Suomen oikeuslaitoksen absurdit ratkaisut.

[Mursu]

Tässä siis oli kyse Jari Judinista.  Se takakontista löytynyt oli Jack Daniel Morre.

[RP]

Tässä siis oli kyse Jari Judinista.  Se takakontista löytynyt oli Jack Daniel Morre.

Ei malttanut sitten sen vertaa, että olisi päässyt uudella tuomiolle "ensikertalaisena"...

[uuninpankko]

Kuten olen aikaisemmin jo todennut, niin nykyisen lainkäytännön mukaan on ihmisoikeus antaa rikollisille mahdollisuus tehdä toistuvasti rikoksia ad infinitum. Järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa yhteiskunnassa taas tietenkin katsottaisiin, että kansalaisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu se, että lainkäytäntö pyrkii suojaamaan heitä rikoksilta mahdollisimman tehokkaasti. Mutta mehän emme enää elä järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa ja hallitussa yhteiskunnassa.

Missä näin on linjattu? Oikeusministeriössäkö? Ja mitä on "lainkäytäntö"?

[Kemolitor]

Eipä tässäkään oikein järjen tapaistakaan ole ollut mukana: syyttäjän mielestä nainen oli syyllistynyt rahanpesuun ja olisi saanut tuntuvat sakot tai ehdollista, syyttäjä ei nostanut syytettä, koska nainen oli ollut vangittuna tutkinnan yhteydessä.

Nyt sitten nainen saa korvauksia siitä, että hän oli vangittuna, mutta syytettä ei nostettu:

Pikkulapsen äiti saa suuret korvaukset vangitsemisestaan

Valtio on tuomittu maksamaan isot korvaukset rahanpesuepäilyjen takia vangitulle naiselle. Helsingin käräjäoikeus määräsi valtion maksamaan 15 000 euron kärsimyskorvaukset sekä lähes 7 000 euron edestä muita kuluja. Korvaussumman nosti poikkeuksellisen suureksi muun muassa se, että pienen lapsen kotiäiti oli sairastunut vankeuden aikana.

Normaalisti korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä on 50–100 euroa päivältä. Tässä tapauksessa oikeus katsoi sopivaksi päiväkorvaukseksi tuhat euroa.

Naista epäiltiin törkeästä rahanpesusta. Hänen epäiltiin piilottaneen huumerikoksista epäillyn veljensä saamaa rikoshyötyä.
-----
Naista pidettiin vangittuna 15 päivää. Hänet otettiin kiinni kotoaan Helsingissä, mutta hänet siirrettiin jonkin ajan päästä Joensuuhun.
-----
Naista vastaan ei nostettu syytteitä. Syyttäjän mukaan nainen oli kyllä syyllistynyt rahanpesuun, mutta hänen mielestään syytteen nostaminen olisi kohtuutonta muun muassa sen takia, että nainen oli ollut asian takia vangittuna. Syyttäjä arvioi, että nainen saisi rangaistukseksi joko tuntuvat sakot tai lyhyen ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Nainen vaati valtiolta 50 000 euron korvauksia vangitsemisesta. Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen. Valtion mielestä nainen ei ole oikeutettu korvauksiin, sillä syyttäjä oli todennut hänen syyllistyneen rahanpesuun.

Käräjäoikeus oli toista mieltä.

Oikeuden mukaan naiseen kohdistunut epäily rahanpesurikoksesta oli niin vakava, että yleiset edellytykset vangitsemiselle olivat olemassa. Siitä huolimatta naisen vangitseminen oli kohtuutonta.

Oikeus piti epäuskottavana, että 2-vuotiaan lapsen kotiäiti olisi lähtenyt pakoon. Kotietsinnässä löydettiin ne todisteet, jotka naiselta ylipäätään takavarikoitiin. Naisella ei liioin ollut rikosrekisteriä.

Oikeus ei siis löytänyt näyttöä pakenemisen, todisteiden hävittämisen tai rikollisen toiminnan jatkamisen vaarasta.

HS: Pikkulapsen äiti saa suuret korvaukset vangitsemisestaan

"Oikeuden mukaan naiseen kohdistunut epäily rahanpesurikoksesta oli niin vakava, että yleiset edellytykset vangitsemiselle olivat olemassa. Siitä huolimatta naisen vangitseminen oli kohtuutonta."

Onko noissa kahdessa virkkeessä jotakin järkeä?

Ja toisaalta: syyttäjä jättää syyttämättä huumerahojen pesusta epäillyn, vaikka nainen syyttäjän mielestä oli syyllistynyt huumerahojen puhdistamiseen.

[Veikko]

Kuten olen aikaisemmin jo todennut, niin nykyisen lainkäytännön mukaan on ihmisoikeus antaa rikollisille mahdollisuus tehdä toistuvasti rikoksia ad infinitum. Järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa yhteiskunnassa taas tietenkin katsottaisiin, että kansalaisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu se, että lainkäytäntö pyrkii suojaamaan heitä rikoksilta mahdollisimman tehokkaasti. Mutta mehän emme enää elä järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa ja hallitussa yhteiskunnassa.

Missä näin on linjattu? Oikeusministeriössäkö? Ja mitä on "lainkäytäntö"?

Linjausta on tuskin kirjoitettu paperille - ja vielä vähemmän allekirjoitettu - mutta se näkyy selvästi rikollisille annetuissa "tuomioissa". Lainkäytäntö on lähinnä yleinen linjaus viranomaisten suorittamasta lain soveltamisesta yksityisiin tapauksiin - eli lainkäyttö ja sen yleinen linjaus. Sana ei ole keksimäni, kuten googlaamallakin havaitsee.

[Ink Visitor]

Törkeää lapsen hyväksikäyttöä käsitellään huomenna – syytettynä aiemmin tuomittu mies

Keski-Suomen käräjäoikeus käsittelee huomisesta alkaen lapsen törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä. Syytettynä on noin 60-vuotias mies. Hänet on aiemmin tällä vuosikymmenellä tuomittu kahdeksasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista yksi arvioitiin törkeäksi. Tuomioksi hän sai kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta. Mies on jo tuomionsa kärsinyt.

Nyt käsittelyyn tuleville syytteille on varattu poikkeuksellisen pitkä aika. Kihlakunnansyyttäjä Leena Hakavuoren mukaan syynä on iso todisteaineiston määrä. Oikeudessa käsitellään esimerkiksi paljon videolausuntoja. Lain mukaan alle 15-vuotiasta ei saa haastatella paikan päällä käräjäoikeudessa.

Syyttäjä ei suostunut kommentoimaan käsittelyyn tulevien syytteiden asianomistajia sukupuolta tai ikää tarkemmin. Heidän henkilöllisyytensä on salattu.

Käräjäoikeus pitää todennäköisesti huomenna alkavan käsittelyn suljettuna yleisöltä.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/torkeaa-lapsen-hyvaksikayttoa-kasitellaan-huomenna-karajaoikeudessa/1980060?pwbi=e46bdb0160aa0ecc9b0806ea76221972

[uuninpankko]

Kuten olen aikaisemmin jo todennut, niin nykyisen lainkäytännön mukaan on ihmisoikeus antaa rikollisille mahdollisuus tehdä toistuvasti rikoksia ad infinitum. Järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa yhteiskunnassa taas tietenkin katsottaisiin, että kansalaisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu se, että lainkäytäntö pyrkii suojaamaan heitä rikoksilta mahdollisimman tehokkaasti. Mutta mehän emme enää elä järkevästi ja oikeudenmukaisesti hoidetussa ja hallitussa yhteiskunnassa.

Missä näin on linjattu? Oikeusministeriössäkö? Ja mitä on "lainkäytäntö"?

Linjausta on tuskin kirjoitettu paperille - ja vielä vähemmän allekirjoitettu - mutta se näkyy selvästi rikollisille annetuissa "tuomioissa". Lainkäytäntö on lähinnä yleinen linjaus viranomaisten suorittamasta lain soveltamisesta yksityisiin tapauksiin - eli lainkäyttö ja sen yleinen linjaus. Sana ei ole keksimäni, kuten googlaamallakin havaitsee.

Vai niin se näkyy. Ainakin sinun mielestäsi. Minun mielestäni taas mikään lainkäytössä ei viittaa siihen suuntaan, että kuten totesit, sen tarkoituksena olisi mahdollistaa rikosten tekeminen.

Lainkäytäntö on oikeushistoriallinen termi. Lainkäyttö on tuomioistuinten päätehtävä perustuslain määrittämän vallanjako-opin mukaisesti. Oikeuskäytäntö on vakiintunut ratkaisulinja.

[jmk]

Tuomioksi hän sai kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta. Mies on jo tuomionsa kärsinyt.

Miten kärsitään ehdollinen vankeus?

Hänet on varmaan pantu ehdollisten lukkojen taakse, hänelle on tarjottu ehdollinen kuntosali, ehdollinen väritelkkari, ehdollista vapaa-ajan toimintaa ja ehdollista kuntoutusta takaisin yhteiskuntaan. Onkohan ehdollisesta päässyt edes lomille, vai onko koko 2 v 8 kk ehdollista pitänyt kärsiä päivästä päivään?

[P]

Eipä tässäkään oikein järjen tapaistakaan ole ollut mukana: syyttäjän mielestä nainen oli syyllistynyt rahanpesuun ja olisi saanut tuntuvat sakot tai ehdollista, syyttäjä ei nostanut syytettä, koska nainen oli ollut vangittuna tutkinnan yhteydessä.

Nyt sitten nainen saa korvauksia siitä, että hän oli vangittuna, mutta syytettä ei nostettu:

Pikkulapsen äiti saa suuret korvaukset vangitsemisestaan

Valtio on tuomittu maksamaan isot korvaukset rahanpesuepäilyjen takia vangitulle naiselle. Helsingin käräjäoikeus määräsi valtion maksamaan 15 000 euron kärsimyskorvaukset sekä lähes 7 000 euron edestä muita kuluja. Korvaussumman nosti poikkeuksellisen suureksi muun muassa se, että pienen lapsen kotiäiti oli sairastunut vankeuden aikana.

Normaalisti korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä on 50–100 euroa päivältä. Tässä tapauksessa oikeus katsoi sopivaksi päiväkorvaukseksi tuhat euroa.

Naista epäiltiin törkeästä rahanpesusta. Hänen epäiltiin piilottaneen huumerikoksista epäillyn veljensä saamaa rikoshyötyä.
-----
Naista pidettiin vangittuna 15 päivää. Hänet otettiin kiinni kotoaan Helsingissä, mutta hänet siirrettiin jonkin ajan päästä Joensuuhun.
-----
Naista vastaan ei nostettu syytteitä. Syyttäjän mukaan nainen oli kyllä syyllistynyt rahanpesuun, mutta hänen mielestään syytteen nostaminen olisi kohtuutonta muun muassa sen takia, että nainen oli ollut asian takia vangittuna. Syyttäjä arvioi, että nainen saisi rangaistukseksi joko tuntuvat sakot tai lyhyen ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Nainen vaati valtiolta 50 000 euron korvauksia vangitsemisesta. Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen. Valtion mielestä nainen ei ole oikeutettu korvauksiin, sillä syyttäjä oli todennut hänen syyllistyneen rahanpesuun.

Käräjäoikeus oli toista mieltä.

Oikeuden mukaan naiseen kohdistunut epäily rahanpesurikoksesta oli niin vakava, että yleiset edellytykset vangitsemiselle olivat olemassa. Siitä huolimatta naisen vangitseminen oli kohtuutonta.

Oikeus piti epäuskottavana, että 2-vuotiaan lapsen kotiäiti olisi lähtenyt pakoon. Kotietsinnässä löydettiin ne todisteet, jotka naiselta ylipäätään takavarikoitiin. Naisella ei liioin ollut rikosrekisteriä.

Oikeus ei siis löytänyt näyttöä pakenemisen, todisteiden hävittämisen tai rikollisen toiminnan jatkamisen vaarasta.

HS: Pikkulapsen äiti saa suuret korvaukset vangitsemisestaan

"Oikeuden mukaan naiseen kohdistunut epäily rahanpesurikoksesta oli niin vakava, että yleiset edellytykset vangitsemiselle olivat olemassa. Siitä huolimatta naisen vangitseminen oli kohtuutonta."

Onko noissa kahdessa virkkeessä jotakin järkeä?

Ja toisaalta: syyttäjä jättää syyttämättä huumerahojen pesusta epäillyn, vaikka nainen syyttäjän mielestä oli syyllistynyt huumerahojen puhdistamiseen.

Suomenkielellä ; Poliisi pisti epäillyn siskon koppiin aiheetta. Näyttöä syyllisyydestä ei löytynyt. Siksi ei syytettä. Syyttäjä esittää väitteen syyllisyydestä, jotta poliisi ei näyttäisi täysin ammattitaidottomalta. Syyttäjän väittämä on mielipide, leukojen louskutusta.  Käräjäoikeudessa syyttömyyden on pitänyt olla päivän selvää, koska tuollainen korvaus on lätkäisty.

Vastavanlaisesta syyttäjän höpinästä Fryckman haki syyttäjän vastuuseen. Nainenkin saisi, jos haluaisi/jaksaisi. Siksi iskivät isomman korvauksen, että ei haastaisi valtiota oikeuteen.

http://m.aamulehti.fi/kotimaa/hs-valtio-tuomittiin-maksamaan-fryckmanille-henkisesta-karsimyksesta-20-000?v=1

"

23.07.2014 08:31

STT

Suomen valtio on määrätty maksamaan korvauksia liikemies Peter Fryckmanille, kertoo Helsingin Sanomat. Korvaus henkisestä kärsimyksestä on 20 000 euroa.

Korvausten taustalla on liki kymmenen vuoden takainen syyttäjän väite, jonka mukaan Fryckman olisi sekaantunut laittomaan asekauppaan Irakissa. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto vapautti tuolloin Fryckmanin rikosepäilyistä sotilastarvikejutussa. Syyttämättäjättämispäätöksessä hän kuitenkin totesi, että Fryckman oli aikonut osallistua asekauppaan Irakiin.

Oikeus katsoi Fryckmanin tavoin, että syyttömyysolettaman vastainen väite oli omiaan aiheuttamaan kärsimystä. Se hyväksyi kuitenkin vain kymmenesosan Fryckmanin 200 000 euron korvausvaatimuksesta.

Helsingin Sanomat"

Syyttäjissä on paljon toistaitoisia taapertajia. Terävimmät kynät eivät usein ala moiseen huonosti palkattuun hommaan. Itse olin yhdessä jutussa kuulemassa, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja haukkui kaikkien kuullen syyttäjän, joka oli tuonut täysin juostenkustun jutun käräjille.

[Kemolitor]

Oikeus piti pahoinpitelyä niin raakana, että vankilaa piti antaa, mutta vain ehdollista vankilaa:

Ventovieraan julmasti pahoinpidelleelle nuorelle ehdollista vankeutta

Nuorukainen pahoinpiteli tuntemattoman miehen Porissa. 16-vuotiaan tekoa kuvataan raa'aksi ja julmaksi.

17-vuotias nuorukainen on tuomittu Satakunnan käräjäoikeudessa vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuosi sitten sattuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Hän joutuu lisäksi maksamaan lähes 5 300 euroa korvauksia uhrille

Tekohetkellä 16-vuotias nuori oli käynyt yleisellä paikalla takaapäin tuntemattoman miehen kimppuun. Teko tapahtui Porissa aamuaikaan helmikuussa 2014.

Uhri oli ollut ulkoilemassa, kun nuorukainen kävi hänen kimppuunsa lyöden yli kymmenen kertaa puisella kirveenvarrella. Uhrin pahoinpitely jatkui, vaikka tämä oli kaatunut maahan, mikä on oikeuden mukaan poikkeuksellisen raakaa ja julmaa.

Ei rikoshistoriaa

Uhrin vakavimmat, päähän tulleet vammat eivät ole parantuneet vieläkään. Tekijä myönsi pahoinpitelyn mutta kiisti oikeudelle sen törkeyden. Hänen mukaansa hän ei ollut jatkanut pahoinpitelyä maassa, kuten uhri oli kertonut.

Oikeuden mukaan tekijän kertomus tapahtumista oli epäjohdonmukainen, kun taas uhri on kertonut tapahtumista johdonmukaisesti.

Oikeus toteaa, että teko on tuomitun nuoresta iästä huolimatta niin vakava, että siitä on tuomittava vankeutta. Tuomio on kuitenkin ehdollinen, koska tekijä ei ole aiemmin saanut tuomiota rikoksista.

YLE: Ventovieraan julmasti pahoinpidelleelle nuorelle ehdollista vankeutta

Vuosi ehdollista. Kyllä siitä paatuneinkin taparikollinen ottaisi opikseen.

[Mursu]

Suomenkielellä ; Poliisi pisti epäillyn siskon koppiin aiheetta. Näyttöä syyllisyydestä ei löytynyt. Siksi ei syytettä. Syyttäjä esittää väitteen syyllisyydestä, jotta poliisi ei näyttäisi täysin ammattitaidottomalta. Syyttäjän väittämä on mielipide, leukojen louskutusta.  Käräjäoikeudessa syyttömyyden on pitänyt olla päivän selvää, koska tuollainen korvaus on lätkäisty.

Suomessahan perinteisesti syyttäjällä on ollut mahdollisuus todeta ihminen syylliseksi ja jättää viemättä oikeuteen esimerkiksi tapauksen vähyyden vuoksi. Onneksi tätä ollaan nyt murtamassa. Oikeusvaltiossa syyttäjällä ei tule olla mitään oikeutta todeta ketään syylliseksi, jos tämä ei siihen itse suostu. Tässä on täysin epäoleellista mitä ko. nainen todellisuudessa on tehnyt.

[Numeronuiva]

Suomalainen oikeuskäytäntö on kyllä täysin käsittämätön. Esimerkiksi toisessa ketjussa oli juttu pari tuntia kestäneestä ryöstöstä ja pahoinpitelyistä, joista nämä ihmissaastat selvisivät ehdollisella (lue: rikosrekisterimerkinnällä), vaikka mukaan liitettiin muitakin rikoksia. Paljousalennus toimii!

Ongelma ei ole lain mahdollistama rangaistusasteikko vaan se, että tuomiot tulevat joka kerta asteikon alapäästä. Oikeusministeri Henriksson mainitsi viime kyselytunnilla, että lapseen kohdistuvasta törkeästä hyväksikäytöstä voidaan tuomita 10 vuoden ja törkeästä raiskauksesta 13 vuoden maksimirangaistus, mutta mitä hyötyä siitä on kun näin pitkiä tuomioita ei anneta mistään muusta kuin murhista.

Ensikertalaisena vankeusajan puolittaminen ja käytännössä myös ehdollisena jaettavan tuomion yläraja johtuvat puolestaan löperöstä lainsäädännöstä, mutta nuorena tekijänä tuomion lieventäminen ei kuuluisi olla mikään automaatti varsinkaan henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Kyllä 17-vuotias tietää ihan yhtä hyvin kuin häntä vanhemmatkin, mitä lyöminen ja potkiminen uhrille aiheuttaa. Tuomarit paapovat rikollisia sekä ulkoistavat oman ajattelunsa ja harkintakykynsä myöntämällä kaikki automaatit ja lieventävät asianhaarat mitä irti lähtee.

[Mursu]

Minä näen ongelmana, etä sama lieventävä seikka, kuten nuori ikä otetaan huomioon moneen kertaan. Se ensinnäkin vaikuttaa rangaistusskaalaan alentaen maksimia neljänneksellä alle 18 vuotailta. Sitten se vaikuttaa siihen, miten tuomio annetaan skaalan sisällä ja kolmanneksi se vaikuttaa siihen, miten pitkään annettua tuomiota pitää istua alentaen sitä kolmanneksella tai neljänneksellä. Tässä ikäraja on peräti 21 vuotta, joka ei missään muussa enää Suomessa ole ikärajana. Toinen seikka on ensikertalaisuus. Ensinnäkin se usein on yhdessä nuoren iän kanssa vaikuttaen samaan tapaan kahteen kertaan. Toiseksi se tulkitaan aivan laveasti. Kolmessa vuodessa neitsyys palautuu tässä. Lisäksi en näe koko käsitteen soveltuvuutta tilanteessa, jossa pitkän rikoskierteen tehnyt jää ensikerran kiinni. Kyse pitäisi olla yksittäisestä hairahdusta. Tosin nykylaki ei taida puhua enää ensikertalaisuudesta, mutta ajatus siitä on on ko. lievennyksen takana.

[Ink Visitor]

Asukas ampui haulikolla murtomiehiä

Seitsemän hengen porukka tunkeutui vanhaan koulurakennukseen Kiuruvedellä. Ensimmäisenä sisään mennyt mies nousi rakennuksen toiseen kerroksen.

Mies avasi sisäoven. Oven takana oli talon asukas, joka osoitti miestä haulikolla.

Porukka lähti karkuun juosten. Tuolloin talon asukas ampui pakenevia murtautujia ikkunasta puupanoksin ladatulla haulikolla kaksi kertaa. Matkaa karkulaisiin oli 10-25 metriä. Laukaukset menivät ohi.

Sekä taloon ensimmäisenä murtautunut mies että talon asukas saivat syytteet käräjäoikeudessa. Ampuja tuomittiin pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikkomuksesta 264 euron sakkoon.

Sen sijaan taloon menneen miehen syyte kotirauhan rikkomisesta hylättiin. Mies kertoi luulleensa taloa asumattomaksi, koska talo oli ollut aiemmin tyhjillään.

Käräjäoikeus totesi selityksen uskottavaksi. Myöskään Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut ratkaisua.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/asukas-ampui-haulikolla-murtomiehia/1990592?pwbi=587fe1cde4cb07f5e929a73482125e7c

[Kemolitor]

Jälleen lyhyt tuomio lapsen hyväksikäytöstä: "Kiistatta asteikon alapäässä"

Oikeusoppineet hämmästelevät lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun miehen alhaista tuomiota.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi eilen vuonna 1939 syntyneen miehen vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen yli kaksi vuotta jatkuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Käräjäoikeuden mukaan useista seksuaalisista teoista koostunut seksuaalirikos tapahtui vuosina 2000-2002.

Käräjäoikeus piti rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska teon kohteena oli tekojen alkamisaikaan kuusivuotias lapsi, jolle kyseinen rikos oli omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, seksuaalinen hyväksikäyttö sisälsi sukupuoliyhteyden, rikos kesti kaksi vuotta ja se sisälsi useita eri tekotapoja.
-----
Iltalehden haastattelemat oikeusoppineet pitävät miehen saamaa tuomiota alhaisena.

- Tuomion pituus on kiistatta aivan asteikon alapäässä, rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo.

Rikoslain mukaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tuomittava vähintään yksi vuosi vankeutta. Maksimirangaistus on kymmenen vuotta.
-----
Tapanin mukaan tekijän iällä ei pitäisi olla erityistä merkitystä, vaan rangaistus on langetettava teon vahingollisuuden ja moitittavuuden perusteella.

- Tuomioistuin vertaa tällaista tapahtumainkulkua muihin vastaavankaltaisiin tekoihin ja niistä tuomittuihin rangaistuksiin. Tällöin keskeinen kysymys on se, tuomitaanko tällaisista teoista lähtökohtaisesti alhaisena pidettävä rangaistus, Tapani sanoo.

Utriainen on sitä mieltä, että tuomitaan.

- Tyypillinen rangaistustaso lasten törkeissä seksuaalisissa hyväksikäytöissä on meillä poikkeuksellisen alhainen, Utriainen sanoo.

Mistä se johtuu?

- Traditiosta. Jos katsoo historiaa, niin eihän lapsilla ole ollut aikaisemmin juuri mitään oikeuksia. Eli jo historiallisesti on tuomittu hirveän alhaisia rangaistuksia.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ei keksi perusteltua selitystä rangaistusasteikon alimman viidenneksen käytölle.

- Kyseessä on kuitenkin mitä haitallisin teko ja haitta uhrille usein elinikäinen. Teon vahingollisuus, vaarallisuus ja tekijän syyllisyys ei oikein näytä näissä jutuissa vaikuttavan, toisin kuin esimerkiksi huumausainerikoksissa, joissa tuomitaan jopa enimmäisrangaistuksia, Tolvanen sanoo.

Tapanin mukaan kritiikkiä on vaikea kohdistaa yksittäiseen tapaukseen, jos rangaistus on linjassa vastaavanlaisten tekojen ja niistä tuomittujen rangaistusten kanssa.

- Kritiikin kärki pitäisi olla rangaistuskäytännön kokonaisuuden tasossa. Tuomioistuin ratkaisee yksittäistä juttua, mutta suhteuttaa sitä koko ajan osaksi laajempaa käytäntöä. Asianosaisille ja kansalaisille tuomioistuimen ratkaisut "edustavat" rangaistuskäytäntöä, Tapani sanoo.

IL: Jälleen lyhyt tuomio lapsen hyväksikäytöstä: "Kiistatta asteikon alapäässä"

[sr]

Tapanin mukaan kritiikkiä on vaikea kohdistaa yksittäiseen tapaukseen, jos rangaistus on linjassa vastaavanlaisten tekojen ja niistä tuomittujen rangaistusten kanssa.

- Kritiikin kärki pitäisi olla rangaistuskäytännön kokonaisuuden tasossa. Tuomioistuin ratkaisee yksittäistä juttua, mutta suhteuttaa sitä koko ajan osaksi laajempaa käytäntöä. Asianosaisille ja kansalaisille tuomioistuimen ratkaisut "edustavat" rangaistuskäytäntöä, Tapani sanoo.

Eli annetaan rangaistukset asteikon alapäästä, koska se on linjassa muiden vastaavien tuomioiden kanssa, jonka seurauksena jokainen annettu tuomio asteikon alapäästä on omiaan vahvistamaan kyseistä käytäntöä ja siitä on mahdotonta koskaan tinkiä.

Ymmärrän sen ajatuksen, että jos asteikko on vuodesta kymmeneen vuoteen, niin tuomioistuimet eivät jokaisen tapauksen kohdalla täysin randomina arvo sieltä jotain pikavoittoa, vaan koittavat noudattaa toiminnassaan jonkinlaista johdonmukaisuutta. Mutta tällöin on huomattava se, että tästä seuraa se, että rangaistusasteikko ei todellisuudessa ole se, mitä laissa lukee, vaan se, mihin tuomioistuimet ovat sen ajan myötä iteroinnillaan kaventaneet. Jos siis halutaan, että rangaistusasteikko on vuodesta kymmeneen vuoteen, niin silloin tuomioistuimilla pitää olla rohkeutta myös niissä kaikkein törkeimmissä tapauksissa käyttää sitä maksimirangaistusta.

[Kemolitor]

Oulu Kaijonharju klo 18. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja ajoneuvorikkomus.

33-vuotias oululaismies kuljetti henkilöautoa Kaijonharjun kaupunginosassa ilman ajo-oikeutta. Auto oli liikenteestä poistettu ja rekisterikilvetön. Mies on jäänyt vuoden sisällä 55 kertaa kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Poliisi

Mies jää siis kerran viikossa kiinni ajokortitta ajamisesta, mutta yhteiskunta ei katso sellaista toimintaa niin haitalliseksi, että laittaisi miehen esimerkiksi lukkojen taakse valvottuun tilaan vähäksi aika, jotta hän ei pääsi jatkamaan rikollista toimintaansa.

[HDRisto]

Jos kerran asteikko on ei-mitään ja 13 vuoden välillä, skaala on liian suuri. Joku tolkku pitää tässäkin olla.
Olkoon sitten vaikkapa kevytraiskaus 1 vuosi - 4 vuotta ja ehdotonta, tavallinen 4 - 8 ja törkeä 8 - 12 vuotta.
Syyttäjä syyttäisi jollain kolmesta vaihtoehdosta ja tuomari antaisi sitten siitä sarakkeesta maun ja ennakkotapausten mukaan. Ei ihonväri-, uskonto-, paljous- , tapa-, tai ammattialennuksia eikä erikoistajouksia tutuille. Eri rikokset peräkkäin eikä rinnakkain istuttavaksi ja jos menee yli 25v, voidaan keskustella sitten joskus olisiko "verkostoitunut" vai kuntoutunut tarpeeksi.

[Kemolitor]

Nyt meni jo pahasti yli rajallisen ymmärrykseni:

Oikeus jätti taparosvot tuomiotta

Ahkera rötöstely tuotti sievän paljousalennuksen kahden Raumalla ja Porissa varkaissa liikkuneen miehen tuomioihin.

Miehet anastivat viime vuoden maaliskuussa Hakuninvaheessa sijaitsevista raumalaisyrityksistä suurehkon määrän käytettyjä akkuja sekä pihakalusteita.

Anastettu omaisuus pakattiin miesten käytössä olleeseen pakettiautoon. Auto käytiin tankkaamassa Porissa Tiilimäen Nesteellä, maksamatta.

Kummatkin miehet selvisivät tekosistaan ilman mitään rangaistusta, koska Satakunnan käräjäoikeuden oli otettava huomioon vankilassa viruvien miesten aiemmat tuomiot, joiden jälkeen lisärangaistuksille ei enää ollut sijaa.

SK: Oikeus jätti taparosvot tuomiotta

Minä olen kuvitellut, että ns. atari-tapauksille annettaisiin kovempia tuomioita, jotta olisivat edes vähän aikaa pois rötöstelyhommista, mutta ei se niin taida ollakaan.

[RP]

Minä olen kuvitellut, että ns. atari-tapauksille annettaisiin kovempia tuomioita, jotta olisivat edes vähän aikaa pois rötöstelyhommista, mutta ei se niin taida ollakaan.

Paljousalennusten seuraava aste näköjään. Ns. Buffet- tai kausikorttihinnoittelu. Kiinteeään hintaan voi tehdä rötöksiä niin paljon kuin jaksaa.

[Kulttuurirealisti]

Kuka saa eniten kakkua, (lasten)raiskaaja, hampunkasvattaja vai veropetturi? Tästä linkistä pääset lukemaan kuumotusta aiheuttavia tuomioita ja antamaan omasi:

http://yle.fi/uutiset/testaa_itsesi_oletko_tiukka_vai_lempea_tuomari/7935776

[Veikko]

Kuka saa eniten kakkua, (lasten)raiskaaja, hampunkasvattaja vai veropetturi? Tästä linkistä pääset lukemaan kuumotusta aiheuttavia tuomioita ja antamaan omasi:

http://yle.fi/uutiset/testaa_itsesi_oletko_tiukka_vai_lempea_tuomari/7935776

Kyllä, pinna hehkuu punaisena, kun katsoo törkeistä - ja alaikäisiin - kohdistuvista väkivaltarikoksista annettuja naurettavan lieviä tuomioita.

[Näkkileipä]

Mutta jos teetkin törkeän talousrikoksen tai veropetoksen, niin saat varmasti pitkän vankeustuomion ehdottomana. Etkä  saa takuulla ymmärrystä osaksesi.

[alussaolisana]

"Mustonen kertoo myös eräästä tapauksesta, jossa 15-vuotias oppilas nimitteli kahta opettajaansa loukkaavalla ja sopimattomalla tavalla. Opettajat tekivät poliisille tutkintapyynnön, mutta syyttäjä keskeytti esitutkinnan. Perusteissaan hän mainitsi oppilaan nuoren iän ja sen, että kunnianloukkausta ei voida pitää kovin vakavana, kun nimittelyn kohteena oli hänen opettajansa."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042219565223_uu.shtml

Mihin lakiin perustuen syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, koska uhrina opettaja? Itse väitän, että syyttäjä syyllistyy rikokseen, jos alkaa määrittelemään, mikä ammatti on lainsuojaton haistattelun edessä. Mielisairaanhoitaja kai on ihan lain puolesta, mutta ei yksikään syyttäjä voi  itse keksiä haluamiaan ammatteja samalle listalle. Pitää myös muistaa, että jos asiakas haistattaa vittua syyttäjälle, niin seuraukset ovatkin ihan muuta, vaikka olisikin 16-vuotias.

[Phantasticum]

Vankilapsykologi Pertti Hakkarainen avautuu Ylen haastattelussa. Ehkä raiskaukset eivät vähene tuomioita nostamalla, mutta vankilassa ollessaan raiskaaja on ainakin sillä hetkellä poissa pahan teosta ja uhri kokee yhteiskunnan olevan hänen puolellaan, kun tuomitsee tekijän teosta vankilaan.

Ja mitä sitten, jos raiskaaja leimautuu, menettää ammattinsa, maineensa ja perheensä. Miksi tekijän pitäisi saada jatkaa loppuelämänsä ikään kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan? On totta, että tekijä joutuu elämään tekonsa kanssa. Mutta jos hän ei koe tehneensä mitään väärää, koska ei saanut siitä edes kunnollista rangaistusta, mikä oikeus silloin toteutuu?

– On toiveajattelua, että nostamalla raiskaajien tuomioita raiskaukset vähenevät, Hakkarainen sanoo.

– Ymmärrän kyllä, jos raiskattu tai lapsensa rattijuopon uhrina menettänyt kokee, että lievä tuomio on väärin ja loukkaa hänen oikeudentajuaan. Tietysti rikoksesta pitää rangaista! Mutta uhrina tulee harvoin ajatelleeksi, että teolla on muitakin seurauksia.

Vankilaan joutuminen voi leimata, viedä ammatin, maineen ja perheen. Kun työtä on vaikea löytää, vankilasta vapautuvalle se voi olla mahdotonta.

– Tekijä elää tekonsa kanssa koko loppuikänsä. Uskon, että oikeus toteutuu kuitenkin, Hakkarainen sanoo.

YLE: Vankilapsykologi: Kovemmat tuomiot eivät vähentäisi raiskauksia

[Elemosina]

Siis tätä Vankilapsykologia huolestuttaa, että rikoksen tehnyt rangaistuksen saanut vankilaan joutuessaan leimaantuu. Lisäksi huolestuttaa että vankilaan joutuminen vie maineen, ammatin ja perheen.

Jos herra tai rouva Vankilaanjoutunut ei tekisi rikoksia niin ei tarvitsisi pelätä leimaantumista, maineen, ammatin ja perheen menetystä.

[Jouko]

Pysyvät ne poissa rikoksia tekemästä ainakin sen ajan kun ovat muurien ja aitojen sisäpuolella. Joitakin ei yksinkertaisesti voi päästää vapaalle jalalle toisten turvallisuuden tähden! 

[Ink Visitor]

17-vuotias tyttö kuoli rajussa ulosajossa – ratin takana tuomittu poliisien ampuja

Lehden tietojen mukaan mies haavoitti kahta poliisia haulikolla grillin pihalla Karstulassa tammikuussa 2007.

Lauantain vastaisena yönä Keski-Suomessa Kinnulassa tapahtui ulosajo, jossa loukkaantui viisi nuorta. Kyydissä ollut 17-vuotias tyttö kuoli myöhemmin Oulun yliopistollisessa sairaalassa. 33-vuotias mieskuljettaja poistui turman jälkeen paikalta ja hänet tavoitettiin pari tuntia turman jälkeen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Nyt Keski-Suomalainen kertoo, että turma-autoa ajanut vuonna 1981 syntynyt mies tuomittiin kesäkuussa 2007 yli kymmeneksi vuodeksi poliisiampumisista. Mies oli nyt ilmeisesti ehdonalaisessa vapaudessa.

Lehden tietojen mukaan mies haavoitti kahta poliisia grillin pihassa Karstulassa tammikuussa 2007. Oikeuden mukaan mies yritti tappaa virkatehtäväänsä hoitaneet, vaarallista henkilöä kiinni ottamaan tulleet poliisit vakaasti ja harkiten. Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen kahden murhan yrityksen lisäksi ampuma-aserikokseen, järjestysrikkomukseen, rattijuopumukseen ja pahoinpitelyyn.

Viikonlopun ulosajon jälkeen miestä epäillään rattijuopumuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Poliisin alustavan arvion mukaan ulosajon syitä olivat muun muassa jäätynyt tienpinta ja autossa olleet kesärenkaat. Keskisuomalaisen tietojen mukaan turma-autolla olisi ollut osan matkaa nopeutta jopa 200 kilometriä tunnissa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430192909048.html

[Ink Visitor]

Rikoksen uhrille ilmoittamista aiotaan parantaa

EU:n uhridirektiivi edellyttää muutamia täydennyksiä ja täsmennyksiä Suomen nykyiseen lainsäädäntöön.

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa EU:n uhridirektiivin täytäntöön panemiseksi. Direktiivissä säädetään rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista.

Työryhmän mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö täyttää jo pitkälti direktiivin vaatimukset. Täydennyksiä ja täsmennyksiä tarvittaisiin kuitenkin eräiltä osin, oikeusministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Esimerkiksi esitutkintaviranomaisten ilmoitusvelvollisuutta uhrin oikeuksista esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä laajennettaisiin. Esitutkintalakiin lisättäisiin myös velvollisuus ilmoittaa uhrille mahdollisuudesta saada tukea ja suojelua.

Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuneen rikoksen tai seksuaalirikoksen uhrilla olisi halutessaan oikeus saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapautumisesta. Ilmoittamisen olisi kuitenkin rikoksen vakavuus huomioon ottaen oltava perusteltua eikä ilmoittamisesta arvioitaisi aiheutuvan vaaraa vapautettavan hengelle tai terveydelle.

Esitutkintaviranomaisen tulisi tehdä uhrista yksilöllinen arviointi haavoittuvuuden tunnistamiseksi. Lisäksi pitäisi arvioida, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan hänen suojelemisekseen lisäkärsimykseltä, kun asiaa käsitellään esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä
Arvioinnissa olisi otettava huomioon etenkin asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja rikoksen laatu.

Oikeusministeriöstä kerrotaan, että työryhmän mietintö liittyy maaliskuun lopussa työnsä päättäneen uhripoliittisen toimikunnan työhön.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ooikeusministerio%20rikoksen%20uhri%20direktiivi-35373

[VeePee]

Tässä ainakin on paatunut väkivaltarikollinen saanut tekoon nähden aika kovan tuomion:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042919594424_uu.shtml

Iltalehti 29.4.2015:

Äiti näpäytti vitsalla - tuomio pahoinpitelystä

Oikeuden mielestä vitsan näpäytys paljaalle pyllylle myös nöyryytti lasta.

- Ei sattunut! varkaista kiinni jäänyt 10-vuotias poika totesi, kun vitsanantaminen tuli sosiaaliviranomaisten tietoon.

Poika jäi kiinni anastettuaan isoäidiltään kolikoita. Äiti kehotti lasta tunnustamaan ja kertomaan totuuden. Äiti uhkasi, että mikäli tämä valehtelisi, seurauksena olisi vitsaa.

Lapsi ei totellut. Niinpä äiti käski tätä laskemaan housunsa alas. Sen jälkeen äiti otti noin 50-senttisen ohuen, taipuisan puunoksan ja näpäytti sillä kerran lapsen pakaralle.

Näpäytyksestä ei jäänyt mitään jälkeä. Tilanteen jälkeen äiti ja poika selvittivät asian.

Kun tapaus tuli viranomaisten tietoon ja eteni rikostutkintaan, äiti myönsi tekonsa, mutta katsoi syyllistyneensä korkeintaan lievään pahoinpitelyyn. Hän kertoi asuneensa vuosikausia Englannissa, missä lasten kuritus oli yleistä myös päiväkodeissa. Äiti sanoi, ettei ollut tiennyt lapsen ruumiillisen kurittamisen olevan Suomessa täysin kiellettyä.

Käräjäoikeus kuitenkin yhtyi syyttäjän näkemykseen perusmuotoisesta pahoinpitelystä. Vaikka lasta ei ollut sattunut, teko oli sen mukaan ruumiillisen väkivallan tekemistä toiselle henkilölle. Housujen riisuttaminen oli oikeuden mielestä lasta nöyryyttävää.

- Teko on ollut omiaan loukkaamaan lapsen vanhempaansa kohtaan tuntemaa turvallisuuden tunnetta, oikeus totesi.

Se tuomitsi äidin 20 päiväsakon rangaistukseen, mikä merkitsi yhteensä 620 euron maksua. Lisäksi äiti määrättiin korvaamaan lapselleen kivusta, särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 50 euroa.

Helsingin hovioikeus vahvisti tuomion maanantaina.

En halua edes arvailla, miten paljon tähänkin tapaukseen on yhteiskunnan rahoja haaskattu puhumattakaan siitä, kuinka paljon tällainen naurettava oikeusprosessi ja irvokas tuomio on vahingoittanut äidin ja lapsen välistä suhdetta. Ei ole meitsillä nykyisin paljoa kunnioituksen tunnetta suomalaista oikeusjärjestelmää kohtaan.