VATT:n ylijohtaja korottaisi ruoan arvonlisäveroa: "Ihmisethän syö kuitenkin!"

[kelloseppä]

...
Maa- ja metsämasta tulee tietenkin periä kiinteistövero kuten muustakin kiinteistöomaisuudesta. On järkyttävää, että jonkin pahvisen kesämökin omistaja maksaa palstastaan mittavaa kiinteistöveroa, mutta kymmeninen hehtaarien viljelijä ja satojen metsähehtaarien omistaja ei maksa kiinteistöveroa senttiäkään.
...
Vielä puistattavampaa on, että jokainen tuottava ja kannattava yritys joutuu maksamaan tehtaastaan, konttoristaan ja niiden tonttimaasta raskasta kiinteistöveroa, vaikka täysin tuottamaton ja tappiollinen maatilayrittäjä selviää kiinteistöverosta maksamatta. Tämän pitäisi olla juuri toisinpäin. Laiskaa pääomaa ja työntekoa pitää rangaista ja sen sijaan kannustaa tuottavia firmoja ja niiden työntekijöitä.
...

Ottamatta kantaa lainkaan siihen kuka on vapaamatkustaja ja kuka ei, ehdotus metsämaan kiinteistöverottamisesta on varsin outo ja perustunee metsämaan luonteen väärinymmärtämiseen eräiden toimialojen tuotannon elimellisenä osana. Tehtaan omistama yritys ei joudu maksamaan kiinteistöveroa tehdasrakennusten sisällä sijaitsevista tuotantokoneiden omistamisesta, mutta nim. Pyöräilijä ehdottaa, että metsätalouden toimialalla maksettaisiin kiinteistöveroa sellaisesta puuntuotannon koneen omistamisesta, jota ilman koko puuntuotantoa ei olisi lainkaan olemassa: maapohjasta. Sopii, kunhan sitten esim. paperikoneiden ja tuotantokäytössä olevien tietokoneiden omistamisesta ja käyttämisessä tuotantokäyttöön verotettaisiin myös.

Mikäli metsämaan kiinteistöverottamiseen lähdetään, nim. Nuivake on täysin oikeassa; sitten on myös jokamiehenoikeudet poistettava. Jatketaanpa vielä eteenpäin; saman tein on sitten rakentamisen rajoitteet myös poistettava; onhan varsin kummallista, että rannalla sijaitsevasta maapläntistä maksettaisiin kiinteistöveroa, vaikka kesämökkitontiksi kaavoitetulle pläntille saa rakentaa, vaan ei välttämättä sen vieressä sijaitsevalle metsämaalle.

Metsämaan omistamisen osalta kuka määrittelee "laiskuuden" ja millä kriteereillä?

Onko metsänhoitopalvelujen ostaminen kokonaispakettina vaikkapa metsäyhtiöltä tai metsänhoitoyhdistykseltä, jonka alihankkijat hoitavat metsänhoidon puolestani alusta loppuun, "laiskuutta"? Onko omatoiminen metsänhoito kenties toista harvennushakkuuta ja tietenkin päätehakkuutta lukuun ottamatta "laiskuutta"? Onko puulajivalikoiman omaehtoinen laajentaminen ja kasvatuskokeilutoiminta "laiskuutta"? Onko auraustikkujen, näreseipäiden, joulukuusien, koristehavujen, polttopuun tms muun pientuotannon omatoiminen harjoittaminen ns. "varsinaisen" metsätalouden ohella "laiskuutta"?

Toki tähän voidaan vastata, että metsämaan omistamisen verottaminen kannustaisi metsäomaisuuden tehokkaampaan käyttöön. No tällöinhän tuotantokoneiden omistamisen verotus kannustaisi samalla stahanovilaisella logiikalla myös esim. paperikoneiden ja tuotantokäytössä olevien tietokoneiden käyttämistä entistä tehokkaammin. Tuottamattoman tai vähätuottoisen pääoman omitamisen verottamiseen ehdotuksiin voisi myös vastata, että tällöinhän olisi täysin johdonmukaista määritellä hallinnollisella päätöksellä pääoman tuottavuuden verovapaa minimi. Jos omistajan pääomastaan saama tuotto jää alle normiminimin, niin lätkäistään vaan vero liian vähän tuottavan yrityksenkin, eikä vain metsämaan, omistamisesta. Tähänhän "matalan tuottavuuden omaavan metsämaan omistamisen verotus" johtaisi johdonmukaisuutta harjoittamalla.

Tokihan metsä- ja maatalouden tukemisessa, jopa verottamisessa, on vaikka mitä älyttömyyttä, mutta eiköhän niitä älyttömyyksiä korjata paremmin tukiais- ja hallintopelleillyviidakkoa karsimalla, eikä uutta sääntelyä ja hallinnollisesti valvottavaa ja verotettavaa lisäämällä.

nim. vajaa kaksi kilometriä "mantereella" rantaa, vaan ei ainuttakaan rantarakennuspaikkaa omistava.

[Mehud]

Välillä mietin tehokkuutta millä valtio löytää Vartiaisen kaltaisia kovan luokan valtakunnanvittuilijoita. Samaa tehokkuutta soisi käytettävän myös pätevien ihmisten rekrytointiin, mutta Vartiaisen kaltaisten löytäminen taitaa viedä kaikki resurssit valtakunnan headhunttereilta.

Vartiainen on vaatimaton mies ja hyvin pätevä piilottamaan pätevyytensä typerien lausuntojensa varjoon.

[sivullinen.]

Mikäli metsämaan kiinteistöverottamiseen lähdetään, nim. Nuivake on täysin oikeassa; sitten on myös jokamiehenoikeudet poistettava.

Jos jokamiehen oikeudet poistetaan, kuka valvoo, ettei marjoja kerätä? Metsäpoliisi saattaa kuulostaa hauskalta, mutta yksityinen metsäpoliisi eli metsänvartija jo tutummalta. Sellaisia on ennen ollut -- eikä niin kovin kauaa sitten. Tosin he vartioivat pääosin vain riistaa. Marjavartijoita historia ei tunne. Sellaiseen valvontaan ei ole koskaan ollut varaa -- eikä tule olemaan nytkään. Manttaaliverotus -- mantal eli miesmäärä -- muuttuu aina historiallisessa kulussa ja byrokratian kasvaessa omaisuuden verottamiseksi. Se on merkki yhteiskunnan rappion asteen noususta: Enää eivät vallanpitäjät saa tarpeeksi rahaa toiminnanpyörittämisestä -- eli työstä -- vaan on otettava raha pääomasta -- eli omistamisesta.

Sosialistien byrokratia on tappanut jo Suomessa tekemisen kulttuurin. Sille tehtiin korvaamatonta vahinkoa jo 1990-luvun lamassa, ja sen jälkeen on virkamiesten määrän kautta tuhottu loputkin. Sosialisteilla ei enää ole keltä varastaa. Pahat riistokapitalistit on jo tapettu. Sosialistien on pakko todeta sosialismin ajan olevan ohi. On siirryttävä joko kommunismiin, jossa valtio ottaa haltuunsa tuotantovälineet -- mukaan lukien metsät -- tai on annettava sosialismin hävitä, jolloin se saa metsät, joka ne voimalla ottaa. Lisäämällä byrokratiaa, veroja ja säädöksiä tuotanto vähenee vähenemistään. Jos jonkun omaisuuden arvo uuden lain johdosta alenee, hänellä on aina mahdollisuus kostaa se aiheuttamalla tuhoja tai uhkailemalla niillä. Mutta aina on mahdollisuus kostaa ilman uusia lakejakin -- ja aina on mahdollista väittää "riiston" tapahtuneen kauan sitten. Siten on yhtä sosialismia vaatia korvausta lainmuutoksesta kuin toisten ikkunoiden rikkominen. Se on kaikki valtion kiristämistä. Valtio ei sitä enää kestä. Vartiaisen epätoivoiset ehdotukset kertovat suurien muutoksien olevan edessä. Sosialismilla ei ole enää keinoja selvitä edes seuraavista vuosista.

[Mehud]

Mikäli metsämaan kiinteistöverottamiseen lähdetään, nim. Nuivake on täysin oikeassa; sitten on myös jokamiehenoikeudet poistettava.

Sosialistien on pakko todeta sosialismin ajan olevan ohi. On siirryttävä joko kommunismiin, jossa valtio ottaa haltuunsa tuotantovälineet -- mukaan lukien metsät -- tai on annettava sosialismin hävitä, jolloin se saa metsät, joka ne voimalla ottaa.

Hetki sitten radion uutisissa lähestyttiin tuota "metsätuotantovälineen haltuunotto" asiaa. Valtio lopetti suurmetsätilojen myynnin ja nyt tilakoon pitää olla alle sata hehtaaria, jotta voidaan myydä yksityiselle. Näin valtio takaa puunsaannin, eikä yksityiset pysty siten venkuloimaan ja tekemään bisnestä metsällään. Kätevää kun ei tarvitse sosialisoida, kun lopetetaan metsän myynti "kapitalisteille".

Lohduttavaa uutisessa oli se, että peloista huolimatta, ulkomaalaiset ovat ostaneet viime vuonna tasan 0 hehtaaria metsää. Tämä sosialistisin perustein tehty myynninrajoitus on tässä tapauksessa hyvä, koska jos myytäisiin isoja tuhansien hehtaarien metsätiloja, niin iso osa menisi ulkomaiseen omistukseen.

[Onkko]

Jos jokamiehen oikeudet poistetaan, kuka valvoo, ettei marjoja kerätä? Metsäpoliisi saattaa kuulostaa hauskalta, mutta yksityinen metsäpoliisi eli metsänvartija jo tutummalta. Sellaisia on ennen ollut -- eikä niin kovin kauaa sitten. Tosin he vartioivat pääosin vain riistaa. Marjavartijoita historia ei tunne. Sellaiseen valvontaan ei ole koskaan ollut varaa -- eikä tule olemaan nytkään.

Amerikasta tuttu linna doktriini vaan, saa ampua maillaan olevan joka ei käskysyä poistu. Loppuu ne laittoman marjankeruut.

[Pyöräilijä]

Ottamatta kantaa lainkaan siihen kuka on vapaamatkustaja ja kuka ei, ehdotus metsämaan kiinteistöverottamisesta on varsin outo ja perustunee metsämaan luonteen väärinymmärtämiseen eräiden toimialojen tuotannon elimellisenä osana.

Tehtaan omistama yritys ei joudu maksamaan kiinteistöveroa tehdasrakennusten sisällä sijaitsevista tuotantokoneiden omistamisesta, mutta nim.
Pyöräilijä ehdottaa, että metsätalouden toimialalla maksettaisiin kiinteistöveroa sellaisesta puuntuotannon koneen omistamisesta, jota ilman koko puuntuotantoa ei olisi lainkaan olemassa: maapohjasta.

Sopii, kunhan sitten esim. paperikoneiden ja tuotantokäytössä olevien tietokoneiden omistamisesta ja käyttämisessä tuotantokäyttöön verotettaisiin myös.

Yritys ei käytä tonttimaataan tuotantoonsa vaan rahaa, osaamistaan, koneitaan ja laitteitaan.

Paperikonetta tai metallisorvia vastaa metsässä moto eli monitoimikone ja moottorisaha. Motosta tai moottorisahasta ei makseta kiinteistöveroa kuten ei makseta sahasta eikä paperikoneestakaan.

Pelto- ja metsämaan kiinteistövero tulee saattaa voimaan, jos kiinteästä maaomaisuudesta ja rakennuskannasta peritään vero kaikilta muilta suomalaislta. Kysymys on tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta - ei mistään maalaisten vainoamisesta.

Jokamiehenoikeudet kumpuavat aivan eri kulttuurisesta ja juridisesta perinteestä kuin kiinteistövero.

Jokamiehenoikeudet ovat maan tapaan, joka on ollut voimassa Suomessa ikimuistoisista ajoista lähtien. Jokamiehenoikeus on myös Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Skotlannissa, joiden verolait kuitenkin poikkeavat Suomesta. Jokamiehenoikeuden poisto ei siis olisi mikään "korvaus" pelto- ja metsämaan kiinteistöverosta. Kiinteistövero vain tasa-arvoistaisi kaikkien kiinteistöjen verokohtelun Suomessa. Kyseessä ei ole siis mikään "rangaistus" pelto- ja metsämaan omistajille vaan ainostaan väärän etuoikeuden korjaus.

Vielä pari sanaa laiskuudesta.

Laiska pääoma tarkoittaa rahaa, joka ei tuottaa vähäisen koron tai ei lainkaan korkoa. Maatilataloudessa pääoma tuottaa vain tappiota eli negatiivisen koron. Maatalous on kansallisen rahan ja pääoman haaskaamista. Siksi ei ole mitään järkeä, että maitotilat ja Valio tuottavat juustoa ja voita jopa vientiin saakka tukiaisten ja laiskan pääoman voimin.

"Laiska työvoima" tarkoittaa samaa asiaa. Yrittäjä tai työntekijä on "laiska" , jos hän ei saa työllään aikaiseksi samaa määrää rahaa, mitä hän työntekoon kuluttaa. Ei ole siis merkitystä sillä, ahkeroiko yrittäjä tai työntekijä vaikka 12-tuntisia päiviä, jos työn tulos on miinusmerkkinen. Vain raha ratkaisee, kuka on laiska ja kuka ei.


(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSM1Gl0LYshul33khWAeXvIwphSgc6UdtZhyCXSTHOgkuA55GFy0g)

Metsässä työskentelee moto eikä metsämaa

[kelloseppä]

Yritys ei käytä tonttimaataan tuotantoonsa vaan rahaa, osaamistaan, koneitaan ja laitteitaan.

Metsätalouden harjoittaja käyttää maapohjaansa tuotantoonsa rahan, osaamisensa sekä koneiittensa ja laitteitensa ohella. Ilman maapohjaa on vaikeaa kasvattaa puita metsätaloustarkoituksessa.

Pelto- ja metsämaan kiinteistövero tulee saattaa voimaan, jos kiinteästä maaomaisuudesta ja rakennuskannasta peritään vero kaikilta muilta suomalaislta. Kysymys on tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta - ei mistään maalaisten vainoamisesta.

Ehkäpä oletat, että kaikki kannattavat laillasi nykyisen muotoista kiinteistöveroa. Nykyinen kiinteistövero on monella tavoin epäoikeudenmukainen ja järjetön; ehdottamallasi kiinteistöveron laajennuksella epäoikeudenmukaisuus ja järjettömyys vain lisääntyisi.

Jokamiehenoikeudet kumpuavat aivan eri kulttuurisesta ja juridisesta perinteestä kuin kiinteistövero.

Jokamiehenoikeudet ovat maan tapaan, joka on ollut voimassa Suomessa ikimuistoisista ajoista lähtien.

Aivan totta. Silloin, kun jokamiehenoikeudet kirjattiin Ruotsin lakiin, metsämaalla oli tavattoman paljon pienempi suhteellinen arvo verrattuna muihin omaisuuslajeihin verrattuna kuin nykyään. Sen muihin omaisuuslajeihin nähden kovin vähäinenkin reaaliarvo perustui tavattoman vähäiseen rakennuspuu ja polttopuu -jalosteiden erittäin pieneen pystyssä seisovan ns. raakapuun arvoon. (joo, eihän mennä nyt kruunun sotalaivaston tammimetsiin, eihän...)Esim. marjojen, sienten tai matkailu- ja virkistyskäytön muodostamaa arvoa metsämaalle ei tälloin tunnettu käytännössä lainkaan.

Nyt on toisin. On varsin erikoista, että tietyllä muinaisella maan tavalla perustellaan sitä, että vain erääseen tiettyyn omaisuuslajiin kohdistetaan sellainen tilanne, jossa sen omaisuuslajin omistamisesta maksettaisiin veroa, mutta omistajalle ei ole täyttä oikeutta ko. omaisuuserän kaikkeen tuottoon, vaan omistajalla on velvollisuus jakaa osa verojen jälkeisestä tuotosta muille.

Laiska pääoma tarkoittaa rahaa, joka ei tuottaa vähäisen koron tai ei lainkaan korkoa.

Totta. Varmaankin suot pääoman omistajalle oikeuden omistaa laiskaa pääomaa, jos pääoman omistaja niin haluaa pääomallaan toimia. Et kai velvoita toimimaan toisin, esim. "laiskan pääoman rangaistusveroja" laatimalla?

"Laiska työvoima" tarkoittaa samaa asiaa. Yrittäjä tai työntekijä on "laiska" , jos hän ei saa työllään aikaiseksi samaa määrää rahaa, mitä hän työntekoon kuluttaa. Ei ole siis merkitystä sillä, ahkeroiko yrittäjä tai työntekijä vaikka 12-tuntisia päiviä, jos työn tulos on miinusmerkkinen...

Miten on seuraava tilanne yllä hahmottamasi teorian kannalta?

Menen harventamaan metsääni polttopuiksi, jotka poltan itse. Maksan polttopuun tekemisestäni hivenen polttoainetta moottorisahaan ja rankojen kuljettamiseen (ja tietenkin laskennalliset konetunnit), mutta en saa lainkaan rahaa vastineeksi. Täten ainoastaan rahaliikenteeni lukuja tarkasteltuna teen miinusmerkkistä työtä, eikö totta? Mutta kuitenkin tämänkin työni tulos on käytännössä, toteutuneen rahaliikenteeni luvuista huolimatta, niin metsänhoidon kuin kotitalouden kannalta plusmerkkinen.

Toisaalta harvennusta pitää kuitenkin tehdä - motolla, metsurila tai itse - ja jotkut jättävät rangat metsään mätänemään, jotkut käyttävät sen omaksi ja/tai myytäväksi polttopuuksi ja jotkut myyvät valtion rahallisen tuen turvin "energiapuu"hakkeeksi.

Metsässä työskentelee moto eikä metsämaa

Moto työskentelee puun korjuussa ja osin puun kuljetuksessa, mutta moto ei työskentele puun kasvatuksessa.

Jotta keskustelu ei menisi jankkaamiseksi, pyydän nim. Pyöräilijää esittämään millä tavoin ja perustein hän määrittelisi metsätalousmaahan kohdistamansa kiinteistöveron suuruuden. Ehkäpä tällaista kiertotietä pitkin pääsemme  keskustelussa eteenpäin.

PS. Kuten tarkkaavaiset lukijat ovat huomanneet, en ole puuttunut maatalouteen tässä keskustelussa lainkaan, koska maa- ja metsätalous poikkeavat sen verran paljon toisistaan monellakin tavoin, joista halinnollinen tukiaissotku ei ole vähäisin.

[matti]

Metsässä työskentelee moto eikä metsämaa

Moto työskentelee puun korjuussa ja osin puun kuljetuksessa, mutta moto ei työskentele puun kasvatuksessa.

Jotta keskustelu ei menisi jankkaamiseksi, pyydän nim. Pyöräilijää esittämään millä tavoin ja perustein hän määrittelisi metsätalousmaahan kohdistamansa kiinteistöveron suuruuden. Ehkäpä tällaista kiertotietä pitkin pääsemme  keskustelussa eteenpäin.

Suomessa oli aikaisemmin eräänlainen metsätalousmaan kiinteistöverotus pinta-alaverotuksen muodossa. Metsänomistaja siis maksoi joka vuosi pinta-alaan perustuvaa veroa riippumatta siitä, myikö metsää vai ei. Tämä muutettiin pitkällä siirtymäajalla myyntivoiton verotukseksi eli pääomatuloverotuksesi, joka onkin luonteva tapa verottaa omaisuuden tuottoa. Pinta-alaverotuksen aikana puun myyntivoitosta ei käsittääkseni maksettu veroja.

Nyt metsäteollisuus on alkanut lobbaamaan pinta-alaverotusta uudella nimellä eli kiinteistöverona. Syy on se, että metsäteollisuus ei halua maksaa metsänomistajille sitä hintaa puusta, jolla metsänomistajat olisivat valmiita myymään metsää. Metsäteollisuus haluaisi siis fiskaalisin keinoin painaa puun ostohintaa alas. Mille muille aloille halutaan vastaavia "kannustimia"?

[Pyöräilijä]

Laiska pääoma tarkoittaa rahaa, joka ei tuottaa vähäisen koron tai ei lainkaan korkoa.

Totta. Varmaankin suot pääoman omistajalle oikeuden omistaa laiskaa pääomaa, jos pääoman omistaja niin haluaa pääomallaan toimia. Et kai velvoita toimimaan toisin, esim. "laiskan pääoman rangaistusveroja" laatimalla?

Minulla ole tähän nokan koputtamista, jos laiskaa pääomaa ei pönkitetä tukiaisilla.

Palkansaajat joutuvat avustamaan 4.000 miljoonalla eurolla vuodessa maataloutta, joka on raskaasti tappiollista. Jos ja kun me ryhdymme karsimaan tätä tukiaisten jättisummaa tapahtuu kaksi asiaa. Ensiksi farmarit alkavat suunnitella ja tehdä työnsä tehokkaammin, joten vähemmällä rahalla saa enemmän  ruokaa. Toiseksi palkansaajien kuorma kevenee ja palkkaveroa voidaan laskea, mikä korjaa suomalaisyritysten kilpailukykyä kotimaassa ja vientimarkkinoilla.

Kuten sanoit metsätaloudessa on toinen tilanne. Tukiaisia on selvästi vähemmän, mutta onpa kuitenkin. Ministeri Rinne päätti juuri heittää 200 miljoonaa euroa metsäautoteiden rakentamiseen. Oma työ metsässä on verovähennyskelpoista aina lähiseudun hotellimajoitusta myöten.

Moto työskentelee puun korjuussa ja osin puun kuljetuksessa, mutta moto ei työskentele puun kasvatuksessa.

Luontoäiti se työskentelee metsän kasvatuksessa joka päivä, metsänomistaja pari kertaa vuodessa.

Jotta keskustelu ei menisi jankkaamiseksi, pyydän nim. Pyöräilijää esittämään millä tavoin ja perustein hän määrittelisi metsätalousmaahan kohdistamansa kiinteistöveron suuruuden. Ehkäpä tällaista kiertotietä pitkin pääsemme  keskustelussa eteenpäin.

Niin, mikä olisi oikea kiinteistövero metsämaalle?

Viime vuonna metsämaan myyntihinta oli keskimäärin 2.350 euroa hehtaari. Peltomaan keskihinta oli 7.640 euroa. Parhaasta metsämaasta saa maksaa yli 5.000 euroa hehtaari ja parhaista peltomaista yli 10.000 euroa hehtaari. Ne ovat aika kovia hintoja, varsinkin peltomaasta, jonka tuotto on miinusmerkkinen.

Kunnat voivat periä kiinteistöveroa Suomessa 0,6 % - 1,35 % maaomaisuuden verotusarvosta. Keskimäärin vero oli viime vuonna 0,94 prosenttia maa-omaisuuden verotusarvosta. Asuinrakennuksilla kiinteistövero oli alhaisempi 0,43 prosenttia.

Metsämaan kiinteistövero olisi tietysti kuntien määräysvallassa, mutta voisi olla esimerkiksi 0,3 prosenttia. Jos verotusarvoksi lasketaan puolet käyvästä arvosta, jää kiinteistöveroa maksettavaksi alle neljä euroa hehtaarilta. Sadan hehtaarin metsätila maksaisi kiinteistöveroa vuodessa 390 euroa.

Tämä vero olisi todella vähän, koska metsän reaalituotto on 5-7 prosenttia vuodessa. Taajamien tonttimaat ja kesämökkitontit eivät tuota mitään, mutta kiinteistövero on silti maksettava viimeisen päälle. 


(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTVeUCa_zn4xshuBJq9PkWo0P0C2TPbcI-1LVI3D_yppAUMQxWZIg)

Metsätontti 500 hehtaaria, kiinteistövero 0 euroa.

(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQlNb_MGRgbQHsQjNfS-SZ_FKTyZ3vm5NSUN5QG_1NYhNe4ziqgww)

Kesämökkitontti yksi hehtaari, kiinteistövero 500 euroa.

[kelloseppä]

...
Metsämaan kiinteistövero olisi tietysti kuntien määräysvallassa, mutta voisi olla esimerkiksi 0,3 prosenttia. Jos verotusarvoksi lasketaan puolet käyvästä arvosta, jää kiinteistöveroa maksettavaksi alle neljä euroa hehtaarilta. Sadan hehtaarin metsätila maksaisi kiinteistöveroa vuodessa 390 euroa.

Tämä vero olisi todella vähän, koska metsän reaalituotto on 5-7 prosenttia vuodessa.
...

Kysyin ennen kaikkea ehdotustasi metsämaahan kohdistettavan kiinteistöveron laskentaperusteita; en niinkään sovellettavan laskentaperusteen mitoitusta, koska edellinen on periaatetasolla huomattavasti jälkimmäistä mielenkiintoisempi. Vastasit molempiin kysymykseni aspekteihin; hyvä näin.

Ehdottamasi mitoitus ei todellakaan suuruudeltaan olisi useimpien yritysten normaalin taloudellisen toiminnan pituisen tarkastelujakson puitteissa, minkäänlainen ongelma. Muuhun yritystoimintaan sovellettava kohtuullinen ajallinen jänne on kuitenkin varsinaiselle metsätalouden harjoittamiselle, nimenomaan puun kasvattamiselle, aivan liian lyhyt. Esim. Etelä-ja Keski-Suomen rehevillä maapohjilla vallitseva vain tiettyyn paksuuteen kasvatetun havutukkipuuston kohtuullisen nopean kiertoajan olosuhteissa, vaikkapa 65:n vuoden tarkastelujaksolla (1-3 harvennusta välissä), kiinteistöveroon sidotun pääoman korkoa korolle vaikutus onkin jo kovin huomattava. Näin etenkin silloin, jos laskelmissa käytetään mainitsemaasi metsätaloudelle melko suurta 5-7 % vuosittaisen tuoton mukaista laskennallista korkokantaa. Täten jo esittämäsi suuruinen kiinteistöveron mitoitus sinällään olisi ongelma, ellei metsäverotukseen luoda jotain korkoa korolle -vaikutuksen jyrkkyyttä leikkaavaa kompensaatiota: esim. jo aiempina vuosina maksetun kiinteistöveron vähennysoikeus (korkoa korolle -periaatteen mukaan toki laskettuna) puun myyntitulolle tai esim. edellisenä vuotena maksetun kiinteistöveron vähennysoikeus metsähoitoyhdistysten jäsenmaksujen tapaan.

Olisiko tämmöisellä veron maksuunpanon ja vähennysoikeuden kaltaisella edestakaisin vatkutuksella valtion kannalta sitten mitään järkeä, on aivan toinen kysymys. Kyse onkin enemmän siitä, että kohdellaanko ja halutaanko kohdella eri omaisuuslajeja keskenään verotuksellisesti tasa-arvoisesti vai ei – myös kiinteistöverotuksen osalta.

Jos metsätalouden poikkeuksellisen pitkä toiminnan ajallinen kestoaika halutaan rinnastaa vaikkapa sijoitusasunnon omistamiseen, niin tilanne olisi kutakuinkin seuraava: sijoitusasunnon omistaja saisi esim. 65:n vuoden vuokratuoton kerralla vasta 65:n vuoden kuluttua tietämättä varmuudella edes, mikä on 65:n vuoden kuluttua kuukausittainen vuokrataso, mutta maksaisi vuosittain kiinteistöveron sijoitusasunnostaan ja lisäksi asunnon yhtiövastikkesta tietyn osan, minkä suuruus vastaisi suuruudeltaan metsätalouden vuosittaisia kuluja. Toki harvennushakkuista saatavat tuotot, sijoitusasuntoesimerkissä vaikkapa 1 vuoden koko vuokratulo saataisiin 35:n vuoden kuluttua ja 5 vuoden koko vuokratulo 50:n vuoden kuluttua, hivenen loiventavat metsänomistajan tilannetta, mutta ne eivät muuta sen omistajan kannalta kovin kiusallista periaatteellista luonnetta. Sen sijaan metsänomistajan tilannetta loiventaa huomattavasti enemmän se, ettei yleensä koko metsätilan puusto ole keskenään samanikäistä.

Puheenvuorosi kuvituksessa käyttämäsi vertailupari metsämaa - kesämökki ei ole keskenään lainkaan vertailukelpoinen, koska kesämökki ilenee omassa käytössä eikä näin ollen ole yritystoiminnassa rahallista tuottoa tuottava tuotantoväline. Vertailukelpoinen vertailupari olisi metsämaa - sijoitusasunto tai metsämaa - vuokramökki.

Ehdottamasi mitoitusperuste, edellisenä vuonna toteutuneiden metsäkauppojen hehtaarikohtaisen hinnan aritmeettinen keskiarvo, on enemmän kuin ongelmallinen, koska oikeastaan mikään metsätilojen kohdalla ei ole niin harhaanjohtavaa kuin keskiarvot. Oletettavasti juuri tämän metsätilojen piirteen takia otit ehdottamasi kiinteistöveron perusteeksi puolet em. hehtaarikohtaisen hinnan keskiarvosta, mikä sinällään vaikuttaa hyvin järjelliseltä ja kohtuulliselta – ensisilmäyksellä. Voisikohan samaa menettelytapaa mielestäsi soveltaa myös kaikkeen kiinteistöverottamiseen vaikkapa tontin neliömäärän ja rakennuksen asuinpinta-alan/kokonaispinta-alan/rakennetun pinta-alan mukaan ja luovuttaisiin hallinnollisilla päätöksillä luotujen verotusarvojen käytöstä kaikkialla kiinteistöverotuksessa? Jos ei, niin miksi ei?

Jatkan kommentointiani ehdottamaasi metsämaan kiinteistöverottamisen malliin ja puheenvuorosi muuhun sisältöön vasta tähän kysymykseeni vastaamisesi jälkeen.

PS. Yhä useammin metsänomistajat eivät edes hae tukea metsäteiden rakentamiseen tai perusparantamiseen, koska tuen myöntämisen perusteet vaativat monesti tien todellisen käytön kannalta turhan raskasta ja kallista teknistä rakennetta ja tien puomittaminen tuen vastaanottamisen jälkeen ei sitten olekaan ongelmatonta. Tästä syystä taisi Rinteen 200 miljoonaa metsäteiden parantamiseen olla enemmänkin koneurakoinnin ekosysteemiin suunnattu rohkaiseva ele eikä ehkä niinkään kädenojennus metsänomistajille. Katsotaan nyt sitten paljonko jää siitäkin rahaerästä laskennallisesti käyttämättä, kun tukirahaa metsänomistajien mielestä järjettömäksi koettuihin hankkeisiin ei haeta tuen myöntäjän mielestä riittävän runsaasti. Vielä ei sentään ole pakko hakea sitäkään tukea!

[Markkanen]

Kyse oli kai elintarvikeverosta vai käyttääkö joku ruuakseen mäntytukkeja?

Ylijohtajan sanoma kuvastaa juuri sitä täysin välinpitämätöntä asennetta rivikansalaisiin. Hänelle kansa on vain veronmaksuautomaatti ja orja.

Niin. ihmisen on pakko syödä. Verottamalla rajusti ihmisille pakollisia asioita raunioitetaan alemman palkkatason henkilöiden taloutta. hyvätuloiselle on aivan sama maksaako ruisleipä euron vai 10 euroa.
Eokö VATT luee tilastoja ollenkaan? Meillä on jo nyt lähes maailman kallein ostoskori. Suomi jakaantuu kahtia kansalaisten osalta jos "johtajan" neuvoa noudatetaan. On niitä, jotka tulevat toimeen ja moninkertainen määrä niitä jotka ovat tukien varassa. Verojen korottamiset vie pois työpaikkoja kun kulutus vähenee yleisesti ottaen. Sitten pitäisi taas nostaa veroja jotta budjetit ei romahda. Hulluus, ahneus ja välinpitämättömyys tuhoaa Suomea. Politikot "laulaa" Antaa mennä kun on alamäki vaan, Ja ei koske meitä poliitikkoja ja ylempiä virkamiehiä.

Onkohan se mahdollista, että nykypolitiikalla ihan oikeasti pyritään täydelliseen sosialismiin. Kapitalistinen työmaailma näivettyy ja tukien määrä senkun kasvaa. Kataisen ja Stubin hallitus on minusta kosinut romahduksen kautta sosialismiin korttia. Ehkä koko EU halutaan sosialistiseksi liitoksi. ?

[kelloseppä]

Kyse oli kai elintarvikeverosta vai käyttääkö joku ruuakseen mäntytukkeja?
...
Onkohan se mahdollista, että nykypolitiikalla ihan oikeasti pyritään täydelliseen sosialismiin. Kapitalistinen työmaailma näivettyy ja tukien määrä senkun kasvaa. Kataisen ja Stubin hallitus on minusta kosinut romahduksen kautta sosialismiin korttia. Ehkä koko EU halutaan sosialistiseksi liitoksi. ?

Kotitaloustarpeseen tuotetun leipäviljan ja mäntutukkien tuotannon verotus antavat todellakin selvän kuvan siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Jos tuotantovälineen tai tuotantotuotteen omistaminen muutuu verolliseksi tuotantotuotteen myynnistä saatavan tulon verotuksen ohella, olemme silloin sosialismissa.

Kohta Stubilo silmät kiiluen huutelee meille: Syökää pettua! Pettu on hyvää!

Ja EU lätkäisee vielä haittaveron petun tuotannon aiheuttamasta ympäristöhaitoista.

edit kirjain poistettu