Bloomberg: Intian talous ohittaa Saksan, Ranskan ja Britannian

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1428728748770?ref=hs-art-new-1

Vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan Intia ohittaa talouden koossa muun muassa Saksan, Ranskan ja Britannian, kertoo uutistoimisto Bloomberg artikkelissaan. Ennuste on tehty Yhdysvaltojen maatalousministeriössä.

Ennusteen mukaan Yhdysvaltojen bruttokansantuote (bkt) on edelleen vuonna 2030 maailman suurin, 24,8 biljoonaa dollaria. Se on kuitenkin enää 20 prosenttia maailman yhteenlasketusta taloudesta, kun vuonna 2006 se oli vielä 25 prosenttia, Bloomberg vertailee. Biljoona on tuhat miljardia.

Kiina on suurin kasvaja absoluuttisin luvuin. Vuonna 2030 se olisi enää niukasti Yhdysvaltojen jäljessä 22,2 biljoonalla dollarilla.

Ennustetaulukossa huomiota kiinnittää nyt kahdeksantena olevan Intian nousu kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi. 6,6 biljoonan bkt:lla se jäisi kuitenkin kauaksi Kiinan ja Yhdysvaltojen taakse. Japani olisi neljäntenä 6,4 biljoonan bkt:lla. Nyt Japanin talous on kooltaan yli kaksinkertainen Intian talouteen verrattuna, joten Intialle ennuste lupailee huimaa kasvua esimerkiksi Japaniin verrattuna.

Vuonna 2030 olisi viidentenä Saksa (4,5), kuudentena Brasilia (4,0) ja seitsemäntenä Britannia (3,6). Seuraavina tulisivat Ranska (3,3), Kanada (2,6), Venäjä (2,4) ja Italia (2,3).

Afrikan maille ennuste ei lupaa nousua huipulle. Nigerialle arvio ennustaa biljoonan bkt:ta eli yhtä suurta kuin Hollannille.

Bloomberg antaa pari esimerkkiä maista, joiden asema listauksessa muuttuu erityisen paljon. Jamaika putoaa listalla alaspäin 13 pykälää sijalle 136. Sen sijaan moni Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maa kohentaa asemaansa. Esimerkiksi Uganda nousee 18 pykälää sijalle 91.

Suomen sijoitusta taulukosta on vaikea laskea, mutta Suomenkin bkt:lle luvataan noin 60 prosentin kasvua 15 vuodessa, eli suomalaiset vaurastuvat edelleen, jos ennuste toteutuu.


Taas aivan äimänkäkenä, Afrikan maille ei nousua huipulle.

[Totti]

http://www.hs.fi/talous/a1428728748770?ref=hs-art-new-1

Vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan Intia ohittaa talouden koossa muun muassa Saksan, Ranskan ja Britannian, kertoo uutistoimisto Bloomberg artikkelissaan. Ennuste on tehty Yhdysvaltojen maatalousministeriössä.

Uutinen on sensaatiohakuinen. Olennaista ei ole kellä on "suurin" talous, eli BKT , vaan kuinka paljon kansalainen tuottaa.

Uutisten lukujen mukaan intialaisten BKT henkeä kohden on 2030 edelleen murto-osa amerikkalaisen BKT:sta eli käytännössä kesiverto intialainen on edelleen kaukana keskiverto amerikkalaisen vauraudesta.

Toisaalta tämä lause kertoo kaiken tutkimuksen uskottavuudesta:

Suomenkin bkt:lle luvataan noin 60 prosentin kasvua 15 vuodessa, eli suomalaiset vaurastuvat edelleen, jos ennuste toteutuu.

Mikään vakavasti otettava taloustutkija ei kehtaisi luvata kehittyneelle markkinataloudelle monen prosentin kasvulukuja vuodessa. Realistisempi talouskasvu kun on prosenttien kymmenysosat.

[sivullinen.]

Suomen Pankin talouskasvuennusteet heittävät pari prosenttiyksikkö ennustettaessa vuoden päähän. Viidentoista vuoden päähän ennustaminen voisi tarkoittaa 30 prosenttiyksikön heittoa pelkässä talouskasvussa. Sekään ei huomioisi valuuttakurssien vaihteluita: Euron arvo verrattuna dollariin on esimerkiksi laskenut tänä vuonna 30%. Joten pelkkää viihdettä nämä "ennusteet" ovat. Jos sieltä haluaa omaa aatemaailmaansa tukevan kohdan löytää, niin sen löytää, ja siitä voi kirjoittaa isoilla kirjaimilla uutisotsikon. Totin mielestä BKT:n sijaan pitäisi vertailla BKT:ta per capita. Minun mielestäni julkisen talouden osuus pitäisi poistaa tuloksista, koska se on puhtaasti laskennallinen. Nimellisarvoiset ja valuuttakurssien muutoksia huomioivat "ostovoimakorjatut" arvot ovat täysin eri maailmasta -- ja yleisesti käytetään valuuttakurssien muutoksia huomioivia PPP-arvoja, mutta hesari käyttää tässä jutussa nimellisarvoisia eli nominaalisia.

Jos Kreikka lähtee eurosta, sen nimellisarvoinen BKT romahtaa heti alle puoleen valuutan arvon devalvoituessa, mutta sitten kasvaa moninkertaiseksi valuutan arvon vakiintuessa. Kiinan arvoista on aina tehty huonoja "ennusteita". Kiina lopetti kahden valuutan järjestelmänsä 1990-luvulla. Silloin ennustettiin, ettei se koskaan saavuta Yhdysvaltoja -- talouden koko koossa eli puhtaassa BKT:ssä. Vuonna 2000 ennustettiin sen saavuttavan Yhdysvallat vuonna 2070, parin vúoden päästä vuonna 2050, vuoden 2008 kriisin puhjettua 2030, kriisin jatkuttua 2020 ja nyt sanotaan Kiinan jo menneen ensi kertaa Yhdysvaltojen ohi -- ostovoimakorjatuilla arvoilla. Hesari päätyy yhä vuoteen 2030 -- nimellisarvoilla. Jos Kiina vapauttaa valuuttansa kansainväliseen käyttöön, jota se on tekemässä, se menee sinä vuonna Yhdysvaltojen ohi.

Afrikan maat olisivat nousseet monta pykälää, jos Gaddafin ja muiden pohjois-afrikan maiden suunnittelema "kultadinaari" olisi otettu käyttöön. Mutta se estettiin sotatoimin. Eurostoliiton -- ja Venäjän -- rahan arvo riippuu myös täysin Eurostoliiton ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan tuloksesta. Jos Saksa sen häviää yhtä kovin kuin hävisi Toisen Maailmansodan, se tippuu täysin varmasti Nigerian taakse. Jos Venäjä häviää sodan, se pysyy Neuvostoliiton romahduksesta, ja sitä seuranneista ruplan lukuisista devalvoinneista, johtuvalla alhaisella sijallaan. Jos Ukrainan sota jatkuu vielä vuonna 2030, sekä Saksa että Venäjä ovat konkurssissa ja Nigerian talous on niihin molempiin verrattuna moninkertainen.

[RP]

Uutinen on sensaatiohakuinen. Olennaista ei ole kellä on "suurin" talous, eli BKT , vaan kuinka paljon kansalainen tuottaa.

Riippuu mitä mitataan. Talouksien keskinäisessä painoarvossa vaikka Luxembourg, Singapore tai Norja ovat kansalaisten hyvinvoinnista huolimatta kärpässarjaa nyt ja tulevaisuudessa. Kiina painaa puolikehitysmaanakin.

Suomenkin bkt:lle luvataan noin 60 prosentin kasvua 15 vuodessa, eli suomalaiset vaurastuvat edelleen, jos ennuste toteutuu.

Mikään vakavasti otettava taloustutkija ei kehtaisi luvata kehittyneelle markkinataloudelle monen prosentin kasvulukuja vuodessa. Realistisempi talouskasvu kun on prosenttien kymmenysosat.

Ylioptimistista, mutta ei siksi, että kehittyneelle markkinataloudelle tuo 3.2%:n vuotuinen kasvuvauhti olisi mitenkään posketon, varsinkaan kun lähtökohtana on yli kuuden vuoden paha lama. Toki kun Suomessa politiikka ainakin tuntuu suorastaan tähtäävän korkeaan työttömyyteen ja laskevaan syntyvyyteen nuo prosentin kymmenysosat varmaankin tulevat olemaan lähempänä totuutta.

[Jaska Pankkaaja]

Ennusteen mukaan Yhdysvaltojen bruttokansantuote (bkt) on edelleen vuonna 2030 maailman suurin, 24,8 biljoonaa dollaria.

Joopa joo, suurin ja mahtavin USA. Ikuisesti. En minä tiedä vaikka USAn BKT olisi 100 biljoonaa $ tuolloin mutta reaalitalous on jo nyt pienempi kuin Kiinan. Ollut 2-3 vuotta ja ero kasvaa joka päivä. Jos Kiina vetäisi tepselin irti USAn seinästä tulisi Kiinaan talousnotkahdus mutta mitä tulisi USAan? TEOTWAWKI, ei sen vähempää.

Talouden erohan on siinä että kun USAssa avioerojuristi saa $ 100 000 tärkeästä 1vk työstään niin samaan aikaan 10 kiinalaista kokoaa samalla rahalla Huawein älyluureja vuoden. Voi miettiä kumpi on reaalitaloutta.

[RP]

Ennusteen mukaan Yhdysvaltojen bruttokansantuote (bkt) on edelleen vuonna 2030 maailman suurin, 24,8 biljoonaa dollaria.

Joopa joo, suurin ja mahtavin USA. Ikuisesti. En minä tiedä vaikka USAn BKT olisi 100 biljoonaa $ tuolloin mutta reaalitalous on jo nyt pienempi kuin Kiinan. Ollut 2-3 vuotta ja ero kasvaa joka päivä. Jos Kiina vetäisi tepselin irti USAn seinästä

Tarkoitat siis, että Kiina alkaisi ostamaan enemmän tavaroita (muita tavaroita kuin taaloja) USA:sta, tai vähentäisi vientiään Yhdysvaltoihin? Vaikutus Yhdysvaltojen talouteen ei taitaisi olla, mitä uskot.

[Jaska Pankkaaja]

Tarkoitat siis, että Kiina alkaisi ostamaan enemmän tavaroita (muita tavaroita kuin taaloja) USA:sta, tai vähentäisi vientiään Yhdysvaltoihin? Vaikutus Yhdysvaltojen talouteen ei taitaisi olla, mitä uskot.

No tarkoitin  jotain tapahtumaa joka romahduttaisi keskinäisen kaupan ja luotonannon, sekä samalla dollarin kurssin. Merkittävä osa USAssa myytävistä hyödykkeistä, esim ne himoitut iPhonet, ovat kiinalaisia eikä niiden tuonti olisi korvattavissa etenkään sen jälkeen kun dollari olisi syöksynyt oikeaan, epäilemättä nykyistä paljon alempaan kurssiinsa.

Liuskeöljy antoi USAlle merkittävän jatkoajan supervaltana, se on selvä.

[Goman]

Hieman reaalitalouden lukuja:

Autojen valmistus:
Eniten autoja valmistetaan Kiinassa, jossa tehtiin noin 22 miljoonaa ajoneuvoa.
http://top5.fi/top-5-suurimmat-autonvalmistajat-2013/

Puhelinten valmistus:
Worldwide Smartphone Sales to End Users by Operating System in 3Q14 (Thousands of Units)      
      
Operating System          3Q14     3Q14 Market Share (%)
      
                                   Units   
Android                    250,060.2     83.1
iOS                             38,186.6     12.7
Windows                     9,033.4        3.0
http://www.gartner.com/newsroom/id/2944819

Ja Android puhelimethan valmistetaan pääosin Kiinassa. Kuten myös iOS puhelimet itse asiassa valmistetaan Kiinassa.
Tarkkaa lukua Kiinassa valmistettujen puhelinten määrästä en löytänyt. Tuskin sitä edes tiedetään lukuisten pikku piraattivalmistajien takia.
Mutta ilman muuta on selvää että ylivoimaisesti suurin osa maailman puhelimista tehdään Kiinassa.

Kaupungistuminen:
"Taloudellista valtaa kaappaavat sen sijaan erityisesti Kiinan kaupungit."

http://yle.fi/uutiset/maailma_kaupungistuu_joka_vuosi_rakennetaan_kahdeksan_uutta_new_yorkia/7226925

[RP]

Tarkoitat siis, että Kiina alkaisi ostamaan enemmän tavaroita (muita tavaroita kuin taaloja) USA:sta, tai vähentäisi vientiään Yhdysvaltoihin? Vaikutus Yhdysvaltojen talouteen ei taitaisi olla, mitä uskot.

No tarkoitin  jotain tapahtumaa joka romahduttaisi keskinäisen kaupan ja luotonannon, sekä samalla dollarin kurssin. Merkittävä osa USAssa myytävistä hyödykkeistä, esim ne himoitut iPhonet, ovat kiinalaisia eikä niiden tuonti olisi korvattavissa etenkään sen jälkeen kun dollari olisi syöksynyt oikeaan, epäilemättä nykyistä paljon alempaan kurssiinsa.

Jos Kiina lopettaisi antaisi valuuttaansa nousta niin, että tuotanto siellä ei olisi enää kilpailukykyistä, se siirtyisi muualle. Hassua ajatella, että se voisi tapahtua vain ja ainoastaan Kiinassa.

Se että kokonaiskysynnän puuteesta kärsivässä maailmantaloudessa Kiinalla on kauppataseen ylijäämä ei ole mikään palvelus muulle maailmalle.

[sivullinen.]

Se että kokonaiskysynnän puuteesta kärsivässä maailmantaloudessa Kiinalla on kauppataseen ylijäämä ei ole mikään palvelus muulle maailmalle.

Siinä onkin iso ongelma ratkaistavaksi. Kiina on ilmoittanut alkavansa sitä ratkaisemaan siirymällä "kulutusyhteiskunnaksi". Mutta se tarkoittaa myös Kiinan valuutan arvon rajua nousua, joka on hankalasti toteutettavissa, koska Kiina ei halua valuuttakeinottelijoiden keräävän leijonan osaa välistä.

Eri maiden vertailu ei toimi, jos ei ole olemassa täysin vapaita valuuttamarkkinoita, koska ilman sitä ei ole arvostuksen mittaria. Silloin voidaan laskea autojen ja puhelinten valmistumääriä. Mutta sillä tiellä ei koskaan päästä lopullisiin tuloksiin: Autojen ja puhelinten lisäksi pitäisi laskea muovilusikoiden ja kananmunien määrät, sitten pitäisi "keksiä" auton ja kananmunan arvojen suhde, pitäisi huomioida iPhone 6:sen ja iPhone 4:sen arvojen erot ja niin edelleen.

Pienten mikrovaltioiden väittäminen paremmiksi on sekin vertailun kannalta enemmän harhaanjohtavaa kuin oikeaan osoittavaa. Se voi kertoa pienen maan kansalaisten olevan keskimäärin vauraampia kuin suuren; sitä mainostetaan mittarin merkityksenä pienissä maissa. Se ei tee maan kykyvä tuottaa hyödykkeitä yhtään isommaksi, eikä nosta sen vaikutusvaltaa tai sotilaallisista voimaa pois kärpässarjasta; joka on näiden mittareiden esilletuotu merkitys suurissa maissa. Suurissa maissakin on todella merkittäviä alueellisia eroja: Manhattan ja intiaani reservaatti ovat kaksi eri "maata". Sen ymmärtävät kaikki suuressa maassa, mutta pienissä maissa sitä ei mainosteta ja ymmärretä.

Myös talouden kasvulukuja mitattaessa on huomioitava valuuttakurssien muutos. Eurostoliiton talouskasvu on ollut tänä vuonna dollareissa ilmoitettuna noin 30% alamäessä eli syöksykierteessä, koska euro on heikentynyt voimakkaasti. Sitä ei kuitenkaan ole uutisoitu niin; se kuulostaisi uutisessa huonolta ja antaisikin väärän kuvan. Mutta euron arvon noustessa, annetaan uutisoinnissa tietenkin koko ansio talouskasvulle -- vaikka se on yhtä lailla valetta. Epätoivoisessa tilanteessa olevan maan on pyrittävä selittämään kaikki hyväksi, kuntaas kasvavat taloudet voivat olla selityksissään rehellisiä ja jopa vähätteleviä.

[Sour-One]

Mikäli Kiina ei ala pikaisesti panostamaan valtavia summia ympäristöön, Kiinan ei vain talous vaan koko yhteiskunta väistämättä romahtaa. Nyt ympäristöhankkeisiin sijoitettavat miljardit on lillukanvarsia. Sama koskee Intiaa.

[Jaska Pankkaaja]

Tarkoitat siis, että Kiina alkaisi ostamaan enemmän tavaroita (muita tavaroita kuin taaloja) USA:sta, tai vähentäisi vientiään Yhdysvaltoihin? Vaikutus Yhdysvaltojen talouteen ei taitaisi olla, mitä uskot.

No tarkoitin  jotain tapahtumaa joka romahduttaisi keskinäisen kaupan ja luotonannon, sekä samalla dollarin kurssin. Merkittävä osa USAssa myytävistä hyödykkeistä, esim ne himoitut iPhonet, ovat kiinalaisia eikä niiden tuonti olisi korvattavissa etenkään sen jälkeen kun dollari olisi syöksynyt oikeaan, epäilemättä nykyistä paljon alempaan kurssiinsa.

Jos Kiina lopettaisi antaisi valuuttaansa nousta niin, että tuotanto siellä ei olisi enää kilpailukykyistä, se siirtyisi muualle. Hassua ajatella, että se voisi tapahtua vain ja ainoastaan Kiinassa.

Se että kokonaiskysynnän puuteesta kärsivässä maailmantaloudessa Kiinalla on kauppataseen ylijäämä ei ole mikään palvelus muulle maailmalle.

En ihaile kiinalaista yhteiskuntaa enkä halua sellaista tänne mutta muutamista asioista olen kyllä kateellinen: kaiken pohjana on kansallismielisyys eli Kiina paskat nakkaa "kanfainfälifelle folifaalifuufelle" tai muille ulkomaalaisten murheille ja tekee asioita joista Kiinan valtio hyötyy ja samalla kiinalaisten suuri enemmistö, ainakin jollain aikavälillä.

Kiina ei ole enää läheskään halvimpia maita palkoilla mitattuna mutta kun tuottavuus nousee palkkojen tahtia niin asema säilyy. Kiinalla on kuulemma jopa 100 vuotissuunnitelma!  Tätä voi verrata "maailman kilpailukykyisimmän alueen" eli EU suunnitelmiin: lässytystä ilman villoja ja jos jotain tehdään niin se on yleensä "fantastinen menestystarina" eli menee päin persettä

Sama kuin Kiinassa tapahtuu tietenkin monissa muissakin Aasian maissa mutta Kiinan 1,5 MRD väestö tekee siitä ainutlaatuisen koko ihmiskunnan historiassa. vielä yksi reaaliluku: Kiina käyttää kolmessa (3) vuodessa enemmän sementtiä kuin USA koko 1900-luvulla!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sementti

Sementin valmistus tuottaa merkittävästi CO2-päästöjä.

No kokoomusten GPS sakoittimet asennettuina suomalilaisten autonroppanoihin varmaan leikkaavat ne päästöt malawilaiseen titi-luokkaan.

[talous ja muutos]

Maitten välinen bkt -vertailu (nominal), tietolähteenä:
IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015


Vuosi 2008:

1. USA: 14,718.575 G$
2. Japani: 4,849.185 G$
3. Kiina: 4,547.716 G$
4. Saksa: 3,764.675 G$
5. Ranska: 2,937.321 G$
6. UK: 2,814.476 G$
7. Italia: 2,403.213 G$
8. Brasilia: 1,694.616 G$
9. Venäjä: 1,660.846 G$
10. Espanja: 1,642.738 G$
11. Kanada: 1,542.561 G$
12. Intia: 1,224.096 G$
13. Meksiko: 1,101.274 G$
14. Australia: 1,052.869 G$
15. Etelä - Korea: 1,002.219 G$
16. Alankomaat: 935.707 G$
17. Turkki: 730.628 G$
18. Indonesia: 558.582 G$
19. Sveitsi: 551.013 G$
20. Puola: 530.170 G$
21. Belgia: 522.556 G$
22. Saudi - Arabia: 519.797 G$
23. Ruotsi: 513.966 G$
24. Norja: 461.946 G$
25. Itävalta: 429.638 G$
26. Taiwan: 417.038 G$
27. Argentiina: 403.744 G$
28. Iran: 391.165 G$
29. Kreikka: 356.296 G$
30. Tanska: 352.589 G$


Vuosi 2014:

1. USA: 17,418.925 G$
2. Kiina: 10,380.380 G$
3. Japani: 4,616.335 G$
4. Saksa: 3,859.547 G$
5. UK: 2,945.146 G$
6. Ranska: 2,846.889 G$
7. Brasilia: 2,353.025 G$
8. Italia: 2,147.952 G$
9. Intia: 2,049.501 G$
10. Venäjä: 1,857.461 G$
11. Kanada: 1,788.717 G$
12. Australia: 1,444.189 G$
13. Etelä - Korea: 1,416.949 G$
14. Espanja: 1,406.855 G$
15. Meksiko: 1,282.725 G$
16. Indonesia: 888.648 G$
17. Alankomaat: 866.354 G$
18. Turkki: 806.108 G$
19. Saudi - Arabia: 752.459 G$
20. Sveitsi: 712.050 G$
21. Nigeria: 573.652 G$
22. Ruotsi: 570.137 G$
23. Puola: 546.644 G$
24. Argentiina: 540.164 G$
25. Belgia: 534.672 G$
26. Taiwan: 529.550 G$
27. Norja: 500.244 G$
28. Itävalta: 437.123 G$
29. Iran: 404.132 G$
30. Yhdistyneet arabiemiirikunnat: 401.647 G$


Vuosi 2020:

1. USA: 22,488.616 G$
2. Kiina: 16,157.105 G$
3. Japani: 4,933.497 G$
4. Saksa: 4,105.109 G$
5. UK: 3,730.583 G$
6. Intia: 3,639.804 G$
7. Ranska: 3,013.028 G$
8. Brasilia: 2,354.453 G$
9. Italia: 2,172.828 G$
10. Venäjä: 2,080.736 G$
11. Kanada: 2,044.349 G$
12. Etelä - Korea: 2,011.672 G$
13. Meksiko: 1,652.830 G$
14. Australia: 1,490.895 G$
15. Espanja: 1,487.265 G$
16. Indonesia: 1,306.622 G$
17. Turkki: 1,011.638 G$
18. Alankomaat: 911.220 G$
19. Saudi - Arabia: 902.072 G$
20. Taiwan: 775.992 G$
21. Sveitsi: 768.992 G$
22. Ruotsi: 677.328 G$
23. Puola: 672.857 G$
24. Nigeria: 667.937 G$
25. Argentiina: 630.968 G$
26. Belgia: 560.819 G$
27. Malesia: 538.213 G$
28. Filippiinit: 509.985 G$
29. Thaimaa: 503.937 G$
30. Yhdistyneet arabiemiirikunnat: 502.258 G$
31. Norja: 502.065 G$

[rölli2]

kamalan surkean. likaisen ja ruuhkaisen näköistä on intiassa. alkeellista hommaa ja uskonto määrittelee ihmisten elämän. en paljon hehkuttaisi