Perintövero

[sr]

Tuloerojen kasvu jopa silloin, kun köyhienkin absoluuttinen elintaso paranee, on huono asia siksi, että rikkaassa yhteiskunnassa absoluuttisen rikkauden määrällä ei ole enää juuri merkitystä ihmisten onnellisuuteen, vaan siihen vaikuttaa yhä enenevässä määrin suhteellinen rikkaus. Karkeasti tämä tarkoittaa sitä, että se, että saat vaihdettua 20 vuotta vanhan toyotan uuteen ei nosta onnellisuuttasi, jos samaan aikaan naapurisi vaihtaa yhtä vanhan autonsa uuteen mersuun.

Kateus on siis suomalaiskansalliseen tapaan syynä älyttömiin verotusratkaisuihin.

Kateudessa ei ole mitään erityisen suomalaista. Kaikista kansallisuuksista löytyy kateutta ja tuo yllä kirjoittamani pätee muualla ihan siinä, missä Suomessakin.

Tuloeroja tulisi kasvattaa reilusti ja antaa suomalaisillekin mahdollisuus vaurastua.

Kuten jo kirjoitin, tämä ei lisäisi Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa ihmisten onnellisuutta, vaan vähentäisi sitä. Juuri tuon kateuden vuoksi. Jos onnistut jotenkin poistamaan ihmisten genomista kateutta aiheuttavan geenin, niin sitten tuo voisi toimia. Tosin silloin ihmisten halu vaurastua kuihtuisi, koska kateuden toinen puoli on se, että suhteellinen rikastuminen on kivaa juuri siksi, että se nostaa statusta. Se naapuri hankkii sen mersun ennen kaikkea siksi, että saa sillä paremman statuksen kuin sinä, ei siksi, että mersu olisi sen verran parempi auto kuin se autojen hintaero osoittaa. Mitä rikkaampi yhteiskunta on, sitä enemmän kulutuksesta on tällaista statuskulutusta ja sitä vähemmän sellaista kulutusta, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat (ruoka, lämmin asunto jne.)

[citizen]

Huono perustelu. Tuolla laskutavalla perusteella kaikki ovat nettosaajia. Aivan samoin ne työtä paiskivat keskituloiset tarvitsevat sitä, että yhteiskunta toimii, eikä eletä anarkiassa. Heidän kontribuutio niiden rahoitukseen on kuitenkin paljon vähäisempi kuin Erkon.

Tuo ei kuitenkaan yleensä ole se tapa, millä yhteiskunnan nettosaajat ja -maksajat selvitetään.

Käytännössä sitä onkin mahdoton laskea, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tarvitaan siis vertailukohta, joku toinen maa johon verrata. Silloinkin on syytä muistaa, että yhteiskunta koostuu ihmisistä ja eri kansoilla on erilaiset elämänarvot. Sama malli ei toimi eri maissa.

Ensinnäkään kuluttaminen ei vaadi pieniä tuloeroja. Se, että Erkko syö hanhenmaksapalleroita on kulutusta siinä, missä se, että minä syön alennus sikanautaa. Se, että tulomme tasattaisiin ja me molemmat söisimme naudan paistia, ei olisi yhtään sen enempää kulutusta kuin tuo alkutilakaan. Tämä ei siis ole syy sille, miksi tuloerojen kasvusta on haittaa.

Usein käykin niin, että tuotanto jakautuu halpis/luksustuotteisiin, eli työntekijä saattaa valmistaa tuotteita, joihin itsellään ei ikinä ole varaa. Tai sitten etsitään markkinoita ulkomailta. Esimerkiksi Kiinan kommunistihallinnon intresseissä ei ole parantaa oman maan oloja antamalla kansalaistensa kuluttaa, vaan työn tulos viedään ulkomaille.

Tuloerot sinänsä on hyvä asia ja vapaassa maassa niitä pitää olla. Mutta ei liikaa.

[rontti4]

Tuloerojen kasvu jopa silloin, kun köyhienkin absoluuttinen elintaso paranee, on huono asia siksi, että rikkaassa yhteiskunnassa absoluuttisen rikkauden määrällä ei ole enää juuri merkitystä ihmisten onnellisuuteen, vaan siihen vaikuttaa yhä enenevässä määrin suhteellinen rikkaus. Karkeasti tämä tarkoittaa sitä, että se, että saat vaihdettua 20 vuotta vanhan toyotan uuteen ei nosta onnellisuuttasi, jos samaan aikaan naapurisi vaihtaa yhtä vanhan autonsa uuteen mersuun.

Kateus on siis suomalaiskansalliseen tapaan syynä älyttömiin verotusratkaisuihin.

Kateudessa ei ole mitään erityisen suomalaista. Kaikista kansallisuuksista löytyy kateutta ja tuo yllä kirjoittamani pätee muualla ihan siinä, missä Suomessakin.

Tuloeroja tulisi kasvattaa reilusti ja antaa suomalaisillekin mahdollisuus vaurastua.

Kuten jo kirjoitin, tämä ei lisäisi Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa ihmisten onnellisuutta, vaan vähentäisi sitä. Juuri tuon kateuden vuoksi. Jos onnistut jotenkin poistamaan ihmisten genomista kateutta aiheuttavan geenin, niin sitten tuo voisi toimia. Tosin silloin ihmisten halu vaurastua kuihtuisi, koska kateuden toinen puoli on se, että suhteellinen rikastuminen on kivaa juuri siksi, että se nostaa statusta. Se naapuri hankkii sen mersun ennen kaikkea siksi, että saa sillä paremman statuksen kuin sinä, ei siksi, että mersu olisi sen verran parempi auto kuin se autojen hintaero osoittaa. Mitä rikkaampi yhteiskunta on, sitä enemmän kulutuksesta on tällaista statuskulutusta ja sitä vähemmän sellaista kulutusta, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat (ruoka, lämmin asunto jne.)

Kyllä suomalaisissa on kansallinen jos ei jopa geneettinen kateuspiirre, että sitä naapurin mersua vaan kadehditaan ja pahimmassa tapauksessa käydään puhkomassa renkaat ja naarmuttamassa kyljet. Useissa muissa maissa asiaan sensijaan suhtaudutaan positiivisesti; jos naapuri hankkii mersun niin yritetään tehdä enemmän töitä ja hankkia itselle Bentley.

[sr]

Käytännössä sitä onkin mahdoton laskea, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tarvitaan siis vertailukohta, joku toinen maa johon verrata. Silloinkin on syytä muistaa, että yhteiskunta koostuu ihmisistä ja eri kansoilla on erilaiset elämänarvot. Sama malli ei toimi eri maissa.

Anteeksi, mutta miten ajattelit muihin maihin vertailemalla selvittää sen, saako joku henkilö enemmän valtiolta kuin maksaa veroja? Alkuperäinen väitteesihän oli:"Pääomatuloilla elävät ovat vapaamatkustajia, jotka saavat valtiolta enemmän kuin maksavat."

Ensinnäkään kuluttaminen ei vaadi pieniä tuloeroja. Se, että Erkko syö hanhenmaksapalleroita on kulutusta siinä, missä se, että minä syön alennus sikanautaa. Se, että tulomme tasattaisiin ja me molemmat söisimme naudan paistia, ei olisi yhtään sen enempää kulutusta kuin tuo alkutilakaan. Tämä ei siis ole syy sille, miksi tuloerojen kasvusta on haittaa.

Usein käykin niin, että tuotanto jakautuu halpis/luksustuotteisiin, eli työntekijä saattaa valmistaa tuotteita, joihin itsellään ei ikinä ole varaa. Tai sitten etsitään markkinoita ulkomailta. Esimerkiksi Kiinan kommunistihallinnon intresseissä ei ole parantaa oman maan oloja antamalla kansalaistensa kuluttaa, vaan työn tulos viedään ulkomaille.

Mitä ihmettä tällä on mitään tekemistä sen kanssa, mitä minä kirjoitin? Tuo kirjoittamasi ei mitenkään perustele sitä väitettäsi, että kulutuksen ylläpito vaatii tuloerojen tasoitusta (ja tämän päälle pitäisi tietenkin vielä osoittaa, että kulutusta edes pitää pitää jollain tietyllä tasolla verrattuna siihen, että säästettäisiin ja investoitaisiin enemmän).

Tuloerot sinänsä on hyvä asia ja vapaassa maassa niitä pitää olla. Mutta ei liikaa.

Jaaha, inttovaihde päälle. Mikä tuloeroista "sinällään" tekee hyvän asian? Minusta ne juuri sinällään eivät ole hyvä asia, mutta voivat johtaa nopeampaan talouden kasvuun kuin se, ettei niitä olisi. Itse sanoisin siis ennemminkin, että tuloerot ovat välttämätön paha, joka tarvitaan kapitalistisen markkinatalouden pyörittämiseen, mutta ne on hyvä pitää niin pieninä kuin tuon sen talouden pyöritys sallii.

[citizen]

Anteeksi, mutta miten ajattelit muihin maihin vertailemalla selvittää sen, saako joku henkilö enemmän valtiolta kuin maksaa veroja? Alkuperäinen väitteesihän oli:"Pääomatuloilla elävät ovat vapaamatkustajia, jotka saavat valtiolta enemmän kuin maksavat."

Tarkoitus oli verrata erilaisia talousjärjestelmiä lähtökohtana reiluus ja Suomen kansallinen etu. Nollatilannetta eli anarkokapitalismia on mahdoton kuvitella olevan olemassa, joten siihen ei voi verrata. Asiaa ei siis voi käsitellä yksinkertaisena vähennyslaskuna.

Mitä ihmettä tällä on mitään tekemistä sen kanssa, mitä minä kirjoitin? Tuo kirjoittamasi ei mitenkään perustele sitä väitettäsi, että kulutuksen ylläpito vaatii tuloerojen tasoitusta (ja tämän päälle pitäisi tietenkin vielä osoittaa, että kulutusta edes pitää pitää jollain tietyllä tasolla verrattuna siihen, että säästettäisiin ja investoitaisiin enemmän).

Tarkkaan ottaen en tuollaista väittänyt. Kyse oli tuloerojen kasvusta. Se johtaa yhteiskunnan epävakauteen ja tuotantorakenteen muutokseen. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan ja tuloerojen tasoittuminen on välttämätöntä.

Jaaha, inttovaihde päälle. Mikä tuloeroista "sinällään" tekee hyvän asian? Minusta ne juuri sinällään eivät ole hyvä asia, mutta voivat johtaa nopeampaan talouden kasvuun kuin se, ettei niitä olisi. Itse sanoisin siis ennemminkin, että tuloerot ovat välttämätön paha, joka tarvitaan kapitalistisen markkinatalouden pyörittämiseen, mutta ne on hyvä pitää niin pieninä kuin tuon sen talouden pyöritys sallii.

Minusta ihmisellä on hyvä olla valinnanvapaus panostaako materiaaliseen hyvinvointiin vai johonkin muuhun. Eikä pidemmän päälle kenenkään ole hyvä saada vastikkeetonta rahaa.

[Alkuasukas]

Eikä pidemmän päälle kenenkään ole hyvä saada vastikkeetonta rahaa.

Tästä olemme samaa mieltä. Vastikkeettomat sosiaalituet tulisikin lakkauttaa välittömästi passivoivina.

[citizen]

Eikä pidemmän päälle kenenkään ole hyvä saada vastikkeetonta rahaa.

Tästä olemme samaa mieltä. Vastikkeettomat sosiaalituet tulisikin lakkauttaa välittömästi passivoivina.

Jep. Siitä seuraisi pelkkää hyvää. Kertarysäys voisi olla liian raju, mutta asteittainen tukiviidakon purkaminen tulisi aloittaa heti. Toimeentulotuesta ja asumistuesta olisi hyvä aloittaa. Perhana, että väki olisi nuivaa...

[rontti4]

Eikä pidemmän päälle kenenkään ole hyvä saada vastikkeetonta rahaa.

Tästä olemme samaa mieltä. Vastikkeettomat sosiaalituet tulisikin lakkauttaa välittömästi passivoivina.

Jep. Siitä seuraisi pelkkää hyvää. Kertarysäys voisi olla liian raju, mutta asteittainen tukiviidakon purkaminen tulisi aloittaa heti. Toimeentulotuesta ja asumistuesta olisi hyvä aloittaa. Perhana, että väki olisi nuivaa...

Mielestäni pitäis aloittaa yritystuista. Sillä voitaisiin sitten hyvin perustella muidenkin tukien lopettamista.

[Leikkimielinen pihapeli]

Tämän lisäksi tuloerojen kasvu lisää sosiaalisia ongelmia, huonontaa ihmisten terveyttä ja koulutustasoa (jopa niiden hyvätuloisten!)

Miten tuloerojen kasvu heikentää hyvätuloisten koulutustasoa?

[sr]

Tämän lisäksi tuloerojen kasvu lisää sosiaalisia ongelmia, huonontaa ihmisten terveyttä ja koulutustasoa (jopa niiden hyvätuloisten!)

Miten tuloerojen kasvu heikentää hyvätuloisten koulutustasoa?

En tiedä, mikä mekanismi on, mutta tämä on tutkimuksissa todettu tulos. Luin tästä Guardian lehdestä viime maaliskuussa. Tätä tarkempaa lähdettä en tähän hätään pysty antamaan.

Yksi mieleen tuleva mekanismi on se, että tuloerot aiheuttavat sosiaalisia ongelmia ja ongelmasten perheiden lapset aiheuttavat häiriötä koulussa, mikä tietenkin häiritsee kaikkien oppimista.

[Karvajalka]

Käytin termiä rangaistusvero, koska perintöverossa kaikkine arvolatauksineen on mielestäni kyse muustakin kuin verokertymästä. Jos kyse olisi vain rahasta, niin luulisi ihmisiä kiinnostavan enemmän myös veron kielteiset kerrannaisvaikutukset talouteen.

Niin minua kiinnostaakin. Juuri tästä syystä hyväksyn perintöveron, koska sillä voidaan korvata ansiotuloveron ja pääomatuloveron kertymää, siten pitää noita veroja alempana ja sitä kautta kannustaa ihmisiä suurempaan taloudelliseen toimintaan. En ymmärrä, miksi perintöveroon liittyisi mitään suurempia arvolatauksia kuin noihin mainitsemiini. Kaikki perustuvat siihen, että niiltä otetaan, joilla on, ja tuotetaan palveluita kaikille.

Tarkoitin kerrannaisvaikutuksilla niitä mahdollisia konkursseja, lopettamisia, firmojen poismyyntejä ja työttömyyttä mitä perintövero pahimmillaan aiheuttaa. Tämä ei tunnu edelleenkään perintöveron puoltajia juuri kiinnostavan, ei edes verottajaa.

Ymmärrän sinun arviosi perintöveron vaikutuksesta muuhun verotukseen, mutta minä taas en luota päättäjien enkä varsinkaan päättäjiä ohjaavien virkamiesten tyytyvän pienempään tuloverokertymään perintöveron ansiosta. Verotuksen kohdentamisella mitä useaampaan kohteeseen kuten esim. perintöön pyritään vain kuppaamaan verotuloja niin paljon kuin mahdollista, eikä syynä ole mahdollisimman hyvien peruspalvelujen tuottaminen, sillä jos tämä olisi tavoite, niin kait meillä jo olisi työn tuottavuuden kasvu huomioon otettuna kansalaisten tarpeita hyvin tyydyttävät peruspalvelut. Minä en siis usko perintöveron korvaavan millään tapaa ansio- ja pääomatuloveronkertymää, joita tullaan kyllä ihan julkisen sektorin paisuttamisen vuoksi pitämään niin korkeina kuin mahdollista oli perintöveroa olemassa tai ei.

Arvelisin taustalla olevan siis muitakin kuin taloudellisia arvoja. Ainakin minulle kyse on myös siitä, että tätäkö me haluamme yhteisönä toisillemme tehdä.

Siis minusta verot voitaisiin hyvin poistaa, jos niillä kerättävä raha saataisiin jotenkin muuten, mutta kun ei saada, niin minusta yhteisönä perimisen verottaminen on vähemmän väärin kuin palkan, yrittämisen tai sijoittamisen verottaminen.

Paljonko meidän pitää hyötyä rahallisesti, että olemme valmiita tähän, vai onko perintövero jopa jotain, mitä meidän kuuluisi kantaa oli se sitten kansantaloudellisesti fiksua tai ei.

Minusta pelkkään BKT:hen tuijottaminen ei ole oikea perustelu verojen määräämiselle. Voi olla, että BKT kasvaisi nopeammin, jos verot vedettäisiin todella alas, mutta en ole mitenkään vakuuttunut, että tuo olisi mikään ihanneyhteiskunta. Minarkistit väittävät, että olisi, mutta heidän kanssaan en jaksa enää ryhtyä edes väittelyyn heidän käyttämänsä retoriikan (ks. Otto Peltokosken kirjoitus) vuoksi.

Kärjistetysti ilmaistuna: minä vastustan perintöveroa osittain samasta syystä kuin kuolemantuomiotakin – molemmat ovat jotain missä en halua olla yhteisön jäsenenä osallisena, ja joihin en haluaisi pakottaa ketään muutakaan osalliseksi edes välillisesti.

En ymmärrä tätä pomppaustasi kuolemanrangaistukseen tuosta kansantaloudella perintöverottomuuden perustelustasi. Tarkoitatko, että kannattaisit kuolemanrangaistusta, jos se olisi kansantaloudellisesti hyödyllistä?

En minä nyt ihan tuota tarkoittanut. Minä arvelin joidenkin ihmisten kannattavan perintöveroa sen taloudellisista kokonaisvaikutuksista huolimatta, ihan vain siitä ilosta että otetaan niiltä joilla on. Luokkataistelua ja silleen.

Kuolemanrangaistusvertauksellani yritin ilmaista, että kuten minusta on väärin riistää toisen henki muutoin kuin puolustautumistarkoituksessa, on minusta väärin myös tulla kutsumatta itsellemme vieraan ihmisen perinnönjaolle, teimme me sen sitten yksilöinä tai yhteisönä kollektiivisesti. Se vain ei sovi oikeustajuuni.

[Viinankylväjä]

Eikä pidemmän päälle kenenkään ole hyvä saada vastikkeetonta rahaa.

Tästä olemme samaa mieltä. Vastikkeettomat sosiaalituet tulisikin lakkauttaa välittömästi passivoivina.

´

Luulisi valtiolla tai kunnilla tosiaan olevan jotain työtä tarjolla työttömyyskorvausta vastaan. Vaikka roskia keräämään tai mummoja ulkoiluttaa. Ei tartte 3 vuoden amista noihin töihin. Mutta ei. Sehän olisi ihmisten nöyryyttämistä. Saatana.

Vai tarkoititko, että sosiaalituet lakkautettaisiin, ja mitään ei tarjottaisi tilalle? Ironia on sellaista, että sinä saisit tuollaisen muutoksen jälkeen ensimmäisenä lompakkovarkaan puukosta.

[sr]

Tarkoitin kerrannaisvaikutuksilla niitä mahdollisia konkursseja, lopettamisia, firmojen poismyyntejä ja työttömyyttä mitä perintövero pahimmillaan aiheuttaa. Tämä ei tunnu edelleenkään perintöveron puoltajia juuri kiinnostavan, ei edes verottajaa.

Selitäpä minulle miten niitä konkursseja perintövero aiheuttaa? Voin ymmärtää sen jossain määrin maataloudessa, jossa omien jälkeläisten lisäksi ei ole juuri odotettavissa uutta yrittäjää maatilalle (eli aika vähissä ovat ne, jotka ostelisivat maatiloja ja ryhtyisivät viljelijöiksi), mutta sielläkin lienee veroa suurempi ongelma sisarusten ulosostaminen. Sen sijaan osakeyhtiöiden kohdalla ei mitään tällaista ongelmaa luulisi olevan. Firman ja yksityiset rahat ovat erillään. Jos perit voittoa tekevän yrityksen, etkä itse halua jatkaa sen pyöritystä, koska sinulla ei ole varaa maksaa perintöveroja, niin myy jollekin muulle. Jos firma tekee voittoa, niin varmaan vapaaehtoisia ostajia löytyy.

En minä nyt ihan tuota tarkoittanut. Minä arvelin joidenkin ihmisten kannattavan perintöveroa sen taloudellisista kokonaisvaikutuksista huolimatta, ihan vain siitä ilosta että otetaan niiltä joilla on. Luokkataistelua ja silleen.

En ole ikinä kuullut tällaista perustelua perintöverolle. Onko joku vakavasti otettava poliitikko sanonut perintöveron perusteluksi tosiaan tällaista?

Kuolemanrangaistusvertauksellani yritin ilmaista, että kuten minusta on väärin riistää toisen henki muutoin kuin puolustautumistarkoituksessa, on minusta väärin myös tulla kutsumatta itsellemme vieraan ihmisen perinnönjaolle, teimme me sen sitten yksilöinä tai yhteisönä kollektiivisesti. Se vain ei sovi oikeustajuuni.

Mutta sinusta ei ole väärin tulla kutsumatta vieraan ihmisen työn tuloksia (tulovero) kuppaamaan? Tai viemään jonkun tuottamasta lisäarvosta (alv) osuus?

Minusta juuri perintöihin verotuksen kohdistaminen on ok siinäkin mielessä, että se on minusta kuolleiden verotusta, mikä ei minusta ole niin paha aasia kuin elävien työn tulosten kuppaaminen.

[Karvajalka]

Selitäpä minulle miten niitä konkursseja perintövero aiheuttaa? Voin ymmärtää sen jossain määrin maataloudessa, jossa omien jälkeläisten lisäksi ei ole juuri odotettavissa uutta yrittäjää maatilalle (eli aika vähissä ovat ne, jotka ostelisivat maatiloja ja ryhtyisivät viljelijöiksi), mutta sielläkin lienee veroa suurempi ongelma sisarusten ulosostaminen. Sen sijaan osakeyhtiöiden kohdalla ei mitään tällaista ongelmaa luulisi olevan. Firman ja yksityiset rahat ovat erillään. Jos perit voittoa tekevän yrityksen, etkä itse halua jatkaa sen pyöritystä, koska sinulla ei ole varaa maksaa perintöveroja, niin myy jollekin muulle. Jos firma tekee voittoa, niin varmaan vapaaehtoisia ostajia löytyy.

Kommenttisi osoittaa hämmentävän erikoista ymmärrystä yrityksen omistamisesta ja yrittämisestä. Sr, enhän minä nyt vain keskustele itsensä Sailaksen Raimon kanssa?

Ja ei, minä en nyt taida lähteä avaamaan sinulle näkemyksiäni vaikeuksista, joita perintövero yrityksille tuottaa. Turha koittaa vedättää. Toivotan vain vilpittömästi parempää ymmärrystä aiheesta. Vinkki: myös omistamisella, kuka omistaa ja miksi, on oikeasti väliä.

En minä nyt ihan tuota tarkoittanut. Minä arvelin joidenkin ihmisten kannattavan perintöveroa sen taloudellisista kokonaisvaikutuksista huolimatta, ihan vain siitä ilosta että otetaan niiltä joilla on. Luokkataistelua ja silleen.

En ole ikinä kuullut tällaista perustelua perintöverolle. Onko joku vakavasti otettava poliitikko sanonut perintöveron perusteluksi tosiaan tällaista?

Kysyit sitten ihan tosissasi? Asiallista. Vastaus: en tiedä näin käyneen. Voidaanko tästä sitten vetää johtopäätös, ettei ketään oikeasti kutkuttaisi ajatus parempiosaisten kurmoottamisesta perintöverolla (siltä varalta että innostut jatkamaan inttämistäsi, niin huomauttaisin alunperinkin esittäneeni mielipiteen ja arvelun, en todistettavissa olevaa faktaa).

Kuolemanrangaistusvertauksellani yritin ilmaista, että kuten minusta on väärin riistää toisen henki muutoin kuin puolustautumistarkoituksessa, on minusta väärin myös tulla kutsumatta itsellemme vieraan ihmisen perinnönjaolle, teimme me sen sitten yksilöinä tai yhteisönä kollektiivisesti. Se vain ei sovi oikeustajuuni.

Mutta sinusta ei ole väärin tulla kutsumatta vieraan ihmisen työn tuloksia (tulovero) kuppaamaan? Tai viemään jonkun tuottamasta lisäarvosta (alv) osuus?

Minusta juuri perintöihin verotuksen kohdistaminen on ok siinäkin mielessä, että se on minusta kuolleiden verotusta, mikä ei minusta ole niin paha aasia kuin elävien työn tulosten kuppaaminen.

Eiköhän ajatus yksilön työn tuloksen jakamisesta jossain määrin myös yhteisölle istu ihan luontevasti minun ihmisluontooni. Olemmehan me kaikki jossain määrin riippuvaisia yhteisöstä.

Mutta, sinä siis sitten mieluummin "kuppaisit" kuolleita. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin ei perintövero Suomessa kohdistu kuolleisiin, vaan perillisiin. Omaisuutta ei juuri ole tapana hävittää vainajan mukana. Ei sen puoleen, että minä olisin sen valmiimpi kuppaamaan kuolleitakaan kuin heidän omaisiaan. Pois se minusta.

[sr]

Ja ei, minä en nyt taida lähteä avaamaan sinulle näkemyksiäni vaikeuksista, joita perintövero yrityksille tuottaa. Turha koittaa vedättää. Toivotan vain vilpittömästi parempää ymmärrystä aiheesta. Vinkki: myös omistamisella, kuka omistaa ja miksi, on oikeasti väliä.

Eli tyydyt puhtaaseen inttämiseen. No, onhan sekin yksi tapa väitellä asiasta.

Itse en yleensä perustelujen pyytämistä esitetyille väittelle ole kuullut kutsuttavan "vedättämiseksi", mutta kaipa se on sinun tapasi sitten. Pidetään mielessä, jotta osaan vastata sinulle oikein, jos satut jossain pyytämään perusteluja esittämilleni väitteille.

En minä nyt ihan tuota tarkoittanut. Minä arvelin joidenkin ihmisten kannattavan perintöveroa sen taloudellisista kokonaisvaikutuksista huolimatta, ihan vain siitä ilosta että otetaan niiltä joilla on. Luokkataistelua ja silleen.

En ole ikinä kuullut tällaista perustelua perintöverolle. Onko joku vakavasti otettava poliitikko sanonut perintöveron perusteluksi tosiaan tällaista?

Kysyit sitten ihan tosissasi? Asiallista. Vastaus: en tiedä näin käyneen. Voidaanko tästä sitten vetää johtopäätös, ettei ketään oikeasti kutkuttaisi ajatus parempiosaisten kurmoottamisesta perintöverolla (siltä varalta että innostut jatkamaan inttämistäsi, niin huomauttaisin alunperinkin esittäneeni mielipiteen ja arvelun, en todistettavissa olevaa faktaa).

Sillä, että jostain kolkasta löytyisi vielä joku peristalinisti, joka oikeasti uskoisi luokkataisteluun ihan vain sen itsensä vuoksi, ei ole mitään merkitystä tämän keskustelun tai yleisesti perintöveron kannatuksen kannalta. Johtopäätös siitä, ettei kukaan kannattaisi perintöveroa tuolla perusteella, on siis täysin mielenkiinnoton.

Eiköhän ajatus yksilön työn tuloksen jakamisesta jossain määrin myös yhteisölle istu ihan luontevasti minun ihmisluontooni. Olemmehan me kaikki jossain määrin riippuvaisia yhteisöstä.

Pointtini ei niinkään koskenut sitä, onko hyvinvoinnin tuottamisen (työ, yrittäminen, sijoittaminen) verottaminen oikeutettua, vaan sitä, että sen verottamisella luodaan haitallisempia insentiivejä kuin perintöjen verottamisella.

Mutta, sinä siis sitten mieluummin "kuppaisit" kuolleita. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin ei perintövero Suomessa kohdistu kuolleisiin, vaan perillisiin.

Minusta ei. Minusta asian voi ennemminkin nähdä niin, että jonkun kuollessa hänen omaisuutensa jaetaan. Perilliset saavat osansa ja valtio osansa.

Mutta tästä kinastelu on suunnilleen yhtä hyödyllistä kuin se, että kinasteltaisiin siitä, maksaako alv:n yrittäjä (joka sen valtiolle tilittää) vai asiakas.

Omaisuutta ei juuri ole tapana hävittää vainajan mukana. Ei sen puoleen, että minä olisin sen valmiimpi kuppaamaan kuolleitakaan kuin heidän omaisiaan. Pois se minusta.

Tämä oli jälleen nollakommentti. Lukuunottamatta sitä jääräkommunistia, ei juuri kukaan halua kupata ketään, jos vain olisi mahdollista rahoittaa valtion ja kuntien toiminnat "taikaseinästä". Kun tuollaista taikaseinää ei kuitenkaan ole olemassa (tai ehkä jollain Norjalla on), niin jostain ne rahat pitää repiä sitten, kun on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, mitä kaikkea julkisesti tuotetaan. Minusta se kuolleiden (tai suuressa osassa tapauksia keski-ikäisten elämän taloudellisesti tiukimmat ajat ohittaneiden perillisten) kuppaaminen on paljon pienempi paha kuin se, että ne tarvittavat rahat revitään hyvinvoinnin tuottajilta.

Olen tässä keskustelussa maininnut kaksi poikkeusta tähän. Ensinnäkin puolison asunnon periminen. En pidä erityisen hyvänä, että vanhus pakotetaan muuttamaan siksi, että puoliso kuolee, eikä hänellä ole varaa maksaa yhdessä omistetun asunnon perintöveroa. Todennäköisesti tämä toinen puolisokin kuolee melko pian, joten valtio saa omansa, vaikka puolison asunnon perimiseen tehtäisiin hieman suurempi verovapaa osuus.

Toinen on tunnearvoa sisältävien asioiden periminen. Näiden myyminen vain perintöveron kattamiseksi käytännössä tuhoaa hyvinvointia, koska sille ostajalle ei kesämökillä tai vastaavalla ole samanlaista tunnearvoa kuin perillisellä eikä tunnearvo siten näy markkinahinnassa. Tämän määrittäminen tarkasti on tietenkin erittäin vaikeaa ja verolakien muuttaminen tältä osin on mahdotonta. Jos olisi olemassa joku tunnearvopykälä, jolla veroa saisi alemmas, niin kesämökkien tunnearvo olisi aina aivan valtava, kun sitä perillisiltä kysyttäisiin. Toisaalta tämä ei välttämättä ole niin erityisen suuri ongelma, koska yleensä peritään myös muuta omaisuutta kuin sitä oikeasti tunnearvoa sisältävää ja se voidaan panna lihoiksi ja maksaa sillä perintövero, jotta tunnearvoa sisältävän omaisuuden myynniltä voidaan välttyä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Luulisi valtiolla tai kunnilla tosiaan olevan jotain työtä tarjolla työttömyyskorvausta vastaan. Vaikka roskia keräämään tai mummoja ulkoiluttaa.

Pitäisikö tämän mielestäsi koskea myös ansiosidonnaisella eläviä? Kuinka hyvin luulet esim. jonkun juuri loparit saaneen paperimiehen soveltuvan mummojen ulkoiluttajaksi?

[Viinankylväjä]

Luulisi valtiolla tai kunnilla tosiaan olevan jotain työtä tarjolla työttömyyskorvausta vastaan. Vaikka roskia keräämään tai mummoja ulkoiluttaa.

Pitäisikö tämän mielestäsi koskea myös ansiosidonnaisella eläviä? Kuinka hyvin luulet esim. jonkun juuri loparit saaneen paperimiehen soveltuvan mummojen ulkoiluttajaksi?

Tämä voisi tulla kyseeseen esim. vuoden työttömyyden jälkeen. Jos ei paperimiehelle työ kelpaa vuoden löhöilyn jälkeen, niin ei sinne pakko ole mennä, silloin ei vaan saa rahaa.