Ehdokkaiden mielestä vaalilupaukset pidettävä

[Peltipaita]

Eduskuntavaaliehdokkaat suhtautuvat vaalilupauksiin vakavasti – ainakin mikäli heidän Ylen vaalikoneessa antamiinsa vastauksiin on uskomista. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että vaalilupauksista täytyy pitää kiinni. Ylen vaalikoneessa ehdokkailta kysytään heidän suhtautumisestaan vaalilupauksiin. Väittämän vaalilupauksista täytyy pitää kiinni kanssa täysin samaa mieltä on 75,1 prosenttia vastaajista. Jokseenkin samaa mieltä on 22,2 prosenttia vastaajista.

Runsas prosentti vastaajista on sitä mieltä, että vaalilupauksilla ei ole niin väliä. Jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa on noin yksi prosentti ja täysin eri mieltä noin 0,4 prosenttia vastaajista.
Esimerkiksi kokoomuksen listoilta eduskuntaan pyrkivän Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen ei pidä järkevänä pitää vaalilupauksista kiinni.

– Kampanjan aikana ehdokkaista puristetaan lupauksia, ja jos kaikki pitävät kiinni kaikista, mitään päätöksiä ei synny. Kompromisseja on tehtävä, Vartiainen perustelee näkemystään vaalikoneessa.

Samoilla linjoilla on vihreiden ehdokas, Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs.

– Edustuksellisessa demokratiassa päätöksentekijät valitaan hakemaan oikeat ratkaisut parhaan harkintansa mukaan, ei tekemään täsmälleen mitä lupasivat. Tosiasioiden muuttuessa myös kantaansa täytyy olla valmis muuttamaan. Kannattaa äänestää jotakuta, jonka luottaa selviävän uusistakin tilanteista, ei sitä, joka lupaa olla täsmälleen samaa mieltä aina, Kivekäs perustelee.

http://yle.fi/uutiset/ehdokkaiden_mielesta_vaalilupaukset_pidettava__vartiainen_jos_kaikki_pitavat_paatoksia_ei_synny/7858312


Arvostan Vartiaisen ja Kivekkään rehellisyyttä tässä asiassa, vaikkakaan heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä demokraattisen päätöksenteon kanssa.

[Rubiikinkuutio]

Arvostan Vartiaisen ja Kivekkään rehellisyyttä tässä asiassa, vaikkakaan heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä demokraattisen päätöksenteon kanssa.

Sillä on hyvinkin paljon tekemistä parlamentarismin kanssa. Itseasiassa se istuu täydellisesti parlamentarismiin. Siksi tarvitaankin suoraa demokratiaa parlamentarismin vahvistukseksi kuten Sveitsissä.

[Sitruunamelissa]

Eduskuntavaaliehdokkaat suhtautuvat vaalilupauksiin vakavasti – ainakin mikäli heidän Ylen vaalikoneessa antamiinsa vastauksiin on uskomista.

– Kampanjan aikana ehdokkaista puristetaan lupauksia, ja jos kaikki pitävät kiinni kaikista, mitään päätöksiä ei synny. Kompromisseja on tehtävä, Vartiainen perustelee näkemystään vaalikoneessa.

http://yle.fi/uutiset/ehdokkaiden_mielesta_vaalilupaukset_pidettava__vartiainen_jos_kaikki_pitavat_paatoksia_ei_synny/7858312

Yleensä niitä lupauksia ei kenenkään (edes herra passiivin) tarvitse puristaa, kyllä niitä ihan muutenkin aika hövelisti viljellään useammassa osa-alueessa ja useamman eri puolueen jäsenten tahoilta ihan vain äänten toivossa. Kompromissien teko on itsestäänselvyys (etenkin viimeisimmässä sateenkaarihallituksessa) ja oppositioon joutuneiden on ihan turha elätellä toiveita lupausten täyttämisestä, koska valtaa ei sellaisiin tekoihin ole lainkaan.

Kuka muutenkaan uskoo vaalilupauksiin? Mielipiteisiin ja tavoitteisiin ehkä, ja nekin voivat muuttua.

[Axlone]

– Edustuksellisessa demokratiassa päätöksentekijät valitaan hakemaan oikeat ratkaisut parhaan harkintansa mukaan, ei tekemään täsmälleen mitä lupasivat. Tosiasioiden muuttuessa myös kantaansa täytyy olla valmis muuttamaan. Kannattaa äänestää jotakuta, jonka luottaa selviävän uusistakin tilanteista, ei sitä, joka lupaa olla täsmälleen samaa mieltä aina, Kivekäs perustelee.

Vaan mitenkäs voi ehdokkaan tuntea niin hyvin että tietää tämän tekevän "oikeat ratkaisut". Edustuksellisen demokratian ongelma on että valittavana on paketti mielipiteitä, mahdollisuutta vaikuttaa yksittäisiin ratkaisuihin ei ole. Käytännössä et voi löytää ehdokasta jolla olisi samat mielipiteet kuin sinulla. Toisin sanoen, joudut tukemaan joitain mielipiteitä, joita et oikeasti kannata. Koska puolueet käytännössä määrittelevät politiikan, mahdollinen mielipidepakettien määrä kutistuu vain muutamaan pakettiin. Tärkeät yksittäiset asia hautautuvat kuten pakkoruotsi.

Nykytekniikalla pitäisi olla mahdollista siirtyä suorempaan kansanvaltaan. Tarvitaan sitovia kansanäänestyksiä, ettei demokratian merkitys täysin pääse unohtumaan. Viimeistään pakkoruotsi kansalaisaloitteen kohtalo paljasti edustuksellisen demokratian kyvyttömyyden vastata kansan mielipiteisiin ja tahtoon sekä systeemin korruption.