2015-01-25 Ksml: Maahanmuuttajien mielipiteet jäävät usein pimentoon

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien mielipiteet jäävät usein pimentoon

Reilusta 130 000 jyväskyläläisestä noin 4 500 on ulkomaalaisia. Tämä näkyy ja kuuluu muun muassa siten, että kaupungissa puhutaan jo lähes sataa eri kieltä. Maahanmuuttajien määrä on kasvussa, mikä merkitsee tungosta suomen kielen kursseille (Ksml 22.1.).

Keski-Suomen Tulkkikeskus tarjoaa palvelujaan 50 eri kielellä. Tulkkauspalvelu on tuiki tärkeä apu uusille maahanmuuttajille, erityisesti viranomaispalveluita käytettäessä. Eniten palveluja käyttävät pakolaiset.

Laajoista tulkkipalveluista huolimatta maahanmuuttajilla on kova halu oppia suomen kieltä, mahdollistaahan se myös arkisen kanssakäymisen vaikkapa naapurien kanssa. Jopa kaupassa asioiminen voi olla vaikeaa ilman kielitaitoa, samoin harrastuksiin osallistuminen tai suomalaisten tiedotusvälineiden seuraaminen vaikeutuu – puhumattakaan siitä, että saisi omia mielipiteitään julki.

Jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko, hänen on vaikea tuoda esille muutakaan osaamistaan. Tämä osoittaa sen, että Suomen todellinen kansainvälistyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Maahanmuuttajien suomen kielen opetusta tulisi järjestää kaikille halukkaille riittävästi, sillä kielen oppiminen on avainasia kotoutumiseen. Ilman suomen kielen taitoa on lähes mahdoton päästä työelämään, ellei sitten ole korkeasti koulutettu ja valtakieliä taitava huippuosaaja kansainvälisessä yrityksessä.

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia mutta Suomessa uralla eteneminen on aloitettava alusta kielitaidon puuttuessa. Moni on joutunut vaihtamaan ammattia ja tyytymään aiempaa huomattavasti alhaisemman koulutustason työhön.

Jos omat kontaktit maahanmuuttajiin ovat jääneet vähäisiksi, heidän ajatuksiinsa voi tutustua nyt Keskisuomalaisen verkkolehden Uusin silmin -kolumnisarjan kautta. Neljä erilaisista taustoista Keski-Suomeen muuttanutta ulkomaalaista kirjoittaa vuoroviikoin kokemuksistaan uudessa kotimaassaan. Kirjoittajia tulee myöhemmin lisää.

Maahanmuuttajien mielipiteet voivat avata myös supisuomalaisten silmät näkemään kotimaansa ja -maakuntansa uusin silmin.

Keskisuomalainen

[ilkka75]

Maahanmuuttajien suomen kielen opetusta tulisi järjestää kaikille halukkaille riittävästi, sillä kielen oppiminen on avainasia kotoutumiseen. Ilman suomen kielen taitoa on lähes mahdoton päästä työelämään, ellei sitten ole korkeasti koulutettu ja valtakieliä taitava huippuosaaja kansainvälisessä yrityksessä.

En näe ongelmaa. Sen mukaan mitä lehdistä saa lukea, tuollaisiahan ne tulijat ovat.

[J.M]

Vieläkö joku voi väittää, ettei käynnissä ole täysi propagandaruuttaus toiseuden ylistämiseksi? Ei mene päivääkään, ettei jotain tuon tapaista saarnaa tule lehdistä, ja mikä pahinta, maakuntalehdet kiihdyttävät tahtiaan HeSarin oppien mukaisesti.

[Joker]

Kielen oppiminen voisi helpottaa?

Kun nyt otsikossakin mainitaan pimento, niin pitää kysyä:
Ovatko pimeimmäistä Afrikasta peräisin olevat mielipiteet kiinnostavia Suomessa?
Miksi monien vähemmistöjen mielipiteet vaikuttavat olevan sieltä minne aurinko ei koskaan paista?

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia mutta Suomessa uralla eteneminen on aloitettava alusta kielitaidon puuttuessa. Moni on joutunut vaihtamaan ammattia ja tyytymään aiempaa huomattavasti alhaisemman koulutustason työhön.

Suomen avaruusohjelma on vielä niin alkuvaiheessa, että afrikkalaisille astronauteille ei ole riittävästi koulutusta vastaavia töitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä että he kuitenkin käyttäytyvät kuin Kössi Kengurun hyvä ystävä Anselmi Avaruusapina.

[Shemeikka]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia

Kamelikuskeille tms ei Suomessa paljoa työtä ole, vaikka kuinka mamu olisi kamelialan aatelia. Monella maanmuuttajalla on kotimaastaan ammatti, jota ei voi Suomessa tehdä.

[Ernst]

Mielipiteet ovat verrattavissa persereikiin. Jokaisella on se. En näe erityiseksi ongelmaksi sitä, että kieltä osaamattoman mielipiteestä eivät muut saa tolkkua. Miksi pitäisikään? Opetelkoot kieltä ahkerammin.

Olen Keskisuomalaisen kynäilijän kanssa eri mieltä todellisen kansainvälisyyden kriteeristä. EI missään saa omaa osaamistaan esille, jos ei saa suutaan auki ja sieltä jotakin tolkullista ulos.
 

[Professori]

Muuten tokuton pläjäys, mutta allekirjoitan siitä sen ettei suomalaisten kannattaisi tinkiä kieliopintojen tarjoamisesta. Tai no, ei Suomen kieltä kannata tarjota vaan tehdä siitä pakollinen ja varmistaa opinnoissa edistyminen kytkien vaikkapa diskoraha edistymiseen.

[J.M]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia

Kamelikuskeille tms ei Suomessa paljoa työtä ole, vaikka kuinka mamu olisi kamelialan aatelia. Monella maanmuuttajalla on kotimaastaan ammatti, jota ei voi Suomessa tehdä.

Norjalaisilla oli ratkaisu tähänkin pulmaan jo 9 vuotta sitten. Toteutus vain on jäänyt ilmeisesti puolitiehen.

Turun Sanomat 6.1.2006:

Kamelinkasvatus voisi työllistää Norjaan tulleita pakolaisia, tuumivat vuonomaan paikallisviranomaiset. Norjassa selvitetään nyt mahdollisuuksia tuoda maahan Erämaan laivoja.

Yllättävältä kuulostavan idean isä on Wenche Steinseth. Hän vastaa pakolaisten asioista Etelä-Norjan Lötenissä.

- Yritämme ajatella uudella tavalla. Tässä on kyse siitä, että hyödyntäisimme pakolaisilla jo olevia taitoja, Stenseth perustelee.

Moni Lötenissä asuvista noin sadasta pakolaisesta on kotoisin Somaliasta ja Sudanista. Työn löytäminen Norjasta ei ole ollut heille helppoa.

Mongoliassa ja Tiibetissä elää kamelirotuja, jotka ehkä viihtyisivät jopa Norjan talvessa. Stenseth korostaa, että Pohjolan omat kamelit voisivat edistää myös turismia.

- Miksi norjalaisten pitäisi matkustaa Marokkoon tai Egyptiin ratsastaakseen kamelilla? Voisimme tehdä sen kotimaassakin, visionääri sanoo.

[onni4me]

Keski-Suomen Tulkkikeskus tarjoaa palvelujaan 50 eri kielellä. Tulkkauspalvelu on tuiki tärkeä apu uusille maahanmuuttajille, erityisesti viranomaispalveluita käytettäessä. Eniten palveluja käyttävät pakolaiset.

Minulla on ulkolainen partneri ja olen asunut ulkomailla neljäsosan elämästäni. Koko tuona aikana olen joutunut eri maiden viranomaisten kanssa asioidessani aivan itse maksamaan käyvän kurssin mukaan kaikista lippujen ja lappujen täyttämisestä ja niiden käännöksiin tarvittavista liitteistä.

Minusta se, että Suomessa on 50 kielen kääntämiseen erikoistunut ILMAINEN (?) keskus palvomassa sisäänmarssivaa toiseutta on mielestäni selvä merkki lopunajan aikojen lähestymisestä.

Ei ne paperit yleensä kääntämättä jää, vaikka niistä joutuisi maksamaankin. jos todellista tarvetta löytyy.

[ämpee]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia

Kamelikuskeille tms ei Suomessa paljoa työtä ole, vaikka kuinka mamu olisi kamelialan aatelia. Monella maanmuuttajalla on kotimaastaan ammatti, jota ei voi Suomessa tehdä.

Huippuammattilaiselle lienee kysyntää maailmalla, jos joku arvostelukyvytön Suomi ei halua rikastua näitä ylimaallisia kykyjä käyttämällä.
Mikä "ihme" heitä tänne liimaa ??
Taikaseinän ylivoimainen magneettisuus ?

Ihmetellä sopii, ettei raketti-insinöörin käsityskyvyllä osata hankkiutua sinne missä raketteja valmistetaan...

[foobar]

Ehkä tulijat ovatkin kotimaidensa kovimpia pummeja ja vaatijoita. Kansallisia huippuja siis.

[saint]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia mutta Suomessa uralla eteneminen on aloitettava alusta kielitaidon puuttuessa. Moni on joutunut vaihtamaan ammattia ja tyytymään aiempaa huomattavasti alhaisemman koulutustason työhön.

Okei okei, mutta joutuvat han-suomalaisetkin monesti vaihtamaan ammattia: Saara L. opiskeli ensin merkonomiksi, sitten vaiheompelijaksi, sitten elektroniikka-asentajaksi. Aina kun yksi firma on kadonnut, on opintotodistusten pino kasvanut. Pian hän valmistuu neljänteen ammattiinsa, lähihoitajaksi.

[Ernst]

Ei ne paperit yleensä kääntämättä jää, vaikka niistä joutuisi maksamaankin. jos todellista tarvetta löytyy.

Normaaliälyinen (ml. tunneäly) alkaa täyttää ne lomakkeet varsin pian itse.

[Bwana]

Suomen avaruusohjelma on vielä niin alkuvaiheessa, että afrikkalaisille astronauteille ei ole riittävästi koulutusta vastaavia töitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä että he kuitenkin käyttäytyvät kuin Kössi Kengurun hyvä ystävä Anselmi Avaruusapina.

Nythän on niin, että esimerkiksi Sambiasta voi ihan hyvin olla tulossa Suomeen kolmannenkin polven afronautteja. Enemmän heillä tosiaan on avaruusmatkailusta perinteitä kuin Suomella. Eli ollaan me nyt vaan hiljaa ja pysytään ihan suosiolla edelleen kyykyssä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Edward_Makuka_Nkoloso

https://www.youtube.com/watch?v=M9Do3dz9TR0

http://motherboard.vice.com/blog/the-almost-forgotten-zambian-space-odyssey

http://news.discovery.com/space/private-spaceflight/to-mars-zambias-forgotten-space-program.htm

[Haplotaxida]

Olen siinä samaa mieltä, että ainakin yhden alueellisen ja hallinnollisen valtakielen osaaminen on maahanmuuttajalle todella tärkeää kotoutumisen kannalta, ollaan maahanmuuttajana sitten missä päin tahansa maailmaa.

Jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko, hänen on vaikea tuoda esille muutakaan osaamistaan. Tämä osoittaa sen, että Suomen todellinen kansainvälistyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Mutta mitä tällä tarkoitetaan? Kansainvälistymistä on se, että maahanmuuttajilla on hyvä suomen kielen taito, johon panostetaan opetuksellisesti, jolloin heidän on helppo tuoda esille muutakin osaamistaan? Vai viitataanko tuolla siihen, että Suomi ei ole vielä todella kansainvälistynyt, kun täällä ei voi tuoda osaamistaan julki omalla äidinkielellään, vaikkapa swahiliksi? Jos tuolla taasen viitataan siihen, että englannilla pitäisi ainakin pärjätä, niin ei senkään hyvä tai edes kohtalainen osaaminen ole mikään selviö maahanmuuttajille.

Luultavasti tästäkin aiheesta tullaan keskustelemaan niin kauan kuin suomi on jotenkin – ei sen asema hyvin pitkällä tähtäimellä ole varmaa Suomessakaan, jos sen merkitys mm. tieteen kielenä hiljalleen vähentyy - merkityksellinen kieli Suomessa ja maahanmuuttajia tulee Suomeen. Mitään konkreettista ei saada aikaiseksi, jos jossain parannettavaa olisikin. Korkeintaan vain vähän viilaillaan.

Näin esimerkiksi vajaa vuosi sitten:

.. Maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislain piiriin kuuluville aikuisille maahanmuuttajille järjestetään tavallisesti vuoden kestävä koulutus, jossa kielen (suomen tai ruotsin) osalta on tavoitteena hallita alkeet ja ilmaisut, joilla selviää arkisista tilanteista.

Maahanmuuttajien joukko on kuitenkin kirjava ja haasteellinen kielenopetuksen kannalta. Opetettavien joukossa on niin luku- ja kirjoitustaidottomia kuin useampaa kieltä puhuvia korkeakoulutettuja ihmisiä.

Lisäksi kielikursseille pääsyä voi joutua jonottamaan yli puoli vuotta. Keskimääräinen jonotusaika kursseille on yli neljä kuukautta. Huolta on kannettu myös kotiäideistä ja ikääntyvistä, jotka työmarkkinoiden ulkopuolisina eivät välttämättä pääse kielikursseille ollenkaan. ..

- Suomi vieraana kielenä – miten hyvin maahanmuuttajaa palvelee nykyinen suomen kielen opetus? (Yle, 27.2.2014)

[dothefake]

Viis' mielipiteistä. Vaatimukset on aina saatu esille hyvin.

[Kemolitor]

Aina välillä joku saattaa muistaa mainita, että maahanmuuttoa on aika monenlaista eikä saisi puhua yleisesti maahanmuuttajista. Avioliiton myötä tai vaikkapa ns. asiantuntijatehtäviin Suomeen muuttava valmiiksi koulututettu ihminen on aika eri asemassa kuin luku- ja kirjoitustaidoton kamelipaimen.

Keskisuomalaisen jutussa puhutaan vain yleisesti maahanmuuttajista. No, millaisia maahanmuuttajia ovat sitten nämä heidän uudet kolumnistinsa, humamuja ei jostain syystä joukkoon ole mahtunut:

Miltä Suomi näyttää maahanmuuttajan silmin? "Tuntuu kuin eläisin tulevaisuudessa"

Kolumnien sarjan aloittaa latvialaissyntyinen Anuša Saraniva, 45. Hänet, kuten kaksi muutakin naiskolumnistia, toi Suomeen rakkaus. Hän tapasi miehensä puolitoista vuotta sitten, ja he menivät naimisiin vuosi sitten. Saraniva on seitsemän viime kuukautta opiskellut aikuisopistossa suomea.

Saraniva sanoo, että matkoilta Suomeen paluu tuntuu siltä, että hän tulee kotiin. Ja Saranivalla on vertailukohteita, sillä on hän käynyt yli 50 maassa ja työskennellyt muun muassa Saksassa sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa ICT-alan johto- ja neuvontatehtävissä Samoalla ja Salomonin saarilla.

– Kolumneissani saatan vertailla suomalaista elämää siihen, mitä olen maailmalla kokenut, Saraniva sanoo.
-----
Suomalaisen miehen kanssa on naimisissa myös turkkilaissyntyinen tv-tuottaja Gülsüm Ilola, 38, joka onkin Keskisuomalaisen lukijoille tuttu entuudestaan. Hänen Korjaa mun suomea -kolumniensa sarja syksystä 2013 oli luettu ja kehuttu.
-----
Saksasta Suomeen muuttanut Minh Kiet Vuong, 26, on aidosti viehtynyt Jyväskylään. Minkoksi kutsuttu nuori mies tuli Suomeen ensi kertaa 2012 opiskelijavaihdon kautta ja aloitti 2013 liikuntabiologian opinnot Jyväskylän yliopistossa.

– Suomen kieleen tutustuin jo ennen ensimmäistä käyntiäni, koska halusin perehtyä maahan etukäteen. Tapasin Saksassa asuessani suomalaisia muun muassa urheiluharrastusten kautta, ja kiinnostus maata kohtaan kasvoi koko ajan, Vuong kertoo.

Erityisesti Jyväskylän monipuoliset liikuntamahdollisuudet ilahduttavat sporttista miestä, joka harrastaa monia lajeja. Jyväskylässä on tullut kokeiltua jääkiekkoakin.
-----
Suomalaisittain eksoottisimmasta maailmankolkasta tulee Gabriela Gutiérrez, 29. Jos on Nicaragua on useimmille suomalaisille kaukainen ja vieras maa, niin melkoinen mullistus oli myös Gutiérrezin elämässä päätyä Suomeen.

– Tuntuu kuin eläisin tulevaisuudessa. Vaikka olin pitkään Espanjassa, vasta Suomessa tunnen olevani Euroopassa, Gutiérrez naurahtaa.

Hän rakastui Espanjassa opiskellessaan suomalaiseen mieheen, nyt pariskunta asuu yhdessä ja Gutiérrez opiskelee suomea kansalaisopistossa.

– Kieli tuntui alussa vaikealta, mutta nyt pidän sitä mielenkiintoisena ja se on auttanut ymmärtämään muitakin kieliä.

Gutiérrezin ei ollut vaikea löytää aihetta ensimmäiseen kolumniinsa.

– Lumi! Rakastan lunta, ja näin sitä ensimmäistä kertaa täällä Suomessa.
-----
Koko juttu:
KSML: Miltä Suomi näyttää maahanmuuttajan silmin? "Tuntuu kuin eläisin tulevaisuudessa"

Anuša Saranivan ensimmäinen kolumni:
Uusin silmin: Ensi askeleet keskisuomalaiseksi

Onko hän kirjoittanut tekstin itse, sitä en osaa sanoa. Mutta en usko, että Jämsästä löytyy kovin montaa muuta latvialaista, joten kannustusta kielen opiskeluun ja oppimiseen löytyy varmasti vähän eri tavalla kuin oman heimonsa ja klaaninsa pariin eristäytyvillä.

[Ari-Lee]

Jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko, hänen on vaikea tuoda esille muutakaan osaamistaan. Tämä osoittaa sen, että Suomen todellinen kansainvälistyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa.

"Todellinen kansainvälistyminen" mainittu. Termi ryssitty tahallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Suomi on ollut todellisesti kansainvälinen vuodesta 1917. Eri maista ja maanosista tulleiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

[J.M]

Saksasta Suomeen muuttanut Minh Kiet Vuong, 26, on aidosti viehtynyt Jyväskylään. Minkoksi kutsuttu nuori mies tuli Suomeen ensi kertaa 2012 opiskelijavaihdon kautta ja aloitti 2013 liikuntabiologian opinnot Jyväskylän yliopistossa.

– Suomen kieleen tutustuin jo ennen ensimmäistä käyntiäni, koska halusin perehtyä maahan etukäteen...

Erityisesti Jyväskylän monipuoliset liikuntamahdollisuudet ilahduttavat sporttista miestä, joka harrastaa monia lajeja. Jyväskylässä on tullut kokeiltua jääkiekkoakin.

No huhhuh! Tyyppi tulee tänne opiskelemaan ihan omatoimisesti ja kieleenkin on tutustunut jo ennen tänne tuloa. Ja pelailee jääkiekkoa ilman, että kukaan pitelee kädestä. Mitä sanovat KOTOUTTAJAT tuohon? Väärin kotouduttu?

[guest12632]

Maahanmuuttajien mielipiteet jäävät usein pimentoon

Reilusta 130 000 jyväskyläläisestä noin 4 500 on ulkomaalaisia. [...]

Jos omat kontaktit maahanmuuttajiin ovat jääneet vähäisiksi, heidän ajatuksiinsa voi tutustua nyt Keskisuomalaisen verkkolehden Uusin silmin -kolumnisarjan kautta. [...]

Maahanmuuttajien mielipiteet voivat avata myös supisuomalaisten silmät näkemään kotimaansa ja -maakuntansa uusin silmin.

Nuivien mielipiteet jäävät usein pimentoon, koska lehdet julkaisevat vain mokujuttuja. Pelkästään Halla-aho sai eurovaaleissa Jyväskylästä 1584 ääntä ja Keski-Suomesta 3141 ääntä. Kyllä tuolla määrällä pitäisi saada ainakin pari nuivaa kolumnistia. Jos kontaktit nuiviin ovat jääneet vähäisiksi, niin heidän ajatuksiinsa voisi tutustua Keskisuomalaisessa. Nuivien mielipiteet voisivat avata myös muiden suomalaisten silmät näkemään kotimaansa ja -maakuntansa uusin silmin.

[ilkka75]

– Kieli tuntui alussa vaikealta, mutta nyt pidän sitä mielenkiintoisena ja se on auttanut ymmärtämään muitakin kieliä.

Porttiteoria todistettu, pakkoruotsi perusteltu. Eiku hetkonen, suomeahan kaveri lukikin.

[sense]

"Laajoista tulkkipalveluista huolimatta maahanmuuttajilla on kova halu oppia suomen kieltä, mahdollistaahan se myös arkisen kanssakäymisen vaikkapa naapurien kanssa. Jopa kaupassa asioiminen voi olla vaikeaa ilman kielitaitoa, samoin harrastuksiin osallistuminen tai suomalaisten tiedotusvälineiden seuraaminen vaikeutuu – puhumattakaan siitä, että saisi omia mielipiteitään julki."

Suomen kielen taito auttaa myös työnteossa, mutta mitäpä mainitsemaan, turhaan...

"Jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko, hänen on vaikea tuoda esille muutakaan osaamistaan."

Heh heh, toi oli hyvä! Näemmä asian voi todella halutessaan nähdä juuri niin kuin itse haluaa! Oikeastihan tietysti pitää sanoa, että "Jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko, hänen on vaikea tuoda esille sitä muutakaan, mitä hän EI OSAA."

"Tämä osoittaa sen, että Suomen todellinen kansainvälistyminen on vielä kaukana tulevaisuudessa."

Toivottavasti juuri näin, koska sitä kansainvälisyttä ei monikaan halua.

"Maahanmuuttajien suomen kielen opetusta tulisi järjestää kaikille halukkaille riittävästi, sillä..."

Kaikenlaista muutakin hyödyllistä tulisi järjestää halukkaille, myös ihan suomalaisillekin, Suomessa kun ollaan. Mutta kuka maksaa?

"Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia"

Just joo, ja julkaisuluettelokin on varmasti pitkä kuin Dostojevskin romaani, mutta kun ne paperit hävis muutossa. Mulle samoja sieniä kuin toimittaja on ottanut.

[Blanc73]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia

Sieltäpä se mokuttajien super-argumetti taas vedettiin esiin, kuin kameli taikurin hatusta.

[Marius]

Tarkoittaako Ksml:n otsikko sitä, että islam jää liikaa pimentoon?

Vai keihin ihmisiin Keskisuomalainen viittaa puhuessaan "maahanmuuttajista"?

Miksi "maahanmuuttajan" ns. mielipide on tärkeä, mutta kanta-asujan mielipide ei ?

Väitän, että tavallisten suomalaisten mielipide on se, mikä useimmiten jää pimentoon.

[Archaeopteryx]

Minulla on sellainen kokemus, että maahanmuuttajilla on ääretön tarve esittää mielipiteensä julkisilla paikoilla, kuten jutun kaupassa. Vähempikin äbäläwäbälä riittäisi.
Toinen asia on, että ei vähääkään kiinnosta maahanmuuttajien mielipide. Kotimaastani tai -maakunnasta, yleensä yhtään mistään.

[Mehud]

Maahanmuuttajien esittämät vaatimukset voidaan mieltää mielipiteiksi ja siltä osin ne eivät ole pimennossa, eivätkä kestä päivänvaloa. Siksi niistä ei puhuta, mutta niitä esitetään taukoamatta joka päivä.

[Iloveallpeople]

Uusin silmin: Mikä lapselle nimeksi?

"Kayra" mä sanoin. Se on hieno naisen nimi Turkissa.

– Ei käy. Kaira on kalastus väline, mieheni sanoi.

Sitten hän sanoi "Aada."

– Ei. Kirjoitettuna käy mutta lausuttuna "agda" tarkoitta turkiksi karvan poistoa.

Me kävimme tällaisen pitkän keskustelun. Paljon nimiä ja merkityksiä. Kuinka antaa turkkilaiselle-suomalaiselle vauvalle nimi kun kaikilla nimillä on vääriä merkityksiä joko suomeksi tai turkiksi?
...

Gülsüm Ilola
Kirjoittaja on Turkista kotoisin oleva jyväskyläläinen. Uusin silmin -sarjassa KSML.fi julkaisee maahanmuuttajan kirjoittaman kolumnin joka torstai vuoden 2015 loppuun asti.

Keskisuomalainen

[Ink Visitor]

^Ranskassa tuomioistuin määräsi vanhemmat vaihtamaan vauvan nimen. Nutella- vauva on nykyään Ella...

French court stops child from being named Nutella

A French court has stopped parents from naming their baby girl Nutella after the hazelnut spread, ruling that it would make her the target of derision.

The judge ordered that the child be called Ella instead.

He said in his ruling that the name Nutella was the trade name of a spread that is commonplace in Gallic homes.

"And it is contrary to the child's interest to have a name that can only lead to teasing or disparaging thoughts," he pronounced.

     (...)

http://www.bbc.com/news/world-europe-30993608

[Lupu(kulkuri)]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia

Kamelikuskeille tms ei Suomessa paljoa työtä ole, vaikka kuinka mamu olisi kamelialan aatelia. Monella maanmuuttajalla on kotimaastaan ammatti, jota ei voi Suomessa tehdä.

Norjalaisilla oli ratkaisu tähänkin pulmaan jo 9 vuotta sitten. Toteutus vain on jäänyt ilmeisesti puolitiehen.

Turun Sanomat 6.1.2006:

Kamelinkasvatus voisi työllistää Norjaan tulleita pakolaisia, tuumivat vuonomaan paikallisviranomaiset. Norjassa selvitetään nyt mahdollisuuksia tuoda maahan Erämaan laivoja.

Yllättävältä kuulostavan idean isä on Wenche Steinseth. Hän vastaa pakolaisten asioista Etelä-Norjan Lötenissä.

- Yritämme ajatella uudella tavalla. Tässä on kyse siitä, että hyödyntäisimme pakolaisilla jo olevia taitoja, Stenseth perustelee.

Moni Lötenissä asuvista noin sadasta pakolaisesta on kotoisin Somaliasta ja Sudanista. Työn löytäminen Norjasta ei ole ollut heille helppoa.

Mongoliassa ja Tiibetissä elää kamelirotuja, jotka ehkä viihtyisivät jopa Norjan talvessa. Stenseth korostaa, että Pohjolan omat kamelit voisivat edistää myös turismia.

- Miksi norjalaisten pitäisi matkustaa Marokkoon tai Egyptiin ratsastaakseen kamelilla? Voisimme tehdä sen kotimaassakin, visionääri sanoo.

Norjalainen visonääri on kyllä ollut jossain piristeissä varmaan tuolloin kun on ehdottanut kamelien tuomista maahan sillä perusteella, että siellä asuu kamelinkasvattajia.
Voisko tota käänteisesti ajatella niin, että jos olisi suomalainen metsuri ja muuttaisi jonnekin saharan seudulle, niin sinne pitäisi kasvattaa metsä, jotta vois harjoittaa ammattiaan. Ei varmaan ottaisi ehdotus tuulta alle. 

[BeerBelly]

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaissaan alansa huippuammattilaisia mutta Suomessa uralla eteneminen on aloitettava alusta kielitaidon puuttuessa. Moni on joutunut vaihtamaan ammattia ja tyytymään aiempaa huomattavasti alhaisemman koulutustason työhön.

Ja silti tienaavat enemmän kuin kotimaassaan alansa huippuammattilaisena.