2015-03-31 Professori: Puolueiden lupaamiin työpaikkoihin ei riitä suomalaisia

[Numeronuiva]

Pahoin pelkään että jos SDP pääsee hallitukseen ja aikoo pistää toimeksi 200.000 työpaikan luomisen, se aloitetaan tuomalla työvoimaa Suomeen odottamaan työpaikkojen todeksi tulemista. Eli kultamunia haudottavaksi odottamaan kuoriutumistaan. Jota siis ei tule.

Vielä tarmokkaammin näin tulee hallituksessa toimimaan kokoomus Vartiaisen ja Stubbin johdolla.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maahanmuutto-ja-kehitysapu-jakavat-puolueita-mtv-n-vaalikoneessa/4910420 (1.taulukko)

[Outo olio]

Tutkimusprofessori

Ehdotan että yliopistolaitos jaetaan kahtia: yhteen puoliskoon siirrettäisiin matemaattis-luonnontieteelliset ja lääketieteelliset tiedekunnat, ja toiseen puoliskoon laitettaisiin kaikki loput: humanismit, teologia, sosiologia, taloustiede, valtiotiede, mitä näitä nyt onkaan. Psykologiaa en osaa sijoittaa tälle kartalle, mutta tästä epäselvyydestä huolimattakin tämä malli olisi paljon selkeämpi kuin nykyinen yliopistolaitos.

[Mika]

A Vaalilupaukset 200 000 työpaikasta ovat huuhaata, kuten moneen kertaan täällä on todettu

B Suomesta riittää työvoimaa vaikka 400 000 uuteen työpaikkaan jos nämä ovat tuottavia ja näistä maksettaisiin palkkaa.

C Miksi puolueet ovat hiljaa tästä Muutos ja persut hoi miksi tämä ei näy vaaleissa.

Tätä minäkin olen ihmetellyt.  Terävämmällä otteella olisi vielä jotain tehtävissä, mutta lienee turha toivo, että  loppumetreillä tapahtuisi enää mitään merkittävää. Konsensusmeininki ja hallitustoiveet houkuttelevat liikaa, joten muita puolueita ei uskalleta edes haastaa kunnolla.  Ei ihme, jos äänestäjienkin usko Persuihin on hiipunut.

[Leso]

Nyt ihan vtu oikeesti. Mitä ne on ne työpaikat, joita Suomi kaipaa? Mitä?

Ei mitään lässytystä teollisuudesta (niinku kemia-, elektroniikka-, kaivos-, metsä-), tai enemmän tai vähemmän muotoilusta (vaate-, lasi-, kippelikuppeli-), vaan ihan konkreettiset työnimikkeet pöytään.

Ammattiliittoja Suomessa elätetään, sekä somalialaisia ja lähi-itäläisiä koneinsinöörejä, jotka tuo omat lypsykoneensa todellisesta kotimaastaan "perheenyhdistämisen" kautta.

[Blanc73]

Puolueiden tavoittelemiin satoihintuhansiin työpaikkoihin ei välttämättä riitä suomalaisia työntekijöitä.

Onneksi ilmasilta Afrikkaan on pysyvästi auki 

[Alapo]

Se on vaan niin, että jos syntyy työpaikkoja, kyllä niihin saadaan tekijöitäkin. Ei tarttee etukäteen huolestua. Tosin, mikäli tarvitaan ulkomaista työvoimaa, ei sitä afrikasta löydy. Kyllä ne työntekijät tulee sitten baltiasta.

[Arvoton]

Gisler luki mun viestin täältä Hommasta, oisko ollu viime viikolta. Siis ei puolueiden lupaamiin 200 000:een uuteen työpaikkaan suomalaisia lasketa sössimään. Ulkomaalainen, se on nöyrä ja kunnollinen!

[Uuno Nuivanen]

A Vaalilupaukset 200 000 työpaikasta ovat huuhaata, kuten moneen kertaan täällä on todettu

B Suomesta riittää työvoimaa vaikka 400 000 uuteen työpaikkaan jos nämä ovat tuottavia ja näistä maksettaisiin palkkaa.

C Miksi puolueet ovat hiljaa tästä Muutos ja persut hoi miksi tämä ei näy vaaleissa.

Tätä minäkin olen ihmetellyt.  Terävämmällä otteella olisi vielä jotain tehtävissä, mutta lienee turha toivo, että  loppumetreillä tapahtuisi enää mitään merkittävää. Konsensusmeininki ja hallitustoiveet houkuttelevat liikaa, joten muita puolueita ei uskalleta edes haastaa kunnolla.  Ei ihme, jos äänestäjienkin usko Persuihin on hiipunut.

Toisaalta vaalituloksellahan ei nykyään ole juuri mitään merkitystä siihen, millainen hallituksen kuvatus kyhätään käsillä olevista jees-puolueista. Sikäli minusta oli hieman yllättävää, että persujen junttiosasto haastoi Pyhän Juhan paskalakitienesteistä, joskin aika kömpelösti.

[KTM]

SILMINNÄKIJÄ

Tuhat työhakemusta

Miko Keto on lähettänyt tuhat työhakemusta, mutta työpaikkaa ei löydy. Milloin työnhaku muuttuu toivottomaksi? Toimittaja Ville Vaarne. Yle TV2 2.4.2015

http://yle.fi/uutiset/tuhat_tyohakemusta/7875023

Hirveä työvoimapula on

[sivullinen.]

Gisslerin tutkimuksista on tulossa juttu sosialistien lehteen, joka on "avaus" eli keskustelun avaus. Odotan mielenkiinnolla arvoisan professorin tuloksia.

Työllisyystavoitteet eivät ole realistisia ilman maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä
2015-06-12

http://www.julkari.fi/handle/10024/126267

[Roope]

Työllisyystavoitteet epärealistisia ilman maahanmuuttoa

Vaalien alla kuulimme 75 prosentin työllisyysastetavoitteesta ja työllisyyden kasvattamista 200 000 henkilöllä. Miten näihin tavoitteisiin tulisi suhtautua?

Suomen väestö on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana noin puolella miljoonalla, mutta työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan. Heikon työllisyystilanteen taustalta löytyvät sekä suhdanne- että rakenneongelmat. Korkean rakenteellisen työttömyyden taittaminen onkin oltava keskeinen päämäärä matkalla kohti kestävää työllisyystasoa. Erityisesti "ikääntyneet" työttömät olisi saatava töihin alueellista ja ammatillista liikkuvuutta edistämällä.

Palstatilaa kerävään työttömyysongelman lisäksi käsillä on toinenkin rakenteellinen haaste: väestöllinen. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja samalla työikäisen väestön määrä laskee lähes sadallatuhannella hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tällä on ratkaiseva merkitys työllisyystavoitteiden suhteen.

Laskelmiemme mukaan työllisyyden kasvattaminen 200 000 hengellä ei ole realistista, koska työikäisen väestön määrä laskee. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuosien 75 prosentin työllisyysastetavoite saavutettaisiin, työllisten osuus väestöstä ei nouse, vaan pitkällä aikavälillä laskee.

Työllisyyttä koskevassa keskustelussa tulisi huomioida, että tavoiteltava prosenttiosuus on aina "liikkuva maali", koska siihen vaikuttaa työikäisen väestön ennustettu koko. Voimakkaiden väestöllisten muutosten oloissa soisi puhuttavan nimenomaan työllisten väestöosuudesta, sillä se kuvaa työllisyysastetta paremmin työllisyyden riittävää tasoa suhteessa huollettaviin.

Työllisten osuuteen väestöstä voidaan vaikuttaa kasvattamalla työikäisen väestön määrää. Vaikuttavan ja realistisin tapa on kasvattaa maahanmuuttoa ja vähentää maastamuuttoa. Moni muuttaa myös pois Suomesta: yksi viidestä Suomeen muuttaneista muuttaa maasta viidessä vuodessa, eurooppalaisista jopa neljä viidestä. Jos nettomaahanmuutto onnistuttaisiin kaksinkertaistamaan 2018 mennessä ja kolminkertaistamaan vuoteen 2023 mennessä, olisi mahdollista saavuttaa huippuvuosia vastaava työllisyystaso. 

Maahanmuutto ei automaattisesti johda työllisten määrän kasvuun, vaan edellyttää muutoksia kotouttamisessa ja yleisessä ilmapiirissä. Maahanmuuttajien työllistymisen todennäköisyys kasvaa maassa vietettyjen vuosien myötä. Siksi on tärkeää, että nettomaahanmuutto kääntyy voimakkaaseen kasvuun jo tämän hallituskauden aikana. Viime vuonna nettomaahanmuutto väheni 16 000 henkeen, joka on alle ennustetun. 

Suomen hallitus näyttää lähtevän siitä, ettei Suomessa tulla tekemään merkittäviä maahanmuuttopolitiikan uudistuksia.  Maahanmuuttoa koskevan hallitusohjelman linjauksen "pääsääntönä on työvoiman tarveharkinnassa nykyisten käytäntöjen jatkaminen" ja maahanmuuton "hallitseminen". 

Hallitus visioi pitkällä aikavälillä Suomea, jossa julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa. On mielenkiintoista nähdä miten temppu tehdään. Ilman maahanmuuton nopeaa kasvua huollettavien ja huoltavien suhde ei tule olemaan tasapainoissa kymmenen vuoden aikajänteellä. 

Tarkemmat laskelmat löytyvät Yhteiskuntapolitikka-lehden numerossa 3/15 julkaistusta avauksesta.

Jussi Pyykkönen on tutkija ja Mika Gissler tutkimusprofessori.

THL:n blogi 17.6.2015

Pyykkösen ja Gisslerin logiikan mukaan nettomaahanmuuttoa olisi lisättävä välittömästi, koska "työllistymisen todennäköisyys kasvaa maassa vietettyjen vuosien myötä". Myöntävät sentään, että "maahanmuutto ei automaattisesti johda työllisten määrän kasvuun", vaan se "edellyttää muutoksia kotouttamisessa ja yleisessä ilmapiirissä". Pyykkönen ja Gissler eivät täsmennä, mitä muutoksia pitäisi tapahtua ja kuinka ne saataisiin aikaan.

Ironista kyllä, Pyykkönen ja Gissler väittävät, että "ilman maahanmuuton nopeaa kasvua huollettavien ja huoltavien suhde ei tule olemaan tasapainoissa kymmenen vuoden aikajänteellä". Nyt tapahtuva maahanmuuton nopea kasvu päinvastoin varmistaa sen, että tasapainoon ei päästä.

[Roope]

Työllisyystavoite kaipaa lisää maahanmuuttoa

Keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista on käynyt hankalaksi. Keskustelu näistä asioista – vaikkapa maahanmuuton työllisyysvaikutuksista – on puristunut ahtaaseen rakoon.

Yhtäällä ovat ne, joilla on halu panna ovi lukkoon, ikkuna tukkoon ja piipun päälle hattu. He muistuttavat maahanmuuton aiheuttavan liian paljon sopeutumisongelmia ja kasvattavan sosiaalimenoja.

Toisaalla lasketaan toisin. Koska tuottavuus mataa, talouskasvu on tehtävä kasvattamalla työpanosta. Suomessa työvoimaa kuitenkin virtaa pois työmarkkinoilta. Jostain olisi saatava työvoimaa tilalle.

Järkevä keskustelu vaatisi, että sekä ongelmat että mahdollisuudet huomioitaisiin. Kyllä, maahanmuutto tuo ongelmia. Kyllä, se tuo myös etuja. Kumpaa enemmän? Miten mitaten? Jos syntyy enemmän haittoja, voisiko niitä pienentää?

Kahden "kyllän" yhteensovittaminen on hankalaa tasapainoilua, sillä pohdintaan osallistuvat pelkäävät saavansa leiman otsaansa. "Meidän puolella tai meitä vastaan" -ilmapiiri ei houkuttele osallistumaan.

Keskustelua kannattaa suhteellistaa tilastoilla. Alkuvuonna Suomesta turvapaikkaa on hakenut yli 5 000 ihmistä. Lukema kasvaa vielä. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 3 600.

Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere arvioi, että Saksaan saapuu tänä vuonna 800 000 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Määrä olisi kaikkien aikojen ennätys Saksassa. Se vastaisi Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettua asukasmäärää. Suomen väestöön suhteutettuna luku merkitsisi lähes mikkelillistä vuodessa. Emme ole lähelläkään sitä.

Tämän vuoden lukemat ovat lisäksi poikkeuksellisia Syyrian kriisin vuoksi.

Näihin suhteutuksiin voi suhtautua – taas – kaksijakoisesti. Rajoja nostaville ne ovat varoitus: Saksan tilanne todistaa, että tulijoille on rakennettava pian esteitä. Toinen vastaus on, että Saksan talous voi hyvin ja maassa on käytännössä täystyöllisyys. Maa imee tulijoita ja voi saada heistä taloudellista etua.

Vaikka työttömyysprosentti kasvaa, meillä on kaiken aikaa huomattava määrä työpaikkoja auki.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun aikana yli 68 000 avonaista työpaikkaa. Osa niistä on ollut auki pitkään. Täystyöllisyyttä ei pidä rajojen raottajan odottaa, koska työvoimasta on pulaa myös aikana, jolloin työttömyys kasvaa.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (3/2015) tutkijat Jussi Pyykkönen ja Mika Gissler laskevat, miten hallituksen aikeet työllisyyden kasvattamisesta onnistuisivat. Juha Sipilän (kesk) hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin.

Kun suhteuttaa väestöennusteet – ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen – tulossa oleviin hyvinvointipalvelujen kustannuksiin, työllisten osuuden pitäisi olla pitkällä aikavälillä vielä suurempi.

Jos hyvinvointiyhteiskunnan halutaan kestävän, tavoitteeksi pitäisi ottaa 75 prosentin työllisyysaste sekä työllisten määrän kasvattaminen 200 000 ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Tähän ei tutkijoiden mielestä päästä mitenkään muuten kuin lisäämällä maahanmuuttoa. Jos tätä yritettäisiin kotimaisin voimin, työttömyysasteen pitäisi Pyykkösen ja Gisslerin mukaan painua kahteen prosenttiin.

Näin pieniin lukemiin ei kuitenkaan päästä. Työmarkkinoilla on aina kohtaanto-ongelmia: työtä on siellä, missä ei ole työttömiä, ja tarjolla on työtä, johon ei ole sopivia tai halukkaita hakijoita. Lisäksi Suomesta muutetaan pois. Tammi–heinäkuussa lähtijöitä oli 7 500.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvuun voi suhtautua myös "fatalistisesti": tulijoiden määrä kasvaa väistämättä. Kun näin on ja Suomen talous tarvitsee työvoimapanoksen kasvattamista, tilanne kannattaa kääntää eduksi. On järkevää muuttaa lyhyen aikavälin kuluja pitkän aikavälin tuotoiksi.

Jotta tulijat työllistyisivät, heidän sopeuttamiseensa tarvitaan lisää resursseja. Jos näin ei tehdä, Pyykkösen ja Gisslerin laskelman pohjalta päädytään siihen, että tulojen sarakkeeseen siirrettävissä olevia pidetään kulujen sarakkeessa.

Jos sopeutusta lisätään, päättäjä saa kyllä kuulla kunniansa kuumentuneessa maahanmuuttoväittelyssä. Mutta tällä mieliharmilla ei ehkä ole kansantaloudellista merkitystä.

Paavo Rautio
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Helsingin Sanomat 23.8.2015

Pääkirjoitustoimittaja Paavo Raution mukaan maahanmuutto lisääntyy väistämättä, ja myös turvapaikanhakijoista saadaan pitkällä aikavälillä tuottoja, kunhan heidän "sopeuttamiseensa" annetaan lisää "resursseja". On kuulemma mahdollista ihan vain omalla päätöksellämme muuttaa kulut tuloiksi. Tällainen ei tosin ole toistaiseksi onnistunut missään Euroopan maassa, mutta mitäs pienistä.

[Shemeikka]

Puolueiden tavoittelemiin satoihintuhansiin työpaikkoihin ei välttämättä riitä suomalaisia työntekijöitä.

Jospa ensin katsottaisiin paljonko niitä uusia työpaikkoja syntyy ennen kuin ruvetaan jakamaan niitä. Ettei käy niin, että ensin hommataan työväki, sitten ei tulekaan työpaikkoja ja suomalaisille jää vain musta pakol... Pekka kouraan.