2015-04-20 Tanska: Lähiö taistelee radikalisoitumista vastaan

[Iloveallpeople]

Tanskalainen lähiö taistelee radikalisoitumista vastaan

...
Erään elementtitalon seitsemännen kerroksen valoisassa läpitalon asunnossa äiti Iman El-Zahr, 30, korjaa pöydästä päivällisen rippeitä verkkareissa. Libanonissa syntynyt El-Zahr on asunut Gellerupissa 25 vuotta, mutta haluaisi muuttaa pois heti, kun mahdollista. Naapurustossa on rauhallisempaa kuin ennen, mutta ongelmia aiheuttavat vieläkin muutamat perheet – tai oikeastaan heidän jälkikasvunsa. Iman on lähettänyt omat tyttönsä kouluun Gellerupin ulkopuolelle eikä päästä heitä yksin ulos iltaisin.

"Joka kerta, kun tyttöni ovat olleet itsekseen pihalla, on tullut ongelmia. Lapset täällä ovat villejä: etuilevat, huutavat, heittelevät tavaroilla. Kerran tytöiltä varastettiin potkulaudat."

Joidenkin laskelmien mukaan Gellerupin asukkaista puolet ovat alle 21-vuotiaita, ja suurin osa rikoksista on lasten ja nuorten aikaansaannosta.

"Lapset on jätetty omilleen, ja kukaan ei pidä heitä silmällä. Joissakin perheissä voi olla kahdeksan lasta, eikä vanhemmilla ole aikaa vahtia heitä", El-Zahr pohtii.

Syrjäytyneet pikkurikolliset ovat vaarassa radikalisoitua, ja he tekevät hallaa alueen imagolle. Pieni joukko mustamaalaa kaikkien muslimien maineen. El-Zahr on saanut osakseen tympeitä katseita ruokakaupassa.

Tiedostamatonkin rasismi voi muodostaa ison ongelman. Århus-mallin parissa työskentelevä psykologian professori Preben Bertelsen toteaa, että monet Syyriaan lähteneistä nuorista menestyvät koulussa ja elämässä kohtalaisen hyvin. Heitä vaivaa kuitenkin ulkopuolisuuden tunne, joka koostuu elämän aikana koetuista yksittäisistä syrjinnän kokemuksista: esimerkiksi tunteesta, ettei opettaja usko musliminuoren menestyvän elämässään yhtä hyvin kuin muut.

Sukupolvien välinen kuilu perheiden sisällä huolestuttaa Bertelseniä:

"Usein kasvatus on rakennettu kahden peruspilarin, syyllisyyden ja häpeän, varaan. Nuoret häpeävät syrjinnän kokemuksia eivätkä pysty puhumaan niistä vanhemmilleen." Itseään etsivät nuoret löytävät radikaaleista ääriryhmistä yhteisön, joka arvostaa heitä.

Aviisi

[Rusinapulla]

Vanhemmat eivät hoida tehtäviään ja syy on tanskalaisen koulujärjestelmän ja yhteiskunnan? VMP!

[Uimakoulutettava]

Tanskalainen lähiö taistelee radikalisoitumista vastaan

Tiedostamatonkin rasismi voi muodostaa ison ongelman. Århus-mallin parissa työskentelevä psykologian professori Preben Bertelsen toteaa, että monet Syyriaan lähteneistä nuorista menestyvät koulussa ja elämässä kohtalaisen hyvin. Heitä vaivaa kuitenkin ulkopuolisuuden tunne, joka koostuu elämän aikana koetuista yksittäisistä syrjinnän kokemuksista: esimerkiksi tunteesta, ettei opettaja usko musliminuoren menestyvän elämässään yhtä hyvin kuin muut.

Aviisi

Sillä tavalla, rasistinen tanskalainen, syyllinen jihadismiin olet sinä.

Tervetuloa tiedostamattomasti rasististen suomalaisten, ranskalaisten, englantilaisten ja ruotsalaisten rasistien joukkoon. Mikset anna tietyille ulkomaalaisille töitä, vaan pidät heidät työttömänä? Miksi estät heitä opiskelemasta ilmaiseksi maassa? Miksi estät heitä jopa oppimasta kieltä? Miksi olet rasisti?

Suomessa taas taisteltiin eduskuntavaaleissa tietoisesti rajojen sulkemisen puolesta. Paljon paremminkin olisi voinut mennä, mutta ilahduttavien -armeijan itkupotkuraivareiden osoittamalla tavalla myös paljon, paljon huonommin.

Psykologian professorilta kysyisin, että eikö ole huolestuttavaa, kuinka jotkut suomalaiset ajattelevat tiedostamattoman rasistisesti, että suomalaisen sotaveteraanin ja maahamme palaamaan pyrkivän jihadistisen "uussuomalaisen sotaveteraanin" välillä on ero.

edit:
muokattu ja lisätty lähiöitä radikalisoiduttavaa rasismia.

[Outo olio]

Iman El-Zahr, 30, korjaa pöydästä päivällisen rippeitä verkkareissa. Libanonissa syntynyt El-Zahr on asunut Gellerupissa 25 vuotta, mutta haluaisi muuttaa pois heti, kun mahdollista. Naapurustossa on rauhallisempaa kuin ennen, mutta ongelmia aiheuttavat vieläkin muutamat perheet – tai oikeastaan heidän jälkikasvunsa. Iman on lähettänyt omat tyttönsä kouluun Gellerupin ulkopuolelle eikä päästä heitä yksin ulos iltaisin.

"Joka kerta, kun tyttöni ovat olleet itsekseen pihalla, on tullut ongelmia. Lapset täällä ovat villejä: etuilevat, huutavat, heittelevät tavaroilla. Kerran tytöiltä varastettiin potkulaudat."

Joidenkin laskelmien mukaan Gellerupin asukkaista puolet ovat alle 21-vuotiaita, ja suurin osa rikoksista on lasten ja nuorten aikaansaannosta.

"Lapset on jätetty omilleen, ja kukaan ei pidä heitä silmällä. Joissakin perheissä voi olla kahdeksan lasta, eikä vanhemmilla ole aikaa vahtia heitä", El-Zahr pohtii.

Syrjäytyneet pikkurikolliset ovat vaarassa radikalisoitua, ja he tekevät hallaa alueen imagolle. Pieni joukko mustamaalaa kaikkien muslimien maineen. El-Zahr on saanut osakseen tympeitä katseita ruokakaupassa.

Iman El-Zahr pakeni lähi-itää Tanskaan, mutta lähi-itä seurasi perässä. Nyt hän haluaisi taas lähteä karkuun jonnekin. Samaan aikaan Tanskan uusväestö muuttaa kotimaataan samanlaiseksi gangstapaikaksi kuin lähi-itäkin.

Erään elementtitalon seitsemännen kerroksen valoisassa läpitalon asunnossa

Mutta onneksi sentään tulijoille on järjestetty laadukkaat majoitustilat.

[guest8096]

Iman El-Zahr
Tuota lähiön taistelua radikalisoitumista vastaan ei olisi koskaan tullut, jos tämän nimiset henkilöt ja muut vastaavanlaiset olisivat pysyneet lähtömaissaan.

[guest12632]

Tiedostamatonkin rasismi voi muodostaa ison ongelman.

Sillä tavalla, rasistinen tanskalainen, syyllinen jihadismiin olet sinä.

Hesarin Nyt-liitteessäkin puhuttiin vähän aikaa sitten vahinkorasismista. VHM ei voi voittaa.

[Ari-Lee]

Erään elementtitalon seitsemännen kerroksen valoisassa läpitalon asunnossa äiti Iman El-Zahr, 30, korjaa pöydästä päivällisen rippeitä verkkareissa. Libanonissa syntynyt El-Zahr on asunut Gellerupissa 25 vuotta, mutta haluaisi muuttaa pois heti, kun mahdollista. Naapurustossa on rauhallisempaa kuin ennen, mutta ongelmia aiheuttavat vieläkin muutamat perheet – tai oikeastaan heidän jälkikasvunsa. Iman on lähettänyt omat tyttönsä kouluun Gellerupin ulkopuolelle eikä päästä heitä yksin ulos iltaisin.

Ja tähän asti jaksoin lukea. Libanonin radikalisoitumisongelmat on tuotu Tansakaan tarkoituksenmukaisesti ja tahallaan. On turhauttavaa katsoa dokumenttia Libanonin ongelmista, koska ne ongelmat ovat muuallakin. Ja ne ongelmat seuraavat tätä radikaliväestöä minne ikinä he menevätkin.

Ulkolinja: Libanon, kuilun partaalla. Libanon uhkaa ajautua sisällissotaan. Maan kristittyjen, shiia- ja sunnimuslimien välistä jännitteitä lisää naapurimaasta Libyaan tulvivat pakolaiset. Jo nyt joka neljäs maan asukas on syyrialainen pakolainen.

    Esitetty: To 9.4.2015 klo 21.50 Yle TV1
    Katsottu: 3037 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )

19 pv. jäljellä.

http://areena.yle.fi/tv/2604078

[Toivoton tapaus]

Aviisi

Heitä vaivaa kuitenkin ulkopuolisuuden tunne, joka koostuu elämän aikana koetuista yksittäisistä syrjinnän kokemuksista: esimerkiksi tunteesta, ettei opettaja usko musliminuoren menestyvän elämässään yhtä hyvin kuin muut.

Eli jos ei sitä ulkopuolistamista oikeasti esiinny, niin sitten sitä sopii tuntea olevan joka puolella ja sehän se harmittaa. Ja on tietenkin kaikkien muiden syy, vaikka onkin täysin keksitty tunne mikä ei perustu mihinkään.

[Micke90]

Tuossakin taas esimerkki, jota ei tule seurata.

[-PPT-]

Bornholmin saari taitaa olla Tanskan vähiten rikastettua seutua.

[Micke90]

Bornholmin saari taitaa olla Tanskan vähiten rikastettua seutua.

Tanska on niin pieni maa pinta-alaltaan, ettei siellä käytännössä pääse enää pakoon monikulttuurisuutta.

[siviilitarkkailija]

Vanhemmat eivät hoida tehtäviään ja syy on tanskalaisen koulujärjestelmän ja yhteiskunnan? VMP!

Katsotaan asiaa vähän laajemmasta perspektiivistä.

1 tavallinen lapsi vaatii 1 yksikön hoito/valvontaa, 1 yksikön ruokaa, rakkautta yleensä 1 kpl/vanhempi.

Otetaan kriisiolosuhteista hädänalainen pakolainen, joka on oppinut tosiasiallisesti elämään niissä oloissa ja niillä ehdoilla. Siirretään hänet pohjois-eurooppaan.

1 oikea sotapakolaislapsi vaati 2-3 yksikköä hoito/valvontaa, 1 yksikön ruokaa ja n 3 kertaa sen määrän rakkautta kompensoidakseen vaikkapa vanhemman menetyksen.

Vaikka rakentaismme mitkä helkkarin asunnot ja potkupallokentät, niin ne eivät korvaa tarvittavan mielenterveys- ja sosiaaliyhteisön puutetta jotka vaivaavat monia tosiasiallisia sotapakolaisia. JA kaikki kaatuu jomman kumman vanhemman niskaan jolla itselläänkin on usein pahoja psyykkisiä ongelmia sattuneista syistä.

Jotta vastaanottajavaltiolla olisi järjestelmässä mitään järkeä, olisi ennen tulijoiden vastaanottoa selvitettävä mitä tosiasiallisia mielenterveys, ja koulutus- ja tulkkipalveluja vastaanottajamaassa ja kunnassa on tarjolla, ennenkuin yhtään henkilöä otetaan vastaan. Ideaalitilanteessakin tulijat ovat hätää kärsimässä ja muuttavat vain yhdestä hädänalaisesta paikasta toiseen. Koska heidän ainoa funktionsa on täyttää kuntien asuntokeinottelussa hyötyvien tahojen tarve täyttää tyhjillään olevia asuntoja.

Näitä palveluja ei muute riitä edes kanta-asukkaille. Jostain helvetin syystä niitä ja tulkkipalveluja kuvitellaan riittävän kuitenkin maahantuotetuille.