Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Rkp haluaa pakkoruotsin ekaluokalle!

Ehdoton enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, mutta silti yhä uudet sukupolvet pakotetaan pänttäämään rakkaan länsinaapurimme kieltä niin Lieksassa kuin Ivalossakin.

Kysytäänpä vaihteeksi, mitä Suomen ruotsalainen kansanpuolue Rkp tekisi, jos se saisi vapaat kädet päättää kieltenopiskelusta Suomessa. Pakotettaisiinko suomenkielisen enemmistön jälkikasvu lukemaan ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta alkaen? Naurettava ja mahdoton ajatus, eikö totta?

Juuri niin Suomen väkiluvultaan suurimman ruotsinkielisen kunnan, länsiuusmaalaisen Raaseporin kunnanvaltuusto kuitenkin on päättänyt. Elokuusta 2016 alkaen jokaisen raaseporilaisen suomenkielisen lapsen on pakko opiskella ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenään ensimmäiseltä luokalta alkaen.

Päätös on tietääkseni ainoa laatuaan Suomen peruskoulujärjestelmän historiassa.

[...]

On vaikea nähdä, kuinka maailmanlaajuisesti täysin marginaalisen ruotsin kielen opiskelijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa englantia ensimmäisenä vieraana kielenään opiskelevien lasten kanssa.

Tosiasia näet on, ettei ruotsista ole maailmalla sen enempää hyötyä kuin suomestakaan. Näin voin sanoa hyvällä omallatunnolla työskenneltyäni vuosia kansainvälisessä liike-elämässä.

[...]

Viime kevään eurovaalikampanjassaan Rkp vetosi vahvasti vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen puolesta. On surkuhupaisaa, että Raaseporissa enemmistövaltaa käyttäessään puolue pakottaa suomenkielisen vähemmistön lapset tekemään kielivalinnan, jota juuri kukaan ei vapaaehtoisesti tekisi.

Puheenjohtaja Carl Haglund, kannattaisikohan Raaseporin Rkp:n kielipolitiikkaan puuttua? Kun ne vaalitkin ovat tulossa. Ja seuraava pakkoruotsikeskustelu.

Taavi Soininvaara
Kirjoittaja on kirjailija, joka työskenteli aiemmin rahoituslaitoksissa ja teollisuuden johtotehtävissä.

Helsingin Sanomat 30.10.2014

Asiallinen kolumni ja yllättävässä paikassa, mutta Soininvaara ei ole tainnut huomata, että myös Suomen nykyinen pääministeri (ei-Rkp) ajoi puheenjohtajakampanjassaan pakkoruotsin aloittamista ekaluokalta.

[Roope]

Istuvan hallituksen esityksestä syyskokous myös päätti keskustelun ja äänestyksen jälkeen pudottaa Liiton toimintaohjelmasta kohdan, jossa vaadittiin Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi. Päätöksen taustalla on Liiton halu keskittyä kansalaisten kielioikeuksien positiiviseen puolustamiseen ja pakkoruotsin purkamiseen.

"Olen iloinen hallituksen uusista jäsenistä, jotka varmasti tuovat tuoretta näkökulmaa Liiton toimintaan", toteaa Terho. "Pidän myös toimintasuunnitelmaan tehtyjä muutoksia hyvinä. Nyt on aika keskittyä kielikeskustelussa kaikkein oleellisimpaan tavoitteeseen, eli järjenvastaisesta pakkoruotsijärjestelmästä vapautumiseen."

Suomalaisuuden Liitto luopui yksikielisyyden vaatimuksesta ja keskittyy pakkoruotsin lakkauttamiseen 30.10.2014

Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund (RKP) sanoo, että on hyvin positiivista, jos Suomalaisuuden liitto haluaa Suomen olevan jatkossakin kaksikielinen, mutta hän lisää, että on liitolta tietoinen strategia ottaa yksi askel kerrallaan. Hän näkee saman ilmiön kansalaisaloitteessa, joka haluaa lopettaa kouluruotsin.

– Jos kouluruotsista tulee vapaaehtoista, vähenee opetus, kun yhä harvemmat lukevat ruotsia. Se johtaa lopulta vaatimukseen, ettei niitä, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, saa syrjiä, kun he hakevat töitä julkiselta sektorilta, ja silloin ei myöskään yhteiskunnan kaksikielisenä pitäminen onnistu, hän sanoo.  (käännös)

Hbl: "Finskhetsförbundet spelar taktiskt" 30.10.2014

Folktingetin Österlund ei ilmeisesti ole lukenut kyseistä kansalaisaloitetta, sillä siihen sisältyy aivan avoimesti myös vaatimus ns. virkamiesruotsin lopettamisesta:

Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Suomen virallisella kaksikielisyydellä taas ei ole suoraa yhteyttä sen enempää pakkoruotsiin kuin virkamiesruotsiinkaan. Kun pakkoruotsista ja virkamiesruotsista on päästy, on Suomen virallinen kaksikielisyys lähinnä pelkkä kuriositeetti. Virallinen kaksikielisyys tuskin herättää suurempia intohimoja sen jälkeen, kun sillä ei enää perustella pakkoruotsijärjestelmää.

[Jaska]

Pakkopohjoismaalaistaminen vastaan työelämän todelliset kielitarpeet
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179021-pakkopohjoismaalaistamista

Elinkeinoelämän keskusliiton tuore selvitys "Kielitaito on kilpailuetu" löytyy täältä:
http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf

[Jaska]

Tuhoaako RKP:n politiikka ruotsinkieliset?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179171-tuhoaako-rkpn-politiikka-ruotsinkieliset

Vastaus: kyllä!
Pakkokieli on myös ruotsinkielisten vihollinen.

[PROTOTYPE]

http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/10/yksikielinenkuntakaksikieliseksikeskenkymmenvuotiskauden.html



Hallitus esittää, että yksikielinen kunta voitaisiin kunnanvaltuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken valtioneuvoston säätämän kymmenvuotiskauden. Nykyisen lain nojalla kunnat voivat hakeutua kaksikielisiksi seuraavan kerran vasta vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tänään 23. lokakuuta.

Esityksellä pyritään turvaamaan kunnille, jotka vuoden 2015 alusta valtionosuusuudistuksen myötä menettävät kieleen perustuvia valtionapuja, mahdollisuudet saada korvauksia kielellisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin.

Kunnan kieleen perustuvaan valtionosuuteen ei jatkossa vaikuta enää kunnassa asuvien 6 - 15-vuotiaiden ruotsinkielisten lasten osuus, vaan kunnan kaksikielisyys. Valtionavun piiristä putoavat pois yksikieliset kunnat, vaikka niissä asuisi huomattava määrä toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvia.

Valtioneuvosto säätää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunta määritetään kaksikieliseksi, jos kunnan suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaan.
---JATKUU

[Roope]

Esityksellä pyritään turvaamaan kunnille, jotka vuoden 2015 alusta valtionosuusuudistuksen myötä menettävät kieleen perustuvia valtionapuja, mahdollisuudet saada korvauksia kielellisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin.

Uudistuksessa tuli pikku virhe pilkun kanssa. Esimerkiksi Närpiö nettoaa valtionosuusuudistuksen myötä joka vuosi kulujen jälkeen kaksi miljoonaa euroa.

Valtionosuusuudistus houkuttaa Manner-Suomen viimeisiä ruotsinkielisiä kuntia vaihtamaan kaksikielisyyteen. (..) Närpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.

– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.

Kuntalehti: Kaksikielisyys houkuttaa kuntia rahan takia 17.10.2014

[Micke90]

"Ruotsinkieliset" kunnat voitaisiin vaikka lailla säätään kaksikielisiksi, mutta miksi esimerkiksi Vantaa, Turun tai Lohjan pitäisi olla keinotekoisen kaksikielisiä?

[ruikonperä]

Yksikielinen Suomi kuuluisi tietenkin 99% Suomsta ihan kielen perusteella.
Pitää antaa kielifasisteille myöten että alkavat oppimaan tavoille ja seuraukset on oppimattomuden tekeminen että joskus oikeasti hurri saa ruorsinpuhunisessta turpaansa. Herrakansankn pitää oppia tavoille.

[ruikonperä]

Tästä ilmainen vinkki pakkoruotsittajille seuraavaksi askeleeksi.
Lakiin on kirjattava että kaikki ulkomaiset ohjelmat on dubattava ruotsiksi jotta varmistetaan rikas kielivarasto vauvasta vaariin.

Aamu-ruotsittajaan saatiin jo uutiset koska yksi kanava ei riitä. Kun puhutaan ruotsinkielestä niin mikään ei ole muuta kuin toteuttamista vailla.

[Jaska]

Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa

[Juoni]

Vastaapa nyt vihdoinkin kysymykseen: mikä sinusta olisi luontevin/oikein Närpiön jokapäiväisen elämän kieli?

Jos vastaat suomi, ole hyvä ja perustele, millä oikeudella ruotsi ei ole yhtä arvokas kieli kuin suomi.

Vaikket kysynytkään minulta, niin vastaan silti: Suomi.

Minusta ruotsi ei todellakaan ole yhtä arvokas kuin suomi siitä yksinkertaisesta syystä etten puhu sitä äidinkielenäni, enkä edes teeskentele olevani kiinnostunut sen enenpää ruotsalaisten kuin muidenkaan "oikeuksista" omiin kieliinsä tässä maassa.

[Taikakaulin]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

[Pöllämystynyt]

Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa

Jaskan kannanottoja viitsin lukea, vaikka pakkoruotsi ei olekaan minulle keskeinen kysymys, eikä tunnu mokutuksen rinnalla oikeastaan miltään. Sen sijaan AIH:n ja vastaavat puheet saavat minut väsyneeksi ja tympääntyneeksi. Enkä varmasti ole ainoa. Lisäksi koen tarvetta suojella vastuullisemman maahanmuuttopolitiikan puolustajia sekaantumasta tai rinnastumisesta sellaisiin puhetapoihin.

Koska pakkoruotsi ei sinänsä ole ruotsinkielistenkään todellisen edun mukaista, ja ilman vastakkainasettelua ruotsinkielistenkin valtaosa tämän tajuaisi, niin sen poiston esteenä onkin lähinnä juuri tämä vastakkainasettelu. Vastakkainasettelun olennainen osa on kielivapauden puolustajien imago, joka saa toiset, ennen kaikkea itseään "junttikansaa" parempina pitävän valtapolitiikan ja eliitin piirissä, kääntymään vastapuolelle. Sitä imagoa on aktiivisesti liattu ulkoapäin todella järjestäytyneesti ja törkeästikin, mutta leimauksen varsinaisesti tekevät tehokkaaksi ja kiinnittävät kohteeseensa vasta ne joidenkin kielivapauden puolustajien kannanotot, jotka antavat leimaajille mahdollisuuden niitä osoittaen yleistää kaikkiin ja todeta olleensa oikeassa.

Tässäkin asiassa pätee se, että leimaus tarttuu ja tuhoaa uhrinsa vain, jos leimauksen uhri tulee edes vähän vastaan ja kantaa leimoja ylpeänä kuin polttomerkkejä.

[Nanfung]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Suomi taitaa olla ainoa valtio tässä aurinkokunnassa, missä on oma liputustuspäivänsä kansanmurhaajalle?

[Jaska]

Vaikket kysynytkään minulta, niin vastaan silti: Suomi.

Minusta ruotsi ei todellakaan ole yhtä arvokas kuin suomi siitä yksinkertaisesta syystä etten puhu sitä äidinkielenäni, enkä edes teeskentele olevani kiinnostunut sen enenpää ruotsalaisten kuin muidenkaan "oikeuksista" omiin kieliinsä tässä maassa.

Kiitos rehellisyydestäsi. Toivottavasti sinunlaisiasi ääriajattelijoita ei ole paljon.

Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa

Jaskan kannanottoja viitsin lukea, vaikka pakkoruotsi ei olekaan minulle keskeinen kysymys, eikä tunnu mokutuksen rinnalla oikeastaan miltään. Sen sijaan AIH:n ja vastaavat puheet saavat minut väsyneeksi ja tympääntyneeksi. Enkä varmasti ole ainoa. Lisäksi koen tarvetta suojella vastuullisemman maahanmuuttopolitiikan puolustajia sekaantumasta tai rinnastumisesta sellaisiin puhetapoihin.

Koska pakkoruotsi ei sinänsä ole ruotsinkielistenkään todellisen edun mukaista, ja ilman vastakkainasettelua ruotsinkielistenkin valtaosa tämän tajuaisi, niin sen poiston esteenä onkin lähinnä juuri tämä vastakkainasettelu. Vastakkainasettelun olennainen osa on kielivapauden puolustajien imago, joka saa toiset, ennen kaikkea itseään "junttikansaa" parempina pitävän valtapolitiikan ja eliitin piirissä, kääntymään vastapuolelle. Sitä imagoa on aktiivisesti liattu ulkoapäin todella järjestäytyneesti ja törkeästikin, mutta leimauksen varsinaisesti tekevät tehokkaaksi ja kiinnittävät kohteeseensa vasta ne joidenkin kielivapauden puolustajien kannanotot, jotka antavat leimaajille mahdollisuuden niitä osoittaen yleistää kaikkiin ja todeta olleensa oikeassa.

Olet täysin oikeassa! Moni todella vastustaa kielivapautusta vain siksi, koska perussuomalaiset ajavat sitä. Siksi he sokeudessaan ja mustavalkoisuudessaan kuvittelevat, että se kuuluu samaan kategoriaan muiden juttujen kanssa, jotka he itse yhdistävät perussuomalaisiin: rasismi, homofobia, naisten alistaminen...

Ei tarvita kuin yksi ennakkoluuloja tukeva yksittäistapaus, niin se antaa jo oikeuden yleistäen kuvitella, että kaikki kielivapauttajat kantavat samoja taka-ajatuksia mutta haluavat vain naamioida hankkeensa salonkikelpoiseksi.

Perusnuorten uuden/tulevan puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen erinomainen video ruotsalaisuuden päivästä:
https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI

[Nationalisti]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Suomi taitaa olla ainoa valtio tässä aurinkokunnassa, missä on oma liputustuspäivänsä kansanmurhaajalle?

Mille kansanmurhaajalle? Ja tuskin on ainoa.

[Roope]

Lars Nyberg, Turun Luostarinvuoren koulun kielikylpyopettaja:
- Lapsi saa kielikylvyn kautta monipuolisen kielitaidon ilman, että varsinaisesti opiskelisi kieltä. Se tulee yksinkertaisesti normaalin eletyn elämän kautta. (..) Se ei maksa enempää kuin tavallinen koulunkäynti, vaan tarvitaan vain opettaja, joka hoitaa opetuksen hyvällä ruotsin kielellä sen sijaan, että tekisi sen suomeksi.  (käännös)

Svenska Yle: Svenskan kan stöta på patrull - men språkbad är en succé i Åbo 5.11.2014

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan kielikylpyyn sijoittamisessa ei puhuta huimista summista.

– Budjettineuvotteluissa elokuussa katsotaan, miten paljon rahaa siihen voi irrottaa. Löysästi on puhuttu noin 5-10 miljoonasta eurosta tässä vaiheessa, koska taloustilanne on huono. Pidemmän päälle valtio voisi tukea varmaan enemmän, Haglund sanoo Aamulehdelle.

Verkkouutiset: AL: Hallitus panostaa noin 5-10 miljoonaa kielikylpyhankkeeseen 8.7.2014

Det finns ju skillnader mellan finskspråkiga och svenskspråkiga. Men när vi tittar under ytan är vi likadana. Vi är finländare, oberoende av vårt modersmål.

Därför kan även världens äldsta finskspråkiga tidning Keskisuomalainen skriva sin ledare på det andra inhemska språket. Det är första gången i tidningens 133-åriga historia.

Idag är det den sjätte i november, denna dag kallas Svenska dagen. Dagen påminner oss om att tvåspråkighet är en rikedom.

Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Finland är ett tvåspråkig land 6.11.2014

[vihapuhegeneraattori]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".

Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.

[Nationalisti]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".

Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.

Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.

[ArtturiE]

5.11.2014

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan kielikylpyyn sijoittamisessa ei puhuta huimista summista.

– Budjettineuvotteluissa elokuussa katsotaan, miten paljon rahaa siihen voi irrottaa. Löysästi on puhuttu noin 5-10 miljoonasta eurosta tässä vaiheessa, koska taloustilanne on huono. Pidemmän päälle valtio voisi tukea varmaan enemmän, Haglund sanoo Aamulehdelle.

Tottahan rahaa löytyy jos on tahtoa.  Eri asia on löytyykö oppilailta opiskelutahtoa. 

[nollatoleranssi]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Tämmöistä "performanssi"-taidetta tarvitaankin osoittamaan todellisuus. Ruotsalaisuuden päivän muka-iloisuus ja muka-tärkeys kun ovat huvittavaisuudessaan omaa luokkaansa.


Kannattaapa huomioida sekin seikka, ettei tänä vuonna ruotsalaisuuden päivä kerännyt samanlaista huomiota kuin viimeksi? Tai ei oikeastaan ollenkaan huomiota. Mistähän syystä?

Tuohan johtuu täysin pakkoruotsi-aloitteesta, joka luotiin viime vuonna ja se sai valtavan huomion. "Päivä på svenska"- oli täysin suunniteltu tiettyjen rahoittajien ja toimittajien kautta samana vuonna, joten siitä hyvästä voitiin antaa 10.000€:n palkinto Saska Saarikoskelle. Kuinkahan moni muukin toimittaja, lehti yms. sai vastaavia palkintoja ja rahaa tuon päivän järjestämisestä?

Nyt kun ei ole tänä vuonna pakkoruotsialoitteesta kohistu, niin voitiin jälleen palata "normaaliin päivärytmiin" ja unohtaa koko ruotsalaisuuden päivä jopa asiaa kovassa ajamassa Helsingin Sanomissa. Saskakin kiitti kymppitonnista ja unohti keksimänsä päivänsä sen sileän tien. Tänä vuonna ei ollut jaossa uutta kymppitonnia... 

[Onkko]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".

Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.

Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.

"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.
Eli ero on siinä että "kielivapauttajat" julkisesti tuovat mielipiteensä esiin eivätkä vain kerro kaverille.

[Jaakko Sivonen]

Lars Nyberg, Turun Luostarinvuoren koulun kielikylpyopettaja:
- Lapsi saa kielikylvyn kautta monipuolisen kielitaidon ...

Heh, pakkoruotsittajien retoriikassa "monipuolinen kielitaito" on yhtä kuin ruotsin kielen osaaminen. Muiden kielten osaamisesta he eivät niinkään välitä.

[Nationalisti]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta

Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".

Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.

Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.

"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.
Eli ero on siinä että "kielivapauttajat" julkisesti tuovat mielipiteensä esiin eivätkä vain kerro kaverille.

Suomenruotsalainen voi kannattaa kielivapautta ja olla puhumatta siitä julkisesti. Ihan totta. Se tuskin on kovinkaan monelle keskeinen poliittinen kysymys.

[Roope]

"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.

On niitä harvakseltaan, mutta huvittavaa kyllä enemmän ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessä mediassa.

Tämänpäiväisessä Höblässä oli paljon kieliaiheisia kirjoituksia, ja yhdessä yleisönosastokirjoituksessa 50-luvulla koulunsa käynyt ruotsinkielinen totesi, että kaikkien Suomessa asuvien on osattava suomea ja ruotsinkielisten on itse huolehdittava kulttuurinsa säilyttämisestä. Hän sanoi säälivänsä kielikeskustelua käyviä ruotsinkielisiä, jotka pystyttävät ruotsinkielisten ympärille muureja. Pakkoruotsin sijaan hän markkinoisi ruotsin kieltä vaikka Saaristoruokaa (Skärgårdsmat) -ohjelmalla.

[Roope]

Ruotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.

- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.

Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus.  (käännös)

Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet 6.11.2014

[Jaska]

Rasistista leimaamista huumorin varjolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179440-rasistista-leimaamista-huumorin-varjolla

[Siili]

Ruotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.

- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.

Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus.  (käännös)

Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet 6.11.2014

Haglundia selvästi vituttaa.  Hyvä!

[Taikakaulin]

Teuvo Hakkarainen: Viitasaarella on tie ruotsinkielellä vain tätini miehen takia

Perussuomalaiset kyselivät ruotsinkielen asemasta eduskunnassa, jossa käsiteltiin kielilakia.

Perussuomalaisten kielikysymyksiin vastaili oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Hän toivoi muistettavan, että olemme yksi kansa jolla on kaksi kieltä, "ja se ei ole mikään huono asia".

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) halusi pohdittavan, miksi ruotsinkielisille kertyy enemmän vaurautta ja hyvinvointia. Hän arveli ruotsinkielisillä olleen kautta aikojen parempi koulutusjärjestelmä, joka takaa paremmat työpaikat.

Ruohonen-Lernerin mukaan sosiaaliset suhteet auttavat ruotsinkielisiä parempiin työ- ja virkapaikkoihin. Rkp:n jäsenkirja hänen mukaansa on auttanut syrjäyttämään hakuprosessissa suomenkielisiä pätevämpiä hakijoita. Nimeltä hän mainitsi Eva Biaudetin.

Perussuomalaisten Pertti Virtasen mielestä kielipolitiikasta keskustelua on kielletty Suomessa rasismina.

Mika Niikko (ps.) esitti kuntien kaksikielisyyttä korvattavan tulkkipalveluilla.

Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) mukaan hänen kotikunnassaan Viitasaarella on yksi ruotsinkielinen.

– Hän on minun tädin mies, Bertel Östberg. Hänen takiaan muun muassa tie numero 77, Sininen Tie, siinä lukee Blå Vägen, Teuvo Hakkarainen sanoi.

Hakkarainen kysyi, onko yhtä ihmistä varten tehty kymmenen tuhannen asukkaan kunnassa liikennemerkit toisella kielellä.

Hän kertoi lentävänsä kotiinsa Kuopion kautta ja lennolla selostusten tulevan myös ruotsiksi.

– Tuskin kukaan siellä ruotsia puhuu. Eikä sitä tartte. Se ruotsi on ihan hyvä siellä missä sitä tarvitaan, mutta missä sitä ei tarvita, niin antaa vapaaehtoisesti jokaisen opiskella sitä niin paljon kuin haluaa.

Sdp:n Tuula Väätäinen huomautti, että Sinistä Tietä varmaan kulkevat muutkin Viitasaaren läpi kuin Hakkaraisen tädin mies.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sininentie%20hakkarainen-27798

[Chew Bacca]

Jos suomalaisten vapaus on ruotsalaisvastaisuutta niin pakollinen ruotsi on suomalaisvastaisuutta. Kenen puolella suomalaisten pitäisi olla, no onpa vaikea kompa.

Kyllä RKP maalaa itsensä nurkkaan, tai oikeasti muuraa itsensä nurkkaan koska väkisin tekevät >95% vihollisikseen. Pitäisikö nämä jatkuvat enemmistöön kohdistuvat pakkotoimet ja loukkaukset muka sietää ja unohtaa?