2014-12-16 Ksml: Abahassine: Ghettoutuminen suurin haaste

[Iloveallpeople]

40 vuotta Suomessa asunut Abahassine: Ghettoutuminen suurin haaste

– Tiesin, että Suomeen sopeutuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ajattelin, että lähtökohdat ovat nämä ja tästä aloitetaan, sanoo Lahcen Abahassine, neljä vuosikymmentä sitten Marokosta Suomeen muuttanut mies.

Nyt hänet tunnetaan Jyväskylässä nimellä Hassinen.

– Lähtökohtani olivat kuitenkin hyvät verrattuna niihin ihmisiin, jotka tulevat tänne kouluttamattomina pakolaisina, Hassinen lisää.

Vertailu on helppoa, sillä hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Jyväskylän maahanmuuttajapalveluissa sosiaaliohjaajana.

Hänen oma tarinansa on tavallinen: hän löysi suomalaisen naisen. Ensikatseet vaihdettiin Interrail-matkalla Barcelonassa. Ennen Suomeen muuttoa nuoripari asui pari vuotta Casablancassa. Hassisella oli jo tuolloin ranskan kielen opettajan pätevyys. Suomessa hän työskenteli ensi alkuun appiukkonsa verstaassa Kuopiossa.

– Minullahan oli täällä vaimo tukena, ja myös hänen sukunsa otti minut hyvin vastaan, hän kertaa sopeutumistaan.
...

Hän on nähnyt sekä onnellisia että vähemmän onnellisia sopeutumistarinoita. Hän onkin oikea henkilö vastaamaan kysymykseen, miten erilaisista kulttuureista tulleet parhaiten pääsevät kiinni suomalaiseen elämään.

– Riippumatta siitä, oletko vaalea, koulutettu amerikkalainen vai tummaihoinen, kouluttamaton pakolainen, kohtaat täällä saman ongelman: Suomi on hyvin monokulttuurinen yhteiskunta. Jos juttelet Pekan kanssa, kaikki menee hyvin niin kauan, kunnes mukaan tulee Matti. Sen jälkeen muualta tullut tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Hän kertoo jutelleensa aiheesta useiden länsimaihin muuttaneiden kanssa. Suomessa sulkeutuneisuus on kaikkein voimakkainta.

– On pitkä prosessi, että suomalaisen saa luottamaan itseensä. Suomalainen pitää mieluummin etäisyyttä ja odottaa, että toinen tekee aloitteen. Tulijan on siis oltava erityisen aktiivinen ja rohkea. Kielitaito on ensimmäinen avain yhteiskuntaan, tietää Hassinen.
...

Suurimpana maahanmuuton ohjauksen haasteena hän pitää juuri ghettoutumista. Se voi olla sekä alueellista että sosiaalista.

– Maahanmuuttajat eivät kohtaa valtaväestöä, vaan elävät omissa porukoissaan. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on tavattoman helppoa.
...

Hassinen korostaa, että maahanmuuttajaperheet ovat keskenään erilaisia kuten suomalaisperheetkin: toiset perheet ovat sitoutuneita kasvatukseen, pystyvät vetämään rajat ja antamaan aikaansa lapsille. Osa perheistä ei siihen kykene.

Kasvatuksen rajattomuus voi näkyä niin, että islaminuskoisesta, konservatiivisen pukukoodin perheestä tuleva teinityttö pukeutuukin liian kepeisiin, länsimaisiin hepeniin tai teinipoika esittää kovista ja huutelee hävyttömyyksiä ohikulkijoille.
...

Loput: Keskisuomalainen

[Jaska Pankkaaja]

Vertailu on helppoa, sillä hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Jyväskylän maahanmuuttajapalveluissa sosiaaliohjaajana.

Huippuosaamista ja huoltosuhteen parantamista osa XXX XXX. Jos varsinaisten suojatyöpaikat lopetettaisiin tarpeettomina olisi työttömyys% melko mielenkiintoinen.

[Micke90]

– Riippumatta siitä, oletko vaalea, koulutettu amerikkalainen vai tummaihoinen, kouluttamaton pakolainen, kohtaat täällä saman ongelman: Suomi on hyvin monokulttuurinen yhteiskunta. Jos juttelet Pekan kanssa, kaikki menee hyvin niin kauan, kunnes mukaan tulee Matti. Sen jälkeen muualta tullut tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Ai, eikö Suomi ollutkaan monikulttuurinen yhteiskunta, kuten meille on tähän saakka opetettu? 

Vertailu on helppoa, sillä hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta Jyväskylän maahanmuuttajapalveluissa sosiaaliohjaajana.

Kymmenen vuotta veronmaksajien rahoilla räätälöidyssä suojatyöpaikassa?

[koli]

– Riippumatta siitä, oletko vaalea, koulutettu amerikkalainen vai tummaihoinen, kouluttamaton pakolainen, kohtaat täällä saman ongelman: Suomi on hyvin monokulttuurinen yhteiskunta. Jos juttelet Pekan kanssa, kaikki menee hyvin niin kauan, kunnes mukaan tulee Matti. Sen jälkeen muualta tullut tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Jos se on ongelma, niin kannattaa sitten muuttaa sellaiseen maahan, jossa ei tarvitse tuntea itseänsä ulkopuoliseksi. Lähi-itä on täynnä Paskastanioita, joissa paskastanilainen voi tuntea olonsa kotoisaksi. Vai pitääkö Suomeen ottaa niin paljon paskastanilaisia, että suomalaiset ovat niitä, jotka tuntevat itsensä ulkopuoliseksi.

[Uuno Nuivanen]

Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on tavattoman helppoa.

No kai se on, kun varsinainen on tapana syöttää sänkyyn.

Ghettoutumiseen on helppo ratkaisu; ei oteta ghettoutujia.

[Golimar]

Ghettoutuminen suurin haaste

– Maahanmuuttajat eivät kohtaa valtaväestöä, vaan elävät omissa porukoissaan. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on tavattoman helppoa.

Helpoin keino estää ghettoutumista olisi olla päästämättä Suomeen näitä ghettoutujia.

[Micke90]

Ghettoutumiseen on helppo ratkaisu; ei oteta ghettoutujia.

Mut ku työvoimapula, rasismi, sisäsiittosuus jne. 

[BeerBelly]

Poislukien kanta-astujien pakkosiirrot ei tälle haasteelle (lue: ongelmalle) voida yhtään mitään. No, maahanmuuttopolitiikkaa voidaan tietysti kiristää.

[Mehud]

Ghettoutuminen ei ole suurin haaste, vaan ghettoutujat. Ghettoutumista ei ole ollut suomessa ennen maahanmuuttajia.

[guest12632]

Hän kertoo jutelleensa aiheesta useiden länsimaihin muuttaneiden kanssa. Suomessa sulkeutuneisuus on kaikkein voimakkainta.

– On pitkä prosessi, että suomalaisen saa luottamaan itseensä. Suomalainen pitää mieluummin etäisyyttä ja odottaa, että toinen tekee aloitteen.

Eräs telkkarissa näkemäni thaimaalainen tiivisti suomalaisen kansallisluonteen jotenkin näin: suomalaiset eivät halua häiritä ketään eivätkä tulla itse häirityiksi. Se oli mielestäni todella osuva kiteytys. Tällaisia me nyt vaan ollaan. Koita kestää.

Hassinen korostaa, että maahanmuuttajaperheet ovat keskenään erilaisia kuten suomalaisperheetkin: toiset perheet ovat sitoutuneita kasvatukseen, pystyvät vetämään rajat ja antamaan aikaansa lapsille. Osa perheistä ei siihen kykene.

Kasvatuksen rajattomuus voi näkyä niin, että islaminuskoisesta, konservatiivisen pukukoodin perheestä tuleva teinityttö pukeutuukin liian kepeisiin, länsimaisiin hepeniin tai teinipoika esittää kovista ja huutelee hävyttömyyksiä ohikulkijoille.

Tämä oli hyvä. Muslimivanhemmat ovat epäonnistuneet kasvatuksessa, jos tytär pukeutuu länsimaisittain. Burkaan/niqabiin/huiviin pakottaminen on merkki sitoutumisesta kasvatukseen ja rajojen vetämisestä. "Osa perheistä ei siihen kykene."

[Himatuikku]

Täytyy pitkästä aikaa heittäytyä suvikseksi ja punaryssäpatkuliksi;
Jätkähän puhuu silkkaa asiaa!
Kaveri on tullut Suomeen ranskan kielen opettajan pätevyydellä. Opettajan hommia ei ilmeisesti ollut, joten apupojan homma appiukon pajalla oli tervetullut (kaveri ilmeisesti myönsi ja ymmärsi faktat, ja oli vieläpä kiitollinen appivanhempien ym. asenteesta). Sitten jostakin sattui avautumaan paikka monikulttuurikoneistossa ja jäppinen otti sen vastaan.
Mikä tuossa on väärin?
Nyt kaveri on huolestunut maahanmuuttajien kouluttamattomuudesta ja jumiutumisesta omaan takapajuiseen kulttuuriinsa, niin kuin me kaikki.
Voiko olla parempaa nuivuuden ritaria kuin työhaluinen, ja -kykyinen mamu, jolla on ihan järkevän tuntuisia mielipiteitä asiasta?
Nyt joku luultavasti ottaa, periaatteessa ihan oikein, esille älyttömät monikulttuurivirat, enkä yritä puolustella virkojen älyttömyyttä, mutta älyttömän viran avautuminen ei ole viran vastaanottajan vika. Näkisin mielelläni vastaavissa viroissa enemmänkin nuivia mamuja, jotka voivat, ilman rasistiksi leimautumisen pelkoa sanoa, että luku- ja kirjoitustaidottomien primitiivikulttuurien edustajien massamaahanmuutosta ei seuraa mitään hyvää.
Mielestäni jokainen sosiaalipummikriminaaliterroristi, riippumatta lainkaan ihonväristä, pitäisi välittömästi lähettää viemään myllynkiviä Viroon, uimalla. Mutta, tuosta lyhennelmästä saamieni vähäisten tietojen perusteella, tämän nimenomaisen tyypin rinnastaminen aivan yksin saapuneisiin parrakkaisiin ISIS-pienokaisiin on kohtuutonta.