THL: Hyviä ja huonoja uutisia maahanmuuttajista

[Iloveallpeople]

Hyviä ja huonoja uutisia maahanmuuttajista

...
Työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia

Hyvät uutiset ovat, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat työhaluisia ja kokevat työkykynsä paremmaksi kuin väestö keskimäärin. Tämä ilmenee THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu), jossa selvitettiin venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen työikäisen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia.

Esimerkiksi työttömät somalialaistaustaiset miehet olivat selvästi koko väestön työttömiä miehiä työkykyisempiä: jopa 98 prosenttia työttömistä somalialaistaustaisista miehistä arvioi olevansa täysin työkykyisiä ja lähes yhtä suuri osuus haluaisi tehdä kokopäivätyötä.
...

Huonot uutiset ovat, että työkykyiset ja työikäiset maahanmuuttajat ovat koko väestöä useammin työttöminä. Työllistymisvaikeudet koskevat kaikenikäisiä maahanmuuttajia, myös korkeasti koulutettuja. Puutteellisen kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen ohella työnantajien asenteet koetaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi.

Käsitykset siitä, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat eivät haluaisi töihin, eivät perustu faktoihin. Esimerkiksi somalialaistaustaisista naisista harvempi kuin joka viides on töissä, vaikka 80 prosenttia ei-työssä käyvistä haluaisi tehdä ansiotyötä.
...

On olemassa monia keinoja parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Yksi konkreettinen esimerkki on nimetön työnhakuprosessi. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus kokeili toissavuonna nimetöntä työnhakuprosessia  tiettävästi ensimmäisenä Suomessa. Kokemus oli positiivinen, vaikka veikin aikaa työnhakujärjestelmän kankeuden vuoksi.

Nimettömät työnhakuprosessit eivät suosi yhtä väestöryhmää toisen väestöryhmän kustannuksella, vaan pyrkivät luomaan tasa-arvoisemmat rekrytointimahdollisuudet kaikille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku vähentää ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.
...

Työnantajat voisivat myös entistä enemmän kriittisesti arvioida, vaaditaanko kaikissa työtehtävissä virheetöntä suomenkielentaitoa, vai voisiko töistä suoriutua kiitettävästi myös vähemmällä kielitaidolla.
...

Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisessa yksittäisiä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin kokonaisvaltainen asennemuutos ja tahtotila. Esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa (2009–2012) asetettiin tavoitteeksi maahanmuuttajataustaisten, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, työntekijöiden määrän lisääminen henkilöstössä niin, että se vastaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta kaupungin asukkaista.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut vuosittain, mutta strategiaohjelman tavoitteeseen on vielä matkaa.
...

Työterveyslaitoksen kehittämällä Monikulttuuristen työpaikkojen resurssimittarilla voi testata, kuinka työpaikallasi otetaan huomioon eri kulttuuritaustaisten tarpeet ja onko työpaikkasi käytännöissä tässä suhteessa kehitettävää.
...

Shadia Rask
tutkija
Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

[JJohannes]

Resurssimittarissa on aika hyviä kysymyksiä:

"Onko työpaikan sisäinen viestintä ymmärrettävää myös niille, jotka eivät vielä osaa sujuvasti suomea tai ruotsia?"

"Onko maahanmuuttajan perehdytykseen varattu riittävästi aikaa?"

"Onko työpaikalla perehdytysmateriaalia tai perehdytyskäytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet?"

Kyllä minäkin vaadin heti päästä venäläisen öljy-yhtiön pääjohtajaksi vaikken puhu sanaakaan venäjää enkä tiedä suuryritysten johtamisesta tai öljynporauksesta yhtään mitään. Työpaikalla vaan pitää olla viestintää kielellä, jonka minä venäjää ymmärtämättömänä voin ymmärtää! Minut perehdyttämiseeni vaan pitää varata riittävästi aikaa ja ottaa huomioon erityistarpeeni niin kyllä minusta hyvä öljy-alan pääjohtaja vielä saadaan!

[Tokugawa Ieyasu]

Varmasti väestö keskimäärin on hyvinkin työhaluista, mutta kun kaikille ei hommia ole. Toisaalla huudetaan työvoimapulasta ja laitetaan suomalaiset työttömät sivuun "mahdottomina enää työllistää", ja toisaalla kerrotaan että terrorismi kumpuaa syrjäytymisestä. Kenties tuossa onkin se villakoiran ydin: kantaväestö syrjäytyneenäkään ei kovin paljon pommeja heittele, joten antaa mennä vaan. Joku muu sitten on alttiimpi terroriin, ja syrjäytyminen tulee estää.

[Tabula Rasa]

Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, THL

Paljonkohan tämänkin yksikön vuosikustannukset ovat? Joutaisiko thl pistää lihoiksi ylen kanssa totaalisesti?

[Ink Visitor]

Kyllä mahtaa Suomessa tulevaisuudessa pyllyt kiiltää...

[Roope]

Työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia
...
Esimerkiksi työttömät somalialaistaustaiset miehet olivat selvästi koko väestön työttömiä miehiä työkykyisempiä: jopa 98 prosenttia työttömistä somalialaistaustaisista miehistä arvioi olevansa täysin työkykyisiä ja lähes yhtä suuri osuus haluaisi tehdä kokopäivätyötä.
..,
Huonot uutiset ovat, että työkykyiset ja työikäiset maahanmuuttajat ovat koko väestöä useammin työttöminä.

Samaa roskaa kuin PTT:n vuoden 2008 selvitys maahanmuuttajien työkyvystä. Selvityksen "tuloksia" maahanmuuttajien erinomaisesta työkyvystä (käytännössä oma arvio terveydentilasta) hehkutettiin silloin lehtien otsikoissa asti, minkä jälkeen taivasteltiin, mikseivät maahanmuuttajat työkyvystään huolimatta saa töitä. Sekin selvitys perustui maahanmuuttajien omaan arvioon omasta työkyvystään. Työkyky saatettiin määritellä hyväksi, vaikka maahanmuuttaja olisi merkinnyt kohtaan "työkyky työn vaatimusten kannalta" huonoimman mahdollisen arvion.

[Ari-Lee]

Hyviä ja huonoja uutisia työttömistä kanta-asukkaista.

Hyvät uutiset ovat, että työttömistä suurinosa on työhaluisia ja -kykyisiä. Heitä löytyy kaikista ikäluokista kaikkiin tehtäviin kaikkialla Suomessa. Suomalaiset työttömät ovat suurimmalta osaltaan kieli- ja ammattitaitoisia ja hyvinkin korkeasti koulutettuja. Sukupuolirajoja ei myöskään ole. Paperitkin löytyvät kotoa.

Huonot uutiset ovat, että Suomessa ei ole työpaikkoja. Jotkin alat on tarkoituksenmukaisesti ajettu matalapalkka-aloiksi, mitkä eivät koulutettua työvoimaa kiinnosta. Huono uutinen on myös, että mitä pitempään työttömyys pitkittyy vuosien kertyessä, sitä vähemmän alkavat työt kiinnostamaan oman koulutuksen ja asuinpaikkakunnan ulkopuolelta. Huonoihin uutisiin voidaan lisätä, että kaiken kattava suomalainen sääntely ja byrokratia vähentää entisestään vanhoja työpaikkoja ja estää uusien syntymistä.

[Gommi]

Mieleeni tuli myös, että kukapa sitä nyt niin hölmö olisi että sanoisi suoraan TV-kameroille ja kirjoittaisi lomakkeille, että ei nappaa tehdä mitään työtä, kun sossu maksaa kaiken. Olisitko sinä?

[maha54]

Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, THL

Paljonkohan tämänkin yksikön vuosikustannukset ovat? Joutaisiko thl pistää lihoiksi ylen kanssa totaalisesti?

Vuosikustannuksista en tiedä, mutta töissä  33-34 henkilöä.

[Tabula Rasa]

Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, THL

Paljonkohan tämänkin yksikön vuosikustannukset ovat? Joutaisiko thl pistää lihoiksi ylen kanssa totaalisesti?

Vuosikustannuksista en tiedä, mutta töissä  33-34 henkilöä.

Jos samanlainen kuin bideen entinen toimisto niin ylitarkastajan liksalla kaikki=4500/kk keskipalkka(ja noilla syrjintäammattilaisilla varasti sieltä paremmasta päästä).

Eli 4500x33x12=1 782 000 pelkästään henkilöstökuluja. Tilat, toimintakulut jne menee varmasti pitkästi kolmannelle miljoonalle.

[Arvoton]

Ja taas toikin tutkimus maksoi paljon? Kuulostaa siltä, että tutkija on kirjoitellut jotain ideologista päästään.

"Työnantajien asenteet". Hah hah! Tutkija olisi voinut edes niin alkeellisen asian huomata, jos olisi jalkautunut kentälle tai edes hakea tietoa muualta, että ko. työnantajat ovat ne eestiläiset ja venäläiset jo palkanneet. Jos niille ei ole enää porukan tarvetta, joka tiettävästi pitää ensisijassa huolta rukoustauoistaan.

[JoS]

Jos samanlainen kuin bideen entinen toimisto niin ylitarkastajan liksalla kaikki=4500/kk keskipalkka(ja noilla syrjintäammattilaisilla varasti sieltä paremmasta päästä).

Eli 4500x33x12=1 782 000 pelkästään henkilöstökuluja. Tilat, toimintakulut jne menee varmasti pitkästi kolmannelle miljoonalle.

Vähän off-topic mutta
- vuosipalkka on 12,6 kertaa kuukausipalkka
- kustannus työnantajalle Suomessa on ~2 kertaa palkansaajan bruttopalkka

4500x33x12,6x2 = 3 742 200

Ihanan kallista. Mutta varaahan meillä on, onhan?

[Axlone]

Resurssimittarissa on aika hyviä kysymyksiä:

"Onko työpaikan sisäinen viestintä ymmärrettävää myös niille, jotka eivät vielä osaa sujuvasti suomea tai ruotsia?"

"Onko maahanmuuttajan perehdytykseen varattu riittävästi aikaa?"

"Onko työpaikalla perehdytysmateriaalia tai perehdytyskäytäntöjä, joissa on otettu huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet?"

Kyllä minäkin vaadin heti päästä venäläisen öljy-yhtiön pääjohtajaksi vaikken puhu sanaakaan venäjää enkä tiedä suuryritysten johtamisesta tai öljynporauksesta yhtään mitään. Työpaikalla vaan pitää olla viestintää kielellä, jonka minä venäjää ymmärtämättömänä voin ymmärtää! Minut perehdyttämiseeni vaan pitää varata riittävästi aikaa ja ottaa huomioon erityistarpeeni niin kyllä minusta hyvä öljy-alan pääjohtaja vielä saadaan!

Tässähän tämä villakoiran ydin on. Jos työntekijä vaatii erityistoiminpiteitä, niin hän on vähemmän houkutteleva työntekijä. Ei tarkoita ettei näitä silloin palkattaisi, mutta jos saatavilla on yhtähyvä työntekijä, joka ei vaadi näitä erityistoiminpiteitä niin ei varmaan ole yllätys kuka valitaan.

[Siili]

Tässähän tämä villakoiran ydin on. Jos työntekijä vaatii erityistoiminpiteitä, niin hän on vähemmän houkutteleva työntekijä. Ei tarkoita ettei näitä silloin palkattaisi, mutta jos saatavilla on yhtähyvä työntekijä, joka ei vaadi näitä erityistoiminpiteitä niin ei varmaan ole yllätys kuka valitaan.

Osa näistä "tutkijoista" on ilmeisesti todellakin sitä mieltä, että yksityisellä työnantajalla on jonkin sortin velvollisuus osallistua  maahanmuuttajien kotouttamiseen.  Työnantajan kustannuksella, tietty.

[Roope]

On olemassa monia keinoja parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Yksi konkreettinen esimerkki on nimetön työnhakuprosessi. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus kokeili toissavuonna nimetöntä työnhakuprosessia  tiettävästi ensimmäisenä Suomessa. Kokemus oli positiivinen, vaikka veikin aikaa työnhakujärjestelmän kankeuden vuoksi.

Nimetön työhönotto ei paranna maahanmuuttajien työllisyyttä, eikä Suomessa tehdyistä kokeiluista ole ollut osoittaa mitään konkreettisia hyötyjä. Nimetöntä työnhakua kokeiltiin ensimmäisenä Espoossa. Hakijana ei ollut ainuttakaan maahanmuuttajaa. Anonyymin haun voitti hakemuksestaan tunnistettava ennakkosuosikki, talon sisäinen hakija. Anonyymi haku vei resursseja kymmenkertaisesti normaaliin verrattuna.

Nimettömät työnhakuprosessit eivät suosi yhtä väestöryhmää toisen väestöryhmän kustannuksella, vaan pyrkivät luomaan tasa-arvoisemmat rekrytointimahdollisuudet kaikille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku vähentää ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.

Nimetön työnhaku ei vaikuta rekrytointien lopputulokseen, joten se on tehoton ja kallis tapa vähentää oletettua syrjintää. Mielenkiintoista kuitenkin, että kirjoittaja ei aiheesta huolimatta yritäkään väittää nimettömän työnhakun vähentävän maahanmuuttajien syrjintää.

Toinen hyvä esimerkki on työelämään nivottu kieliopetus. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa on jo viime vuosina yhdistetty ammatillista koulutusta ja kielikoulutusta. Myös monet kuntatyönantajat tukevat henkilöstönsä kieliopetusta esimerkiksi siten, että opetus tapahtuu osittain työajalla ja siitä ei tarvitse maksaa osallistumismaksua.

Millä tavalla työnantajan maksama kieliopetus on mielekäs keino parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä?

Työnantajat voisivat myös entistä enemmän kriittisesti arvioida, vaaditaanko kaikissa työtehtävissä virheetöntä suomenkielentaitoa, vai voisiko töistä suoriutua kiitettävästi myös vähemmällä kielitaidolla.

Työnantajat tekevät omat arvionsa tarpeistaan. Vain harvat työnantajat edellyttävät virheetöntä kielitaitoa. Totta kai, jos hakijoiden välille ei synny eroa muilla valintakriteereillä, suomalainen työnantaja valitsee yleensä sen, joka osaa parhaiten suomea.

Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisessa yksittäisiä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin kokonaisvaltainen asennemuutos ja tahtotila. Esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa (2009–2012) asetettiin tavoitteeksi maahanmuuttajataustaisten, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, työntekijöiden määrän lisääminen henkilöstössä niin, että se vastaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta kaupungin asukkaista.

Tällaisilla tavoitteilla yritetään kiertää EU:ssa kiellettyjä maahanmuuttajakiintiöitä antamalla ymmärtää, että on suositeltavaa palkata Helsingin kaupungille kantasuomalaisten sijaan maahanmuuttajataustaisia. Tällöin poljetaan yksilöiden oikeuksia. Ellei toisin sovita, rekrytoinnissa tavoite tulee olla parhaiden osaajien palkkaaminen. Rekrytointikriteerien tulee määräytyä tehtävän perusteella.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut vuosittain, mutta strategiaohjelman tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuonna 2012 Helsingin henkilöstömäärästä 5,4 prosenttia oli maahanmuuttajia, kun vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli noin 12 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuuden nostaminen väestöosuuden tasolle ei ole mielekästä senkään takia, että maahanmuuttajien koulutustaso ja kielitaito ovat keskimäärin selvästi huonompia kuin kantasuomalaisilla. Helsingin kaupunki ei saavuttaisi asettamaansa tavoitetta vuosikymmeniin, vaikka avoimiin töihin valittaisiin kantasuomalaisen ohi aina maahanmuuttaja, kun riittävän pätevä on tarjolla.

Maahanmuuttajien työllistyminen ei ole yhdentekevää: työelämäosallisuudella on merkitystä paitsi yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille myös kansantaloudelle.

Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin, julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan parhaiten kuroa umpeen pitämällä työhaluiset ja työkykyiset ihmiset töissä tai työllistämällä heidät. Tämä koskee myös Suomessa asuvia maahanmuuttajia.

Pitkällä tähtäimellä maahanmuuttajien työllisyyteen voi vaikuttaa parhaiten maahanmuuttopolitiikalla.

Shadia Rask
tutkija
Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, THL

Niinpä niin.

[Emo]

Työllistymisvaikeudet koskevat kaikenikäisiä maahanmuuttajia, myös korkeasti koulutettuja. Puutteellisen kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen ohella työnantajien asenteet koetaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi.

Jos ei osaa kieltä, koulutus on puutteellinen ja työkokemus puuttuu, niin työnantajien asenteet eivät enää ratkaise työllistymistä. Tuollaisella työnhakijalla ei tee mitään, menköön Ruotsiin.

On olemassa monia keinoja parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Yksi konkreettinen esimerkki on nimetön työnhakuprosessi.

Vaikka työhakemus olisi nimetön, niin kielitaito puuttuu edelleen, koulutus on myös edelleen puutteellinen eikä työkokemustakaan ole sen enempää kuin ennenkään. Että olipa mahtava idea.

[Emo]

Kyllä mahtaa Suomessa tulevaisuudessa pyllyt kiiltää...

Ihan varmasti, jahka muslimimoniosaajamiehet päästetään hinkkaamaan niitä.

[Roope]

Shadia Rask ei myöntänyt eikä kiistänyt tekstissä olleen minkäänlaisia virheitä, vaan viittasi vain blogikirjoituksessa linkittämänsä THL:n tutkimuksen sijaan nyt samasta aineistosta tehtyyn julkaisemattomaan jatkotutkimukseen.

Jos aineisto on sama, maahanmuuttajien vastaukset kokemastaan työkyvystä eivät ole muuttuneet miksikään, joten he kokevat työkykynsä huonommaksi kuin suomalaiset myös jatkotutkimuksessa. Eli ainakin tämä pitäisi oikaista blogissa ja blogia lainanneissa lehdissä.

Sen sijaan työkykynsä hyväksi kokevia voi tosiaan olla työttömistä somalialaistaustaisista miehistä blogissa mainitut 98 prosenttia (eli kyse ei ollut faktavirheestä), mutta silloin vastaavasti (työttömiä tai lomautettuja vastanneista noin kolmannes) työkykynsä hyväksi kokevia on oltava muista somalialaistaustaisista miehistä (taulukko 3.3.2: ansiotöissä 32,7 %, opiskelija n. 27 %, eläkkeellä n. 10 %) alle 90 prosenttia eli huomattavasti vähemmän.

Näin suuri ero työttömien hyväksi viittaa mielestäni siihen, että etenkin työttömien somalimiesten käsitykset omasta työkyvystään ovat vahvasti epärealistisia. Mistä tällaiset epärealistiset käsitykset sitten johtuvat ja mitä niistä seuraa, sitä en osaa kuin arvailla. Yleensä työssä käyvät suomalaiset arvioivat työkykynsä suunnilleen samoihin tai hieman paremmaksi kuin työttömät.

Hei.

Kirjoituksessasi olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta aloitetaan parista faktavirheestä.

"Suomessa asuvat maahanmuuttajat (..) kokevat työkykynsä paremmaksi kuin väestö keskimäärin"

Päinvastoin selvästi huonommaksi. Katso linkittämäsi tutkimuksen taulukko 11.4.1.

"98 prosenttia työttömistä somalialaistaustaisista miehistä arvioi olevansa täysin työkykyisiä"

En löydä tutkimuksesta tällaista lukua tai muutenkaan erillistä tietoa työttömien vastauksista. Sen sijaan taulukon 11.4.2 mukaan kaikista vastanneista somalialaistaustaisista miehistä 91,7 prosenttia arvioi olevansa täysin työkykyisiä.

Hei Roope,

kiitos palautteestasi! Mukavaa, että olet löytänyt Maamu-raporttimme ja perehtynyt sen sisältöön. Aivan kuten kirjoitat, Maamu-raportista ei löydy erillistä tietoa työttömien vastauksista, vaan osa blogissa esitetyistä luvuista perustuu Maamu-aineistosta tehtyyn jatkotutkimukseen, joka julkaistaan Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä. Ilmoitamme vielä erikseen, kun tämä artikkeli on julkaistu.

Ystävällisin terveisin,
Shadia Rask

[Iloveallpeople]

Mielenterveysoireet ja liikkumisvaikeudet ovat yhteydessä toisiinsa myös maahanmuuttajilla

Mielenterveysoireilla ja koetuilla liikkumisvaikeuksilla on vahva yhteys toisiinsa. Masennus- ja ahdistuneisuusoireiden on osoitettu olevan yhteydessä liikkumisvaikeuksiin sekä koko väestössä että venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa maahanmuuttajaväestössä. Tiedot ilmenevät BMC Public Health -lehden artikkelista, jossa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) aineistoa.

Maamu-tutkimuksessa havaittiin, että mielenterveysoireet ovat venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla huomattavasti yleisempiä kuin koko väestössä. Somalialaistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla liikkumisvaikeudet ovat yleisempiä kuin koko väestössä. Tuore tutkimusartikkeli osoittaa ilmiöiden olevan vahvasti kytköksissä toisiinsa.

"Psyykkinen ja fyysinen huonovointisuus voivat muodostaa itseään vahvistavan negatiivisen kehän, jossa mielenterveysoireet lisäävät liikkumisvaikeuksia esimerkiksi apaattisuuden kautta ja liikkumisvaikeudet lisäävät mielenterveysoireita vähäisen sosiaalisen kanssakäymisen kautta", toteaa THL:n  tutkija Shadia Rask.

Pirstaleisesta palvelujärjestelmästä on vaikea löytää apua 

Psyykkisesti oireilevan ja liikkumisvaikeuksia kokevan maahanmuuttajan voi olla huomattavan vaikea löytää apua palvelujärjestelmästä.

"Maahanmuuttajataustaisilla asiakkailla tiedetään olevan koko väestöön verrattuna selvästi enemmän vaikeuksia saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjien ohella myös maahanmuuttaja-asiakkaat hyötyisivät henkilökohtaisesta palveluohjauksesta", esittää Rask.

THL