2015-03-25 YLE: Etelä-Pohjanmaa sulkee ovet pakolaisilta

[AaJii]

Tämähän oli iloinen uutinen. Päätöksemme siirtää perheemme Espoosta Etelä-Pohjanmaalle ensi kesänä vaikuttaa tämänkin valossa oikealta ratkaisulta. 

[Kemolitor]

Pakolaisten ystävätoiminta varautuu uusiin haasteisiin Seinäjoella

Pakolaisten ystävätoiminnassa Seinäjoen seudulla on riittänyt vapaaehtoisia. Seinäjoen kaupungin aie lakkauttaa pakolaisten kotouttamispalvelut saattaa lisätä painetta ystävätoiminnassa. Tero Hintsa SPR:n Länsi-Suomen piiristä iloitsee vapaaehtoisten määrästä, mutta muistuttaa, että vapaaehtoiset eivät voi korvata ammattilaisten työtä.

Seinäjoen kaupunki ajaa alas pakolaisten kotouttamistoimintoja syksyyn 2016 mennessä. Kaupungissa ei ole tehty päätöksiä uusien pakolaisryhmien ottamisesta ja viimeisin pakolaisryhmä kaupunkiin on tullut reilut pari vuotta sitten.

Seinäjoen alueella toimiville maahanmuuttaja- ja pakolaistyötä tekeville vapaaehtoistahoille kotouttamispalveluiden alasajo tarkoittaa uusia haasteita.

– Varmasti tulee kaikille vapaaehtoistoimijoille lisää painetta ja tietysti yritetäänkin tehdä aiempaa enemmän, sanoo sosiaalipalvelupäällikkö Tero Hintsa Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiristä.
-----
Seinäjoen linja olla ottamatta uusia pakolaisia poikkeaa Hintsan mukaan muista Länsi-Suomen piirin suurista kaupungeista.

– Se on erikoinen, jos katsotaan muita Länsi-Suomen isoja kaupunkeja, kuten Kokkola ja Jyväskylä. Niissä suunta on toinen, Hintsa toteaa.
-----
Hintsa kehaisee toiminnasta saadun hyviä kokemuksia sekä vapaaehtoisten ystävien että pakolaisten kannalta.

– Viranomaisilta on myös tullut (positiivista palautetta). Yhden pitkään pakolaistyötä tehneen ihmisen arvio oli, että heillä on puolet vähemmän töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka oli saanut ystävän, kuin sellaisen kanssa, joka ei saanut.

Mutta silti:

– Vapaaehtoiset eivät koskaan voi korvata ammattilaisten tekemää työtä, Tero Hintsa muistuttaa.

Koko juttu:
YLE: Pakolaisten ystävätoiminta varautuu uusiin haasteisiin Seinäjoella

[Vaniljaihminen]

Pohjanmaalla ei kyllä ole vihervasemmistoakaan kovin paljoa.

Ymmärtääkseni pohjanmaalaiset pakolaiset ovat enimmäkseen Myanmarista ja Länsi-Afrikasta (siis ei muslimeja). Enkä oikein muista rettelöitäkään tapahtuneen, tämä tosin johtuu vihervasemmiston vähäisyydestä.

[Totuus EPT]

Piippolan vaarin lapsenlapsi on haastatellut peräti 10 yli 55v maahanmuuttajaa ja saanut Vaasan pellekorkeakoulusta AMK-paperit. Lukekoon ken haluaa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5350/Sinimarja_Laurila.pdf?sequence=1
Eli näitä mamumammoja ja muumipappoja ollaan tilaamassa lisää. Fy fittan fan sa ja. Kustannukset on tutkimuksesta tiukasti rajattu pois tottakai.

Vaasassa tällä hetkellä olevana sanoisin, että kovin RKP-laiset tykkää mamuista täällä Vaasassa, toisin kuin Seinäjoella, missä harvemmin mamuja näkee.

– Me tarvitaan tähän maahan maahanmuuttajia, jotta erilaiset kulttuurit ja temperamentit kohtaavat. Täytyy muistaa, että maahanmuuttoa tulee myös luontaisella liikkuvuuden avulla.

Näitä tempperamenttisia kohtaamisia putkahtaa muutamin väliajoin, ja niistä saamme lukea epämääräisiä juttuja mediassa.

[MW]

Pohjois-Satakunnallekin ihan hyvä uutista, keep up the good work!

[-PPT-]

Tuohan on perin keinotekoinen tuo jako Pohjanmaahan ja Etelä-Pohjanmaahan. Todellinen jakolinja kulkee suomen- ja ruotsinkielisten alueiden välillä. Sen takia Vaasan seudulla ei ole saatu aikaan kuntaliitoksia koska Vaasan ympäryskunnat ovat umpiruotsinkielisiä mutta Vaasa itse selkeästi suomenkielinen mutta jossa sielläkin RKP huseeraa suurella vaikutusvallalla.

Vaasassa kyllä Rewell Centerissä näkee keskellä päivää hyvin eksoottista porukkaa joista huomaa, että töihin ei ole kiirettä.

Vaasa on kuitenkin todellinen kaupunki. Seinäjoki on pellolle noussut kirkonkylä.

[Blanc73]

varautuu uusiin haasteisiin

Kun "monikulttuurisuus" on nykyään yhtä kuin Afrikka/Lähi-itä-skene, niin haasteita riittää. Ja suojatyöpaikkoja teflonpintaisten lemmikkien ulkoiluttajille ja hyysääjille.

[Iloveallpeople]

Kysely: Pitäisikö Etelä-Pohjanmaan ottaa vastaan pakolaisia?

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa maakunta, joka ei tällä hetkellä ota lainkaan vastaan pakolaisia. Onko asia hyvä vai huono, ja mitä se meistä kertoo? Vastaa kyselyyn.

Työ- ja elinkeinoministeriö on suositellut Seinäjoen seudulle mallia, jossa kunnat yhdessä vastaanottavat pakolaisia. Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla kunnat ottavat pakolaisia vastaan vuorovuosina.

Ilkka kysyy lukijoiltaan, pitäisikö Etelä-Pohjanmaan ottaa vastaan pakolaisia. Haluaisitko sinä naapuriksesi pakolaisperheen? Ja mitä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta kertoo se, ettei pakolaisia tällä hetkellä oteta vastaan lainkaan?

Kyselyyn pääset vastaamaan täältä .

Ilkka

[markusm]

pistinpä heti vastauksen ja tukea e-p:n järkipäätökselle.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kysely: Pitäisikö Etelä-Pohjanmaan ottaa vastaan pakolaisia?

Kyselyyn pääset vastaamaan täältä .

Ilkka

Vastattu. Kaikki mukaan. Etelä-pohojanmaata yritetään mokuttaa. 

[Kemolitor]

Pakolaisten vastaanottamista ei edes esitetä Etelä-Pohjanmaalla: "Pitää laajemmin kuntien kanssa käsitellä"

ELY-keskus ei edes esitä Etelä-Pohjanmaan kunnille pakolaisten vastaanottamista tänä vuonna. Tähän asti vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia ja sielläkin edelliset pakolaiset vastaanotettiin vuonna 2012.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ole lähettänyt virallista esitystä pakolaisten vastaanottamisesta kunnille lainkaan. Epävirallista keskustelua kuntien kanssa käydään jatkuvasti, mutta tilanne on sellainen, ettei virallista esitystä ole kannattanut tehdä. Keskeinen syy on ELY:n mukaan kuntien taloustilanne.

– Jos eteenpäin ajatellaan, niin kyllä tätä pitää laajemmin kuntien kanssa käsitellä. Tarvetta kansainvälistymiseen olisi, toteaa yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Jari Aaltonen.

Aaltosen mukaan Etelä-Pohjanmaan pitäisi kantaa oma osuutensa pakolaisten vastaanotosta. ELY-keskuksessa on käynnissä organisaatiomuutos, mutta sen rauhoituttua Aaltonen lupaa, että he aktivoituvat ja ryhtyvät laajempaan keskusteluun kuntien kanssa.

Naapurimaakunnat vastaanottavat entiseen malliin

Useat kunnat Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sen sijaan ottavat vastaan kiintiöpakolaisia myös tänä vuonna, kuten aikaisempinakin vuosina.

Vaasa ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista ja Kokkola 30. Kiintiöpakolaisia vastaanottavat, kuten aikaisemminkin, myös viisi Pietarsaaren seudun kuntaa. Yhteensä 50 kiintiöpakolaista saapuu tämän vuoden aikana Pietarsaareen, Uuteenkaarlepyyn, Pedersöreen, Kruunupyyhyn ja Luotoon.

Mahdollista on, että myös muita kuntia lupautuu vielä ottamaan pakolaisia. Viime vuonna joukkoon liittyivät Mustasaari ja Närpiö.

Koko juttu:
YLE: Pakolaisten vastaanottamista ei edes esitetä Etelä-Pohjanmaalla: "Pitää laajemmin kuntien kanssa käsitellä"

Jutusta jäi pahasti auki, että kenellä on tarvetta kansainvälistymiseen. Yleensähän näissä jutuissa vedotaan auttamiseen, pakolaisten hätään, kansainvälisiin sopimuksiin ja ties mihin, mutta harvemmin "kansainvälistymisen tarpeeseen".

[Iloveallpeople]

Etelä-Pohjanmaalla naapurin ovi ei aukene helposti pakolaiselle

Myanmarin pakolainen Augustino Khureh tuli Seinäjoelle kahdeksan vuotta sitten. Alku vieraassa maassa oli vaikea ja yksinäinen. Khurehin valoisa elämänasenne on kuitenkin auttanut eteenpäin, ja nyt hänellä on tukena perhe, ystäviä ja työ. "Haluan antaa jotakin takaisin Suomelle", Khureh sanoo.

Augustino Khureh saapui Seinäjoelle kahdeksan vuotta sitten, pakolaisleiriltä Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Siellä hän oli viettänyt paperittomana koko elämänsä, yhdessä muiden Myanmarin vähemmistökansoihin kuuluvien karenien kanssa.

Mukana tulivat äiti ja pikkusisko ja -veli. Vastavihitty vaimo joutui jäämään leriille.

Hyppy pakolaisleiriltä länsimaiseen elämään ei ollut helppo.

– Ensimmäinen haaste oli kieli. Ja myös se, miten tehdä ruokaa. Vessa, pukeutuminen ja kuinka pitää laittaa vaatteita - se oli tosi haaste meille, Khureh muistelee.

– Sama kuin olisin ollut pieni vauva. Piti oppia kaikki alusta.
...

Vieläkään Khureh ja hänen äitinsä eivät ole uskaltaneet matkustaa alueelle, koska eivät luota maansa vakauteen.

– Siellä on vaarallinen asua. Koska tulee sota? En tiedä.

– En ole koskaan nähnyt Myanmarin maata.
...

Augustino Khureh on huomannut, että suomalaiset käpertyvät helposti omiin oloihinsa ja pistävät ovensa kiinni.

Leirillä hän tunsi lähes kaikki, vaikka he asuivat kaukanakin. Karenien yhteisö oli tiivis, mutta suomalaiset ovat eri maata.
...

Suruaan ja pahaa mieltään Khureh lievittää miettimällä, mistä lähtökohdista hän Suomeen tuli.

– Vertaan aina, että nyt mun elämä täällä on turvallista. Olen tyytyväinen. Vertaan siihen mitä elämä oli siellä. Se auttaa. Jos joku sanoo jotain pahaa, en välitä enää.
...

Augustinon mielestä yksi eteenpäin vievistä voimista on työ. Aluksi työtä löytyi Rinta-Joupin autoliikkeestä, myöhemmin Postilta.

Myös vaimo pääsi Suomeen kahden vuoden odotuksen jälkeen. Nyt perheessä on myös pian neljä vuotta täyttävä tytär.

Khureh kokee työn niin tärkeäksi, että keskeytti sen vuoksi myös opintonsa. Hän haluaa maksaa veroja ja ansaita elantonsa.

– Haluan antaa jotakin takaisin Suomelle. Siksi lähdin pois koululta ja menin töihin.
...

Loput: Yle