2009-06-02 Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia (yhdistetty)

[siviilitarkkailija]

Sais loppua jo maailma,minen tahdo jaksaa...

Ikävien uutisten ja hölmöilyn kohdalla kannattaa muistaa että ainoa vakava asia maailmassa on huumori.

[Blanc73]

Jussi Halla-aho kirjoitti liki yhdeksän vuotta sitten:

Jussin vanhoissa kirjoituksissa on munaa ja terävyyttä:

Monikulttuurisekoilun taustalla on silkka primitiivinen ksenomania. Tummaihoinen maahanmuuttaja on jotain alkukantaisen ihanaa, jota on saatava paljon ja vaikka väkisin. Jos afrikkalaisten maahantuontia voidaan vauhdittaa jollakin järjellisen kuuloisella argumentilla, sen mukavampaa.

[vade_w]

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia luodakseen kysyntää ehkäisemään deflatorista kierrettä ja pitääkseen yllä nykyistä velkakuplaa.
Uusipaavalniemi sen eduskunnassa kertoi.

[Lahti-Saloranta]

Ilman tilastokikkailua Suomessa on +500 000 työtöntä ja julkisella sektorilla on 350 000 työntekijää liikaa ja tuo kelvoton valtiovarainministerin kuvatus höpisee työvoimapulasta.

Oikeassahan Rinne on kun on huolissaan työvoimapulasta tai oikeammin demareita äänestävien työläisten määrästä. Perinteisestihän työväestö on kannattanut demareita ja kun nyt näyttää siltä että perusduunarit alkavat joukoin jättää demerit niin ainut ratkaisuhan on tuoda Suomeen lisää "työläisiä" vaikka heille ei olisikaan oikeita töitä niin tokihan he pitäisivät vaaleissa sponsorinsa puolta eli äänestäisivät demareita, Ruotsin mallin mukaan. Uhkaava työvoimapula on itseasiassa pula demareita äänestävistä työläisistä.

[niemi2]

Suomella on yllin kyllin vapautta työvoiman suhteen ja liityimme EU:n jäseneksi parantaaksemme mm. työvoiman saantia.

Työvoiman vapaa liikkuvuus takaa jo riittävät reservit jos joku kerta työvoimapulaennuste pitäisi paikkaansa.

Saatavuusharkinnan lopettamisen tarkoitus on vain dumpata palkkoja, työehtoja sekä murtaa AY-liike; SDP komppaa eikä nosta haloota.

Ruotsin kokemukset ovat huonot ja työluvat yleistyivät aloilla, joissa ei ollut edes tarvetta.

Ihmiskauppa rehottaa Ruotsissa ja Tanskassa

Ruotsi lopetti viranomaisten saatavuusharkinnan ulkomaalaisten työntekijöiden pääsystä maan työmarkkinoille vuonna 2008. Arviointi annettiin työnantajille.

Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestö LO:n tutkija Thord Ingesson kertoo, että työlupien määrä on muutoksen jälkeen lisääntynyt. Ingesson otti Ruotsin esimerkiksi pohjoismaista ihmiskauppaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

– Työluvat ovat yleistyneet etenkin siivousalalla, rakennusalalla ja muilla aloilla, joissa ei ole edes ollut tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. 66 prosenttia työluvista menee nykyisin näille aloille.

Ruotsista voi ostaa työluvan

Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.

– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.

Ingesson epäilee, että työluvan saaneet eivät ole edes pyrkineet töihin Ruotsiin, vaan maata on käytetty porttina Schengen-alueelle.

– Meille on tuotu bussikaupalla bangladeshilaisia marjanpoimintaan. Sen jälkeen he ovat hävinneet muualle Schengen-alueelle, Italiaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin.

Hyväksikäytettävät tulevat Ingessonin mukaan köyhistä maista eivätkä osaa kuin omaa kieltään. Rikolliset työnantajat ottavat heiltä yleensä passit pois.

Ingesson kertoo esimerkin filippiiniläisestä ompelijasta, joka eli vankina työnantajayrittäjän kellarissa.

– Poliisi puuttui asiaan, kun naapurit alkoivat ihmetellä.

Ulkomaalaiset työntekijät saattavat myös tehdä yhteistyötä työnantajansa kanssa.

– He voivat tehdä neljä vuotta töitä vain asuntoa ja ruokaa vastaan, koska neljän vuoden maassa asumisen jälkeen saa pysyvän työluvan ja oleskeluoikeuden.

Ihmiskauppias tavoittelee voittoa
Ingessonin mukaan Ruotsiin on perustettu yrityksiä pelkästään myymään työlupia. Muuta toimintaa niillä ei ole.

– Tiedämme ruotsalaisia juristeja, jotka vain välittävät työlupia.

Ingesson puhuu talousrikollisuudesta.

– Ihmiskauppias ei välttämättä halua olla paha. Hän haluaa vain voittoa. Tällaisen talousrikollisuuden estämiseksi tarvitaan lisää panostuksia.

Ingessonin mukaan LO tekee ongelmien poistamiseksi yhteistyötä viranomaisten kanssa ja vaihtaa tietoja.

– Liitot ovat tehneet tarkastuksia yrityksiin ja havainneet, että yhdeksällä kymmenestä ulkomaalaisesta ei ollut työehtosopimusten mukaisia työehtoja.

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmiskauppa-rehottaa-ruotsissa-ja-tanskassa-2012-11-28

edit: quote raja korjattu

[Micke90]

Ja edellä kerrotun kaltaista tilannetta Rinne-Stubelo kannattaa Suomeenkin?

[JoKaGO]

Nämä ulostulot mallia Rinne... Miten nuiva skene saisi äänestysprosentin nousemaan vaikkapa 75%:iin seuraavissa vaaleissa? Tulisi Jytkyn-jytky. Mutta jos samat 66% äänestää kuin tähän asti, niin sama mokutus ja mamutus jatkuvat, ellei jopa kiihdy.

[Ihmisapina]

Rinne on tainnut olla lausunnon antaessaan kodeiinin vaikutuksen alaisena. Kas pitäähän ministerin varautua reilusti etukäteen, jos paha yskä pääsee yllättämään.(huomatkaa analogia)

[markkuk]

Ilman tilastokikkailua Suomessa on +500 000 työtöntä ja julkisella sektorilla on 350 000 työntekijää liikaa ja tuo kelvoton valtiovarainministerin kuvatus höpisee työvoimapulasta.

Puoli miljoonaa työtöntä = totta. 350 000 työpaikkaa liikaa = pelkkää kokoomuksen kylvämää paskaa.

[Professori]

Viitannee rakkausperäiseen maahanmuuttoon? (Kun sanookin vielä: "housut kintuissa...")

[Trendkill]

Juuri näin. Työperäisen maahanmuuton sijasta voisi enneminkin puhua äänestäjäperäisestä maahanmuutosta.

SDP:n kannatus on laskenut pitkään, koska saavat vain vähän ääniä nuoremmista äänestäjäikäluokista. Muualla Euroopassa maahanmuuttajat ovat merkittävä tekijä vihervasemmiston kannatuskunnassa. Britanniassa maahanmuuttajista 80 % äänestää Labouria eli "Työväen"puoluetta. Vuonna 2007 Ranskan muslimeista 95 % äänesti sosialistien Hollandea. Ruotsissa 70 % muslimeista äänestää sosialidemokraatteja. Työttömien maahanmuuttajien mellakka-alttiit lähiöt ovat erityisen arvokkaita vihervasemmiston kannatuspohjalle.

Juuri näin. SDP:n äänestäjät alkavat olla jo suurimmalti osin toinen jalka haudassa olevia. SDP tekee kuolemaa, mikä on tietysti iloinen asia. Harmillista siinä on se, että poliittiset seuraukset tällä ovat lähinnä sitä, että SDP:n täytyy propagoida äänestysperäisen maahanmuuton puolesta, mikäli se haluaa ylipäätään säilyä vaikutusvaltaisena puolueena.

Antti Rinteen ulostulo tässä asiassa ei ollut yllätys, vaan väistämätön reaktio. Toivottavasti esim. persut ovat osanneet varautua tähän.

[timouti]

Taloussanomissa kerrotaan ikäviä totuuksia työstä ja toimeentulosta.  http://www.taloussanomat.fi/

Pienituloisen on vaikea tulla toimeen varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa entistä useampi työssäkäyvä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.
- - -
Helsingissä toimeentulotukea saavien työssäkäyvien kotitalouksien määrä on noussut. Kun vuonna 2010 niitä oli 2 800, viime vuonna niitä oli 3 300. Kaikkiaan toimeentulotukea sai viime vuonna noin 44 800 kotitaloutta.
- - -
PAMin Veirto huomauttaa, että osan kaupan säästöistä maksaa veronmaksaja erilaisina tukina.
– Kun työelämän joustot lisääntyvät, subventointi menee veronmaksajan piikkiin. Perinteisesti voisin ay-ihmisenä sanoa, että pääoma voittaa ja nauraa matkalla pankkiin, Veirto naurahtaa.

Eikös Rinnekin ollut ay-ihmisiä? Ministerinä oleminen on tainnut hämärtää verotulojen ja pääoman eron. Rahaa on, ja sitä vaan siirrellään omien tarkoitusten mukaan sopivaan suuntaan, vai miten se nyt on...

[sivullinen.]

Ja minä kun luulin työperäisen maahanmuuton tarkoittavan sitä, että henkilö saapuu Suomeen, koska hänellä on valmiina työpaikka. Rinne taitaa tarkoittaa työperäisellä maahanmuutolla jotain muuta.

Hienosti oivallettu. Nyt ei paikata pulaa; nyt luodaan reserviä tulevia "megatrendejä" varten.

Tosin ainoastaan yksi megatrendi tulee mieleen. Se on tilastojen mukaan erittäin työvoimavaltainen -- ja kukapa olisi parempi kotouttaja kuin kotoutettu. Neuvostoliitossa sanottiin sosialismin pystyvän ratkaisemaan ongelmat, joita kapitalismissa ei ole. Eurostososialismi on tässä astunut ison askeleen kohti sosialistisempaa utopiaa: Eurostososialismissa ratkaisu ongelmaan -- kotouttamisen vaatimaan työhön -- on sama kuin ongelma aiheuttaja -- kotoutettava. Se on itse riittoinen kehä -- jos vain rahoitus järjestyy. Olen kuullut vanhuksen pyrkivän itse omaksi omaishoitajakseen. Se on hauska juttu, mutta siinä on sentään tietty logiikka ja iso kasa järkeä verrattuna näiden seniilien sosialistien puheisiin.

En tosin usko Rinteen oikeasti ajattelevan mitä sanoo. Sosialisti valehtelee aina kun suu liikkuu. Äänestäjiä Rinne haluaa ja sosialistien AY-liikkeen ja puoluekoneiston kautta hallitsemaa Suomea, kuten jo useat totesivat.

[kriittinen_ajattelija]

Halpatyövoimalle on loputon kysyntä, tänne vaan kiinalaiset, intialaiset ja nigerialaiset vessoja pesemään ja taloja rakentamaan 3e/tuntipalkka - pitää muistaa että se luo talouskasvua ja vaurautta kaikille harvoille. SDP on asian ytimessä, ei ihme että ollaan samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mitäpä suomalaiselle työttömällä on väliä, työvoimapula on huutava!!

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ilman tilastokikkailua Suomessa on +500 000 työtöntä ja julkisella sektorilla on 350 000 työntekijää liikaa ja tuo kelvoton valtiovarainministerin kuvatus höpisee työvoimapulasta.

Ja lisäksi vielä vajaatyöllistettyjä jokunen satatuhatta kaveriksi. Ja kun ottaa koko ajan lisääntyvän automatiikan ja robotiikan huomioon niin saa olla aikamoinen nousukausi, jotta työpula syntyisi.

[markkuk]

Halpatyövoimalle on loputon kysyntä, tänne vaan kiinalaiset, intialaiset ja nigerialaiset vessoja pesemään ja taloja rakentamaan 3e/tuntipalkka - pitää muistaa että se luo talouskasvua ja vaurautta kaikille harvoille. SDP on asian ytimessä, ei ihme että ollaan samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mitäpä suomalaiselle työttömällä on väliä, työvoimapula on huutava!!

Täsmälleen näin. Kyllä suomessa töitä riittää vaikka kuinka. Valitettavasti maksajia on kovin vähän. Mutta jos tehtäisiin kaikki 4 euron tuntipalkalla, niin kaikki suomalaiset olisivat yhtäkkiä työllistettynä ja tarvittaisiin ulkomaita myöden lisää samalle tuntipalkalle. Tosin, kokoomus huutaisi sittenkin työvoimakustannuksista, markkinahinta työlle olisi kokoomuksen mukaan kuulemma 4 euroa kuukaudessa. En tiedä, alkaisiko demarit missä vaiheessa nikotella. Luultavasti silloin, kun äänestäjällä ei enää olisi varaa matkustaa äänestyspaikalle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

tässä olisi perussuomalaisille mahdollisuus jopa 25% kannatukseen, jos tajuaisivat avata suunsa. Tätä ihmettä valitettavasti tuskin tulemme näkemään. se että vaalien alla höpistään jotain tyhjänpäiväisiä ei riitä.

[Roope]

Konsulttiyritys: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia – vaje 400 000 henkilötyövuotta

Suomen työvoimakuilu ammottaa kohta leveänä. Maa tarvitseekin 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.

Näin arvioi tunnettu konsulttiyritys Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan ikääntymisen aiheuttama huoltosuhteen heikkeneminen on vakavampi ongelma Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. BCG muistuttaa, että vuonna 2030 jokaista 100 työntekijää kohden Suomessa on 104 huollettavaa. Siksi työperäistä maahanmuuttoa on Suomessa lisättävä "voimakkaasti", konsulttitalossa arvioidaan.

Raportin mukaan taaksepäin katsovat kilpailukykymittaukset ovat luoneet Suomen tilanteesta illuusion. Vienti on kuitenkin heikoissa kantimissa, ja jokainen Suomen pörssilistatuista suuryrityksistä on perustettu yli 20 vuotta sitten.

Tämän takia ohjelmisto- ja teknologiayritysten kasvua olisi tuettava.

Helsingin Sanomat

Kauppalehti: "Suomen lisättävä maahanmuuttoa voimakkaasti"
Uusi Suomi: Karu havainto Suomesta: 240 000 työpaikkaa katosi
Tekniikka&Talous: Tylyjä lukuja: Suomi tarvitsee 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä

Lehdistötiedote: The Nordics must transform their model in order to secure future prosperity, warns new study 20.11.2014
Raportti: Nordic Agenda - Transforming for the Next Wave of Success (pdf)

BCG:n raportin mukaan Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 510 000 uutta työntekijää, jotta nykyinen huoltosuhde voitaisiin säilyttää. Toisin kuin Helsingin Sanomien ja Kauppalehden otsikoista voisi luulla, BCG:n raportti ei suinkaan ehdota Suomen ratkaisevan huoltosuhdeongelmaa suoraviivaisesti vain työvoiman maahanmuuttoa lisäämällä. Se on raportin kymmenen kohdan listan viimeinen ehdotus, jota toteutetaan, jos muut ehdotukset eivät ole purreet.

Raportissa puhutaan hieman harhaanjohtavasti työvoiman (workforce) maahanmuutosta, kun termillä viitataan Suomessa yleensä työikäisten ja periaatteessa työkykyisten ulkomaalaisten maahanmuuttoon, mutta tekstin perusteella sillä tarkoitetaan nimenomaan työhön tulevien maahanmuuttoa, ei minkään työttömien ulkomaalaisten työvoimareservin kasvattamista. Raportin mukaan Pohjoismaihin suuntautuu huomattavasti enemmän humanitaarista ja vähemmän työperäistä maahanmuuttoa kuin vertailumaihin, ja maahanmuuttajien työttömyys on poikkeuksellisen korkeaa. Sikälikin maahanmuuton lisääminen on kaikkea muuta kuin ongelmatonta, eikä raportti ota kantaa keinoihin, joilla maahanmuuttoa pitäisi Pohjoismaissa lisätä.

Lainaan tähän lähinnä maahanmuuttoon liittyviä kohtia, mutta raportin perspektiivi ja keinovalikoima on huomattavasti maahanmuuttoa laajempi.

But the Nordics will also need to become better at competing for foreign talent than we are currently (especially since our key competitors will also need about 52 million new workers to fill their own workforce gaps). The facts show that, with the exception of Sweden, the Nordics are in the bottom half or bottom quartile among our competitors in terms of attractiveness to foreign talent. We also have a poor track record when it comes to integrating immigrants into the workforce (as evidenced by the significantly lower employment rate of immigrants). In addition, we have a higher proportion of asylum seekers in our immigration flow than our key competitors. Attracting and managing talent and successful immigration are therefore urgent tasks for all the Nordics. Luckily for us, there are a number of successful countries that can serve as benchmarks and from which we can learn—for example, Austria, Germany, Switzerland, and the United States.

As the working population shrinks relative to dependents, it will become increasingly difficult for the Nordic economies to sustain their welfare model. By our estimation, the Nordics will need an additional 2 million workers by 2030 in order to maintain their current dependency ratios. To fill this gap, we need to dramatically increase labor utilization and attract more immigrant labor. As part of this effort, it is also our challenge to integrate current immigrants into our workforce.

Attracting Talent. Attracting talent from abroad is another important lever to pull in order to ensure sufficient human capital in the economy with which to drive growth. In this regard, the Nordics have much to learn from other developed economies such as Canada and Switzerland. In a survey conducted by BCG and The Network (see our report Decoding Global Talent, October 2014), all the Nordics except Sweden are in the bottom half or bottom quartile of their key competitor group in terms of attractiveness.

This lack of attractiveness has already prevented the Nordics from securing talent, as evidenced by the low inflow of immigrant labor relative to population size. Between 2000 and 2011, annual inflows of immigrant labor averaged between 0.2 percent in Finland and 0.4 percent in Denmark and Sweden—significantly lower than the key competitor group average of 0.5 percent and that of other non-English-speaking countries such as Switzerland (1.3 percent), Austria (0.9 percent), and Germany (0.7 percent). To win the war for talent, the Nordics need to do much better than they are currently doing.

The Nordics also have not been as successful at attracting international students as some key competitors. In fact, all but Denmark are in the bottom half of the key competitor group in terms of their share of international and foreign students in tertiary education. In Denmark, which is the best performer among the Nordics in this respect, only 20 percent of those enrolled in tertiary education in 2012 were international or foreign students. (That number was 16 percent in Sweden, 11 percent in Finland, and only 9 percent in Norway.) By contrast, the ratio of international or foreign students in Switzerland and the United Kingdom was 40 percent. Not only were the Nordics outperformed by English-speaking countries such as the United Kingdom and Canada (23 percent), they were also outdone by smaller competitors that do not have English as a first language, such as Austria (36 percent) and Belgium (21 percent).

One barrier to attracting talent is the lack of top-ranked educational institutions in the Nordics relative to our key competitors. There are only five universities across the whole region that are in the global top 100 multidisciplinary universities (the University of Copenhagen, Aarhus University, Uppsala University, Lund University, and the University of Helsinki). This is not bad considering the size of our populations. However, in order to win talent from competitors, the Nordics need more institutions with strong international reputations. We acknowledge that it is unrealistic to expect universities in the Nordics to compete internationally in all fields of expertise. What is feasible, however, is to develop "centers of excellence," or knowledge clusters, in certain fields in which the Nordics are strong. Examples of such clusters include the life sciences; clinical, preclinical, and health; and engineering and technology, in which the Nordics already have a number of internationally well-recognized institutions to leverage (for example, Karolinska Institutet, KTH, and DTU).

We expect that, across all the Nordics, nearly 2 million additional workers (over and above the current projections) will be required by 2030 in order to maintain our current dependency ratios. Denmark will need approximately 430,000 more workers; Finland will need 510,000; Norway, 440,000; and Sweden, 600,000. Another way of looking at it is that the Nordics will need to increase their workforce by between 13 percent (in Sweden) and 22 percent (in Finland) above the United Nations' current forecasts by 2030. The workforce gap is an issue not just for the Nordics, but also for our key competitors; together, they will need an additional 52 million workers by 2030.

The workforce gap can be managed by increasing labor participation (for instance, by raising the retirement age), growing employment, or increasing immigration. The Nordics already have relatively long working lives and high employment compared with key competitors but would need to leverage their existing population even more in order to reduce reliance on immigration. These levers include further increasing the retirement age, promoting earlier entry into the workforce, and adjusting the financial incentives to attract more people into work. Still, even if these measures are implemented, immigration will likely be the main lever for closing the workforce gap.

Low Immigrant Inflows. As we noted above (in the discussion on "Attracting Talent"), and contrary to common belief, the Nordics have some of the lowest immigrant labor inflows relative to population size. However, looking at asylum-seeking immigration, we have some of the highest levels—asylum seekers make up between 20 percent (in Denmark) to 44 percent (in Sweden) of our annual inflows. The Nordics will need to attract more immigrant labor in order to close the workforce gap and ensure the sustainability of our immigration model.

The Nordics currently have some of the worst track records in terms of integrating immigrants into the economy. A study by the OECD has found that immigrants in the Nordics have significantly lower employment rates than those who are part of the native-born population, regardless of their skill levels. In this respect, Sweden has the worst track record of all the Nordic countries. Among immigrants with a low level of skills, the employment gap between immigrants and the native-born population ranges from 2 percentage points in Finland to 18 percentage points in Sweden. Among immigrants with a high level of skills, the gap ranges from 8 percentage points in Finland to 11 percentage points in Sweden.

In parallel to attracting more immigrants, the Nordics must significantly improve the framework conditions for businesses (in order to create job opportunities) as well as make adjustments to the welfare model. The Nordics must also invest more in helping immigrants to realize their full potential.

Funding the journey, which entails four initial steps, constitutes the first component of BCG's approach to transformations.
1.   Reduce public expenditure's share of GDP by 3 to 9 percentage points in three to five years.
2.   Get more people into the workforce.
3.   Open the labor market.
4.   Take immediate measures to help businesses overcome competitive disadvantages.

Winning in the medium term, which requires three additional steps, is the second component of BCG's transformation process.
5.   Invest more into and get the most out of talent, innovation, and digitization.
6.   Improve the framework conditions for businesses.
7.   Revitalize the public sector.

The right team, talent, organization, and culture, which necessitate three further steps, make up the third component of BCG's transformation process.
8.   Leverage the current workforce/population to higher degree.
9.   Become a magnet for international talent.
10.   Increase the workforce through immigration.

9. Become a magnet for international talent.

The Nordics must secure more than our fair share of international talent. For this to happen, a talent management strategy needs to be created. A key element of this strategy should be to become more proactive at attracting talent. For instance, we need to develop more internationally competitive educational institutions and give out targeted scholarships in order to attract international students. Once they have completed their studies, we need to actively encourage them to remain by improving immigration and work permit procedures.

In addition, we need to market ourselves more aggressively to professionals in areas in which we have a talent shortage and ensure that we can provide world-class living and working conditions to attract them to our region.

As a goal, the Nordics must strive to be in the top half of our key competitor group when it comes to attractiveness to international talent. We need to significantly increase the share of international students in our tertiary education system to top quartile levels—that is, around 35 percent compared with the current 9 to 20 percent. In addition, we need to increase the inflow of immigrant labor to at least the median level of our key competitors (that is, around 0.5 percent of our population per year) from our current low levels (0.2 percent in Finland and 0.4 percent in Denmark and Sweden).

10. Increase the workforce through immigration.

To maintain our current dependency ratios, Nordics will need to add 2 million workers to our workforce by 2030 (16 percent more workers than the current forecast workforce). Depending upon our success in meeting the goals set forth in recommendation eight, we will need to expand the workforce by increasing immigrant labor in order to achieve this target.

[Blanc73]

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

...mutta ei soskupummeja Afrikasta ja Lähi-idästä.

[Arvoton]

Abouttia kolmannes viiva puolet Eestistä Suomeen? Mä voin mennä sit sinne Eestiin. Muutamassa vuodessa täällä on kuitenkin saman verran niitä muita mamuja kuin ne 400 000 eestiläistä.

[Ari-Lee]

Tottakait tarvitsee. Saman tein 5 miljoonaa maahanmuuttajaa. Huutava työvoimapula kasvaa sitä mukaa kuin on mamutusta.

Off topiccina: Tällä hetkellä hieman vajaa 500k tekee osa-aikatyötä ja reilu 500k on kokonaan ilman työtä.

[Tabula Rasa]

Hmm, suomessa on ainakin 500 000 henkilötyövuotta työttöminä? Ilmeisesti suomalainen työtön ei ole kuin pelkkä rasite josta ei voi kouluttaa mitään hyödyllistä? Ainoastaan afrikan somalit ja romanian romanit voivat nostaa yrityksemme tästä suosta.

[-PPT-]

Itärajan takaa ja Suomenlahden eteläpuolelta olisi helpostikin tulossa tuollainen määrä maahanmuuttajia mutta jotenkin minusta tuntuu että BCG tarkoittaa ihan muuta porukkaa.

[Golimar]

^ Lisäksi julkisella sektorilla on noin 350 000 ylimääräistä "työntekijää" joista esimerkiksi Tommi Laitio on kunnostautunut maahanmuuttopolittisen lausunnon antajana.

http://www.slideshare.net/DemosHelsinki/hyvinvointi-yhteisjen-ajalla?related=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tommi_Laitio

(http://s28.postimg.org/r54e4rycd/10_miljoonaa.jpg)

[J.M]

Tavoite on kuitenkin asetettu matalammalle kuin 1,8 miljoonaa. Positiivinen alku.

Jos ihan totta puhutaan, niin mitä jos nyt hommattas meidän nykyisille 500k-700k työttömälle/tempputyöllistetylle/osa-aikaiselle kokoaikainen työ, ja ruvetaan sen jälkeen varovasti harkitsemaan maahanmuuttajien palkkaamista. Mikä h-e-l-v-e-t-t-i siinä on niin vaikeaa?

[J.M]

Tommi Laitiolle voisi sanoa, että kaipa sitä palvelurakennetta voisi vähän keventää, jos nykyisen palvelurakenteen säilyttäminen vaatii noin epäinhimillisiä keinoja.

[Kemolitor]

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä lähipäivinä, mitä asioita eri lehdet tästä raportista nostavat esille ja lukevatko toimittajat edes koko raporttia.

Roopen jo linkittämässä Uuden Suomen jutussa pääpaino on kadonneilla teollisuustyöpaikoilla, henkilötyövuosien lisäämisen tarvekin tuodaan esille:

Karu havainto Suomesta: 240 000 työpaikkaa katosi

Suomesta on hävinnyt vuoden 1980 jälkeen 240 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa. Suurista suomalaisyrityksistä 30 suurinta leikkasi vuosina 2007–2010 Suomesta yhteensä 32 000 työpaikkaa, joista 8 000 siirtyi ulkomaille.

Verrokkimaihin verrattuna Suomi on pärjännyt heikoimmin uusien menestyvien suuryritysten kehittämisessä. Yhtäkään suurista suomalaisista pörssilistatuista suuryrityksistä ei ole perustettu viimeiseen 20 vuoteen, yhtiöiden jakautumisia lukuun ottamatta.

Viennin heikkeneminen, tuottavuuden lasku, julkisen sektorin korkeat menot ja heikentyvä huoltosuhde laskevat jatkuvasti Suomen kilpailukykyä ja hidastavat bruttokansantuotteen kasvua. Nykykehityksen jatkuessa Suomessa on vuonna 2030 jokaista 100 työntekijää kohden 104 huollettavaa.

Nämä havainnot on tehnyt kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys Boston Consulting Group.

– Heikkenevä huoltosuhde yhdistettynä laskevaan tuottavuuteen ja yhteen Euroopan alhaisimmista vuotuisista työajoista ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomen on luotava 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Huoltosuhteen paikkaaminen tuottavuutta kasvattamalla ja työuria pidentämällä on välttämätöntä, muttei riittävää. Suomen onkin lisättävä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti, sanoo Suomessa tutkimushankkeesta vastannut Boston Consulting Groupin partneri Tuukka Seppä.

Uusi Suomi: Karu havainto Suomesta: 240 000 työpaikkaa katosi

Kauppalehti sitten listaakin erilaisia keinoja, joilla näitä henkilötyövuosia raportin mukaan saataisiin lisää:

Raportti jakaa tarvittavat kymmenen toimenpidealuetta kolmeen osaan: ensin muutos on rahoitettava, sitten tilanne on vakautettava ja kolmanneksi on huolehdittava kehityksen pitämisestä kestävänä.

Tarvittavat uudistukset rahoitetaan BCG:n mukaan vähentämällä julkista sektoria, lisäämällä työnteon houkuttavuutta esimerkiksi tuloveroja alentamalla, sallimalla matalapalkka-ammatit ja antamalla yrityksille työllistämistä ja investointeja edistäviä verohelpotuksia.
-----
Kestäväksi muutos muuttuu vain työuria pidentämällä, lisäämällä maahanmuuttoa ja panemalla maahanmuuttajat töihin sekä houkuttelemalla Suomeen kansainvälisiä lahjakkuuksia.
-----
BCG:n mukaan syyt löytyvät Suomen heikosta yrittämisen perinteestä, kannattavien kasvuyritysten vähäisyydestä ja pk-sektorin vähäverisyydestä. Suomi ei myöskään vedä suoria ulkomaisia sijoituksia.

Yritysten toimintaehtoja pitäisi BCG:n mukaan muuttaa radikaalisti, mutta muutoksen tiellä on isoja esteitä: Suomen iso julkinen sektori, ankara verotus, korkeat työvoimakustannukset sekä se, että julkinen sektori pikemminkin kuluttaa kuin investoi tulevaisuuteen.

Kauppalehti: "Suomen lisättävä maahanmuuttoa voimakkaasti"

[Lahti-Saloranta]

Itärajan takaa ja Suomenlahden eteläpuolelta olisi helpostikin tulossa tuollainen määrä maahanmuuttajia mutta jotenkin minusta tuntuu että BCG tarkoittaa ihan muuta porukkaa.

Ei varmaankaan tarkoita sillä "kehittyneessä maailmassa" eli länsimaisssa yleisesti on sama ongelma eli huoltosuhteen heikkeneminen. Korjauksena esitetään maahanmuuttoa mutta pari asiaa jää huomioimatta. Ensiksikin maahanmuuttajan pitäisi työllistyä nopeasti ja ihan oikeisiin ja tuottaviin töihin elikä hänen pitäisi maksaa veroja huomattavasti enemmän mitä aiheuttaa kuluja. Toisekseen hän ei saa huonontaa hoitosuhdetta eli hänellä ei saisi olla suurta lapsilaumaa ja iäkkäitä sukulaisia mukanaan tänne tullessaan. Maahanmuuttajan näkökulmasta elämä Suomessa pitäisi olla helpompaa kuin kotokulmilla.
Pelkäämpä pahoin että Suomen ongelmat eivät ratkea maahanmuuttoa voimakkaasti lisäämällä. Voipi käydä vielä niinkin että ongelmat vain pahenevat ja seurauksena on katastrofi,

[Ari-Lee]

Tavoite on kuitenkin asetettu matalammalle kuin 1,8 miljoonaa. Positiivinen alku.

Jos ihan totta puhutaan, niin mitä jos nyt hommattas meidän nykyisille 500k-700k työttömälle/tempputyöllistetylle/osa-aikaiselle kokoaikainen työ, ja ruvetaan sen jälkeen varovasti harkitsemaan maahanmuuttajien palkkaamista. Mikä h-e-l-v-e-t-t-i siinä on niin vaikeaa?

No, tietenkin se, että Suomessa irtisanotaan ja lomautetaan työntekijöitä 120 kpl päivävauhtia. Nyt mennään katsomaan mitä pohjamutien alla on ja miltä se tuntuu.

[J.M]

No, tietenkin se, että Suomessa irtisanotaan ja lomautetaan työntekijöitä 120 kpl päivävauhtia. Nyt mennään katsomaan mitä pohjamutien alla on ja miltä se tuntuu.

Tuo alleviivattu vain alleviivaa vielä vahvemmin sitä, että Suomeen ei juuri nyt tarvita yhtään muunlaisia ulkomaalaisia kuin turisteja.