2009-01-21 Karjalainen: Uusi ulkomaalaislaki ja Ruotsin kokemukset ristiriidassa

[ihminen]

Uusi ulkomaalaislaki ja Ruotsin kokemukset ristiriidassa


Heikki Arppi

Talouden madonluvut ja niitä seuranneet joukkolomautukset ja -irtisanomiset ovat pilanneet monelta suomalaisperheeltä talven nautinnot. Mikään ankeus ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja –?uskokaa tai älkää –?muutaman vuoden kuluttua useilla toimialoilla on Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä työvoimapula.

Kun oma työvoima ei enää riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, liputan vahvasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Paitsi kulttuurimme rikastuttajina, ulkomaalaisista saadaan tuolloin tarvittavia käsipareja ja veronmaksajia.

Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin täysin eri asia kuin väärä humanitaarinen suvaitsevaisuus, ja ministeri Astrid Thorsin (r.) eduskuntaan tuoman ja sisällöltään hyvinkin löysän ulkomaalaislain hyväksyminen.

Ei ihme, että joulun alla Ilta-Sanomien lukijat ja poliittinen toimitus arvostivat Thorsin kaikkein huonoimmaksi ministeriksi. Euroopan vapaamielisimmän ulkomaalaislain hyväksyminen merkitsisi rajojemme avaamista myös rikolliselle tai työtä vieroksuvalle ainekselle.

Hallintovaliokunnan jäsenet ovat kriittisiä etenkin karkottamista odottavan turvapaikanhakijan perheen yhdistämisestä.
Rikoksen tehnyt voisi uuden lain mukaan tuoda myös perheensä Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.

Jos vastaanottovaltio ei suostukaan hänen paluuseensa, onkin kyseessä tekninen este, joka voi kumota Suomessa karkotuspäätöksen.

Lain mukaan Suomi ottaisi vastaan myös epämääräisillä papereilla liikkuvia, niin sanottuja ankkurilapsia, joita seuraa pian muu perhe. Kyseessä on usein järjestelmällinen liiketoiminta.

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä nousee tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Ruotsin kiristynyt maahanmuuttopolitiikka lisää meillä hakijamäärää. Jokaista luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti Suomeen tulee parin vuoden aikana jopa neljä perheenjäsentä.

Lisääntyvän monikulttuurisuuden ohella lisääntyvät kotouttamisongelmat.

Harva poliitikko on niin rohkea kuin Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.), joka nosti kissan suoraan pöydälle. Pajusen mielestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaatii pikaisia toimia.

"Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen kääntää maahanmuutto voimavaraksi ja elinvoiman lähteeksi. Nykymenolla on tapahtumassa päinvastoin", Pajunen sanoo.

Pajunen ei halua Helsingistä Malmöä, mikä on ymmärrettävää. Malmön väestöstä jo kolmannes on maahanmuuttajia ja neljännes muslimeja. Kaupungin vastasyntyneiden joukossa ruotsalaiset ovat olleet vähemmistönä jo yhdeksän vuoden ajan.

Tilanne Malmössä ei ole kuitenkaan niin kansainvälinen kuin Tukholman kokeilukaupunginosassa Rinkebyssä, jossa ulkomaalaisten osuus on jo 89 (!) prosenttia väestöstä.

Maahanmuuttajien aiheuttamat mellakat Rinkebyssä ja Malmön Rosengårdissa ovat tavanomaisia. Rosengårdenin läpi kulkevat linja-autot kärsivät kiviä heittävästä "nuorisosta", eikä palokunta suostu menemään alueelle ilman poliisiturvaa. Malmön raiskaus- ja ryöstöluvut ovat Ruotsin suurimmat asukasmäärään nähden.

Pajunen ei ole yksin. Maanantaihin mennessä 27?000 suomalaista on allekirjoittanut netissä vetoomuksen uuden ulkomaalaislain hylkäämiseksi. Onneksi myös moni kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista on havahtumassa RKP:n ja vihreiden ajaman lain järjettömyyteen.

Ei meidän ole pakko apinoida isoveli-Ruotsia myös sen virheratkaisuissa. Vielä on aikaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkamme painotukset työperäisyyttä suosivaksi.

[email protected] Kirjoittaja on Karjalaisen politiikan- ja taloustoimituksen esimies.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/uusi_ulkomaalaislaki_ja_ruotsin_kokemukset_ristiriidassa_4964612.html

[Veli Karimies]

Tässäkin tosin heiluu kulttuurinrikastus "kortti". Mitä on kulttuurin rikastus? Miksi meidän kulttuuriamme tarvitsee rikastaa? Miksi joku muu kulttuuri on rikkaampi kuin meidän kulttuurimme? Onko kulttuurin rikastamisesta jotain hyötyä? Onko olemassa myös kulttuurin köyhtymistä? Mitä se on? Rikastuuko vai köyhtyykö kulttuuri jos tänne tuodaan tuhansittain muita kulttuureja? Onko kellään mitään tietoa? Faktoja?

[Zngr]

Tässäkin tosin heiluu kulttuurinrikastus "kortti".

Lip-service rasisteja joka puolella näkeville, olettaisin. Sitä paitsi minustakin toiset kulttuurit ovat kivoja, vaikka en haluakaan muttaa Suomea vaikka Arabiaksi. Kulttuurinrikastus on myöskin täysin subjektiivinen, henkimaailmassa vaikuttava arvo. Siitä ei oikein voi kiistellä koska se on makuasia. Jonkun mielestä kulttuuria pitää rikastaa, toisen mielestä ei, ja miten se ilmenee siitä on jokaisella oma käsityksensä.

Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä että mitään voidaan perustella jollain niin epämääräisellä kuin "kulttuurin rikastaminen" juuri sen takia ettei sitä voi oikein mitata tai määritellä.

[Huuhkaja]

Epäilen, että kulttuurinrikastuskortti on eräänlainen "suojahuntu", jolla torjutaan etukäteen rasismikortin heiluttelua.

Tekstin rakenne on myös tosi ovela: alussa luodaan monikultturisteille illuusio, että tarjolla on jälleen heidän mielensä mukaista uskonvahvistusta. Kun supersuvaitsija sitten on saatu himokkaana ahmimaan tekstiä, silmille alkaakin tippua tosiasioita. Voi tulla outo olo kesken lukemisen.

[Dayfield]

Tuohon kolumniin ei enää ole linkkiä Karjalaisen sivuilla! (Tai sitten olen vaan uusavuton kun en löydä)

Taisi sensuuri iskeä, talouden ja politiikan toimituksen esimiehen kynästä lähtenyt teksti oli liian arkaa nettilehden lukijoille näytettäväksi!

(artikkeli siis löytyy edelleen netistä, mutta karjalaisen sivuilta surffailemalla tuonne ei voi eksyä kun linkki puuttuu!)

[ihminen]

Kyllä nyt taisi sensuuri iskeä.

[Zngr]

Jännää. Kirjoitus oli etusivulla, mutta ei ole enää. Se löytyy haulla "mielipide" osiosta, mutta ilman hakua ei näy siellä missään.

"Oho, joku tekninen vika varmaan"

[M.K.Korpela]

Suosittelen sellaista käytäntöä , että sikäli kun nähdään jotain nuivaa journalismia niin parasta tallettaa nuivuus heti.

[ihminen]

Suosittelen sellaista käytäntöä , että sikäli kun nähdään jotain nuivaa journalismia niin parasta tallettaa nuivuus heti.

Samaa mieltä, uutinen copypastella topicin alkuun.

[kiukiu]

Kyllä minä löysin artikkelin ihan aloittajan antamasta osoitteesta, mutta kommenttini lehdelle ei mennyt perille - valitettava virhe, yritä uudestaan - oli vastaus yrittäessäni lähettää kommenttia. Iskiköhän sensuuri?

[ihminen]

Artikkeli siis löytyy ensimmäisen viestin linkin kautta, mutta alkuperäinen linkki Karjalaisen sivuilta poistettiin tai poistui "itsestään". Juttu siis löytyy netistä mutta jos menet Karjalaisen netti sivuille ja yrität sieltä jutun löytää, se pitää etsiä haku toiminnolla.

[Vae victis]

Suosittelen sellaista käytäntöä , että sikäli kun nähdään jotain nuivaa journalismia niin parasta tallettaa nuivuus heti.

Samaa mieltä, uutinen copypastella topicin alkuun.

Hyvä tapa on myös tallentaa säilyttämisen arvoiset tekstit ja keskustelut. Tiettyyn henkilöön, tapahtumaan tai aiheeseen liittyvät jututkin löytää sitten helposti, jos muistaa lisätä tiedoston nimeen sopivat avainsanat ja päivämäärän.