Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Stenbäck: Ruotsin kieli on edelleen siltamme länteen

Pakollisesta kouluruotsista luopuminen johtaa lopulta luopumiseen ruotsista toisena kansalliskielenä, väittää ministeri Pär Stenbäck, joka palkittiin torstaina Folktingetin ansiomitalilla.
...
Stenbäck, jolla on ollut pitkä poliittinen ura muun muassa opetus- ja ulkoministerinä, kansanedustajana ja Rkp:n puheenjohtajana, huomauttaa, että ruotsin kieleen suhtautumisessa on ollut Suomessa aina kielteisten ja myönteisten aaltojen liikettä. Juuri nyt ruotsi on hänen mielestään renessanssin edessä.
– Suomessa on ymmärrettävä, että pohjoismainen suuntautuminen on välttämätöntä ottaen huomioon tapahtumat idempänä. Ruotsin kieli on edelleen siltamme länteen.

Mitä tulee ruotsin kielen asemaan Suomessa nykyään, Stenback näkee edelleen useita ongelmia. Suurin kysymys on kansalaisaloite pakollisesta kouluruotsista, jota käsitellään parhaillaan eduskunnassa.

Stenbäck sanoo, että vaikka hän periaatteessa kannattaa vapaaehtoisuutta, on vapaaehtoisesta kouluruotsista maksettava hinta se, että 10-15 vuoden tähtäimellä se johtaa luopumiseen ruotsista toisena kansalliskielenä.

– Loogisesti tarkasteltuna niin tapahtuu, koska kaksikielisten virkamiesten palvelut lakkaavat, eikä enää tarjota palvelua ruotsiksi verojärjestelmässä ja oikeusistuimissa.  (käännös)

Hbl: Stenbäck: Svenskan är fortsättningsvis vår brygga västerut 6.11.2014

Ruotsin kieli on suomalaisten silta länteen? Pakkoruotsista luopuminen johtaa ruotsinkielisten palvelujen lopettamiseen? Joko Stenbäck on yhtäkkiä dementoitunut tai sitten hän haluaa pelotella suomenruotsalaisia parhaan kykynsä mukaan. Stenbäck on ainakin ennen ymmärtänyt varsin hyvin, että ruotsinkieliset palvelut eivät ole pakkoruotsin varassa. Eivät ole koskaan olleet. Siinä Stenbäck on oikeassa, että ennen pitkää Suomen virallinen kaksikielisyys ja sillä perustellut käytännöt tulevat tiukemman tarkastelun alaisiksi, mutta niin tapahtuu väistämättä joka tapauksessa maahanmuuton lisääntyessä.

[vihapuhegeneraattori]

Ruotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.

- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.

Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus.  (käännös)

Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet 6.11.2014

Viitaten korostettuun[/b] osaan: Haglund siis tuntuu sanovan että ei saa uskoa järkiargumentteja koska niiden taustalla on paha asia.

Miksei samantien työnnä sanan "pakkoruotsi" kuullessaan sormia korviin ja hoe "There is no language but the Swedish language, and RKP is it's profet" (englantia käytetty simuloimaan ruotsinkieltä uskonnolliseen vakaumukseeni vedoten).

[Jääpää]

Rasistista leimaamista huumorin varjolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179440-rasistista-leimaamista-huumorin-varjolla

Niin asiaa taas kuin olla voi. Onko Otavan hupailusta ilmoitettu jo Vähemmistövaltuutetulle?
Luulisi Eva Rohkean puuttuvan jämerin ottein tuollaiseen rasistiseen stereotypiointiin.
Pärre ja Calle taas todistavat eräät asiat RKP:sta todeksi, mutta eihän ne mitään luuloja olleet alunperinkään..

[ArtturiE]

Ironisesti ajatellen; Suomessa saa kertoa rasistisen vitsin sitten, kun vitsin kohderyhmä on enemmistönä Suomessa.  Huumori voi olla kuolemanvakava laji.  Tuossa enemmistötilanteessa se oli sitä ihan konkreettisesti, suorastaan päätöntä huumoria.

[Roope]

...
De nordiska länderna kommer dag för dag närmare varandra. Finland har så mycket att vinna på att vara en del av den nordiska familjen. Med grundläggande kunskaper i svenska kan finländska ungdomar se sig om efter arbete i hela norden. Senaste vecka föreslog Ungdomens nordiska råd att man skapar ett gemensamt nordiska ansökningssystem till högskolor. Genom Finlands tvåspråkighet kan vi också locka ungdomar från de övriga nordiska länderna till Finland. För många finskspråkiga har skolans svenskundervisning skapat de förutsättningar som behövs för att ta sig fram i studielivet, i utövandet av hobbyn och i arbetslivet i norden.  Självfallet är det också en stor fördel för alla unga i Finland som söker sig ut i arbetslivet här hemma att kunna både finska och svenska. Det här är några orsaker till att Folktinget stöder en fortsatt obligatorisk undervisning i svenska och motsätter sig medborgarinitiativet om att avskaffa den obligatoriska svenskundervisningen, som behandlas i riksdagen just nu.

Invandrarnas andel av befolkningen i Finland förväntas öka starkt i framtiden. Folktinget har därför startat ett Forum som arbetar för att förbättra integrationen av invandrare i de finlandssvenska nätverken. Det är fel att statliga myndigheter och kommuner förvägrat invandrare i södra Finland integrationskurser på svenska och att myndigheterna medvetet styr invandrarbarn till den finskspråkiga skolan.
...

Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrinin puhe ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa 6.11.2014

...
Det svenska i vårt land gör nya landvinningar. Kulturen blomstrar, nya svenska rum öppnas och planeras, den svenska skolan och språkbadet lockar många finskspråkiga, frivilligarbetet och medborgarsamhället engagerar och skapar välmående. Vi har också en pinfärsk nationalspråksstrategi i vår verktygsback. Ja, det finns mycket positivt som kan lyftas upp en sådan här dag. Men det finns nog ett korsdrag där de varma sunnanvindar varvas med en viss snålblåst kring svenskan.
...
Det rådande politiska klimatet har också gett det antisvenska möjligheten att på allvar lyfta på huvudet. Medborgarinitiativet mot svenskan i skolorna är det mest framträdande exemplet på att motsättningarnas tid inte är förbi och att det är för tidigt att luta sig tillbaka, sjunga modersmålets sång och äta Runbergstårtor.
...
På den första Svenska Dagen festen på Senatstorget år 1908 deltog hela 10 000 personer. Redan då behövdes ett engagemang för svenskan i vårt land. Under språkstriderna på 30-talet blev väggar nerklottrade, människor med svenska dagen märken attackerades, slagsmål var vardagsmat och kravallpolis måste sättas in i protesterna mot det svenska. Mina vänner, det är bara 80-år sedan allt det här hände. Den historiska återkopplingen ska på intet sätt ringaktas, speciellt inte i en tid då tendenser till historielöshet syns på olika fronter. Historien blir aldrig passé. Historien är alltid en del av det som är idag. Lyckligtvis är dagens motsättningar inte att jämföra med trettiotalet och redan det visar att vi har mycket vi kan glädjas åt.
...
Utanförskapet skapar grogrund för social oro. Tendensen att skapa fiender och utsätta vissa befolkningsgrupper för förtal och hot har dessvärre ökat de senaste åren. De populistiska krafterna med sina kraftigt förenklade budskap, där helheten offras till förmån för omständigheter som görs till huvudsaker, vinner allt mera terräng. I svåra tider tenderar de enkla lösningarna bli populära. Jag vill att den finlandssvenska gemenskapen ska bygga på samhörighet och viljan att välkomna också nya i den gemenskapen. Det svenska i Finland skall vara inkluderande.

Kännetecknande för vår tid är medborgarinitiativet om att slopa skolsvenskan som just nu behandlas i riksdagen. Bakom initiativet ligger föreningen Fritt språkval, Finskhetsförbundet samt två större riksdagspartiers ungdomsorganisationer. Formellt handlar upphovsmännens agenda om frivillighet och om att avskaffa kravet på kunskaper i svenska. Bästa vänner, vi ska inte låta oss luras av detta. Finskhetsförbundet skyltar helt öppet på sin hemsida med att organisationens målsättning är göra Finland enspråkigt finskt. Argumentationen som upphovsmakarna använder sig av då det propagerar för sitt initiativ är att allt fler vill lära sig en ännu bättre svenska om man gör den frivillig. Resultaten av dylika försök har vi sett tidigare då studentsvenskan blev frivillig. Det ledde till att andelen som skriver svenska nästan halverats. Samtidigt har andelen som skriver exempelvis franska eller tyska minskat än mer dramatiskt. I dagens värld borde vi lära oss fler språk – inte färre. Det finns inget motsattsförhållande mellan språken och vi vet att språk stöder varandra och att svenska stöder inlärningen av många andra europeiska språk. Språk är nyckeln till världen, till andra kulturer, till tillväxt och företagsamhet.

Medborgarinitiativet och dess bakgrundskrafter har en agenda. En agenda som är antisvensk. En agenda som tvingar oss att berättiga och motivera finlandssvenskan existens. Det här är inte ett speciellt sympatiskt uppdrag alla gånger - men i högsta grad ett uppdrag som alla vi som står för nationens två nationalspråk ta på allvar.
...

Puolustusministeri Carl Haglundin juhlapuhe ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2014

[Olli Immonen]

Kävimme eilen eduskunnassa keskustelun kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.

Ohessa videon muodossa eilen eduskunnassa käyttämäni ensimmäinen puheenvuoro tässä asiakohdassa:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41269851&p=5177300&t=2

Puheessani tyrmäsin ko. esityksen, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla. Esitin, että maassamme tulisi nyt pikemminkin pyrkiä vähentämää kaksikielisten kuntien määrää. Myöhemmin pitämissäni puheissa ilmaisin myös tukeni ajatukselle siitä, että kuntien kaksikielisyyttä korvattaisiin tulkkipalveluilla. Mielestäni parempi, kustannustehokkaampi ja inhimillisempi ratkaisu olisi tarjota suomea osaamattomille ruotsinkielisille tulkkipalveluja samoin kuin maahanmuuttajille nykyisin tarjotaan. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa turvata ruotsinkielisten palvelut kuin se, että pidämme koko Suomen keinotekoisesti kaksikielisenä. Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

edit. Kirjoitin aiheesta myös blogiini: http://olliimmonen.net/blogi/kaksikielisyyden-voisi-korvata-tulkkipalveluilla/

[Sour-One]

Kävimme eilen eduskunnassa keskustelun kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.

Ohessa videon muodossa eilen eduskunnassa käyttämäni ensimmäinen puheenvuoro tässä asiakohdassa:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41269851&p=5177300&t=2

Puheessani tyrmäsin ko. esityksen, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla. Esitin, että maassamme tulisi nyt pikemminkin pyrkiä vähentämää kaksikielisten kuntien määrää. Myöhemmin pitämissäni puheissa ilmaisin myös tukeni ajatukselle siitä, että kuntien kaksikielisyyttä korvattaisiin tulkkipalveluilla. Mielestäni parempi, kustannustehokkaampi ja inhimillisempi ratkaisu olisi tarjota suomea osaamattomille ruotsinkielisille tulkkipalveluja samoin kuin maahanmuuttajille nykyisin tarjotaan. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa turvata ruotsinkielisten palvelut kuin se, että pidämme koko Suomen keinotekoisesti kaksikielisenä. Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.

Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?

[Roope]

Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla.

Näinhän on jo tapahtumassa. Närpiö aikoo tasapainottaa taloutensa muuttamalla statuksensa kaksikieliseksi kunnaksi. Näin se saisi lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaksikielisyyden aiheuttamat vuosikulut ovat vain 100 000 euroa. Suomenkielisten palvelut eivät miljoonatuesta huolimatta muutu Närpiön kaksikielistymisessä, vaan esimerkiksi suomenkieliset lapset aiotaan kuskata vastaisuudessakin naapurikuntien suomenkielisiin kouluihin. Myös 5 000 hengen ruotsinkielinen Luoto nettoaisi muodollisen kaksikielisyyden myötä noin miljoona euroa vuodessa.

[ArtturiE]

Ruotsinkieliset ovat huomanneet taikaseinän olemassaolon?

[valkovuokko]

Kiitos, Olli Immonen, hyvistä puheenvuoroista eilisessä täysistunnossa

[Olli Immonen]

Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?

Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.

[Sibis]

Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?

Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.

On tämä vaan yhtä helvettiä!

Yli puolet kansasta on valinnaisuuden kannalla.

[Faidros.]

Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?

Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.

On tämä vaan yhtä helvettiä!

Yli puolet kansasta on valinnaisuuden kannalla.

Ja myöskin yli puolet päähallituspuolueesta!

[Roope2]

No nyt tuli niin löysää tekstiä madame Gestriniltä ilmeisesti juhlahumussa, että ihmetellään hiukan:


Pohjoismaat lähentyvät päivä päivältä toisiaan. Suomella on niin paljon voitetavana olemalla osa pohjoismaista perhettä. Perusruotsin omaava suomalainen nuori voi etsiä työtä kaikkialta pohjoismaista.

Voi madame hyvä ! 1950- ja 1960-luvilla,  kun suomalaiset ottivat ensimmäisiä kansainvälisiä askeleitaan, kohteina olivat pohjoismaat. Nyt euroopan lisäksi muut maanosat kiinnostavat ja tarjoavat suomalaisille enemmän mahdollsuuksia. Maailmaa löytyy pohjolan ulkopuoleltakin. Pohjoismaista hyötyvät ainoastaan mustalaiset ja maahanmuuttajat, jotka kuittaavat useamman maan sossuista tupla- tai triplafyrkat.


Viime viikolla nuorison pohjoimainen neuvosto ehdotti, että pohjoismaisille korkeakouluille luotaisiin yhtenäinen sisäänpääsysysteemi.  Suomen kaksikielisyydellä voitaisiin houkutella opiskelijoita muista  pohjoismaista Suomeen.


Madame hyvä, tarkotatko siis, että jokaisen suomalaisen korkeakoulun opettajan ja assistentin tulisi omata opettamiseen vaadittava ruotsinkielentaito, jos mahdollisesti  joku pohjoismainen opiskelija innostuisi ko. yliopiston ko.  kurssista. Vaikka olet menneisyydessä ollut eduskunnan sivistyvaliokunnan varajäsen, et ehkä olet seurannut nykykorkeakoulumaailmaa. Nykyään Suomessa tarjotaan eri korkeakouluissa ja yliopistoissa runsaasti englanninkielisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja. Sellaiseen osallistuminen voisi olla muualta pohjoismaista tulevalle opiskelijalle enemmän hyödyksi, kuin ruotsinkielinen kurssi.


Monille suomenkielisille koulun ruotsintunnit ovat mahdollistaneet opiskelun, harrastuksen tai työn pohjoismaissa. Ja tottakai kaikille nuorile työelämässä on etu osata suomea ja ruotsia. Tässä muutama syy, miksi Folktinget kannattaa pakkoruotsia ja vastustaa eduskunnassa käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta.

Madame hyvä! Miksi tyytyä lähes kotikonnuille ja kieleltään pieniin ympyröihin. Suuret kansainväliset kielet avaavaat tuhansia työpaikkaovia enemmän, tarjoavat laajempaa ja parempaa tietoa niin harrastuksen kuin tieteenkin aloilta.   


Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Folktinget (siis tämä yhteisö, jolle ei edes sen omilta sivuilta löydy suomenkielistä käännöstä) on perustanut foorumin, jonka tarkoituksena on integroida maahanmuuttajat suomenruotsalaiseen yhteisöön. On väärin, että valtion viranomaiset ja kunnat etelä-Suomessa eivät järjestä ruotsinkielisiä kotoutuskursseja ja lisäksi ohjaavat maahanmuuttajalapset suomalaisiin kouluihin.

Madame hyvä ! Minkälaiset työnsaantimahdollisuudet luulet pelkästään ruotsia ja jotain eksoottista kieltä osaavan maahanmuuttajan omaavan Suomessa ? Toki jokainen ruotsia äidinkielenään puhuva nuppi on teille ruotsinkielisille äärettömän tärkeä tilastoissa, muuta voisitte suoda maahaanmuuttajalle mahdollisuuden myös muunlaiseen tulevaisuuteen, kuin tomaatinpoimijana Närpiössä.

[Roope]

No nyt tuli niin löysää tekstiä madame Gestriniltä ilmeisesti juhlahumussa, että ihmetellään hiukan:

Pohjoismaat lähentyvät päivä päivältä toisiaan. Suomella on niin paljon voitetavana olemalla osa pohjoismaista perhettä. Perusruotsin omaava suomalainen nuori voi etsiä työtä kaikkialta pohjoismaista.

Voi etsiä, mutta etsii turhaan. Pär Stenbäck (rkp) kirjoitti aiheesta pari viikkoa sitten Höblän kolumnissa, ettei suomenkielisillä työttömillä ole asiaa muissa Pohjoismaissa avoinna oleviin palvelualan ammatteihin, koska kielitaitovaatimukset ovat nousseet sitten 70-luvun teollisuustöiden, joissa pärjäsi alkeellisemmallakin kielitaidolla. Toisaalta Stenbäckin mukaan maahanmuuttajat ovat miehittäneet Ruotsissa matalapalkkahommat, mikä on johtanut korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja 100 000 ruotsalaisnuoren maastamuuttoon.

[op]

Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.

Ja tämä suomentaidoton 1 % sijainnee maantieteellisesti 90-95 prosenttisesti eräällä yksikielisellä autonomisella saaristoalueella.

[Roope]

Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.

Anna-Maja Henriksson ‏@anna_maja 23h23 hours ago

Svenska dagen till ära har jag just fått försvara "Lex Närpes" och svenskan i riksdagen i närmare två timmar under Sannfinländsk attack.

Twitter

Kahden miljoonan euron lahjoitus Närpiölle ei ollut mikään ministeriön laskuvirhe, vaan Rkp:n siltarumpupolitiikkaa. Eduskunnassa oikeusministeri Henriksson tosin väitti näön vuoksi miljoonatuen johtuvan ruotsinkielisten kalliimmasta koulumateriaalista. Tukitoimista huolimatta kaksikielisyys on Henrikssonin mukaan "rikkaus", josta "me hyödymme", ja joka "ei ole keneltäkään pois".

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:

Arvoisa puhemies, värderade talman! En riktigt lämplig diskussion så här på Svenska dagen.

Tähän päivään sopiva keskustelu, kun vietetään ruotsalaisuuden päivää. Itse olen hyvin ylpeä siitä, että olen suomalainen. Itse olen hyvin ylpeä siitä, että meillä on maa, jossa on kaksi virallista kieltä. Me olemme yksi kansa, jolla on kaksi virallista kieltä. Kunnioittakaamme sitä. Sen perusteella ja sen johdosta meillä on myös yksikielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

Meillä on kuntia, joissa asuu enimmäkseen suomenkielisiä asukkaita, meillä on kuntia, joissa asuu sekä suomen- että ruotsinkielisiä ja meillä on muutama kunta, joka tällä hetkellä on yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Niitä on kolme Suomessa täällä mannermaalla, ja niitä on 16 Ahvenanmaalla, mutta se on eri asia.

Joka tapauksessa nyt puhutaan siis kielilain 5 §:n muuttamisesta ja kunnista, joille aikaisemmin on maksettu muun muassa ruotsinkielisistä lapsista, jotka ovat 6-15 vuotta. Näille kunnille on maksettu lisä sen takia, että muun muassa ruotsinkielinen koulumateriaali, koulukirjat ja niin edelleen, ovat valitettavasti jonkin verran kalliimpia kuin suomenkielinen kirjallisuus, ja se johtuu siitä, että ruotsinkielisiä on tässä maassa kuitenkin paljon vähemmän kuin suomenkielisiä, ja sen takia nämä kirjat ja se materiaali ovat kalliimpia.

Nyt nämä kunnat, ellei tätä muutosta nyt tehtäisi, olisivat tässä kokonaisuudistuksessa suuria häviäjiä. Nyt annetaan näille, tavallaan yksikielisille ruotsinkielisille kunnille mahdollisuus itse valita, haluavatko ne tulla kaksikielisiksi vai eivät. Tässä vaiheessa on tiedossa, että yksi kunta on näin ilmoittanut haluavansa. Se on Närpiö, Närpes, ja Närpiön valtuusto on tehnyt päätöksen, että jos tämmöinen mahdollisuus suodaan, niin he ovat valmiita muuttumaan kaksikieliseksi kunnaksi.

Sanottakoon myös se, että Närpiössä elää noin 6 prosenttia suomenkielisiä - se on varmasti heidän etunsa myös. Närpiöläiset suomenkieliset ovat jo saaneet palvelunsa myös suomeksi, mutta Närpiön kunta on saanut myös sitä kielilisää siitä, että heillä on ollut niin paljon ruotsinkielisiä oppilaita, joille muun muassa tämä koulumateriaali maksaa enemmän. Tästä on nyt tässä muutoksessa kysymys eikä mistään muusta.

Elikkä kaikilta kunnilta leikataan, myös kaksikielisiltä kunnilta. Tässä uudistuksessa ei tule tapahtumaan niin, että otettaisiin vain joiltakin ja annettaisiin toisille, vaan me olemme käyneet myös ministeri Virkkusen ja Risikon ja muitten ministereitten kanssa näitä keskusteluja aikaisemmin hallituksen sisällä, kun teimme esityksen valtionosuusjärjestelmästä. Silloin huomattiin, että jos tätä muutosta ei tehdä, niin se on kohtuutonta näitä kuntia kohtaan. Sen takia tämä muutosesitys on täällä tänään.

Nyt tässä tuli paljon sellaisia kysymyksiä, jotka oikeastaan kuuluvat opetusministerille, ja opetusministeri Krista Kiuru on se, joka vastaa muun muassa koulutuksesta ja yliopistoasioista jne. Sanoisin vain näin, että meidän perustuslakimmehan lähtee siitä, että me olemme kaikki yhdenvertaisia. En pidä siitä, että tässä puhutaan yhden väestöryhmän etuoikeuksista. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että kun edustaja Ruohonen-Lerner käy lääkärillä, hän varmasti haluaa puhua suomea. Kun minä käyn lääkärin luona, haluan mielelläni puhua ruotsia, koska se on minulle luontevaa. Kysymys on siitä, että yritetään tässä maassa taata meille jokaiselle palvelut omalla äidinkielellä. Meillä on kaksi kansalliskieltä, ja siitä on kyse.

Se on myös rikkaus, se on erittäin iso rikkaus, kun liikutaan Pohjoismaissa. En ole itse ollut koskaan semmoisessa ministerineuvoston kokouksessa, missä en olisi käyttänyt ruotsin kieltä, päinvastoin: kaksi viikkoa sitten kävin Islannissa, ja meillä oli keskustelut kaikkien ministereitten kanssa ruotsiksi. Islannista tulkattiin sitten ruotsiksi, koska Islannin ministeri ei osannut skandinaavia niin hyvin, mutta siinä oli tulkki, joka käänsi sitten sen ruotsiksi. Koko kokous mentiin ruotsin kielellä tai Skandinavian kielillä.

Tämä on myös kaikille Suomen nuorille erittäin suuri mahdollisuus. Mitä enemmän kieliä osaa, sitä parempi se on yksilölle, sitä parempi se on myös Suomelle kansana. Mitä paremmin me osaamme asiakkaitten kanssa puhua heidän kielellään, sitä paremmin me myös pärjäämme. Minä olen taas ollut sellaisissa yhteyksissä, joissa hyvin usein keskustellaan ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa ruotsiksi eikä englanniksi.

Sitten on hyvä muistaa, että se, että osaa tai lukee yhtä kieltä, ei sulje muita kieliä pois. Haluan myös muistuttaa siitä, että muun muassa marsalkka Mannerheim puhui kahtatoista eri kieltä. Hän on oiva esimerkki siitä, että kieliä kyllä pystytään oppimaan, jos vain on sitä innostusta ja asenne on oikea.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. - Kiitos.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista. Kielilaki lähtee siitä, että jos kunnassa vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta, niin sen on oltava kaksikielinen. (Ari Jalonen: Miksi?) Tähän ei ole ajateltu tehdä mitään muutosta, eikä tässä halutakaan antaa valtuustoille sitä mahdollisuutta, että päättäisivät ykskaks olla yksikielisiä, koska se kaventaisi kuntalaisten oikeuksia. Se on paljon vaikeampaa mennä takaisin kuin se, että päätät, että yksikielisestä tulee kaksikielinen. Jos tekisit näin, niin samalla ottaisit suuren riskin, että sinä kavennat myös niitten kuntalaisten oikeuksia, jotka ovat vähemmistön asemassa, ja sitä hallitus ei halua tehdä, joten tässä ei ole nyt kysymys siitä. Minä ymmärrän, että perussuomalaiset ajavat tällaista linjaa, mutta se ei ole hallituksen linja.

Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, että mitä se meille antaa. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne. Toivoisin, että voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän kaksikielisyyttämme enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on kaksi kieltä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mäkipäälle tästä viimeisestä kysymyksestä, joka on todella sellainen, joka liittyy tähän aiheeseen, mistä nyt keskustellaan. (Pertti Virtanen: Muuhan ei liity!)

Tilannehan on se, että - niin kuin sanoin tässä keskustelussa ennen kuin tulitte tänne saliin - meillä on tänä päivänä kolme yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa Suomessa, jotka nyt tämän valtionosuusuudistuksen myötä tulevat menettämään aika paljon rahaa, koska aikaisemmin he ovat saaneet lisäosan siitä, että heillä on ollut ruotsinkielisiä oppilaita, ruotsinkielisiä lapsia, 6-15-vuotiaita muun muassa. Eli käytännössä nyt yksi näistä kunnista on osoittanut halukkuutensa tulla kaksikieliseksi. Siinä kunnassa, nyt on kyse Närpiön kunnasta, suomenkielisten tilanne tavallaan tulee kohenemaan, ja siihen kuntaan, jos valtuusto saa tahtonsa läpi, tulevat sitten kaksikieliset kyltit ynnä muut. Siellä on palvelut jo hoidettu tänä päivänä suomenkielisille lapsille ja niin edelleen ihan niin kuin pitääkin. Mutta se antaa tietenkin sen lisäarvon ja tässä tapauksessa juuri suomenkielisille, jotka ovat Närpiössä vähemmistössä, heitä on siellä noin 6 prosenttia. Elikkä tässä keskustelussa pitää muistaa se, että meillä on Suomessa myös kuntia, joissa suomenkieliset ovat vähemmistössä, ja meillä on kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistössä. Meidän lainsäädäntö tähtää siihen, että meillä on oikeudenmukainen järjestelmä, jossa jokaista kuntalaista kohdellaan tasa-arvoisesti ja samalla tavalla. Tämä lakiesitys, joka nyt on tässä pöydällä, liittyy juuri tähän ja tähän valtionosuusuudistukseen.

Minun täytyy kyllä sanoa edustaja Ruohonen-Lernerille, että pidän sitä erittäin valitettavana, että tässä keskustelussa nostetaan esimerkiksi vähemmistövaltuutetun nimitystä esille. Eva Biaudet on hyvin pätevä vähemmistövaltuutettu, ja en ole kuullut, että kukaan olisi valittanut hänen kelpoisuudestaan. On todella harmillista, että tämmöisiä argumentteja käytetään täällä, että suurin piirtein RKP:n puoluekirjalla pääsee johonkin tehtävään. Eihän se näin ole. Se on niin, että siihen tehtävään pääsee sen takia, että on pätevä.

Arvoisa puhemies! Tässä oli paljon kysymyksiä, jotka menevät opetusministerin tontille. Teille tulee toinen mahdollisuus keskustella niistä varmasti silloin, kun tässä salissa keskustellaan kansalaisaloitteesta koskien ruotsin kielen opetusta kouluissa. Silloin voitte esittää ne kysymykset opetusministerille.

Itse olen kovin iloinen siitä, että olen lapsesta asti saanut elää kaksikielisessä ympäristössä ja tänäkin päivänä - mieheni on suomenkielinen - meidän kotona puhutaan molempia kieliä, ja se on rikkaus. Se on lapsille rikkaus, ja se on myös yhteiskunnalle, meille kaikille rikkaus, että me osaamme monta kieltä. Siinä mielessä toivoisin, että edelleen voitaisiin päästä semmoiseen asennemuutokseen tässä meidän hyvässä maassa, että me näkisimme toisemme niin kuin me olemme, että me kohtelemme toisiamme kunnioitettavalla tavalla ja että myös tällaisissa keskusteluissa osaamme pysyä sitten asiassa. Keskustella pitää saada ja argumentoida pitää saada, mutta meidän pitää myös muistaa se, että me olemme yksi kansa, jolla on kaksi kieltä, ja se ei ole mikään huono asia, se on hyvä asia.

Sekoilee ja selittää kuin Astrid Thors maahanmuuttoministerinä, mutta mitäs puheista, kun tärkeintä on lopputulos. Laki menee läpi, ja miljoonat eurot ohjataan Rkp:n kannatusalueille.

[Jaska]

Christina Gestrinova: "Pakkovenäjä on rikkaus"
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179509-christina-gestrinova-pakkovenaja-on-rikkaus

Peilaan opettavaisuuden nimissä, kuinka järkeviltä pakon puolustajien kommentit kuulostavat, jos kieleksi vaihdetaan ruotsin tilalle venäjä...

[Roope]

Vapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan

Suomalaista peruskoulua ihaillaan ympäri maailmaa. Peruskouluun siirryttiin, jotta kaikki saisivat tasa-arvoista opetusta sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Kaikki saivat ja saavat edelleen saman yleissivistyksen, yhtäläiset työkalut hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. On huolestuttavaa, että Perussuomalaiset ja Kokoomuksen nuorisoliitto haluavat repiä järjestelmän ja palata luokkayhteiskuntaan.

Marraskuussa eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee kansalaisaloitetta, joka tekisi ruotsista vapaaehtoista suomenkielisissä kouluissa. Aloite korostaa uusien kielien oppimisen tärkeyttä, etenkin maailmankielien. Samanaikaisesti aloitteessa sanotaan, että pakollinen ruotsi ja yksilöiden rajallinen oppimiskyky johtavat huonoon vieraiden kielien taitoon ja heikentävät yksilöiden oikeutta valita lukemansa kielet.

Pakollisen ruotsin opetus on ollut pitkään tulilinjalla. Vastustajat uskovat, että ruotsin vapaaehtoisuus loisi automaattisesti sujuvan kielitaidon toisella kielellä. Ruotsin vapaaehtoistaminen ei vapauta resursseja koulun muuhun kielitarjontaan. Erityisesti pienissä kunnissa ei ole resursseja palkata useita kielenopettajia. Jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi, johtaisi se epäilemättä oppilaiden kielitaidon yleiseen heikentymiseen.

Oppilaat olisivat alueellisesti epätasa-arvoisessa asemassa, jos ruotsista tulee vapaaehtoista. Opetustarjonta määriteltäisiin kotikunnan mukaan. Myös lasten sosioekonominen asema saisi suuremman merkityksen, jos useammasta aineesta tulisi peruskoulussa vapaaehtoisia. On hyvin todennäköistä, että korkeakoulutetut vanhemmat kannustaisivat lapsiaan tällaisessa tilanteessa lukemaan vapaaehtoista ruotsia.

Tilastojen mukaan korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat useammin korkeakouluihin, kohtaavat vähemmän työttömyyttä ja ovat terveempiä. Kielitaitoisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet liikkua ja työllistyä. Ruotsintaitoiset voivat työskennellä Suomessa mutta myös koko Pohjolassa. Jos ruotsin opetuksesta tehdään vapaaehtoista, levenee yhteiskunnan eri sosioekonomisten ryhmien välinen ero.

Tutkimusten mukaan jokaisen kielen opetus tukee ja kannustaa nuoria opiskelemaan muita kieliä. Kun ylioppilaskokeen pakollisesta ruotsista tehtiin vapaaehtoinen, väheni myös mielenkiinto kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa muita kieliä, kuten saksaa ja ranskaa. Ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista heikentää kansalaisten kielitaitoa. Globaalissa maailmassa kyky kommunikoida eri kielillä on kullanarvoinen.

Anette Karlsson,
Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja – SONK rf  (käännös)

Hbl: Frivillig svenska leder åter till klassamhället 8.11.2014

[foobar]

Jotenkin tuostakin kirjoituksesta unohtui se fakta, että pakollisen ruotsinopetuksen lakiin päätyminen johtui ainoastaan siitä, että RKP uhkasi Koiviston I hallituksen (1968-1970) pystyssä pysymistä, ja Keskusta suostui lehmänkauppaan pitääkseen vallan. Koko episodi on pikemminkin esimerkki politiikan alhaisuudesta kuin suomalaisen yhteiskunnan jaloudesta.

RKP:n huolehtivaisuus kansan luokkayhteiskuntaistumisesta on toki hellyyttävää. Siinä on vain yksi pieni ongelma: ihmisiä jotka ajavat vihollistensa etuja ei ole oikeasti olemassa. Jokainen joka siltä näyttää on oikeasti omalla asiallaan, muttei ole riittävän rehellinen sitä myöntääkseen.

[Roope]

Jotenkin tuostakin kirjoituksesta unohtui se fakta, että...

Jotenkin siitä unohtui kaikki faktat. Tartun vain pariin kohtaan:

Ruotsin vapaaehtoistaminen ei vapauta resursseja koulun muuhun kielitarjontaan. Erityisesti pienissä kunnissa ei ole resursseja palkata useita kielenopettajia.

Resurssit vapautuvat sinne, mihin ne suunnataan. Tuntuisi luontevalta vahvistaa pakkoruotsista vapautuvilla resursseilla muiden kielten opetusta. Sitä tuskin vastustavat muut kuin Rkp.

Kumma kyllä ruotsin kielen opetukseen löytyy resurssipulasta huolimatta aina vain lisää varoja. Pakollisen ruotsinopetuksen aikaistaminen alakoulun kuudennelle luokalle vaatii monissa kunnissa lisää rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, samoin myöhemmin voimaan tulevat muutokset, jotka edellyttävät kaikkien Suomen kuntien tarjoavan ruotsia valinnaisena kielenä jo aiemmin alakoulussa. Stubbin uusi hallitus löysi myös ruotsinkielisiin kielikylpyihin miljoonia euroja ihan vain sormia napsauttamalla. Mistähän ne rahat ja resurssit ovat ensimmäisenä pois, ellei juuri muiden kielten opetuksesta?

On siinäkin mielessä ironista, että pakkoruotsia perustellaan resurssipulalla, että kun kaikille oppilaille pakollisesta ruotsinopetuksesta päätettiin yllättävänä poliittisena lehmänkauppana 1968, oli yksi vastustajien argumentti, ettei siihen ole rahaa eikä Suomessa tarpeeksi opettajia. Ei ollutkaan, mutta se ei vaikuttanut silloiseen päätökseen.

Kun ylioppilaskokeen pakollisesta ruotsista tehtiin vapaaehtoinen, väheni myös mielenkiinto kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa muita kieliä, kuten saksaa ja ranskaa.

Lukiossa tehtiin tuona ajankohtana muutoksia, joilla haluttiin tietoisesti vähentää liiallista kielipainotteisuutta ja lisätä valinnaisuutta. Luonnollisesti tämä linjaus näkyi aikaa myöten myös ylioppilaskirjoituksissa niin ruotsin kuin muidenkin kielten kohdalla. Tämä ei ollut lainlaatijoille mikään yllätys, eikä kukaan esittänyt tuolloin, että pakkoruotsin ja valinnaisten kielten suosion olisi pitänyt kasvaa lukiolaisten keskuudessa, vaikka Folktinget nyt niin väittää.

[EL SID]

Vapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan


Tilastojen mukaan korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat useammin korkeakouluihin, kohtaavat vähemmän työttömyyttä ja ovat terveempiä. Kielitaitoisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet liikkua ja työllistyä. Ruotsintaitoiset voivat työskennellä Suomessa mutta myös koko Pohjolassa. Jos ruotsin opetuksesta tehdään vapaaehtoista, levenee yhteiskunnan eri sosioekonomisten ryhmien välinen ero.

Tämän asian tiedän kokemuksesta. Arvatkaapa, kuinka paljon tarvitsin  pakkoruotsia työskennellessäni Norjassa?
Siitähän ei pääse yli, että halukas "mamu", kuten itse olin, oppii puhumaan uutta kieltä kohtalaisen äkkiä. Siperia opettaa.

[-PPT-]

Koneeni on selvästikin fiksu sillä kun yritin klikata tuota höblän linkkiä niin tuli ilmoitus, että yhteys ei ole luotettu.

[Rändöm]

Vapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan

Mutta nykyinen kielen ja etniteetin pohjalle rakentuva eriarvoistama järjestelmä ei ole luokkayhteiskunta? Vastenmielistä, miten suuriin valheisiin ihmiset kykenevät perustellessaan harjoittamaansa sortoa ja erityisasemaansa.

[Jaska]

Mutta nykyinen kielen ja etniteetin pohjalle rakentuva eriarvoistama järjestelmä ei ole luokkayhteiskunta? Vastenmielistä, miten suuriin valheisiin ihmiset kykenevät perustellessaan harjoittamaansa sortoa ja erityisasemaansa.

Vapaaehtoinen ruotsi ei tietenkään oikeasti muuttaisi nykyistä luokkayhteiskunnan tasoa yhtään jyrkemmäksi. Virkamiehet ovat nykyäänkin aina korkeakoulutettuja, joten virkamiesruotsi koskee vain heitä. Poliisikoulustakin tehtiin ammattikorkeakoulu, että poliiseilta voitaisiin vaatia virkamiesruotsia.

Eivät perus- tai keskiasteen koulutetut ole tähänkään saakka kilpailleet paikoista, joissa vaaditaan virkamiesruotsia. Anette Karlsson höpisee siis perättömiä.

[Jaska]

Avoin kirje Anette Karlssonille:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179618-avoin-kirje-anette-karlssonille

Laitoin linkin myös Karlssonin blogikommentteihin, mutta tuskinpa julkaistaan...

[Taikakaulin]

Pakollista ruotsin opiskelua puidaan eduskunnassa

Tiistaina puolilta päivin eduskunnassa puidaan taas pakollisen ruotsin opiskelun mielekkyyttä, kun sivistysvaliokunta järjestää julkisen asiantuntijakuulemisen.

Syynä on keväällä eduskunnalle annettu kansalaisaloite, joka vaatii ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.

Aloitteen on pannut vireille Vapaa kielivalinta -yhdistys, jonka puheenjohtaja on professori Ilmari Rostila. Allekirjoittajia aloitteella on yli 60 000.

[...]

Lähetekeskustelu aloitteesta poistaa pakkoruotsi käytiin eduskunnassa toukokuussa.

Perusasetelmat ja argumentit olivat vilkkaassa keskustelussa tuttuja entuudestaan.

Pakkoruotsin poistoa kannattivat selkeimmin perussuomalaiset ja vastustivat Rkp:n kansanedustajat.

Kokoomuksesta löytyi molempaa suuntausta ja jotain siltä väliltäkin.

Esimerkiksi Pauli Kiuru (kok) arvioi, ettei "pakon avulla ole saavutettu sellaista kaksikielisyyttä, jota on toivottu. Hän muistutti myös, että noin 60 prosenttia kansasta luopuisi pakollisesta ruotsista.

Sen sijaan Kimmo Sasi (kok) vakuutti, että kaikkien pitää vastakin opiskella ruotsia. Hän vetosi muiden muassa Topeliukseen, Runebergiin, Sibeliukseen ja suvivirteen.


[...]

Kannattajiin kuului esimerkiksi Tuula Peltonen (sd), jonka mukaan ruotsi on "ihana kieli" ja sen opiskelu on traditio, johon liittyy "valtavasti kulttuurihistoriallista arvoa".

Sen sijaan Suna Kymäläinen (sd) ilmoitti kannattavansa valinnaisuutta rationaalisuuden nimissä.

Keskustan puheenvuoroissa tuotiin useimmiten esiin vaihtoehto kokeilla Itä-Suomessa venäjää pakollisena B-kielenä ruotsin sijaan.

Rkp:n kansanedustaja Jörn Donner kehui opetelleensa pakkosuomea jopa porilaismurteella höystettynä sekä muun muassa latinaa.

Kansalaisaloitteen puuhaajat Donner nimesi "tyhmien divisioonaksi, joka kolkuttelee eduskunnan ovea ja luulee taistelevansa edistyksen puolesta".

"He ovat pimeän puuhamiehiä", Donner uskoi.

Tänään tiistaina sivistysvaliokunnan tilaisuudessa kuullaan, kuinka värikkäin sanankääntein esimerkiksi Svenska nu –valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen (sd) puolustaa ruotsin pakollisuutta.

Professori Ilmari Rostilan lisäksi muita kuultavia asiantuntijoita ovat emeritusprofessori, kieliasiamies Erkki Pihkala Suomalaisuuden liitosta, tekniikan tohtori, Vapaan kielivalinnan varapuheenjohtaja Heikki Orsila, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund sekä oikeustieteen ja hallintotieteiden tohtori Pekka Hallberg.

http://www.hs.fi/politiikka/a1415672545551?jako=ad6f38d476b2fa99f80b3a3343bf40b7

[Taikakaulin]

Laitetaan tähänkin ketjuun tämä linkki. Eli nyt on siis menossa suorana sivistysvaliokunnan avoin kuuleminen kansalaisaloitteesta http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=2492997&p=264950&l=fi&t=0

Lipponen äänessä. 

[Taikakaulin]

Kaksikielisen koulun rehtori: Kielipolitiikalla annetaan Ruotsille kilpailuvaltti

Joensuun Itä-Suomen koulun rehtori Arto Juntunen poistaisi kouluista niin sanotun pakkoruotsin. Hänen mukaansa Suomi antaa Ruotsille kielipolitiikalla kilpailuvaltin.

– Ruotsissa luetaan englantia eikä kahta skandinaavista kieltä. Se antaa Ruotsille kauppaan ja teollisuuteen kilpailuvaltin.

– Meidän pitäisi panostaa enemmän siihen, että kaikki peruskoulun käyneet osaisivat hyvin edes yhden vieraan kielen, sen englannin.

Juntunen sanoo, että peruskoulusta valmistuu nyt oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla englantia ja ruotsia.

– Suomessa on nyt kansa, joka vaikenee kahdella kielellä. Jatkossa vaikenemme kolmella kielellä, Juntunen viittaa englannin kielen opiskeluun.

Kaksikielisen koulun rehtori kuitenkin myöntää, että suomalainen kieliopetus kestää vertailun.

– Suomalaisten englannin kielen taito on paremmalla tasolla kuin vaikkapa eteläeurooppalaisten nuorten. Ei meidän siinä suhteessa tarvitse hävetä, Juntunen tunnustaa.

http://yle.fi/uutiset/kaksikielisen_koulun_rehtori_kielipolitiikalla_annetaan_ruotsille_kilpailuvaltti/7615532

[RP]

Lipponen (Sr) on tuonut esiin uuden argumentin Ruotsin kielen puolesta. Se edesauttaa työvoiman vientiä ulkomaille:

Oulussa on paljon työttömiä insinöörejä. Pienellä ruotsin lisäpreppauksella he voisivat työllistyä Pohjois-Norjassa. Suomesta myös lähdetään opiskelemaan liian vähän Pohjoismaihin. Nyt suomalaisia lähtee 1 400 vuosittain,  lähemmäs 10 000 voisi olla mahdollista.

http://yle.fi/uutiset/lipponen_pakkoruotsi-kuulemisessa_pikku_preppauksella_oulun_insinoorit_tyollistyisivat_pohjois-norjassa/7614778
Onhan hän toki muutenkin kannattanut "viimeinen sammuttaa valot"-yhteiskuntaa.