Sisäministeriö ja Ulkomaanapu yhteistyöhön radikalisaation ehkäisemiseksi

[Iloveallpeople]

Sisäministeriö ja Ulkomaanapu yhteistyöhön väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemiseksi Suomessa

Suomen sisäministeriö ja Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto ryhtyvät yhdessä etsimään toimintatapoja väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisemiseksi Suomessa. Keskeinen tavoite on viranomaisten ja paikallisten yhteisöjen välisen vuoropuhelun, yhteistyön ja luottamuksen lisääminen. 

"Väkivaltaisen radikalisaation leviäminen osoittaa, että Ulkomaanavun kaltainen toimija ei voi keskittyä ainoastaan toimintaan konfliktimaissa, vaan meidän on oltava mukana työssä myös Suomessa", toteaa rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen.

Uskonnollisilla johtajilla on merkittävä rooli väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisemiseen liittyvien ratkaisumallien suunnittelussa.

Kirkon Ulkomaanavulla on kokemusta uskonnollisten johtajien ja yhteisöjen tukemisesta sekä yhteisöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön vahvistamisesta useissa maissa. Ulkomaanapu toimii lisäksi YK:n yhteydessä toimivan kansainvälisen Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristönä. Siksi sisäministeriö on pyytänyt Ulkomaanapua kumppanikseen.

"Uskon, että yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimivan Uskonnollisten ja perinteisten johtajien verkoston kanssa tulee olemaan erittäin hedelmällistä, ja saamme tämän kautta uusia näkökulmia ja toimintatapoja työhömme", sanoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Pääpaino yhteisöjen tarpeissa

Ensivaiheessa Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsultti Yakub Muhamud on ollut yhteydessä uskonnollisiin yhteisöihin ja kartoittanut niiden näkemyksiä, tarpeita ja kiinnostusta yhteistyöhön. 

Verkosto tukee sisäministeriön työtä myös järjestämällä opintomatkan Yhdysvaltoihin 13.–21.4. Sen aikana uskonnollisten yhteisöjen edustajat ja viranomaiset pääsevät tutustumaan kansainvälisesti toimiviksi osoittautuneisiin malleihin Minnesotassa ja Washingtonissa. Matkalle lähtee edustajia muslimi-, juutalais- ja kristillisestä yhteisöstä.

Alkuvaiheessa sisäministeriön kanssa tehtävään työhön on budjetoitu alle 80 000 euroa. Tämän lisäksi väkivaltaista radikalisaatiota ehkäisevää nuorisotyötä on tarkoitus tehdä myös muiden kumppaneiden kanssa.

"Ulkomaanavun rauhantyön pääpaino pysyy selkeästi kehitysmaissa tehtävässä työssä, ja tähän verrattuna kotimaan työn budjetti on pieni. Luottamuksen rakentamisessa yhteisöjen välillä ei kuitenkaan ole kyse rahasta", Rytkönen toteaa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

[timo73]

Hyvä että yrittävät, mutta Ruotsin kokemusten valossa tulee olemaan todella vaikeata. Suurin syy radikalisoitumiseen on, että ei ole vaan töitä suurelle osalle pakolaisista. Töitä ei ole lähellekään tarpeeksi edes kantaväestölle. Siten pakolaisten rahtaaminen säilöttäväksi Eurooppaan ei vaan toimi.

[Jaska Pankkaaja]

Suomalaisten kannattaisi radikalisoitua ja vähän saatanan äkkiä. Kirkko saa tietenkin jakaa puliveivaamiaan rahoja, äkkiä pois kirkon perimä yhteisövero, mutta rahaa jakavat virkaloiset ja niitä zemppaavat poliitikot eivät tarvitse kansalta muuta kuin nallekarkkeja!

[Faidros.]

Suomalaisten kannattaisi radikalisoitua ja vähän saatanan äkkiä. Kirkko saa tietenkin jakaa puliveivaamiaan rahoja, äkkiä pois kirkon perimä yhteisövero, mutta rahaa jakavat virkaloiset ja niitä zemppaavat poliitikot eivät tarvitse kansalta muuta kuin nallekarkkeja!

Kirkon yhteisövero on jo vaihdettu valtiontukeen. En osaa sanoa onko muutos pahempi vai huonompi? Ainakin tuen perusteet ovat vaikeammin selvitettävissä, mikä ilmeisesti oli tarkoituskin.
http://yle.fi/uutiset/kirkko_luopuu_yhteisoverosta__paakaupunkiseudun_seurakunnille_miljoonamenetykset/7600274

[Tuula Komsi]

Tällainen lähetettiin Kirkon ulkomaanavusta kaikille kansanedustajaehdokkaille. Lähetin kiukkuista palautetta. Mutta taitaa olla turhaa... onko Suomi jo menetetty? Näin siis Aaro Rytkönen Kirkon ulkomaanavusta: "


Avaimia väkivaltaisen radikalisaation torjuntaan



Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin uhka koskettaa ilmiönä myös Suomea. Nuorten

väkivaltainen radikalisoituminen on uhka myös Suomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen estämiseen

ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on

yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien

aikana. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi Kirkon Ulkomaanapu on laatinut

seuraavat suositukset:

1. Terminologialla on merkitystä - Termit "jihadisti" tai "radikaali islam" leimaavat helposti kaikki

samaan uskontokuntaan kuuluvat saman nimikkeen alle.



2. Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä islamista - Muslimijohtajat tuomitsevat Pariisin ja

Kööpenhaminan terrori-iskut ja ISIL-järjestön toiminnan islamin oppien vastaiseksi.



3. Uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä rooli terrorismin vastustamisessa.



4. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välistä keskinäistä luottamusta ja sille rakentuvaa

yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation vastaisessa työssä on tuettava.



5. Radikalisoitumisen juurisyihin on puututtava.



6. Eri toimijoiden yhteistyöllä on keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisessa

taistelussa.



7. Uskonnollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä on tuettava.



TOIMENPIDESUOSITUKSET



Pääpaino tulee olla ennaltaehkäisyssä ja yhteiskunnan sekä yhteisöjen vastustuskyvyn vahvistamisessa.



 Asianmukaisen tiedon saamiseksi kansainvälistä tutkimusta ja yhteistyötä sekä eri yhteisöjen

välistä oppimista tulisi tukea ja osoittaa resursseja tähän työhön.

 Resursseja on osoitettava nuorten tukipalveluihin, etsivään nuorisotyöhön, osallisuuden

lisäämiseen, syrjäytymisen estämiseen ja kotouttamistyöhön.

 Ilmiöstä on pystyttävä käymään moniäänistä, informoitua ja rakentavaa keskustelua. Tämän

keskustelun muodostumista on tuettava poliittisen kentän kaikilta puolilta.

PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki

www.kirkonulkomaanapu.fi



 Väkivaltaista radikalisaatiota ja sen juurisyitä koskevaan tutkimukseen tulee osoittaa

resursseja.

 Uskonnonopetukseen ja opettajakoulutukseen tulisi ohjata resursseja. Asiantunteva ja

uskottava islamin opetus suomalaisessa yhteiskunnassa voisi ennaltaehkäistä vaihtoehtoisten

radikaalien ja väkivaltaisten diskurssien houkuttavuutta nuorten silmissä.

 Väkivaltaisen radikalisaation vastainen toiminta vaatii asianmukaisia resursseja sekä

viranomaisille että kansalaisyhteiskunnalle suunnattuna. Työnjakoa ja dialogia eri toimijoiden

välillä on tuettava valtiotasolla.

 Palaavien viesrastaistelijoiden kuntoutukseen ja uudelleen integraatioon on osoitettava

resursseja. Yhteiskunnan valmiutta edesauttaa yksilöiden kuntoutumista ja valmiuksia

uudelleen integroitua yhteiskuntaan pitää tukea asianmukaisilla resursseilla ja kolmannen

sektorin ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Kansainvälinen yhteistyö ja olemassa oleva

asiantuntijuus tulisi huomioida tärkeänä resurssina toimenpiteitä suunnitellessa.

 Uskonnon ja uskonnollisten yhteisöjen sekä yhdyskuntien roolia maahanmuuttajien

kotoutumisen tukena ja palvelujen tarjoajina, yhdessä kolmannen sektorin kanssa, tulisi

laajemmin tukea.







TAUSTOITETUT SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET



1. Terminologialla on merkitystä

Erilaiset termit ja niiden sisältämät mielleyhtymät voivat osaltaan vaikuttaa negatiivisesti

väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyvään ongelmaan. Termit "jihadisti" tai "radikaali islam"

leimaavat helposti kaikki samaan uskontokuntaan kuuluvat saman nimikkeen alle. Esimerkiksi ISIL-
järjestön kutsuminen islamistiseksi ajaa ääriryhmän tavoitteita ja samalla oikeutetaan ääriryhmä

edustamaan koko islamia. Oikeilla sanavalinnoilla pystytään vaikuttamaan siihen, että ilmiöön

liittyvää kesustelua käydään toinen toistamme kunnioittaen oikeiden asioiden äärellä, eikä

keskustelussa rakenneta pohjaa virheellisille käsityksille tai ennakkoluuloille. On tärkeää, että

viranomaiset ja muut tahot viestittävät, että ne eivät syytä esimerkiksi terroriteoista jotain tiettyä

uskontoa.

Vastakkainasetteluja purkamalla, vihapuheeseen puuttumalla ja aidolla keskustelulla voidaan myös

konkreettisesti ehkäistä niitä tekijöitä, jotka saattavat johtaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Myös

median ja poliitikkojen on kannettava tästä vastuuta.

2. Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä islamista



Muslimijohtajat tuomitsevat Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskut ja ISIL-järjestön toiminnan

islamin oppien vastaiseksi.

PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki

www.kirkonulkomaanapu.fi



Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä eri uskonnoista. Uskontojen opetuksella luodaan pohja

sille, että uskontoa hyödyntävien ääriliikkeiden viestiä pystytään purkamaan. Toisaalta eri uskontojen

tuntemus on tärkeää siksi, että monet ennakkoluulot ja vastakkainasettelut kumpuavat

tietämättömyydestä. Erityisen haavoittuvaisia ovat nuoret, joilta puuttuu merkitys omalle elämälle ja

jotka kokevat itseänsä ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Näitä nuoria saattavat vetää puoleensa

vääristyneet tulkinnat islamista ja heillä ei välttämättä ole lähipiirissään ketään, jonka kanssa he

voisivat keskustella uskonnosta. Tätä tyhjiöitä tulisi pyrkiä täyttämään perheissä, moskeijoissa, tai

vaikkapa nuorisojärjestöissä. Tarvitaan esimerkiksi keskustelutiloja, joissa nuoret voivat puhua näistä

asioista turvallisesti. Koulutusta ja keskustelua islamista pitäisi olla länsimaissa ehdottomasti

enemmän, jotta väärinkäsitykset voitaisiin oikaista.

3. Uskonnollisilla ryhmittymillä on tärkeä rooli terrorismin vastustamisessa



Terrorismista puhuttaessa unohtuu usein, että enemmistö maailmanlaajuisen terrorismin

ihmisuhreista on muslimeja. Vielä harvemmin tiedostetaan, että länsimaissa terroriteon estänyt

henkilö on usein itse muslimi. USA:ssa tilastot osoittavat, että jokaisesta viidestä terrori-iskun

suunnitelmasta kaksi on paljastunut muslimiyhteisöitä tullun vinkin perusteella. Muslimiyhteisöstä

tullut vinkki on estänyt iskun useammin kuin USA:n turvallisuuspalvelun oma tiedonhankinta.

Imaamit saavat myös esimerkiksi ilmoituksia nuoren suunnitelmista lähteä vaikkapa Syyriaan

taistelemaan ja he onnistuvat suostuttelemaan nuoren jäämään tai ilmoittavat virkavallalle.

4. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen keskinäistä luottamusta on vahvistettava



Viranomaisten ja uskonollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä vakivaltaisen radikalisaation ja

ekstremismin torjunnassa tulisi vahvistaa keskinäiseen kunnioitukseen perustuvin toimintatavoin.

Yhteistyön vahvistamiseen tarvitaan vahvaa keskinäistä luottamusta, joka rakentuu sen varaan, että

osapuolet tuntevat toistensa toimintatavat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa imaamit ja lainvalvojat

tapaavat säännöllisesti pyöreän pöydän ääressä, eivät vain keskustellakseen radikalisoitumisesta,

vaan esimerkiksi maahanmuutosta, koulutuksesta ja kodittomuudesta.

Luottamuksen ja yhteisymmärryksen ylläpitämiseksi on tehtävä töitä, sillä se on helppo myös

kadottaa. Esimerkiksi vakoilutoimet tiedon hankkimiseksi, ilman yhteistyötä uskonnollisten

yhteisöjen kanssa, voidaan nähdä koko yhteisöön kohdistuvana epäluulona.

5. Radikalisoitumisen juurisyihin on puututtava



On tärkeää, että radikalisoitumisen taustatekijöihin kiinnitetään huomiota. Radikalisoitumisen

vastaiset toimet eivät toimi ja voivat olla jopa haitallisia, jos ne eivät pohjaa selkeään käsitykseen siitä,

miksi yksilöt ovat alttiita ääriryhmille. Ilmiön ymmärtämiseksi tarvitsemme lisää tutkimusta ilmiön

syistä eri konteksteissa. Yksi tehokkaimpia keinoja ehkäistä radikalisoitumista on tarjota nuorille

mahdollisuuksia, oli kyse sitten koulutuksesta, toimeentulosta tai ulkopuolisuuden tunteesta ja

erillisyyden kokemuksista. Esimerkiksi Somaliassa Kirkon Ulkomaanavun 2014 teettämä tutkimus1

osoitti, että suurimpia taustatekijöitä ääriryhmien vetovoimalle Somaliassa olivat toimeentuloon

liittyvät seikat, tosin sen ohella, että monet kokivat uskontonsa olevan uhattuna. Somalian kaltaisissa

hauraissa valtioissa väkivaltaisen radikalisoitumisen vastainen työ tuottaa tulosta vain, jos se

keskittyy toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille.



1 Botha, Abdi (2014), Radicalisation and al-Shabaab recruitment in Somalia, Institute for Security Studies

publication.

PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki

www.kirkonulkomaanapu.fi



Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousee esiin nuorten halu kuulua

yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa

mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä. Näyttääkin siltä, että sosiaalisella

integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa.

Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut. Siksi

Suomessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin. On

myös tärkeää vahvistaa sellaista ilmapiiriä, jossa kaikki voivat tuntea oman identiteettiinsä

hyväksytyksi ja kuuluvansa osaksi yhteiskuntaan. Tähän tarvitaan yhteistyötä monien eri toimijoiden

välillä.

6. Eri toimijoiden yhteistyöllä on keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisessa

taistelussa



Meidän tulee lisätä nuorten tietoa ääriliikkeiden harjoittamasta väkivallasta ja uskonnollisten

perusteiden ohuudesta. Tätä työtä tehdään parhaiten nuorten omien järjestöjen ja uskonnollisten

ryhmien kanssa. Lisäksi tarvitaan vuoropuhelua viranomaisten ja ruohonjuuritason organisaatioiden

välillä sekä lisää tietoa juuri Suomen väkivaltaista radikalisoitumista koskevasta ilmiöstä.

7. Uskonnollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä on tuettava



Yhdysvalloissa uskonnolliset johtajat ovat olleet olennainen apu muslimien rauhanomaisen viestin

toistamisessa. Esimerkiksi kirkot ovat auttaneet muslimeja saamaan viestinsä kuuluviin. Median rooli

on keskeinen, jotta viesti tavoittaa mahdollisimman monia. Uskonnollisten yhteisöjen yhteistyöllä

voidaan vahvistaa kaikkien uskonvapautta ja ehkäistä uskonnollisten vähemmistöjen eriytymistä sekä

heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Meidän on myös Suomessa rakennettava tietoisuutta

monikulttuurisesta ja -uskoisesta Suomesta, jossa kaikki uskonnot nauttivat yhtäläistä vapautta ja

osallistuvat monissa rooleissaan yhteiskunnan kehittämiseen.





PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki

www.kirkonulkomaanapu.fi

[Vouti]

Näin se monikulttuurinen ikiliikkuja pyörii. Kirkon Ulkomaanapu ensin avustaa ongelman maahantuontia ja sitten tarjoaa ratkaisuja ongelmaan.

    - Vouti

[Roope]

Tällainen lähetettiin Kirkon ulkomaanavusta kaikille kansanedustajaehdokkaille. Lähetin kiukkuista palautetta. Mutta taitaa olla turhaa... onko Suomi jo menetetty? Näin siis Aaro Rytkönen Kirkon ulkomaanavusta: "
...

Esimerkiksi Somaliassa Kirkon Ulkomaanavun 2014 teettämä tutkimus osoitti, että suurimpia taustatekijöitä ääriryhmien vetovoimalle Somaliassa olivat toimeentuloon liittyvät seikat, tosin sen ohella, että monet kokivat uskontonsa olevan uhattuna.

KUA:n teettämän tutkimuksen mukaan uskonto ja taloudelliset syyt olivat pääsyyt Al-Shabaabiin liittymiseen. On tämä kuitenkin selvää parannusta verrattuna Rytkösen muihin lausuntoihin, joissa hän on vähätellyt, että uskonto ei ole syy liittymiseen.

Motiivien kysyminen entisiltä Al-Shabaab-taistelijoilta ei ehkä ole kaikkein luotettavin tutkimusmenetelmä, mutta joka tapauksessa kyselyn mukaan (Figure 7: Interviewees' reasons for joining al-Shabaab) yli puolet vastanneista kertoi uskonnon yhdeksi liittymisen syyksi.

This confirms not only al-Shabaab's strong religious motivations, but links directly to interviewees' perception that their religion (Islam) was under threat, which was the belief of a highly significant 98% of interviewees (Figure 9). (..) Interviewees were asked to identify their most important reasons for joining al-Shabaab. While the majority referred to religion (see above), 25% combined religion with economic reasons, while a further 1% referred to economic reasons and the desire for adventure.

Suunnilleen saman verran sanoi liittyneensä ainakin osittain taloudellisista syistä. Eli toisin kuin tiedote väittää, uskonto on toinen pääsyistä terroristiliikkeisiin liittymiseen. Tiedotteen mainitsemaa "poliittista syrjintää" ei nimetä liittymisen syyksi, enkä löytänyt tutkimuksesta koko termiä. Tutkimus antaa aivan toisenlaisen vaikutelman uskonnon merkityksestä kuin sievistelevä tiedote.

Haastateltujen uskonnolliset näkemykset:
- 100 prosentille uskonto on kaikkein tärkein
- 97 prosenttia ei hyväksy toisia uskontoja
- 97 prosenttia vihaa muita uskontoja

Ja nämä siis entisiä Al-Shabaab-taistelijoita.

[Uimakoulutettava]

Toimenpidesuositus:

1. Katsotaan, mistä maasta ja millä perusteella jihadisteiksi lähteneet ovat Suomeen tulleet.

2. Huomioidaan havainnot maahanmuuttopolitiikassa.

Vihreä Vaihtoehto:

1. Ei katsota.

2. Ei huomioida.

3. Lauletaan Kirkon Ulkomaanavun valitsemia virsiä Irja Askolan johdolla.

[valkobandiitti]

Taas uusi syy erota kirkosta. Ikävä ettei voi erota kuin kerran.