2013-11-21 HS: Syrjintä ja häirintä vaikeuttavat somalien kotoutumista Suomeen

[Blanc73]

Somalit olisivat todellinen universaali menestystarina, jos maapallolla ei olisi muita kuin somaleita. Me kaikki ei-somalit torpedoimme tuon jalon ja ahkeran kansan tien menestykseen. Somaleissa ei ole mitään vikaa, meissä on. Pisan kalteva torni on suorassa, kaikki muut vinossa.

[Matias Turkkila]

Kolumni vielä tästä aiheesta:

Kotoutumisen kommervenkit

Sateinen aamu Helsingissä. Kaupungintalolle on kerääntynyt sa­takunta ihmistä kuulemaan kansainvälisen Open Society Foundations -tutkimusryhmän analyysia siitä, mikä on somalien tilanne tässä kau­pungissa.

Läpeensä velkaantuneen Helsingin kaupunginjohtaja, kokoomus­lainen Jussi Pajunen avaa tilaisuuden. Puheesta puskevat läpi termit "moninaisuus", "tiivis yhteys" ja "muiden maiden tekemien virheiden välttäminen". Pajusen puheen perusteella voisi luulla, että kotoutumi­nen sujuisi valtakunnan pääkaupungissa mallikkaasti, ja että tulevai­suus olisi mennyttä parempi.

Mutta somaliyhteisön asiat eivät ole hyvin. Kädessäni oleva raport­ti puhuu rujoa kieltään siitä, mihin tilanteeseen kaupungin yhteisö on ajautunut. Tutkimusryhmän esiin nostamat koulutusta ja työllisyyttä kuvaavat tilastotiedot ovat rajuja:

Työikäisistä somalinaisista on töissä 13 prosenttia – siis joka kah­deksas. Miesten luku on hieman parempi, mutta silti: vain joka nel­jäs työikäisistä käy töissä. Yrittäjiksi on työikäisistä miehistä ryhtynyt prosentin puolikas. Naisista pyöreä nolla.

Tutkimuksen ehkä kaikkein hätkähdyttävin kohta löytyi koulu­tusta käsittelevästä osasta: Helsingin alueen yliopistoissa ei tutkimuk­sen mukaan opiskele ainoatakaan somalia.

Ensimmäiset somalit rantautuivat Suomeen yli 20 vuotta sitten. Miksi tilanne on yhä näin kehno? Ja mitä sille voidaan tehdä?

Kotoutumista on tutkittu paljon. Sen pääperiaatteista ollaan varsin yksimielisiä – kielitaito ja työ nopeuttavat kotoutumista. Ja nii­den puute vastaavasti hidastaa sitä.

Kielikoulutuksen lisääminen vaatisi rahaa, mutta valtiolla ja kunnilla on niin valtavat säästöpaineet, että uusia menoja on turha esittää. Ja huonossa suhdanteessa työmarkkinatkaan eivät vedä.

Ratkaisuksi tarjotaan usein sitä, että kaupungin tulisi työllistää pako­laistaustaisia ihmisiä enemmän. Sekä vielä järeämpänä toimena sitä, että työpaikkoja pitäisi kiintiöidä etnisin perustein. Voidaanko näin toimia?

Harva olisi valmis palauttamaan Kevan väistynyttä toimitusjohta­jaa Merja Ailusta takaisin työhönsä, johon hänet oli alun perin nos­tettu keskustan poliittisen läänityksen ansiosta, ohi pätevämpien haki­joiden. Poliittinen läänitys ei ollut kestävä syy palkkauspäätöksiin – ja aivan yhtä heikko syy olisi etnisin perustein tehty läänitys. Työpaikko­jen jakaminen toissijaisin perustein on yksiselitteisesti väärin.

Osf-ryhmän raportti kertoo lukuisista muistakin somaliyhteisöä riivaavista ongelmista. Nuorten identiteettikriisi kahden kulttuurin välissä, syrjintäkokemukset, koulupudokkuus ja naisten huono ase­ma ovat niistä päällimmäisiä. Somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia. Keskimääräinen lapsiluku on neljä.

Ei kovin hyvältä näytä. Mikä sitten auttaisi?

Vastaus tuskin löytyy mahdollisimman suurta erilaisuutta koros­tavien "moninaisuus" tai "monikulttuurisuus"-käsitehirviöiden takaa – ne kun ovat vain omiaan alleviivaamaan sitä, että maahanmuuttajat poikkeavat muista. Harva työnantaja kuitenkaan haluaa työntekijöil­tään erilaisuutta. He haluavat ennustettavasti käyttäytyviä, tehokkai­ta työntekijöitä. Ja edelleen on erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi Afri­kan sarvea vuosisatoja hallinnut somalikansa on ylipäätään alistunut täkäläisen humanistipoppoon erilaisuusobjekteiksi. Ehkei kannattaisi.

Raportin lukujen valossa olisi mielestäni rehellistä todeta, että nykyisenkaltainen kotouttamisstrategia ei toimi, ja kotoutuminen on suurimmalta osin epäonnistunut. Ne virheet, joita kaupunginjohtaja Pajunen sanoi tehdyn muualla, on nyt toistettu täällä.

Viime kädessä ainoa tapa saavuttaa kantaväestön hyväksyntä on työl­listyä laajassa mittakaavassa. Jos tähän joskus päästään, monet muut ongelmat asettuvat siedettävämmälle tasolle.

Kaiken ytimessä on työ. Niin keinona kuin tavoitteenakin. On uu­rastettava, jotta pääsisi lopulta töihin. Sellainen on tämän päivän maa­ilma.

Kotoutumisen kommervenkit

[Uimakoulutettava]

Voi, kunpa rasismi ei olisi estänyt ao. somalialaismiehen työllistymistä, niin hänen ei olisi tarvinnut jatkaa anaaliraiskausta ruumiin kanssa:

"En 34-årig man från Somalia åtalas för att ha våldtagit en döende kvinna i ett garage i Stockholm. Enligt åklagaren avled kvinnan under våldtäkten, men mannen valde att fortsätta övergreppet. Åtal har därför även väckts för brott mot griftefriden.

När polisen kom till platsen fann de en 34-årig man från Somalia, som var mitt uppe i ett analt samlag med kvinnan. Polisen kontrollerade kvinnans puls och kunde konstatera att hon var död."

http://www.friatider.se/atal-for-valdtakt-pastas-ha-fortsatt-overgreppet-efter-kvinnans-dod

[Rusinapulla]

Somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia. Keskimääräinen lapsiluku on neljä.

Miten on mahdollista että varmasti kristinuskoa paljon perhekeskeisemmässä muslimiuskonnossa voi olla näin paljon eronneita naisia?
Miten monta näiden yksinhuoltajaäitien lapsista on syntynyt avioliiton ulkopuolella?
Onko avioliiton ulkopuolinen seksi tai lisääntyminen kiellettyä islamissa?

Kahdessakymmenessä vuodessa luulisi että meitä suomalaisia(kin) olisi kotoutettu somalialaiseen kulttuuriin niin ettei heidän perhemallinsa herättäisi ehkä kummallisesti tulkittavia ajatuksia kantasuomalaisessa veronmaksajassa.

[Roope]

Työikäisistä somalinaisista on töissä 13 prosenttia – siis joka kah­deksas. Miesten luku on hieman parempi, mutta silti: vain joka nel­jäs työikäisistä käy töissä. Yrittäjiksi on työikäisistä miehistä ryhtynyt prosentin puolikas. Naisista pyöreä nolla.
...
Ratkaisuksi tarjotaan usein sitä, että kaupungin tulisi työllistää pako­laistaustaisia ihmisiä enemmän.

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsanderin puheista saa sen käsityksen, että luvut olisivat etenkin somalinaisten osalta vieläkin pahempia, ellei kaupunki olisi tukityöllistänyt heitä 6-8 kuukauden jaksoiksi. Onko tietoa, kuinka paljon noista tilastojen työssäkäyvistä somaleista on kaupungin pätkä- tai monikulttuurityöllistämiä?

Sekä vielä järeämpänä toimena sitä, että työpaikkoja pitäisi kiintiöidä etnisin perustein. Voidaanko näin toimia?

Etnisyyteen perustuvat kiintiöt ovat lain edessä laitonta syrjintää siinä missä muukin etnisyyteen perustuva syrjintä. Etniset kiintiöt eivät siis voi olla ratkaisulistalla. Tätä tosin kierretään esimerkiksi sillä, että etnisiä kiintiöitä ei kutsuta kiintiöiksi vaan epämääräisemmin tavoitteiksi ("aliedustuksen" poistaminen jne.), mutta käytännössä toimitaan kuten kyseessä olisivat kiintiöt. Yksittäisen rekrytoinnin lainmukaisuus kun kyseenalaistetaan ani harvoin.

[Marija]

Mä en syrji, enkä häiritse heitä. En ole missään tekemisissä heidän kanssaan, paitsi pakosta bussilla liikkuessa. Toivon, etteivät somalit itse käy häiritsemään minua.

[Micke90]

Suurin este kotoutumiselle on vaikeus saada työpaikkaa. Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että somalitaustaiset opiskelijat ovat aliedustettuja korkeammassa koulutuksessa.

Ilmeisesti kyvyt eivät riitä korkeampaan koulutukseen?

[Arvoton]

Äh,... Jo aikaa kestänyt ja maailman tappiin jatkuva mussutus siitä, että syrjitään ja häiritään (lisäksi jopa huudellaan!) takaa sen, ettei ikinä tarvitse kotoutua. Rukoillaan vain ja muijat jatkavat höpöttämistä huivilla poskeen kiinnitettyyn kännykkään. Ja laahustetaan. Lisäksi joka jätkä voi perustaa oman valden tukeman somaliyhdistyksen ja kotouttamisjärjestön, jossa voi olla puku päällä.

[Kemolitor]

Jos joltakulta jäi varsinainen raportti lukematta englannin kielen takia, niin huomasin, että OSF:n sivuille on ilmestynyt Somalis in Helsinki -raportti suomeksi.

Somalialaiset Helsingissä (145 s, pdf)

Vilkaisin muidenkin raporttien (Amsterdam, Oslo, Malmö, Kööpenhamina) sivut, niihin ei ole tullut tarjolle raporttia maan omalla kielellä. Olisi mielenkiintoista tietää tämän suomenkielisen version tarina, onko joku kääntänyt raportin jälkikäteen suomeksi. Kääntäjästä en kuitenkaan löytänyt raportista mitään mainintaa.

Ihan mielenkiintoista lukea uudestaan puolentoista vuoden kuluttua tuota raporttia. Raportin vastaanotto olisi voinut olla kovastikin toisenlainen, jos Suomen osuus olisi ilmestynyt viimeisenä tai ei ainakaan ensimmäisenä, kuten nyt kävi. Muiden kaupunkien raporteista ei ollut vielä mitään tietoa, joten raportin syrjintä-, rasismi- ym. valituksia saattoi surutta toistella lehdissä.

Jos muiden maiden raportteja olisi jo ilmestynyt, olisi huolellinen toimittaja tietysti perehtynyt niihin ennen juttunsa tekemistä ja huomannut, että samat on somaleilla murheet joka maassa. Tai siis, toimittaja, no niin no juu, antaa olla, ei sillä järjestyksellä olisi ehkä niinkään merkitystä ollut, toimittajille siis.

Onhan tässäkin kaikenlaista mielenkiintoista tietoa:

toisissa tutkimuksissa taas on ilmennyt, että Suomen somalilasten koulumenestys on kaikista maahanmuuttajalapsista heikoimmalla tasolla. Tutkittaessa sitä, jatkavatko Helsingin maahanmuuttajakoululaiset toiselle asteelle vai keskeyttävätkö opintonsa, havaittiin, että somalikoululaisilla opintojen keskeyttäminen oli kaikkein todennäköisintä muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna
-----
Taulukossa 10 verrataan somalien työllisyystilannetta Suomen suurimpien siirtolaisryhmien, venäläisten ja virolaisten, tilanteeseen sekä toisen pakolaistaustaisen ryhmän, kurdinkielisten, tilanteeseen. Taulukosta ilmenee, että työllisten osuus erityisesti somalinaisista on hyvin alhainen. Itsensä työllistävien yrittäjien osuus somaleista on sekin äärimmäisen alhainen. Kuten edellä todettiin, suuri osa Suomen somaleista on lapsia ja opiskelijoita, jotka eivät kuulu työvoimaan. Suuri osa – noin 41 prosenttia somalinaisista ja 29 prosenttia somalimiehistä vuonna 2011 – on myös muista syistä työvoiman ulkopuolella. Naisilla tärkeimpänä syynä on luultavasti se, että he jäävät mieluummin kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta miesten syyt työvoiman ulkopuolella oloon eivät ole aivan selvät, ja niitä pitäisi tutkia tarkemmin.
-----
Me pidämme tiiviisti yhteyttä heihin, käytän jokaisen ansaitsemani euron puhelinsaldooni voidakseni soittaa sukulaisille ja tervehtiä heitä. Meillä ei ole sukulaisia lähellä, joten tämäkin osoittaa miten paljon kaipaamme heitä elämässämme. Miten paljon kaipaamme maatamme, sillä ajattelemme jatkuvasti sukulaisiamme. Olen puhunut heidän kaikkien kanssa eilen ja tänäänkin, he suojaavat minua yksinäisyydeltä.
-----
Stressaavin asia meidän kannaltamme tapahtui, kun olimme koulussa. Menimme peseytymään rukousta varten, ja kun palasimme, meille sanottiin: "Joka päivä te lähdette kesken tunnin ja hukkaatte 20 minuuttia, nyt riittää, ei enää rukouksia." Kun hän ei antanut meidän rukoilla siellä missä aiemmin rukoilimme, me vain otimme takkimme ja levitimme ne lattialle sen tilan eteen ja aloimme rukoilla. Pahinta syrjintää on se, kun syrjitään ihmisen uskontoa eikä anneta rukoilla, se on hyvin surullista.
-----
39 prosentilla somalinaisista ja 11 prosentilla miehistä oli esimerkiksi vaikeuksia portaiden nousemisessa ja laskeutumisessa (useita kerroksia). Tutkimukseen osallistuneista ryhmistä somaleilla oli eniten diabetesta; erityisesti somalinaiset kärsivät diabeteksesta ja ylipainosta.
-----
Tutkimuksen mukaan luotettavien ehkäisykeinojen käyttö oli vähäisintä somalinaisilla: alle 12 prosenttia alle 55-vuotiaista somalinaisista käytti ehkäisyä. Sekä somalinaisten että -miesten haluttomuus käyttää ehkäisyä on todettu muissakin tutkimuksissa.
-----
Suomen ilmastokin on haaste erityisesti vanhahkoille somaleille, joita usein inhottaa ja pelottaa mennä talvella ulos kylmän sään ja jäisten teiden vuoksi.
-----
Tässä iässä me emme (Somaliassa) olisi suljettuna kotiin, me liikkuisimme ulkomaailmassa, tekisimme töitä ja saisimme jotain aikaan. Mutta nyt (Suomessa) me olemme kodin ja lumen välissä – Täällä olen menettänyt fyysisen toimintakykyni, ruumistani särkee enkä kestä tätä kaikkea lunta. Minua järkyttää joka kerta kun näen lunta. Jos Allah suo, muutan pois Suomesta sitten kun kotimaassani on taas turvallista.
-----
Erinäisissä kansainvälisissä tutkimuksissa somalipakolaisilla on todettu runsaasti mielenterveysongelmia ja vähän palvelujen käyttöä
-----

[Blanc73]

Stressaavin asia meidän kannaltamme tapahtui, kun olimme koulussa. Menimme peseytymään rukousta varten, ja kun palasimme, meille sanottiin: "Joka päivä te lähdette kesken tunnin ja hukkaatte 20 minuuttia, nyt riittää, ei enää rukouksia." Kun hän ei antanut meidän rukoilla siellä missä aiemmin rukoilimme, me vain otimme takkimme ja levitimme ne lattialle sen tilan eteen ja aloimme rukoilla. Pahinta syrjintää on se, kun syrjitään ihmisen uskontoa eikä anneta rukoilla, se on hyvin surullista.

Ei helkatti   Tuota porukkaa ei enää yhtään tänne loisimaan ja elintilaa valtaamaan, pelkkiä riippakiviä tälle yhteiskunnalle.

Somalit, painukaa takaisin kotiaavikollenne täältä syrjintä-helvetistä nimeltä Suomi, eli Pohjois-Pohjanmaan murteella: GTFO!!

Kukaan ei jää kaipaamaan. Just leave, you lazy and entitled morons.

[Leso]

Ilmaisen, vastikkeettoman rahan vastaanottaminen ei ole koskaan häirinnyt somaleita.

[Alapo]

Tässä iässä me emme (Somaliassa) olisi suljettuna kotiin, me liikkuisimme ulkomaailmassa, tekisimme töitä ja saisimme jotain aikaan. Mutta nyt (Suomessa) me olemme kodin ja lumen välissä – Täällä olen menettänyt fyysisen toimintakykyni, ruumistani särkee enkä kestä tätä kaikkea lunta. Minua järkyttää joka kerta kun näen lunta. Jos Allah suo, muutan pois Suomesta sitten kun kotimaassani on taas turvallista.

Ei supiSuomalaisellekkaan vanhukselle talvi ja lumi ole helppoa, mutta kuitenkin ymmärretään jos ei liiku niin jähmettyy.

Jos kerran lumi on niin hirviää niin ei muuta kuin kotia kohti. Onhan siellä turvallista lomailla, tosin se taikaseinä puuttuu.

[Mehud]

Otsikko pitää kerrankin paikkaansa. Somalit eivät voi koskaan sopeutua, jos eivät lopeta syrjintää ja häirintää.

[Lahti-Saloranta]

On se hyvä että on löydetty syy siihen miksi somalit eivät kotoudu ja mikä parasta syy ei ole somaleissa vaan kantaväestön harjoittamassa syrjinnässä jä häirinnässä.

[niemi2]

Montako vuotta tätä touhua täytyy katsoa ennenkuin somalien kotoutuminen voidaan katsoa epäonnistuneeksi ja ettei meillä ole sellaisia resursseja ja knowhowta, jolla somalit saadaan työllistettyä korkoon perustuvaan talouteen?

Voimme lähettää Mars-planeetalle high tech teknologiaa, mutta somalien kotouttaminen näyttää olevan planeettojen välistä matkailua haastavampaa tiedettä.

[Alkuasukas]

Mustalaisten kotoutumista on odotettu 500 vuotta. Ehkä joskus 2490 voidaan ruveta epäilemaan että jotain meni kenties pieleen.

[Kemolitor]

Mielenkiintoinen muutos on tapahtunut somalien osalta kahdessa vuodessa. Tänään Hesarissa Marja Tiilikainen (tämän samaisen OSF:n raportin tekijä) kertoo näin:

Sopeutuvatko somalit Suomeen?
Ottaen huomioon sisällissodan keskeltä tulleiden somalialaisten lähtökohdat, somalialaiset ovat sopeutuneet hyvin. Akatemiatutkija Marja Tiilikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksesta korostaa, että somalialaiset perheet ovat osoittaneet huomattavaa kestävyyttä siinä, kuinka he ovat rakentaneet elämäänsä uudessa kulttuurisessa ympäristössä sekä onnistuneet tukemaan lapsiaan vaikkapa opinnoissaan.

"Suomea arvostetaan, Suomea kannustetaan jääkiekossa ja Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan Hargeisassa saakka. Somalialaiset antavat panoksensa veronmaksajina suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen eri alojen ammattilaisina. Varsinkin monet nuoret suomensomalialaiset kokevat olevansa nimenomaan suomalaisia – onhan Suomi monelle ainoa maa, jonka he tuntevat – mutta samalla he kokevat, että heidän kansalaisuutensa, uskontonsa ja identiteettinsä valtaväestön taholta edelleen kyseenalaistetaan. Somalialaisten sopeutumisen sijaan olisin pikemminkin huolissani sopeutumattomista suomalaisista."

HS: Tulevatko turvapaikanhakijat tänne vain sosiaaliturvan perässä? – Yhdeksän kysymystä ulkomaalaisista Suomessa

Kun taas itse raportissa kerrotaan mm.

Jotkin tutkimukset kertovat Helsingin somaliopiskelijoiden kohtaamista vaikeuksista, toisissa tutkimuksissa taas on ilmennyt, että Suomen somalilasten koulumenestys on kaikista maahanmuuttajalapsista heikoimmalla tasolla. Tutkittaessa sitä, jatkavatko Helsingin maahanmuuttajakoululaiset toiselle asteelle vai keskeyttävätkö opintonsa, havaittiin, että somalikoululaisilla opintojen keskeyttäminen oli kaikkein todennäköisintä muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna ja että vain kolmannes somalikoululaisista jatkoi lukioon.
-----
Taulukosta 7 ilmenee, että lähes 38 prosenttia pääkaupunkiseudun nuorista 15–29-vuotiaista somalimiehistä on "ulkopuolisia", koska he eivät opiskele eivätkä käy töissä. Nuorten somalinaisten keskuudessa vastaava osuus on tosin alhaisempi kuin nuorilla somalimiehillä, mutta korkeampi kuin muissa kieliryhmissä. Tämä osoittaa, miksi Helsingin somalien toisen sukupolven tilanne on erityisen huolestuttava.
-----
Ongelma saattaa olla myös vanhemmissa, jotka eivät pysty tukemaan lastaan, suomen kielessä, joka on vaikea kieli, kouluissa, jotka eivät ole valmistautuneet ja joissa somalilapsi asetetaan eri asemaan kuin suomalaislapsi, vaikka lapsen pitäisi saada enemmän tukea, koska hän opiskelee kielellä, joka ei ole hänen äidinkielensä.
-----
Vanhemmilta puuttuu usein hiljaista tietoa, joka on suomalaisille vanhemmille itsestään selvää; useimmat suomalaiset vanhemmat pystyvät oitis vastaamaan moniin urapolkua pohtivien lastensa kysymyksiin esimerkiksi koulutusvaatimuksista.
-----
OSF: Somalit Helsingissä

[Kapseli]

Montako vuotta tätä touhua täytyy katsoa ennenkuin somalien kotoutuminen voidaan katsoa epäonnistuneeksi ja ettei meillä ole sellaisia resursseja ja knowhowta, jolla somalit saadaan työllistettyä korkoon perustuvaan talouteen?

Voimme lähettää Mars-planeetalle high tech teknologiaa, mutta somalien kotouttaminen näyttää olevan planeettojen välistä matkailua haastavampaa tiedettä.

Ehkä siksi, että meidän pitäisi ymmärtää, että lastakaan ei saa hyvällä syömään paskaa puuroa, vaikka itse olettaisi sen maistuvan hyvältä. Sama pätee partalapsiin. Jos ei halua ole, niin siinä ei auta vaikka mokutäti olisi kuinka kutkuttelemassa kainaloista, että etsä viitsis nyt Abrahim kokeilla vähän.

[Leso]

[...] somalialaiset perheet ovat osoittaneet huomattavaa kestävyyttä siinä, kuinka he ovat rakentaneet elämäänsä uudessa kulttuurisessa ympäristössä sekä onnistuneet tukemaan lapsiaan vaikkapa opinnoissaan. [...]

Sori vaan pilkunnussaaminen, mutta jos Akatemiatutkija käyttää esimerkissään sanaa "vaikkapa", niin vituiks on mennyt, menee, ja tulee jatkossakin menemään.

Että mä rakastan pilkunnussaamista! Nämä ajat ne vasta ovatkin iso ilon aihe! 

[Kemolitor]

Palaan vielä hieman akatemiatutkija Marja Tiilikaisen ankaran aivotyön tulokseen:

Sopeutuvatko somalit Suomeen?
Ottaen huomioon sisällissodan keskeltä tulleiden somalialaisten lähtökohdat, somalialaiset ovat sopeutuneet hyvin. Akatemiatutkija Marja Tiilikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksesta korostaa, että somalialaiset perheet ovat osoittaneet huomattavaa kestävyyttä siinä, kuinka he ovat rakentaneet elämäänsä uudessa kulttuurisessa ympäristössä sekä onnistuneet tukemaan lapsiaan vaikkapa opinnoissaan.
HS: Tulevatko turvapaikanhakijat tänne vain sosiaaliturvan perässä? – Yhdeksän kysymystä ulkomaalaisista Suomessa

Yksittäistapauksilla ei tietenkään akatemiatutkijan pitkään ja perusteelliseen akateemiseen tutkimukseen nojautuvaa johtopäätöstä voi kumota, mutta joka tapauksessa:

Somali-isä innoissaan läksyluokasta: "Nämä vapaaehtoiset jaksavat auttaa"
-----
Läksyluokassa käy vilske ja vilinä. Venäläisvanhempien, gambialaisperheen ja parikymmentä vuotta Suomessa eläneen somali-isän lapset puurtavat tehtäviensä parissa. Viidettä luokkaa käyvällä Wardalla edessään on ruotsin tehtäväkirja ja työn alla pöydän alla ja tuolin päällä -tehtävät.

– Haluan, että lapseni oppivat myös ruotsia. Se saattaa auttaa työnsaannissa. Minusta itsestäni ei ole apua suomenkielisten tehtävien teossa saati sitten ruotsin. Olisin tarvinnut paljon suomen teho-opetusta heti tänne tultuani, tuumaa seitsemän lapsen isä Abdi Ahmed.

Hän tuli Suomeen 20 vuotta sitten teini-ikäisenä yksin.
-----
Koko juttu:
Yle: Somali-isä innoissaan läksyluokasta: "Nämä vapaaehtoiset jaksavat auttaa"

Abdi Ahmed on siis asunut Suomessa 20 vuotta, mutta hänestä ei ole lapselleen apua suomenkielisten tehtävien teossa. Kyse on siis peruskoulun viidesluokkalaisen tehtävistä.

[Echidna]

"Ensimmäiset pakolaiset olleet Suomessa jo yli 40 vuotta – vietnamilaiset sopeutuivat, somalit kohtasivat ennakkoluuloja" HS 25.10.2015

Harmi kun ennakkoluuloisuutemme pilasi somalien mahdollisuudet.

[Finanz Schwein]

Epäilemättä vaikeuttaa. Täytyykö tätä kotoutumisongelmaa kuitenkaan aina lähestyä niin binäärisesti? Eli ongelman on johduttava suomalaisista tai sitten somaleista. Nähdäkseni valtiovalta tekee jo kaikkensa vähemmistöjen syrjinnän estämiseksi: on vähemmistöjen syrjimisen kieltävää lakia, "positiivista" syrjintää, RASSISMI POIS kampanjaa, tuomitsevia puheenvuoroja valtion johdolta jne. Sen sijaan somaleista johtuviin ongelmiin kotoutumisessa ei juuri puututa. Kuten esimerkiksi surkeat edellytykset työllistyä, vääräuskoisten halveksunta tai rikollisuus.

[Eino P. Keravalta]

"Ensimmäiset pakolaiset olleet Suomessa jo yli 40 vuotta – vietnamilaiset sopeutuivat, somalit kohtasivat ennakkoluuloja" HS 25.10.2015

Harmi kun ennakkoluuloisuutemme pilasi somalien mahdollisuudet.

Koskas ne somalit aikovat osoittaa ennakkkoluulot vääriksi? Ollaan jo neljännesvuosisata odoteltu.

[Paxe]

"Ensimmäiset pakolaiset olleet Suomessa jo yli 40 vuotta – vietnamilaiset sopeutuivat, somalit kohtasivat ennakkoluuloja" HS 25.10.2015

Harmi kun ennakkoluuloisuutemme pilasi somalien mahdollisuudet.

Koskas ne somalit aikovat osoittaa ennakkkoluulot vääriksi? Ollaan jo neljännesvuosisata odoteltu.

Mielestäni mestarin sanat sopisivat tähän melko hyvin:

Miksi siis somalien ja irakilaisten työllisyysaste on 13% mutta nepalilaisten 72%?

Koska erot eivät selity ihonvärillä, eivätkä ne mitä ilmeisimmin selity tulijoiden lähtöolosuhteillakaan, pitäisin todennäköisimpänä, että ne selittyvät tulijoiden erilaisella asenteella. Sillä, että nepalilaista ja kenialaista ns. kiinnostaa, kun taas irakilaista ja somalialaista ns. ei kiinnosta.

http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html

Eivät somalit ole ainoita tummaihoisia joita ennakkoluulot vaivaavat. Pysytäänpä siis reaaliteeteissa ja etsitään oikeita syitä somalien tilanteeseen jostakin muusta kuin naamasta.

[Rokka]

Vietnamilaiset sopeutuivat siihen tilanteeseen, olivat kohteliaita. He arvostivat myös koulutusta,

Hän sanoo vietnamilaisten sopeutuneen Suomeen nopeasti, koska he ovat nopeita oppimaan ja halu saada työtä on kova.

"Pitää olla avoin, utelias ja haluta sopeutua. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta pitää oppia hiljaa ymmärtämään maan tapoja."

Tässä ne pari tärkeää ohjetta tuosta hyysärin jutusta jota somalien kannattaisi noudattaa niin ei olisi tuo kotoutuminen niin hankalaa...

[Violetta]

Mä muistan joku vuosi sitten, kun eräs maahamuuttajataustainen nainen esiintyi julkisesti ja kertoi siitä, miten oma aktiivisuus on tärkeintä työllistymisessä. Siinä meni muutamalta maahanmuuttajatyöntekijältä pullakahvit kurkkuun, kun meni puhumaan ihan väärää liturgiaa.

[ISO]

Kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä.

Somalien heikko menestyminen Suomessa, kielitaidon täydellinen puute, ammattitaidottomuus, työhaluttomuus sekä työttömyys, ovat vain ja ainoastaan kantasuomalaisten syytä.

Somalit eivät itse ole syypäitä heikkoon kotoutumiseen missään määrin. On rikollista ja rasistista väittää muuta.

[Skeptikko]

Marja Tiilikainen on tuon pökellyksen tehnyt ja hänen elämäntyönsä näyttäisi olevan somalimyönteisen propagndan suoltaminen

http://www.google.fi/search?hl=en-GB&redir_esc=&client=ms-android-samsung&source=android-browser-type&v=133247963&qsubts=1385024907452&q=marja+tiilikainen+somali&v=133247963

Nyt Soros-leaksin tapahduttua on syytä panna merkille se, että tällä Marjalla on Sorosin Open Society Foundations (OSF) -kytkös. Tässä ainakin peri esimerkkiä:

Somalis in Helsinki - Research database Tuhat - University of Helsinki
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/publications/somalis-in-helsinki(efaf94ca-bc8c-44d4-bc4e-48875a21fcfc).html

Marja Tiilikainen ; Abdirashid Abdi Ismail ; Elina Tuusa
...
Publisher   Open Society Foundations (OSF)
Electronical ISBN   978-1-940983-02-8
State   Published - 2013

Lukijalle - Research database Tuhat - University of Helsinki
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/publications/lukijalle(acb8008f-f216-417b-8d87-b9f0667c4374).html

Marja Elina Tiilikainen
...
Host publication   Somalit Euroopassa : Pääkaupunkiseutu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa
...
Host publication   Somalit Euroopassa : Pääkaupunkiseutu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa
...
Publisher   Open Society Foundations (OSF)
Publication date   2016
Print ISBN   9781940983615

DCLeaks: Soros Unleashed: yli 2000 vuodettua dokumenttia Sorosin järjestöistä
https://hommaforum.org/index.php?topic=115215.30

[nimetönkeskustelija]

Kyllä ovat sitkeää kansaa todella. Kaikesta kauheasta syrjinnästä ja rasismista huolimatta, he ovat sinnikkäästi jääneet tänne kärsimään. Tiedettävästi vain yksi somali on palannut ja hänetkin palautettin suomalaisten viranomaisten toimesta pakkokeinoin. Väliaikaisia somalien vierailuja somaliassa on nähty silloin tällöin. Syynä siihen on ollut sietämättömät olosuhteet rasistisessa Suomessa. Monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa Somaliassa on kuitenkin pystytty palautumaan henkisesti jo muutamassa viikossa, jonka jälkeen sitkeät ja sisukkaat somalit ovat pystyneet palaamaan Suomeen.

[MW]

Yli 25 vuotta sortoa, rasmia ja sylkemistä. Ja vielä jaksaa! Se raja on auki toiseenkin suuntaan, BTW. Mikä pitelee?