2009-08-26 YLE: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella

[stubing]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/hyssala_suomi_kouluttaa_ulkomaalaisia_suomalaisnuorten_kustannuksella_953949.html?origin=rss

Hyssälä: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisnuorten kustannuksella yliopistoissa ja korkeakouluissa.

...

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä 15 000 ulkomaalaista. Opintotukea saavia suomalaisopiskelijoita on ulkomailla nelisen tuhatta. Omin avuin ilman opintotukea ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrää opetusministeriö ei tiedä.

Kerrankin järkevä keskustelun avaus ministeriöstä. Aika varovaisesti on silti lähdetty liikkeelle, kun 15000 ulkomaalaista korkeakouluissa "saattaa" olla liikaa. Aika suuri määrä rahaa kipataan kaivoon tällä hetkellä.

Mielestäni jonkinlaiset kiintiöt voisivat olla paikallaan tässä asiassa. Esim. jos suomalaisia pääsee opiskelemaan ulkomaille tietty määrä, niin myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan otettujen määrä olisi suurinpiirtein sama. Eikä tietenkään niin, että jos Suomesta 500 opiskelijaa lähtee Saksaan, niin näiden tilalle otettaisiin 500 nigerialaista.

[pate ensimmäinen]

"Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk) mukaan Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Hyssälä muistuttaa keskustalaisessa Verkkoapilassa, että tällä hetkellä kaduillamme kävelee työttömiä nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan."

Onko nyt näin että ulkomaalaiset tulee ja vie meidän opiskelupaikat? Kuulostaa jotenkin tutulta.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1723668

[Mage]

Tyypillinen politikon vastaus kohuun: Saattaa, ehkä, mahdollisesti. 

[Roope]

Kerrankin järkevä keskustelun avaus ministeriöstä. Aika varovaisesti on silti lähdetty liikkeelle, kun 15000 ulkomaalaista korkeakouluissa "saattaa" olla liikaa. Aika suuri määrä rahaa kipataan kaivoon tällä hetkellä.

Mistäs nyt tuulee vai onko vaan rahat loppu? Eihän vielä ole edes kerätty uhkaavaa adressia, vaadittu koulutuspolitiikkaa muutettavaksi ja perustettu tarkoitukseen omaa puoluetta.

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus oli alkuvuodesta ilmestyneen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan tarkoitus tuplata vuoteen 2015 mennessä kotikansainvälistymisen nimissä. Näin nopeasti suunta muuttui päinvastaiseksi. Ehkä maahanmuuttopolitiikankin suunta joudutaan kääntämään, kun realiteetit ovat tulleet vastaan.

edit:

Ai, tämä johtuukin vain siitä, että Vanhanen haluaa siivota työttömät tilastoista muutamaksi vuodeksi korkeakouluihin oleilemaan. Hallitus ei siis ole tullut yhtäkkiä järkiinsä ja huomannut kymmenien tuhansien ulkomaalaisien ilmaisen koulutuksen olevan hullun hommaa.

[Vera]

Mielestäni jonkinlaiset kiintiöt voisivat olla paikallaan tässä asiassa. Esim. jos suomalaisia pääsee opiskelemaan ulkomaille tietty määrä, niin myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan otettujen määrä olisi suurinpiirtein sama. Eikä tietenkään niin, että jos Suomesta 500 opiskelijaa lähtee Saksaan, niin näiden tilalle otettaisiin 500 nigerialaista.

Kiintiöt eivät ole tässä asiassa kovinkaan toimiva järjestelmä, varsinkin kun ei oikeastaan edes ole mitään keinoa tietää kuinka paljon suomalaisia opiskelee ulkomailla. Paljon helpompaa ja luontevampaa olisi a) olla tuomatta ulkomaalaisia opiskelijoita maahan aktiivisesti ja b) olla järjestämättä niille mitään erityisiä englanninkielisiä opetuslinjoja (tähän voin kuvitella järkeviä poikkeuksia tohtoritasolla, mutten muuten). Luulen että jos kaikki tänne tulevat joutuisivat sekä ottamaan selvää asioista itse että opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi niin niiden lukumäärä sekä vähenisi että sisältäisi lähinnä aidosti kiinnostuneita.

[stubing]

Mielestäni jonkinlaiset kiintiöt voisivat olla paikallaan tässä asiassa. Esim. jos suomalaisia pääsee opiskelemaan ulkomaille tietty määrä, niin myös ulkomailta Suomeen opiskelemaan otettujen määrä olisi suurinpiirtein sama. Eikä tietenkään niin, että jos Suomesta 500 opiskelijaa lähtee Saksaan, niin näiden tilalle otettaisiin 500 nigerialaista.

Kiintiöt eivät ole tässä asiassa kovinkaan toimiva järjestelmä, varsinkin kun ei oikeastaan edes ole mitään keinoa tietää kuinka paljon suomalaisia opiskelee ulkomailla. Paljon helpompaa ja luontevampaa olisi a) olla tuomatta ulkomaalaisia opiskelijoita maahan aktiivisesti ja b) olla järjestämättä niille mitään erityisiä englanninkielisiä opetuslinjoja (tähän voin kuvitella järkeviä poikkeuksia tohtoritasolla, mutten muuten). Luulen että jos kaikki tänne tulevat joutuisivat sekä ottamaan selvää asioista itse että opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi niin niiden lukumäärä sekä vähenisi että sisältäisi lähinnä aidosti kiinnostuneita.

Kiintiöitä tai ei, joka tapauksessa ensimmäiseksi tulisi ehdottomasti poistaa ulkomailla järjestettävät pääsykokeet. Ei ole mitään perusteita sille, että Suomi kustantaa rajojen ulkopuolella pääsykokeita ilmaisiin kouluihin. Millähän perusteella nämä maat, joissa pääsykokeet järjestetään, on valittu?

[Sivusta seuraaja]

Tämmöinenkin asia huomataan ministeriössä vasta sitten kun paskat alkaa olla jo housuissa.

[Viinankylväjä]

Lentokoneessa juttelin erään miehen kanssa, joka oli jostain Afrikan valtiosta muuttanut Suomeen aikoinaan. Hän kävi terveydenhuoltopuolen AMK:n, mutta ei osannut Suomea, koska ei sitä ollut oikeastaan tarvinnut. Koulussa oli opetus englanniksi, ja suurin osa nuorista puhuu sujuvaa englantia. Töitä ei sitten irronnut kirveelläkään, kun ei Suomea osannut, joten hän muutti Irlantiin töihin.

Ihmettelenkin miksi ulkomaalaisille annetaan ilmainen neljän vuoden koulutus, mutta ei velvoiteta suorittamaan jonkinlaista virkamiessuomea? Ylipäätään olen ilmaista koulutusta vastaan EU-maiden ulkopuolelta tuleville. Esimerkiksi Tanska uudisti juuri käytäntöään niin, että venäläinen kaverini ei voi enää opiskella siellä ilmaiseksi.

[kertsu59]

Tuskimpa mikään muuttuu asiaan nimetään komitea joka vatvoo asiaa monta vuotta ,ja juttu haudataan hiljaisuudessa koska arvojohtaja sekä rassismi.

[kertsu59]

Tanskanmaalla ei kaikki ole näkemmä mätää.

[Eino P. Keravalta]

Kas kas, ensimmäiset merkit siitä, että Hyssälä on heräämässä koomasta!

Vai kustantaa Suomi opiskelut jopa 15 000 ulkomaalaiselle? Järjetön määrä! Kyllä ulkomaalaisille pitäisi olla lukukausimaksu. Se takaisi, ettei tänne tultaisi vain notkumaan tai etsimään takaovea Euroopan lihapatojen ääreen. Lisäksi maksu karkottaisi juuri sen oppilasaineksen, joka tulee kehitysmaista. Näiden kohdallahan on havaittu, ettei opiskelu juuri kiinnosta ja moni tulee väärennetyillä todistuksillakin. Muutama tonni vuodessa maksua niin tapahtuu tervettä karsintaa. Eihän se kuluja vastaa, mutta vähentää kaikenmaailman rikollisia ja pummeja kouluista.

[Kareliana-55]

Meinasi silmät pudota päästä, kun ensimmäisenä sattui silmiin tuo uutinen...Hyvä asia, jos nyt vihdoinkin aletaan ottaa tosissaan tuo suomalaisten nuorten syrjäytymisvaara. Nuorena etenkin kun olisi niin tärkeää saada uskoa omaan parempaan tulevaisuuteensa, eikä ajelehtia ilman opiskelu- tai työpaikkaa tuntien itsensä tarpeettomaksi ja hyödyttömäksi yhteiskunnassa. Niin että, Hyvä Hyssälä!

[Suomitalon renki]

Se poliitisissa päättäjissä on kummaa, että silmät avataan vasta sitten kun seistään jo polvia myöten pas..ssa.

Peruskoulu valmistaa vuosittain tuhansia luusereita, jotka ovat suorastaan kykenemättömiä keskiasteen opiskeluun. Sitten raahataan tilalle ulkolaisia, joista ei ikinä tulla hyötymään yhtään mitään. Ennen oli lottovoitto syntyä suomeen, nyt on lottovoitto tulla suomeen.

Jos joku Senegalilainen tulee tänne opettamaan epärytmistä bongorummunsoittoa, jota suomalaiset ei koskaan opi. Niin sitten hurrataan monikulttuurille. Nyky nuoriso on jo liian monikulttuurista, heillä sekoaa päät. On fruittareita, hevareita, hoppareita, poppareita, luusereita yms. Väkisin yritetään olla jotain kun ei tiedetä mitä olla.

Lähetetään mieluummin suomalaisnuoria (laiskat) etelään kameliajokouluun, niin ehkä heitäkin alkaisi opiskelu kiinnostamaan. 

[stubing]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/08/939843

Opetusministeri tyrmää Hyssälän puheet

Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä ulkomaalaiset opiskelijat eivät uhkaa suomalaisten nuorten opiskelupaikkoja.

...

Kokoomus näyttää jälleen kyntensä.  Menin aika sanattomaksi.

[Roope]

Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä ulkomaalaiset opiskelijat eivät uhkaa suomalaisten nuorten opiskelupaikkoja.

Virkkunen on näin täysin eri linjoilla sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) kanssa, joka pelkää, että Suomi kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa. Hyssälä on ilmaissut huolensa kotimaan nuorista, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.

Virkkunen puolestaan muistuttaa, että erityisesti suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on useita sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät yksinkertaisesti kiinnosta suomalaisia.

- Ammattikorkeakouluista jäi tänäkin vuonna täyttämättä 1500 opiskelupaikkaa, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Näihin ohjelmiin haetaan täydennyshaulla opiskelijoita laajasti myös ulkomailta, Virkkunen muistuttaa.

Opetusministeri vannookin kansainvälisyyden nimeen.

- Kyllä suomalaisia kannustetaan lähtemään kansainväliseen vaihtoon ja toivomme myös, että meille Suomeen saataisiin kansainvälisiä opiskelijoita.

MTV3: Opetusministeri tyrmää Hyssälän puheet

Komento takaisin, mikään ei muutu. Pari huomautusta kuitenkin.

Miksi ammattikorkeakouluissa on ne 1 500 "ylimääräistä" paikkaa, jotka on pakko täyttää? Ei Suomella ole mitään kansainvälistä koulutuskiintiötä. Taitaa olla kyse vain oppilaitosten rahoituksen varmistamisesta ja egon pullistamisesta.

Virkkuselle tiedoksi sekin, että kansainvälinen opiskelijavaihto on ihan eri asia kuin ulkomaalaisten houkuttelu opiskelijoiksi Ghanasta ja Nigeriasta.

[AIP]

Haistelen ilmassa topicinyhdistämisen merkkejä, joten tämä tänne:

Hyssälän alkuperäinen haastattelu Verkkoapilassa.

[Peksi]

b) olla järjestämättä niille mitään erityisiä englanninkielisiä opetuslinjoja (tähän voin kuvitella järkeviä poikkeuksia tohtoritasolla, mutten muuten).

Nykyinen tapa Suomessa on pitää kyllä hyvin suuri osa maisterikursseista joka tapauksessa englanniksi (ainakin luonnontieteissä), vaikka kurssit kuuluisivat ns. normaaliin suomen kieliseen maisteriopetukseen. Virallisesti vieraskieliset maisterilinjat ovat sitten vielä erikseen.

Em. maisterilinjat ovat mielestäni ihan jees. Niissä oppii suomalainenkin halutessaan tieteen kielen (englannin) ja lisäksi yliopistolla on potentiaalia houkutella ihan niitä oikeita osaajia ulkomailta suorittamaan maisteritutkinnon, väitöskirjan ja jäämään tutkijaksi.

Sen sijaan englannin nopea yleistyminen normaalien syventävien kurssien yhteydessä ei ole mielestäni lainkaan hyvä juttu ja sen kohdalla voi jo sanoa ihan oikeasti, että "Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella". Kaikilla englannin kielen taito ei ole kuitenkaan niin hyvä, että vierskielisestä, usein melko abstraktien asioiden opetuksesta pystyisi saamaan kaikkea irti.

[requiem]

Nykyinen tapa Suomessa on pitää kyllä hyvin suuri osa maisterikursseista joka tapauksessa englanniksi (ainakin luonnontieteissä), vaikka kurssit kuuluisivat ns. normaaliin suomen kieliseen maisteriopetukseen. Virallisesti vieraskieliset maisterilinjat ovat sitten vielä erikseen.

TTY:llä käytäntö on ainakin tällä hetkellä hyvin yksinkertainen yleisen kurssituksen puolella. Jos kurssin luennoija on ulkomaalainen, hän pitää kurssin englanniksi. Muuten mennään suomella. Opintosuunnitelmiani tiiraamalla, löydän kandi- ja maisteritutkinnostani tasan yhden tällaisen kurssin, joka tulee olemaan englanniksi järjestetty. Poikkeuksena luonnollisesti pakolliset kieliopinnot. Varsinainen kirjallisuus on monesti englanninkielistä, toisaalta taas tiivistelmäprujuja löytyy yleensä suomeksi koottuna.

Kansainväliset kurssit ovat tämän ohessa järjestettyjä kursseja, jotka luonnollisesti järjestetään englanniksi. Mutta pitää nyt taas muistaa, että kv-opiskelijat jakautuvat kahteen ryhmään.

• Yhteistyöhön perustuvaan vaihto-opiskeluun
• Ulkomailta rekrytoituihin opiskelijoihin

Ensinnä mainittu ryhmä ei ole ongelma, tänne tullaan vaihtoon ja täältä käydään ulkomailla vaihdossa.

Ongelmat ja väärinkäytökset liittyvät jälkimmäiseen, myös suurempaan, ryhmään. Täytetäänkö opinahjoja ulkomaisilla opiskelijoilla vain siksi, että opiskelijapaikat saadaan täytettyä, laitoksen tulot turvattua ja laitoksen tarpeellisuus perusteltua. Samalla ollaan tekevinään hyväntekeväisyyttä ja pistetään rahaa haisemaan, koska Valde maksaa. Vahvasti haiskahtaa siltä.

[Peksi]

TTY:llä käytäntö on ainakin tällä hetkellä hyvin yksinkertainen yleisen kurssituksen puolella. Jos kurssin luennoija on ulkomaalainen, hän pitää kurssin englanniksi. Muuten mennään suomella.

Ok, Tampereella meininki on selvästi eri ja hyvä niin. Tuli tehtyä ehkä liian rankka yleistys.

[requiem]

TTY:llä käytäntö on ainakin tällä hetkellä hyvin yksinkertainen yleisen kurssituksen puolella. Jos kurssin luennoija on ulkomaalainen, hän pitää kurssin englanniksi. Muuten mennään suomella.

Ok, Tampereella meininki on selvästi eri ja hyvä niin. Tuli tehtyä ehkä liian rankka yleistys.

Ammattikorkeakoulujen käytännöistä ei kyllä henkilökohtaisesti mitään hajua. Ja sillä puolella tämä ongelma onkin akuutimpi. DIA-tutkintoihin kyllä riittää hakijoita.

[requiem]

Nyyh ja kyynel.

Akavan Viljanen: Pois turha koulutus!

Iso peukalo liukuu äkäisesti pitkin paperiliuskan rivejä. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen esittelee listaa ammattikorkeakouluopetusta tarjoavista koulutusohjelmista. Ammattikorkeakouluissa oli viime vuonna 47 koulutusohjelmaa, joihin tuli vähemmän hakemuksia kuin niissä oli aloituspaikkoja.

Peräti 47. Se on yli neljännes kaikista ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista.

"Meillä on tarjolla paljon tyhjää, turhaa ja ylimitoitettua koulutusta", Viljanen puhisee.

[Jaakko Sivonen]

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät muutenkaan kilpailisi korkeakoulupaikoista ulkomaalaisten kanssa", muistuttaa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jussi Rauvola.

Mikseivät? Eikö syrjäytynyt voi opiskella?

Tuollaisten lausuntojen takia on väärin, että opiskelijoiden on pakko kuulua ylioppilaskuntaan ja siten tahtomattaan tukea jäsenmaksullaan niitä, jotka politikoivat asemallaan SYL:ssä.

Rauvolan mielipiteet eivät edusta suuren osan opiskelijoista mielipidettä. Miksi Suomen pitäisi kouluttaa Kiinalle insinöörejä ja vieläpä ilmaiseksi?

[requiem]

Jep, ja muutenkin SYL:issä tehtävää logiikkaa voidaan ihastella. 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) kohdistaa palvelunsa perustutkinto-opiskelijoille. YTHS yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa haluaa keskittyä perustutkinto-opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitoon. Tämän vuoksi jatkotutkinto-opiskelijoilla ei enää elokuun alusta alkaen ole mahdollisuutta käyttää YTHS:n palveluja.

...

YTHS:n toimintaa rahoittavat yliopisto-opiskelijat, Kela, yliopistokaupungit ja opetusministeriö. Opiskelijoiden rahoitusosuus perustuu siihen, että kaikki perustutkintoa suorittavat opiskelijat maksavat osana ylioppilaskunnan automaattista jäsenmaksua terveydenhoitomaksun, jonka ylioppilaskunta tilittää säätiölle. Jatkotutkinto-opiskelijoiden liittyminen ylioppilaskuntaan on vapaaehtoista.

...

Koska ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on rajattu perustutkinto-opiskelijoille, tulee säätiön ja SYL:n mukaan myös YTHS:n palvelut rajata perustutkinto-opiskelijoille. Tällä perusteella YTHS:n perustehtävään eivät sisälly jatkotutkinto-opiskelijat. Kotikuntaoikeuden omaavat jatkotutkinto-opiskelijat voivat edelleen käyttää kunnallista perusterveydenhuoltoa.

http://www.yths.fi/netcomm/mainframes.asp?article=3784&frontpage=true

[Roope]

Useat opiskelijajärjestöt tuomitsivat keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielipiteet ulkomaalaisista opiskelijoista Suomessa. Hyssälä sanoi keskustan verkkolehti Verkkoapilassa, että Suomi saattaa kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Hyssälä myös muistutti, että tällä hetkellä kaduillamme kävelee työttömiä suomalaisnuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n mukaan Hyssälän kannanotto on erikoinen sikäli, että hän on itse tammikuussa osallistunut hallitusohjelman mukaisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luomiseen ja hyväksymiseen. Siihen kuuluu kansainvälisten opiskelijamäärien kasvattaminen lähivuosina.

SYL:n mukaan syrjäytyneitä suomalaisnuoria ei voi asettaa vastakkain ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa, sillä tällaiset nuoret eivät muutenkaan kilpailisi korkeakoulupaikoista ulkomaalaisten kanssa.

Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelee noin 12 500 ulkomaalaista. Opintotukea saavia suomalaisopiskelijoita on ulkomailla nelisen tuhatta. Hyssälän mielestä luvuissa on "epäsuhta", ja sitä tulisi arvioida hallituksessa.

"Valintakoe ratkaisee"

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto tyrmäsi Hyssälän väitteen muistuttaen, että suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelijavalinnat tehdään tasapuolisten valintakokeiden perusteella. Tällöin myös suomalaisilla nuorilla on tasavertainen mahdollisuus hakea opiskelemaan.

Kokoomusopiskelijoiden mielestä suomalaisiin korkeakouluihin on saatava lahjakkaimmat ja pätevimmät opiskelijat kansallisuuteen katsomatta.

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Katri Nokela oli puolestaan ällistynyt Hyssälän rajoittuneesta käsityksestä nuorisotyöttömyyden monimutkaisesta kokonaisuudesta.

- Hyssälä sysää nuorisotyöttömyyden ulkomaalaisten opiskelijoiden viaksi. Tämä osoittaa tietämättömyyttä, ja on tulkittavissa suorastaan ulkomaalaisvastaiseksi, Nokela sanoi tiedotteessa.

Aamulehti/STT: Opiskelijajärjestöt tuomitsevat Hyssälän ulkomaalaiskommentit

Kylläpäs nuorisopoliitikot ovat kovia puhumaan potaskaa.

SYL:
Hyssälä puhui ainakin Verkkoapilassa ilman koulutuspaikkaa jääneistä työttömistä, ei varsinaisista "syrjäytyneistä", joten kyllä, suomalaiset ja ulkomaalaiset ovat vastakkain. Jos he eivät ole vastakkain, niin miksi tuollaista koulutusta edes järjestetään?

Ammattikorkeakoulujen liitto:
Valintakokeet voivat olla tasapuoliset, mutta se ei velvoita niiden järjestämiseen Afrikassa. Edes muutaman sadan euron lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille karsisi osan turisteista pois.

Kokoomusnuoret:
Suomalaisten veronmaksajien etu ei ole maksaa ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa, ei edes kaikkien pätevien ja lahjakkaiden. Muuten opiskelijarekrytointi kannattaisi siirtää kokonaan pois Suomesta vaikka Kiinaan.

Demarinuoret, Katri Nokela:
Härmälä ei syyttänyt ulkomaalaisia opiskelijoita nuorisotyöttömyydestä. Tuollainen tulkinta osoittaa tyhmyyttä tai tahallista väärinymmärtämistä (sitä on ollut tällä viikolla liikkeellä). Suomalaisten nuorten etuja puolustavan haukkuminen ulkomaalaisvastaiseksi kertoo demarinuorista oleellisen.

[N]

Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä ulkomaalaiset opiskelijat eivät uhkaa suomalaisten nuorten opiskelupaikkoja.

Virkkunen on näin täysin eri linjoilla sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) kanssa, joka pelkää, että Suomi kouluttaa liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita korkeakouluissa. Hyssälä on ilmaissut huolensa kotimaan nuorista, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.

Virkkunen puolestaan muistuttaa, että erityisesti suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on useita sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät yksinkertaisesti kiinnosta suomalaisia.

- Ammattikorkeakouluista jäi tänäkin vuonna täyttämättä 1500 opiskelupaikkaa, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Näihin ohjelmiin haetaan täydennyshaulla opiskelijoita laajasti myös ulkomailta, Virkkunen muistuttaa.

Opetusministeri vannookin kansainvälisyyden nimeen.

- Kyllä suomalaisia kannustetaan lähtemään kansainväliseen vaihtoon ja toivomme myös, että meille Suomeen saataisiin kansainvälisiä opiskelijoita.

MTV3: Opetusministeri tyrmää Hyssälän puheet

Komento takaisin, mikään ei muutu. Pari huomautusta kuitenkin.

Miksi ammattikorkeakouluissa on ne 1 500 "ylimääräistä" paikkaa, jotka on pakko täyttää? Ei Suomella ole mitään kansainvälistä koulutuskiintiötä. Taitaa olla kyse vain oppilaitosten rahoituksen varmistamisesta ja egon pullistamisesta.

Virkkuselle tiedoksi sekin, että kansainvälinen opiskelijavaihto on ihan eri asia kuin ulkomaalaisten houkuttelu opiskelijoiksi Ghanasta ja Nigeriasta.

Ammattikorkeakoulut saavat rahoitusta aloituspaikkojen, suoritettujen opintopisteiden ja valmistuneiden opiskelijoiden perusteella, tosin painotusta on taidettu viimeaikoina siirtää tuonne opintopisteiden ja valmistumisen puolelle (onneksi). Mutta mikäpäs siinä on haaliessa mahdollisimman paljon paikkoja, koska siitä saa rahaa koululle ja näinollen kunnalle. Samalla myös muiden verorahoja käyttäen saa pari työpaikkaa järjestettyä omaan kuntaan, joten miksi paikalliset päättäjät tuosta kieltäytyisivätkään? Ihmisillä kun on tapana ajatella omaa ja lähialueen etua aina ennen muita, oli se Suomen sisällä tai laajemmassa mittakaavassa, niin tämä tuskin muuttuukaan.

[Eino P. Keravalta]

Jos SYL katsoo, että Hyssälä lietsoo TARPEETONTA ulkomaalaisvastaisuutta, kysyisin SYL:iltä, mikä sitten on tämän vastakohta, TARPEELLINEN ulkomaalaisvastaisuus?

[kohmelo]

Näyttääpä ulkomaalaiset opiskelijat puhuttavan ulkomaillakin...

http://www.cphpost.dk/culture/culture/122-culture/46682-international-students-wanting-to-stay-in-denmark-face-many-obstacles.html

International students wanting to stay in Denmark face many obstacles

The report, compiled for the Employment Ministry, shows that 73 percent of foreign students leave Denmark within two years of completing their education, despite expressing a desire to stay.

73 % lähtee Tanskasta 2 vuotta opintojen jälkeen.

The report follows the news that the 14,470 international students here last year, is more than three times as many as 10 years ago.

Ulkomaalaisia opiskelijoita 2 kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten.

Students cited the lack of employment, the high costs for non-EU students and the difficulty in adapting to the Danish language and culture as the primary reasons for leaving the country after their studies.

[M.K]

Juttelin tänään aiheeseen jollain tavallan liityen erään AMK-opettajan kanssa. Hänen mukaansa suurin ongelma ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa on se, että he lähes poikkeuksetta eivät jää Suomeen opintojen päättyessä. Nigerialaisopiskelijat kuulema häviävät kuin tuhka tuleen kun tutkintotodistus on kädessä.

[Nikopol]

Kylläpä taas kuupassa kiehuu. Jos on ylikapasiteettia, supistetaan tai myydään sitä markkinahintaan. Paitsi jos rahaa on liikaa, kuten Hennalla tuntuu olevan.

[Mr.Crossfire]

Mielestäni oleellisin kysymys tässä on juuri se, että ketä varten Suomen koulutusjärjestelmä on oikein rakennettu? Jossain määrin hämmästyttää opiskelijajärjestöjen kiihkeä tasa-arvorummutus, miksi heitä kiinnostaa ylipäätään sellaisten asiat, jotka eivät ole vielä opiskelijoita? Opiskelijajärjestöt haluavat toki jäseniä, mutta aloituspaikat saadaan aivan varmasti täyteen kotimaisinkin voimin.