaleista.


Nuivat ehdokkaat

Savo-Karjalan ne maahanmuuttokriittiset ehdokkaat, joilla on parhaat mahdollisuudet päästä läpi, tulevat koneinsinöörien ja käsirysyjen luvatusta rajaseudusta Pohjois-Karjalasta.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Kari Kulmala Rääkkylästä oli Halla-ahon suosituslistalla. Hän pääsikin varakansanedustajaksi 2761 äänellä ja oli kuntavaaleissa 2012 Rääkkylän ääniharava 165 äänellä. Kulmala ei kuitenkaan ole Uuden Suomen blogissaan vuosina 2010-14 kertaakaan pitänyt maahanmuuttoteemaa esillä. Kotoperäisten romanien verikostokulttuurista hän on kirjoittanut kerran ja aselaista useaan otteeseen. Vaaliteemoissaan Kulmala ei edes mainitse maahanmuuttoa, mutta turvallisuuden ja puolustuksen kyllä.

Lieksalainen Esko Saastamoinen on rutinuiva jo 3.kauden kaupunginvaltuutettu, jolle maahanmuutto on suurin vaaliteema tai ainakin yksi pääteemoista. Eduskuntavaaleissa 2011 hän keräsi 2147 ääntä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa hän oli Lieksan ylivoimainen ääniharava keräten 459 ääntä, kun seuraavaksi suurin äänimäärä oli 223. Hän toimii mm. kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtajana ja useissa muissa luottamustehtävissä. Saastamoinen aiheutti syksyllä 2013 kohun möläyttämällä, ettei perussuomalaiset voi jatkaa ryhmäkokouksien pitoa tilassa, jossa myös somaliyhteisö pitää kokouksiaan. Esko on uskoakseni ottanut virheestä opikseen eikä tulossa ole uutta teuvohakkaraista.


Lähteitä

HS:n tulospalvelu: http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/tulos/vaalipiiri/10/ ja http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/tulos/vaalipiiri/11/
PS:n vaalipalvelu: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ (Suosittelen ehdottomasti kaikille!)

[Leny]

Yksi maahanmuuttokriittinen ehdokas Jarmo Kyyro Vieremältä

https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/jarmo-kyyro

[KJ]

Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Kari Kulmala Rääkkylästä oli Halla-ahon suosituslistalla. Hän pääsikin varakansanedustajaksi 2761 äänellä ja oli kuntavaaleissa 2012 Rääkkylän ääniharava 165 äänellä. Kulmala ei kuitenkaan ole Uuden Suomen blogissaan vuosina 2010-14 kertaakaan pitänyt maahanmuuttoteemaa esillä. Kotoperäisten romanien verikostokulttuurista hän on kirjoittanut kerran ja aselaista useaan otteeseen. Vaaliteemoissaan Kulmala ei edes mainitse maahanmuuttoa, mutta turvallisuuden ja puolustuksen kyllä.

Kulmalan puolustuseksi on mainittava, että esim. Rääkkylässä ei asu ensimmäistäkään "varsinaista" maahanmuuttajaa, eikä kyllä lähialueillakaan, kuten Kiteellä tai Liperissä, ole varsinaista maahanmuuttajaongelmaa, joten sinänsä on ymmärrettävää, ettei Kulmala keskity maahanmuuttoteemaan.

Sitäkin voi tietenkin miettiä, mikä osuus persu-edustajilla kunnallisvaltuustoissa on ollut siihen, ettei maahanmuutto-ongelmaa ole päässyt syntymään ko. alueilla.

[Numeronuiva]

^Kulmala on vielä kääntämätön kortti. Hän tulee varmasti äänestämään kaikkien maahanmuuttoa tiukentavien toimien puolesta muun ryhmän tavoin, mutta voi Jalosen ja Soukolan tavoin keskittyä ajamaan ammattiryhmänsä ja maakuntansa asioita ja jättää maahanmuuttoaloitteet nuivimmiksi profiloituneiden harteille. Hän on kuitenkin erinomainen vaihtoehto niille, joille aseharrastuksen tukeminen ja turvallisuusasiat ovat korkealla. Vaikea sanoa kumpi tulee keräämään enemmän ääniä, Kulmala vai Saastamoinen, mutta kamppailu käydään lähinnä varasijasta nykyisten kansanedustajien ollessa vahvoilla.

[miheikki]

Pitäneekö Pohjois-Savolaisena äänestää karjalaista ehdokasta.

Kulmalan kirjoituksista löytyi tällainen.

Maahanmuuton haasteita
2.2.2015karikulm
http://www.karikulmala.fi/2015/02/02/maahanmuuton-haasteita/
Kari Kulmala, Rääkkylä
kansanedustajaehdokas (ps)
Lieksan Lehti 31.1.2015

[Impi Syvärivi]

Taidan ensimmäistä kertaa elämässäni äänestää samaa ihmistä kaksi kertaa peräkkäin. Kulmalaa äänestin viimeksikin. En ole koskaan tavannut, mutta olen käsityksessä, että on ihan "tolokun immeinen", yhteistyökykyinen, muttei mikään kynnysmatto. Ja ennen kaikkea, en ole koskaan kuullut, että hän olisi tyrinyt kännipäissään tai tuuletellut kainaloitaan missään epämääräisessä seurassa.

Tässä vielä hänen teemansa: http://www.karikulmala.fi/eduskuntavaalit-2015

(muokkaus: vaaliohjelman linkki lisätty)

[KJ]

Savon Sanomista:

Eduskuntavaalien asetelma Savo-Karjalassa
Heikki Toivanen
10:06 (17:07)
Tiedetään, että istuvilla kansanedustajilla on paremmat mahdollisuudet eduskuntaan kuin talon ulkopuolisilla. Toisaalta edellisissä eduskuntavaaleissa valittiin peräti 75 täysin uutta kansanedustajaa eli 37,5 prosenttia kokoonpanosta.

Kannatuskyselyjä yli puoli vuotta hallinnut keskusta marssittaa Savo-Karjalasta istuvina edustajina ehdolle edellisvaalien äänimäärän mukaisessa järjestyksessä Seppo Kääriäisen (Iisalmi), Elsi Kataisen (Pielavesi), Anu Vehviläisen (Joensuu), Eero Reijosen (Liperi) ja Markku Rossin (Kuopio). Varasijaansa yrittävät kirkastaa pudokas Hannu Hoskonen (Ilomantsi) ja Aino Kanniainen (Leppävirta).

Eduskuntaan yrittää paluuta myös Hanna-Kaisa Heikkinen Kiuruvedeltä. Varsin näkyvää kampanjaa tekee siilinjärveläinen Salla-Maarit Markkanen.

Savon Sanomien syyskuussa tekemässä kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 30 prosenttia, jolla puolue saisi viisi edustajaa eli nykyisen määrän. Hieman suurempi voitto olisi tuomassa yhden lisäpaikan, joka on myös puolueen tavoite.

Keskustan listan sijoista 5–6. käydään tiukkaa taistoa. Nähdäänkö yllättäjä?

Vanhoillislestadiolainen Kanniainen, 53, sai neljä vuotta sitten 3 300 ääntä. Markkasella, 26, on kokemusta Brysselistä Riikka Pakarisen ja Paavo Väyrysen avustajana.

Mielenkiintoista nähdä, miten äänestäjät arvioivat istuvien onnistuneen työssään? Jos arvosanat ovat välttäviä tai heikkoja, valtakirja on syytä ottaa pois.

Lisäpaikka on aidosti olemassa uuden piirin ja suhteellisen väestökehityksen ansiosta. Savo-Karjalasta valitaan 16 edustajaa, kun tällä hetkellä Pohjois-Savosta on yhdeksän ja Pohjois-Karjalasta kuusi edustajaa.

Isommassa vaalipiirissä eduskuntapaikkaan pääsee kiinni jo alle kuuden prosentin kannatuksella. Se avaa ovia pienemmille puolueille kuten nollasarakkeesta pois pyrkiville vihreille ja kristillisdemokraateilla.

KD:n lapinlahtelainen Sari Essayah kertoi ehdokkuudestaan lokakuussa, joten kärkiehdokkaan tulo on nostanut puolueen kannatusta Savo-Karjalassa tehdyn kyselyn jälkeen.

Essayah sai toukokuun EU-vaaleissa Savo-Karjalassa 6 769 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa kahdessa piirissä annettiin yhteensä 218 554 hyväksyttyä ääntä. Puolueen pitäisi saada noin 13 000 ääntä listalleen, jotta paikka lohkeaisi. Ex-meppi Essayahilla ja 15 muulla ehdokkaalla riittää siis vielä töitä.

Vihreillä ei vastaavaa kokenutta johtotähteä ole. Joensuulainen Krista Mikkonen on puolueensa varapuheenjohtaja, mutta etenkin savolaisille vähemmän tunnettu.

Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi on käynnissä ankara taisto. Savo-Karjalassa kakkospaikkaan on tarrannut tiukimmin perussuomalaiset. Puolue tavoittelee nykyisen kolmen jatkeeksi neljättä paikkaa, jota myös gallupit ovat vihjanneet.

Kuopiolainen Pentti Oinonen keräsi neljä vuotta sitten lähes 9 000 ääntä. Ennakkoon voisi ajatella, että Perus-Penalla on parhaat edellytykset kuitata vaalipiirimuutos edukseen. Kontiolahdella syntynyt ja maakunnan rajalta Rautavaaralta eduskuntaan noussut Oinonen on kotonaan niin Savossa kuin Karjalassa.

Istuvista tyrkyllä ovat myös kuopiolainen rovasti Kimmo Kivelä ja joensuulainen kuljetusyrittäjä Osmo Kokko. Perusmiehet voivat vaihtua tai saada täydennystä perusnaisista kuopiolaisten Marjaana Mikkosen ja Minna Reijosen johdolla.

Demarit tavoittelevat neljän paikkansa säilyttämistä, mutta kannatus on lupaillut vain kolmea. Joensuulaiset Riitta Myller ja Merja Mäkisalo-Ropponen ja kuopiolainen Tuula Väätäinen haluavat jatkopestin. Minne menevät eduskunnan jättävän Varkauden Kari Rajamäen äänet? Neeta Röppäsen poisjäänti vaikuttaa myös.

Irtonaiset äänet kelpaisivat vasemmistoliitolle, joka lähtee vaaleihin ilman kansanedustaja Erkki Virtasta. Pamin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen on ehdolla Kuopiosta. Kolme kertaa varasijalle jäänyt varkautelainen Matti Semi tekee paluun, vaikka totesi neljä vuotta sitten, että tämä juoksu on nyt juostu.

Kokoomus haluaa kasvattaa paikkamääränsä kahdesta kolmeen, mutta kyselyt eivät lupaa hyvää. Kärkinimet ovat Pekka Ravi Joensuusta ja toisena istuvana iisalmelainen Markku Eestilä. Eläinlääkäri Eestilä leikkasi neljä vuotta sitten erikoislääkäri Sari Raassinan edelle 17 äänellä. Kuopiolainen Raassina oli vaalikauden aikana ensin ministeri Henna Virkkusen valtiosihteerinä ja palasi sitten KYSin palvelukseen.

Kuopiolaiset Pekka Niiranen ja Nelli Berg-Väänänen kuuluvat kokoomushaastajiin.

Näillä eväillä on odotettavissa jännittävät vaalit. Savo-Karjalan viimeiset paikat ovat tarjolla moneen suuntaan.

Veikkaan, että tuoleja vaihdetaan kaikissa neljässä suuressa, yksi kussakin.

[Numeronuiva]

Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi on käynnissä ankara taisto. Savo-Karjalassa kakkospaikkaan on tarrannut tiukimmin perussuomalaiset. Puolue tavoittelee nykyisen kolmen jatkeeksi neljättä paikkaa, jota myös gallupit ovat vihjanneet.

Kuopiolainen Pentti Oinonen keräsi neljä vuotta sitten lähes 9 000 ääntä. Ennakkoon voisi ajatella, että Perus-Penalla on parhaat edellytykset kuitata vaalipiirimuutos edukseen. Kontiolahdella syntynyt ja maakunnan rajalta Rautavaaralta eduskuntaan noussut Oinonen on kotonaan niin Savossa kuin Karjalassa.

Istuvista tyrkyllä ovat myös kuopiolainen rovasti Kimmo Kivelä ja joensuulainen kuljetusyrittäjä Osmo Kokko. Perusmiehet voivat vaihtua tai saada täydennystä perusnaisista kuopiolaisten Marjaana Mikkosen ja Minna Reijosen johdolla.

Tuo oli siis viime syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan. Noihin aikoihin Ylen valtakunnallinen gallup näytti puolueelle vielä 16,6%. Toivottavasti perussuomalaisille tulisi edes yhdessä vaalipiirissä lisäpaikka. Toinen mahdollinen voisi olla Helsinki, jos maahanmuuttajien rikosaalto nuivistaisi pääkaupunkilaiset, mutta se taitaa jäädä haaveeksi.

Nykyiset kansanedustajat ovat vahvimmin menossa läpi. Mikkonen ja Reijonen ovat Kuopiosta kuten Kivelä ja nyt Oinonenkin, enkä usko kolmanteen läpimenijään samasta kaupungista. Mahdotonta se kuitenkaan ei ole, jos suuri osa karjalaisista keskittää äänensä Kokolle varmistaakseen maakunnan edustuksen eikä toista ääniharavaa sieltä löydy.

[Jaakko Sivonen]

Savon Sanomien ja Karjalaisen teettämässä vaalipiirigallupissa perussuomalaiset saa 20,1 prosentin kannatuksen: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/seisauttaako-keskusta-taas-veret/2017695

[Taikakaulin]

Halla-aho suosittelee facebookissa Jussi Wihosta Savo-Karjalan vaalipiiristä:

Ne, jotka ovat yhtä vanhoja kuin minä, muistavat J. Karjalaisen biisin "Lallin kumautus". (Lallin kumautus on drinksu, johon tulee lakkalikööriä, jaloviinaa ja jäitä. Aika hyvän makuinen.) Siinä lauletaan näin:

"En tahdo haukkua yhtään paukkua, mutta yhtä tahdon mainostaa."

Samassa hengessä haluan mainostaa Savo-Karjalan äänestäjille ehdokas Jussi Wihosta.

Maisteri ja kauppias Wihonen on Joensuun pitkäaikainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän oli yksi Pohjois-Karjalan ääniharavista. Hänellä on näissä vaaleissa hyvät mahdollisuudet, jos käytte antamassa hiukan työntöapua.

En mainosta Wihosta siksi, että nimeni mainitaan haastattelussa, vaan siksi, että Wihonen on tervejärkinen henkilö, joka on ottanut kantaa myös maahanmuuttokysymyksiin paikallisella tasolla. Wihonen taustajoukkoineen (terveiset Sampsalle!) oli keskeisellä tavalla organisoimassa sydämentykytyksiä aiheuttanutta vierailuani Lieksaan vuosi sitten.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho?fref=ts

Wihosen vaalivideo Ylellä: http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria#4201

Vaalisivut: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/jussi-wihonen

Vaikuttaa melko oikeistolaiselta (ymmärtää taloudesta) ehdokkaalta. Kannattaa äänestää numero 16:ta Savo-Karjalassa. 

[Taikakaulin]

Halla-ahon tukema Jussi Wihonen: Olen "halla-aholainen" maahanmuutossa

[...]

Verkkosivuillaan Wihonen on linjannut seuraavaa: "Maahanmuuton kustannukset on avattava kansalle. Meillä ei ole varaa ottaa lisää maahanmuuttajia. Maksajat eivät lisäänny. Oman maan kansalaiset ennen Kreikan pelastamista. Piikki kiinni tukipaketeille. Heti."

Eikö Suomen pidä ottaa lainkaan lisää maahanmuuttajia?

-  Enhän minä ole sanonut, ettei maahanmuuttajia pidä ottaa, vaan että kun kyseessä on kansallinen päätös, meidän tulee harkita uudelleen maahanmuuttopolitiikkaa.

-  Humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Eri lähtömaista olevien muuttajien yhteiskunnalliset vaikutukset eroavat voimakkaasti, Wihonen jatkaa.

Wihosen mukaan pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on pidettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoinnista.

-  Työelämä on globaali. Me tarvitsemme useilla aloilla parhaat ohjelmoijat ja tiedemiehet yliopistoihin ja yrityksiin. Tarvitsemme heitä, mutta se on tehty tavattoman vaikeaksi. Maahanmuuttopolitiikan pitää perustua kansallisen edun puolustamiseen. Suomalaisten puolustamiseen, ei maailman syleilyyn.

Olemme Euroopan unionissa, joten rajat ovat ja pysyvät auki, Wihonen perustelee. EU:ssa on vireillä niin sanottu taakanjakomekanismi, hän sanoo.

-  Niin, uhka on todellinen ja meidän käsissämme lähitulevaisuudessa. Afrikasta tulee laivalasteittain koko ajan kiihtyvällä vauhdilla maahanmuuttajia vapaan liikkuvuuden Eurooppaan. Vielä tällä hetkellä he menevät pääosin Saksaan ja Ruotsiin, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Kun asiasta päätetään, meille tulee velvoite lisätä vastaanottoa nykyisestä moninkertaiseksi! Se on huolestuttavaa.

Wihosen mukaan hyvin harvassa Euroopan maassa on kiintiöpakolaisjärjestelmä.

-  Kun me otamme Joensuuhun 30 syyrialaista, pakolaisleiriin jää yhdeksän miljoonaa ihmistä! Se on omantunnon nostamista muka auttaakseen. Miten autamme niitä loppuja? Eikö pitäisi olla tasavertainen kohtelu? Meidän näkemyksemme on, että kun valtiontalous on miljardeja alijäämäinen, myös pakolaiskiintiötä on leikattava, kuten kaikkea muutakin leikataan.

Ohjelmassanne ilmoitetaan, että maahanmuuttoon ja kehitysapuun menevät eurot ovat "maailmanparannusmenoja". Onko kehitysapu katkaistava mielestänne kokonaan?

-  Useat tutkimukset osoittavat, että kehitysapu ei ole onnistunut siinä, mihin se on tarkoitettu: parantamaan kohdemaan oloja ja demokratiaa, pikemminkin päinvastoin. Olemme esittäneet, että kehitysapu voidaan puolittaa, ja siirtyä "vapaaehtoiseen rahoitusmalliin" niin että kansalainen voi itse päättää, kuinka paljon antaa kehitysapua.

-  Useat äänestäjät ovat todenneet, "että kun meillä olisi niin paljon kehitettävää ihan omassakin maakunnassa ja myös Suomessa". Kehitysapu ei ole mikään pieni erä, 1,1 miljardia, Wihonen sanoo.

Maahanmuutto ei ole Wihosen päävaaliteema, ehdokas korostaa. Ihmisiä tosin ärsyttää kovasti, kun oman maan asiat ovat rempallaan, hän ilmoittaa.

Wihonen kertoo vaalikiertueen painottuneen Savoon, koska "60 prosenttia äänioikeutetuista asuu siellä".

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/72274-halla-ahon-tukema-jussi-wihonen-olen-halla-aholainen-maahanmuutossa

[KJ]

Aika huono veto Halla-aholta tuo Wihosen suosittelu. Kulmalalla on kuitenkin parhaimmat mahdollisuudet päästä läpi nuivasta kolmikosta Saastamoinen, Wihonen, Kulmala.

Jos ja kun nuivien äänet jakautuvat tuolle kolmikolle, niin läpi meneekin joku osmo kokko, eli käy kuten Uudellamaalla vuoden 2011 vaaleissa, kun äänet hajaantuivat liian monelle nuivalle ehdokkaalle.

Kulmalan vaalivideota ei ainakaan voi syyttää 17 minuutin loputtomasta jaarituksesta: se kestää 10 sekunttia, ja kuinka ollakaan, Kulmalan äänestysnumero on 10.

[Nuiva kansalainen]

Näistä kolmesta ääneni menee Kulmalalle siksi, että mielestäni hän vaikuttaa sopivimmalta kansanedustajaksi. Suhteellisen nuiva ja asiallisen oloinen tyyppi, joka tuskin möläyttelee mediassa.

[Impi Syvärivi]

Savo-Karjalan vaalipiiristä läpi meni kolme perussuomalaista, Pentti Oinonen, Kimmo Kivelä ja uutena Kari Kulmala. Istuva kansanedustaja Osmo Kokko siis putosi. Keskusta sai 32,6, Perussuomalaiset 19,7 ja SDP 16,0 % kannatuksen. Demareita läpi pääsi kaksi. Tuula Väätäinen, joka  oli kovin huolestunut kotiin palaavien jihadistien kuntoutuksesta, putosi siis.

[Impi Syvärivi]

Ei varmaan haittaa, jos avaan tähän ketjuun vähän muutenkin Savo-Karjalan tulosta. Pohjois-Karjalassa oli ennen vaaleja huoli, että savolaiset valtaavat paikat, eikä kukaan enää aja P-K:n asioita. Tämä ei onneksi toteutunut, vaan suurinpiirtein samat suhdeluvut säilyivät kuin ennenkin. Pohjoiskarjalaiset äänestivät omiaan ja savolaiset äänestivät myös pohjoiskarjalaisia ainakin Tuula Väätäisen mukaan. 

Kaikkiaan ainakin täällä Pohjois-Karjalassa tuli jonkinlainen konservatiivinen käänne. Keskustan Eero Reijonen tippui ja tilalle tuli Hannu Hoskonen, jota voisi kuvailla populistiksi. Painottaa anti-vihreyttään ad nauseam ja on jonkin verran EU-kriittinen. Maahanmuuttopolitiikkaan ei ole ottanut kantaa, mutta rivien välistä on luettavissa, että on varsin nuiva. Keskustalta valittiin kuusi edustajaa.

Demareilta pääsi läpi vain kaksi edustajaa, molemmat Joensuusta. Suomeen palaavien jihadistisankarien terveydenhoidosta huolissaan ollut Tuula Väätäinen putosi ja itki sitten Ylelle: http://yle.fi/uutiset/uudesta_vaalipiirista_yllattaen_pudonnut_vaatainen_vihjaa_pohjoiskarjalaiset_vetivat_kotiinpain_me_emme/7940756

Vihreiltä pääsi läpi yksi edustaja, Krista Mikkonen. Tämä oli itselleni aika yllätys, sillä Vihreiden oma eduskuntaryhmä vetäisi täkäläisiltä vihreiltä maton alta juuri ennen vaaleja äänestämällä Varkauden tien kunnostamista vastaan. Ko. tietä pitkin kuljetaan Pohjois-Karjalasta etelä-Suomeen ja se on todella huonokuntoinen ja vaarallinen tie ja olisi pitänyt kunnostaa jo aika päivää sitten. Mikkosen porukka sai kuitenkin lopulta veivattua sen itselleen hyödyksi väittämällä, että juuri tällaisten asioiden takia tarvitaan täkäläistä vihreätä ihmistä. Mikkonen ei kyllä onneksi vaikuta ihan sieltä hihhuleimmasta päästä olevan. Käyttää autoa ja sallii puunpolton.

Vasemmistoliitolta niinikään yksi edustaja, Matti Semi Savon puolelta. Täysin tuntematon minulle ennestään, mutta kotisivuilla ei sateenkaariliput liehu eikä puhuta sanallakaan monikulttuurisuudesta. On vanhan kaartin vassareita, oikea työläinen, joka puhuu työstä ja teollisuudesta. Veikkaan, että on ennemmin tai myöhemmin riidoissa puoluejohdon kanssa.

Ai niin, kokkareilta pääsi läpi kaksi edustajaa. Näistä Eestilä vastusti paperittomien ilmaista terveydenhoitoa, mutta kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Lisäksi KD:ltä läpi Sari Essayah.

[KJ]

Laitetaan tähän vielä lopulliset tulokset. Savo-Karjalassa vaalit menivät persujen osalta oikeastaan aika hyvin: kolme paikkaa tuli ja Kari Kulmala korvasi Osmo Kokon. Kulmalan suorituksen arvoa lisää se, että hän tulee pienestä Rääkkylän kunnasta (2400 asukasta) ja on Rääkkylän ensimmäinen kansanedustaja koskaan.

S-K:n vaaliviipiiri on kyllä vaikea kenelle tahansa ehdokkaalle tolkuttoman laajuutensa takia. Kulmala sai esim. Rääkkylästä 500 ääntä, ja Savon puolelta 20 000 asukkaan Varkaudesta vain 67 ääntä.

[oinas]

Siitä olen tyytyväinen että Väätäinen jäi rannalle, mutta Marjaana Mikkosen olisin toivonut pääsevän eduskuntaan, hän jäi varalle. Olen jutellut hänen kanssaan monta kertaa ja hän on rohkea ja osaava nainen, pienyrittäjien ja pienipalkkaisten puolella. Nuivakin.