2009-06- Yliopisto: Somalin opetusta Helsingin yliopistoon

[Femakko]

Tämä on siinä ja siinä, kuuluuko tämä Peräkammariin, mutta anyway. Jään odottamaan mielenkiinnolla ehdotuksia, mistä somalin kielestä voisi saada opintopisteitä. Varaan kuitenkin ehdotuksen piratismista itselleni!  

-Somali on Suomen suurimpia uuskieliä, ja sen opetusta pitäisi saada Helsingin yliopistoon, sanoi seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviainen jäähyväisluennossaan.

Harviainen toivoi oppialansa tutkimuksen laajenevan myös nyky-arameaan ja Kaukasuksen alueen kieliin sekä Etiopian-tutkimukseen.

-Kohdekielen käytännön taito on yhä tärkeämpi vaatimus. Kunpa meillä olisi jakaa apurahoja niin paljon, että opiskelijoilta voisi vaatia kieli- ja kulttuuriharjoittelua kohdemaissa.

Professorina Harviainen on myöntänyt harjoitteluopintopisteitä muun muassa työskentelystä israelilaisessa pizzeriassa.

-Hepreaahan siellä pizzeriassa puhutaan.

Tosin Supolla saattaisi löytyä tulevaisuudessa kiinnostusta luotettavaan somalia taitavaan tyyppiin.

[IDA]

Pitäisikö Suomen yliopistolaitoksen tehdä todella pryceless innovaatiostrategia ja keskittyä somalian kirjakielen kehittämiseen?

Itse uskon, että se kannattaisi. Jos saataisiin edes puolet yliopistoja täyttävästä porukasta kirjoittamaan kotonaan kirjoja somaliaksi, niin aidot filosofit ja toisaalta matematiikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneet heterot voisivat vallata tyhjiksi jääneet luentosalit ja ruveta harrastamaan tiedettä.

[svobo]

Ihan vilpittömästi ja uteliaisuuttani kysyn HY:n porukalta, että onko siellä niitä somaliopiskelijoita, sen yhden Kepun ehdokkaan lisäksi?

[MW]

Innovatiivinen, yrittäjäystävällinen, somalinkielinen Suomi.

ZUMBA. Hauskaa ja helistimiä, vain 99,99.

[Nikopol]

Kun somalinkielen opetus alkaa, saadaan yliopistolle sekä töihin että opiskelemaan paljon oikeanväristä värisijää. Työpaikka löytyy satavarmasti, koska kansanryhmä sen kun vain paisuu. Kulttuurikoordinaattorikuraattoriksi kelpaa vain somalinkandi. Ja maailma näyttää paremmalta kun television  maahanmuuttoiltoihin saadaan hienosti integroituneita akateemisia toiseuksia.

Käsiasekontrolli on hyvä asia, koska nykyään tekee mieli ampua itseään päähän monta kertaa päivässä.

[Kaptah]

-Kohdekielen käytännön taito on yhä tärkeämpi vaatimus. Kunpa meillä olisi jakaa apurahoja niin paljon, että opiskelijoilta voisi vaatia kieli- ja kulttuuriharjoittelua kohdemaissa.

Hiukan hämmästyttää ajatus tästä etenkin tuon Somalian kohdalla. En kovin innokkaasti lähtisi vääränvärisenä, vääräuskoisena ja kaikista asioista väärää mieltä olevana tuonne, puhumattakaan siitä, että olisin kaiken muun pahan lisäksi nainen.

Olisihan se kyllä mielenkiintoista, jos yliopisto lähettäisi opiskelijansa vaihtoon maahan, johon ei voida palauttaa edes rikollisia

[ibn ghul]

Kenen sitä pitäisi opettaa? Löytyykö ylipäänsä koko maailmasta yhtään henkilöä joka edes osaa somalin kieltä akateemisella tasolla? No ehkä edelläkävijöitä tarvitaan tai jotain. Sinänsä ei tuossa nyt automaattisesti mitään väärää ole, kyllä harvinaisempiakin kieliä kannattaa opiskella, en vain tiedä onko Suomella joku erityinen velvollisuus pitää somalin kieli hengissä täälläkin.

[EWP147]

Kenen sitä pitäisi opettaa? Löytyykö ylipäänsä koko maailmasta yhtään henkilöä joka edes osaa somalin kieltä akateemisella tasolla? No ehkä edelläkävijöitä tarvitaan tai jotain. Sinänsä ei tuossa nyt automaattisesti mitään väärää ole, kyllä harvinaisempiakin kieliä kannattaa opiskella, en vain tiedä onko Suomella joku erityinen velvollisuus pitää somalin kieli hengissä täälläkin.

Nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena Suomelle on muotoutunut velvollisuus pitää somalin kieli hengissä. Suomesta ollaan tekemässä Euroopan somalisiittolaa.

[Mika]

Kenen sitä pitäisi opettaa? Löytyykö ylipäänsä koko maailmasta yhtään henkilöä joka edes osaa somalin kieltä akateemisella tasolla? No ehkä edelläkävijöitä tarvitaan tai jotain. Sinänsä ei tuossa nyt automaattisesti mitään väärää ole, kyllä harvinaisempiakin kieliä kannattaa opiskella, en vain tiedä onko Suomella joku erityinen velvollisuus pitää somalin kieli hengissä täälläkin.

Miten helvetissä voi opettaa kieltä, jolle ei todennäköisesti ole olemassa edes yleisesti hyväksyttyä kielioppia? Ehkäpä emeritusprofessori on sitä mieltä, että Suomen tiedeyhteisön velvollisuus on nostaa somalian kieli maailmankartalle. No, ainakin saataisiin taas yliopistolle lisää höpövirkoja ja lauma somppuja työllistettyä kunniakansalaisille sopiviin hommiin.

[Vera]

Kenen sitä pitäisi opettaa? Löytyykö ylipäänsä koko maailmasta yhtään henkilöä joka edes osaa somalin kieltä akateemisella tasolla? No ehkä edelläkävijöitä tarvitaan tai jotain. Sinänsä ei tuossa nyt automaattisesti mitään väärää ole, kyllä harvinaisempiakin kieliä kannattaa opiskella, en vain tiedä onko Suomella joku erityinen velvollisuus pitää somalin kieli hengissä täälläkin.

Miten helvetissä voi opettaa kieltä, jolle ei todennäköisesti ole olemassa edes yleisesti hyväksyttyä kielioppia? Ehkäpä emeritusprofessori on sitä mieltä, että Suomen tiedeyhteisön velvollisuus on nostaa somalian kieli maailmankartalle. No, ainakin saataisiin taas yliopistolle lisää höpövirkoja ja lauma somppuja työllistettyä kunniakansalaisille sopiviin hommiin.

Siitä on kyllä olemassa vaikka kuinka paljon kielioppeja, kielitieteellistä kirjallisuutta, tutkijoita, jne.

HY:ssä opetetaan paljon harvinaisempiakin kieliä, kuten vatja, liivi, jiddish, kinyarwanda, jne. Jos muistan oikein on opetettu somaliaakin.

En näe professorin ideassa mitään pahaa tai epätavallista. Afrikkalaisten kielten tutkimus on se mitä aasian ja afrikan kielten laitoksen kuuluukin tehdä, ja somalia kuuluu sinne ihan siinä missä muutkin afrikan kielet.

Peruskouluihin oman kielen ja kulttuurin ylääpitämisen merkeissä se ei sen sijaan mielestäni kuulu, mutta se onkin ihan eri aihe.

[Johannes Nieminen]

Ihan vilpittömästi ja uteliaisuuttani kysyn HY:n porukalta, että onko siellä niitä somaliopiskelijoita, sen yhden Kepun ehdokkaan lisäksi?

Jos tarkoitat Helsingin keskustanuorten puheenjohtajaa, niin hän tietääkseni käynyt avointa yliopistoa, eli ei ole ollut yliopiston kirjoilla. Saattaa yliopistolla kyllä muita olla, sillä olen ainakin usein törmännyt Porthaniassa huivitettuun tummaan tyttöön, jonka luulisin olevan somali. Muita en ole nähnyt.

[Johannes Nieminen]

Kenen sitä pitäisi opettaa? Löytyykö ylipäänsä koko maailmasta yhtään henkilöä joka edes osaa somalin kieltä akateemisella tasolla? No ehkä edelläkävijöitä tarvitaan tai jotain. Sinänsä ei tuossa nyt automaattisesti mitään väärää ole, kyllä harvinaisempiakin kieliä kannattaa opiskella, en vain tiedä onko Suomella joku erityinen velvollisuus pitää somalin kieli hengissä täälläkin.

Miten helvetissä voi opettaa kieltä, jolle ei todennäköisesti ole olemassa edes yleisesti hyväksyttyä kielioppia? Ehkäpä emeritusprofessori on sitä mieltä, että Suomen tiedeyhteisön velvollisuus on nostaa somalian kieli maailmankartalle. No, ainakin saataisiin taas yliopistolle lisää höpövirkoja ja lauma somppuja työllistettyä kunniakansalaisille sopiviin hommiin.

Siitä on kyllä olemassa vaikka kuinka paljon kielioppeja, kielitieteellistä kirjallisuutta, tutkijoita, jne.

HY:ssä opetetaan paljon harvinaisempiakin kieliä, kuten vatja, liivi, jiddish, kinyarwanda, jne. Jos muistan oikein on opetettu somaliaakin.

En näe professorin ideassa mitään pahaa tai epätavallista. Afrikkalaisten kielten tutkimus on se mitä aasian ja afrikan kielten laitoksen kuuluukin tehdä, ja somalia kuuluu sinne ihan siinä missä muutkin afrikan kielet.

Peruskouluihin oman kielen ja kulttuurin ylääpitämisen merkeissä se ei sen sijaan mielestäni kuulu, mutta se onkin ihan eri aihe.

Olen Veran kanssa samaa mieltä. Kyllä mielestäni somalia voitaisiin opettaa, en näe sille varsinaisia esteitä. Ainoa ongelma mikä tulee mieleen, on vakiintunut kirjakieli. 70-luvulla somalin kieli siirrettiin latinalaiseen aakkostoon. Sitä ennen kieltä on kirjoitettu arabialaisilla aakkosilla ja somalian omilla aakkostoilla (jota muuten näkee yhä). Nykyinen kirjakieli on siis hyvin lyhytaikainen, mutta ei se nyt varsinaisesti kielitiedettä estä.

Eriasia sitten kuinka tarpeellisena kielen opetus tai tutkiminen nähdään. Välillä ihmettelen monien marginaalisten kielten opetuksen tarpeellisuutta. Ymmärrän hyvin jos opetetaan esimerkiksi lähialueilla (Eurooppa) vaikuttavia kieliä, ja myös niitä hyvin marginaalisia kieliä (liivi on hyvä esimerkki, mutta sitä pyritäänkin nyt kansainvälisesti elvyttämään, kyseistä kieltä ei Neuvostoliiton ansiosta enää kukaan puhu äidinkielenään).

[Mika]

Afrikkalaisten kielten tutkimus on se mitä aasian ja afrikan kielten laitoksen kuuluukin tehdä, ja somalia kuuluu sinne ihan siinä missä muutkin afrikan kielet.

Ihan kiva juttu, mutta tuollaista tutkimusta ei pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla. Minun puolestani yliopistoissa saa puuhastella ihan mitä tahansa, jos rahoitus hoidetaan esim. lahjoitusvaroilla. Rahoituksen saaminen tällaiseen tarkoitukseen (muualta kuin valtion pohjattomasta rahasäkistä) saattaa kuitenkin olla melko haasteellista. Yksityiset rahoittajat kun edellyttävät, että puuhastelussa pitää olla myös jotain järkeä.

[turha jätkä]

Afrikkalaisten kielten tutkimus on se mitä aasian ja afrikan kielten laitoksen kuuluukin tehdä, ja somalia kuuluu sinne ihan siinä missä muutkin afrikan kielet.

Ihan kiva juttu, mutta tuollaista tutkimusta ei pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla.

Niin, kaikenlaisiin muinaiskirkkoslaavin opetuksiin ja tutkimuksiin rahaa työnnetäänkin.

[Femakko]

Ihan kiva juttu, mutta tuollaista tutkimusta ei pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla. Minun puolestani yliopistoissa saa puuhastella ihan mitä tahansa, jos rahoitus hoidetaan esim. lahjoitusvaroilla. Rahoituksen saaminen tällaiseen tarkoitukseen (muualta kuin valtion pohjattomasta rahasäkistä) saattaa kuitenkin olla melko haasteellista. Yksityiset rahoittajat kun edellyttävät, että puuhastelussa pitää olla myös jotain järkeä.

Itse asiassa somalin kielen opetuksesta on kuin onkin mielestäni enemmän hyötyä kuin jostain harvinaisemmista kielistä. Ihan siksi, että olisi hyvä, että Kelalla, Supolla, KRP:lla ja armeijalla olisi käytössään myös sellaisia somalintaitajia, joiden lojaliteetti ei automaattisesti kuulu omalle klaanilleen.

Itsessäni huvitusta herätti lähinnä tuo kieliharjoittelu kohdemaassa.

Se, mitä kaikkea veronmaksajien rahoilla pitäisi voida ylipäätään opiskella tai opettaa, onkin oma juttunsa. Eikä aine nähtävästi vielä takaa laatua: varmaankin olemme yhtä mieltä siitä, että kasvatustiedettä tarvitaan, jotta saadaan opettajia, mutta kuten Mäki-Ketelä on huomattavan kärsivällisesti osoittanut, sieltäkin tulee sekundaa. Vaikka jos ihan puhtaan hyötypohjalta mennään, esim. kaikki teatterit, taidemuseot ja niihin liittyvä koulutus pitäisi lakkauttaa. Myös design olisi ihan turhaa, koska vain huonekalujen ergonomialla on merkitystä yhteiskunnan tuottavuudelle. Mitään Aalto-maljakkoja ei tietenkään tarvittaisi, ja rakennuksissa ei saisi olla turhia ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia koristeita. Jne. Mutta joku kultainen keskitie on varmaan järkevää.

[Rutja]

Afrikkalaisten kielten tutkimus on se mitä aasian ja afrikan kielten laitoksen kuuluukin tehdä, ja somalia kuuluu sinne ihan siinä missä muutkin afrikan kielet.

Ihan kiva juttu, mutta tuollaista tutkimusta ei pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla.

Niin, kaikenlaisiin muinaiskirkkoslaavin opetuksiin ja tutkimuksiin rahaa työnnetäänkin.

Merkittävimmät maailman huippuyliopistoista toimivat lähes kokonaan yksityisrahoituksella. Tämä ei ole johtanut siihen, etteikö suoraan taloudellisesti hyödyttömiä aloja (mm. tähtitiede, folkloristiikka, y.m.s.) tuettaisi.

[myötäjuoksija]

Uhkaisiko tämä muutos työllistyneiden somalien enemmistön työpaikkoja (eli tulkintöitä)? Eihän sellaista voi suvaita, koska rassismi!

[kaivanto]

Aikanaan Helsingin yliopistolla opiskeltiin myös ndongaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ndonga

Sanoisinpa, että somalin opettamisesta olisi enemmän hyötyä.

[hjuumoria]Voisinpa itsekin palata koulunpenkille, jos tuo opetus alkaa ja Hommata sitten jonkun kivan mokutustyön... [/hjuumoria] Olenhan nimittäin alunperin arabian kielen pääaineopiskelija. On jäänyt tosin noi poissaoloilmoittautumisetkin viime vuosina tekemättä...

[Nikopol]

Ettei luultaisi kielifasistiksi, täsmennän että kielten opiskelu ja tutkiminen an sich on hyvä juttu.

Tässä somalia yliopistoon-kuviossa vain haisee itsetarkoituksellisuus, keinotekoisuus ja väkinäisyys. Ihanko suuri vähemmistökieli? Kas kun ei vanha ja vakiintunut vähemmistökieli. Johan noita on parikymmentä vuotta saanut katsella ja kuunnella.

[Aapo]

Somalin kieltä on syytä opettaa ja tutkia ihan samasta syystä kuin muinaiskirkkoslaaviakin: puhtaasta akateemisesta mielenkiinnosta ja tiedon lisäämisestä. Se, joka luulee, että yliopiston on tarkoitus tutkia vain sellaisia asioita, joista voidaan katsoa olevan jotain välitöntä taloudellista tai teknologista hyötyä, on ymmärtänyt väärin koko yliopiston idean.

Ei kieltä voida pitää syypäänä siihen, jos sen nimi herättää negatiivisia mielleyhtymiä, eikä minkään kielen oppimisesta ole kenellekään haittaa.

[Raine]

Ihan vilpittömästi ja uteliaisuuttani kysyn HY:n porukalta, että onko siellä niitä somaliopiskelijoita, sen yhden Kepun ehdokkaan lisäksi?

Jos ei ole niin kyllähän niitä sinne helposti saadaan. Tarvitaan vain hiukan positiivista syrjintää ja lisäetuja yliopistoon vaivautuville kultamunille. Pistetään heille vaikka alkuun tuommoinen kymmenkertainen opintotuki suomalaisopiskelijaan verrattuna ja pääsykokeisiin ei tietenkään tarvitse vaivautua. Väitöskirjakin voi olla ihan puutaheinää (tästähän meillä on jo ennakkotapauksiakin kuinka kriteerit ovat toiset suojaväriselle, ainakin eräs tapaus on ihan pryceless).

[Paholaisen asianajaja]

Ihan vilpittömästi ja uteliaisuuttani kysyn HY:n porukalta, että onko siellä niitä somaliopiskelijoita, sen yhden Kepun ehdokkaan lisäksi?

Minä tunnen kaksi, tosin toinen valmistui jo.

Edit: ja kun tarkemmin mietin, niin se toinenhan taitaakin olla TKK:lla. Never mind.

[ajuha]

myös tigriganinkielen tulee olla mukana uudistuvassa ja etnopainotteisessa yliopisto opiskelussa, muitakin lampaan kokoisen vaahtopallon jalkoväliin kasvattavia kieliä löytyy, kuten jalkasilsentos, der napanöyhtä, ja kieli korvaan kieli.itselläni on vuosia vierähtänyt opiskelu ajoista, mutta uskon edelleenkin tiettyyn priorisointiin tiedekunnissa, vrt. hyöty/kustannukset.

[Gödel]

Ettei luultaisi kielifasistiksi, täsmennän että kielten opiskelu ja tutkiminen an sich on hyvä juttu.

Tässä somalia yliopistoon-kuviossa vain haisee itsetarkoituksellisuus, keinotekoisuus ja väkinäisyys. Ihanko suuri vähemmistökieli? Kas kun ei vanha ja vakiintunut vähemmistökieli. Johan noita on parikymmentä vuotta saanut katsella ja kuunnella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit

Ei vielä kuin vasta neljänneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä (2007) taitaa tosin olla nykyään jo kolmas.

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia ihmisiä, jotka etniseltä taustaltaan somaleja. Somalia äidinkielenään puhuvat ovat Suomen neljänneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä. Useimmat somaleista ovat saapuneet Suomeen perheidenyhdistämisen kautta. Somalialaiset ovat olleet useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Suomessa asuu 4 919 Somalian kansalaista, mutta kieltä puhuvia on 10 647. Suomen somalit ovat pyrkineet auttamaan entistä sodan repimää kotimaataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön keinoin muun muassa kunnostamalla ja ylläpitämällä kouluja ja terveyskeskuksia. Vuonna 2008 somalialaiset hakivat oleskelulupaa 3000–4000 perheenjäsenelleen, perheidenyhdistämistä haetaan keskimäärin neljälle henkilölle

Tuolta wikin taulukostakin näkee, että heidän määränsä tuplaantuu noin 11 vuoden välein, joten siitä on mahdollisuus päätellä, että ilman lisä tulijoitakin he ovat ennen pitkää suurin vieraskielinen ryhmä Suomessa. Auki on ainoastaan vuosiluku. Onko se 2030 vai 2050? Joka tapauksessa tuo aika koittaa ja paljon muutakin, jos Suomen ja EU:n munattomat päättäjät eivät pysty pistämään stoppia asialle.

(http://img190.imageshack.us/img190/460/suomensomalinkieliset19.png)

Ja pankaas vilasten tarkkaan noita pentu ikäisten sarakkeita!

[Pöllämystynyt]

Juuri mainittu väkinäisyys ja monikultturistinen tarkoitushakuisuus tässä minuakin ärsyttää ja arveluttaa. Somalia voidaan tutkia seemiläisten kielten joukossa sen kummemmin asiaa korostamatta. Kohta parikymmentä vuotta kestänyt väestönsiirto Somaliasta Suomeen ei tee somalin kielestä mitenkään olennaista Suomen akateemisessa maailmassa, jossa on sitä paitsi hyvin vähän somaleja. Avain somaleille Suomen akateemiseen maailmaan ei ole yliopiston sopeutuminen somaleihin, vaan somalien sopeutuminen Suomeen. Ja tätähän ei voida ulkoa pakottaa. Jos joku ei omaehtoisesti kotoudu, ei häntä voida kotouttaa millään panostuksella.

Muinaiskirkkoslaavi on suomalaisten kannalta paljon merkittävämpi tutkimuskohde, sillä muinaiskirkkoslaaviksi on kirjoitettu paljon Suomen ja suomensukuisten historiaa sivuavia tekstejä, mm. kronikoita. Muinaiskirkkoslaavi avaa osaltaan näkymiä esivanhempiemme ja lähiseutujemme vaiheisiin.

[Nikopol]

Tärkeäähän ei ole kuinka paljon somalinkielisiä Suomessa on, vaan se ettei yksikään luovu kielestään esim suomen hyväksi, vaan pysyy ikuisesti toiseus-sarakkeessa, vähemmistökiintiökelpoisena ja "monikulttuurisena." Herra varjele, koko projektihan menee reisille jos somali retkahtaa suomalaiseksi!

[turha jätkä]

Muinaiskirkkoslaavi on suomalaisten kannalta paljon merkittävämpi tutkimuskohde, sillä muinaiskirkkoslaaviksi on kirjoitettu paljon Suomen ja suomensukuisten historiaa sivuavia tekstejä, mm. kronikoita. Muinaiskirkkoslaavi avaa osaltaan näkymiä esivanhempiemme ja lähiseutujemme vaiheisiin.

Kauniisti perusteltu. Silti minulla on aavistus, että tästä huolimatta joku saattaa pitää sitä höpö höpö -hommana ja verorahojen tuhlauksena. Varsinkaan jos ei muista, että kuka julkisuuden henkilö aiheen parissa on kunnostautunut...

[Ammadeus]

Mistähän löytyis Suomi-somalia sanakirja?

[ajuha]

(//)

[Ano Nyymi]

Mistähän löytyis Suomi-somalia sanakirja?

Fattasta?