Etninen, rotu, heimo, vai kansa ??

[ämpee]

Minusta tuntuu siltä, että käsittämisen ongelma on sillä puolella, koska ensin etnisyyttä ei ole, ja sitten tarjotaan linkkiä etnisyyteen.
Millä arvelet noiden etnisten ryhmien syntyneen, lainaamallako ??
(Voi olla liian vaikea kysymys)

??  Mitä sinä nyt höpiset? Missä väitin ettei etnisyytä ole (lainkaan)? Suosittelisin nyt ihan oikeasti perehtymään etnisyyden kompleksiseen ja asiaa tutkineiden vaikeasti ja erittäin vaihtelevasti määriteltäväksi toteamaan käsitteeseen hieman paremmin, ennen kuin jatkat höpöttelyjäsi.

Tässä joudutaan sitten sopimaan joko suomenkielestä, tai uus'suomesta.
Epäselvyydet johtuvat nykyään harrastettavasta käsitesotkusta, jonka mukaan esimerkiksi rotuja ei ole, mutta rotusortoa, rassissmia, edelleen on.

Vasemmistonäkemys etnisyydestä on juuri tuota "uus'suomea:

"Etnisyydellä viitataan yhteisöllisyyden tapoihin, jotka mielletään tyypillisiksi tietylle ryhmälle tai kansalle. Etnisyys on siten tapa idenfioitua yhteen ja tehdä eroa toisiin ihmisryhmiin. Etnisen ryhmän perustana voi olla esimerkiksi yhteinen kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuurinen perintö. Biologia ei ole etnisyyden peruste."

Sivistyssanakirja on taasen täysin eri mieltä:

"etninen
1.    kansaa, rotua tai heimoa koskeva, kansallinen."

Tilastokeskus taas taiteilee perinteisen ja uudemman, poliittisen näkemyksen välillä:

"Etnisten ryhmien kriteereinä pidetään mm. alkuperää, kulttuuria, tapoja, uskontoa, rotua, kieltä tai fyysisiä erityispiirteitä."

Jotta olisi hedelmällistä jatkaa keskustelua, pitää ensin sopia siitä mitä käsitteellä "etninen" oikeastaan tarkoitetaan.

[Mangustin]

Vasemmistonäkemys etnisyydestä on juuri tuota "uus'suomea:

"Etnisyydellä viitataan yhteisöllisyyden tapoihin, jotka mielletään tyypillisiksi tietylle ryhmälle tai kansalle. Etnisyys on siten tapa idenfioitua yhteen ja tehdä eroa toisiin ihmisryhmiin. Etnisen ryhmän perustana voi olla esimerkiksi yhteinen kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuurinen perintö. Biologia ei ole etnisyyden peruste."

Selvästikin biologia on etnisyyden peruste, kun kaupungilla seuraa toisilleen ennestään tuntemattomien bantujen kohtaamisia. Keskustelut lähtee käyntiin suurieleisellä "Hellou brother/sister!"-tervehdyksellä, biologista sukulaisuutta ilmaisevalla puhuttelulla, ja sitten esittäydytään ja haetaan yhteistä kieltä (englantia/ranskaa/pidginiä). Ei tarvita mitään noista edellämainituista yhdistävistä tekijöistä, joskin islaminusko voi erottaa afrikkalaisen iloisesta afrikkalaisesta yhteisöllisyydestä, vaikka kaikki muut yhteisöllisyyden ehdot täyttyisivät.

Sivistyssanakirja on taasen täysin eri mieltä:

"etninen
1.    kansaa, rotua tai heimoa koskeva, kansallinen."

Tilastokeskus taas taiteilee perinteisen ja uudemman, poliittisen näkemyksen välillä:

"Etnisten ryhmien kriteereinä pidetään mm. alkuperää, kulttuuria, tapoja, uskontoa, rotua, kieltä tai fyysisiä erityispiirteitä."

Jotta olisi hedelmällistä jatkaa keskustelua, pitää ensin sopia siitä mitä käsitteellä "etninen" oikeastaan tarkoitetaan.

Melkein mitä tahansa nykyään. Kohta varmaan jalkapallojoukkue on oma etnisyytensä. Näihin päiviin asti etnisyys on ollut sellainen heimoidentiteetti, jota henkilö kantaa jatkuvasti mukanaan eli se ei ole tilannesidonnainen, mutta voi muuttua pidemmän ajan kuluessa.

Esim. uskonnolliselta etnisyydeltään henkilö voi olla lestadiolainen, luterilainen ja kristitty pienimmästä nimittäjästä suurimpaan, ja sama henkilö voi vakaumukseltaan olla ateisti. Uskonto ja etninen uskonto on eri asia.

Etnisyyteen kuuluminen saattaa edellyttää ryhmähyväksyntää. Vaikkapa japanilaisuuteen ei niin vain liitytä.

[vade_w]

[...]
Melkein mitä tahansa nykyään. Kohta varmaan jalkapallojoukkue on oma etnisyytensä. Näihin päiviin asti etnisyys on ollut sellainen heimoidentiteetti, jota henkilö kantaa jatkuvasti mukanaan eli se ei ole tilannesidonnainen, mutta voi muuttua pidemmän ajan kuluessa.

Esim. uskonnolliselta etnisyydeltään henkilö voi olla lestadiolainen, luterilainen ja kristitty pienimmästä nimittäjästä suurimpaan, ja sama henkilö voi vakaumukseltaan olla ateisti. Uskonto ja etninen uskonto on eri asia.

Etnisyyteen kuuluminen saattaa edellyttää ryhmähyväksyntää. Vaikkapa japanilaisuuteen ei niin vain liitytä.

Kyllä etnisyys laajimillaan voi tarkoittaa myös jalkapallojoukkuetta ja kannattajia, joukkueen tarjoamaa identiteettiä kannattajille identifioitua, vaikka joukkue onkin nimenomaan joukkue -- kukaan ei varmasti käyttäisi joukkueesta sanaa etnisyys arkikielessä, mutta luullakseni esim. Jokerien "Minä, Sinä, Me"-mainonnassa haetaan juuri tätä, etnisyyttä. Tärkeämpää on konteksti. Kieli on enemmänkin systeemi, kuin pelkästään sarja sanoja, ja ymmärrys vaatii tietyn sosiaalisen normiston sisäistämistä, jotta kokemus ja tieto vastaa sanojen todellista tarkoitusta.

[Mika]

Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys.  Jos verrataan vaikkapa patrioottista jenkkirepublikaania ja suomalaista vasemmistoanarkistia, niin itse koen huomattavasti enemmän yhteenkuuluvaisuutta sen patrioottisen jenkin kanssa.

[Kerttu Täti]

Etnisyyden määrittely on ongelma alan tutkijoillekin, ts. yhtä määrittelyä ei ole.

Suomalaisissa määrittelyissä etnisyyttä pidetään kuitenkin esimerkiksi englantilaista kulttuurialuetta enemmän staattisena ominaisuutena. Tämän näkyy esimerkiksi Wikipediassa ilmaistuista määrittelyissä: englanninkielisessä Wikipediassa puhutaan vahvasti itseymmärryksestä ja yksilön omasta identifioitumisesta - eli siis muusta kuin lähtökohtaisesta, valinnan ulkopuolella olevasta asiasta, suomalainen Wikipediaan kirjattu määrittely vaikenee yksilön omasta valinnasta

http://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_group

An ethnicity, or ethnic group, is a socially-defined category of people who identify with each other based on common ancestral, social, cultural, or national experience.[1][2]

http://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_identity_development

Ethnic identity development includes self-categorization in, and psychological attachment toward, an ethnic group(s). Ethnic identity is characterized as part of one's overarching self-concept. Development of ethnic identity is described as a process of the construction of identity over time,[1] due to a combination of experience and actions of the individual[2] and includes gaining knowledge and understanding of in-group(s), as well as a sense of belonging to an ethnic group(s).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhm%C3%A4

Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön. Etnisyyden käsite viittaa niihin kulttuurisiin piirteisiin, joita käytetään tämän ryhmittelyn pohjana.[1]

Tähän on syynsä, eli Suomen kansan keksiminen kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla. Pientä kansaa vieraassa valtiossa yhdisti väljästi kieli, mutta yhtenäistä tunnetta meistä suomalaisina ei ollut, vaan se piti luoda, jotta itsenäistä valtiota voisi lähteä tavoittelemaan. Venäjäään pari vuosisataa kuuluneella Itä-Suomella ja Ruotsiin kuuluneella Länsi-Suomella ja niiden asukkailla oli paljon kulttuurisia eroja, jotka piti tasoittaa. Unohtamatta suomalaisten sisäisiä heimojen välisiä vihanpitoja, kiistoja eräalueista jne. Siinä yhteisen suomalaisen kansallisen identiteetin muodostamistyössä käytettiin välineenä eron tekemistä paitsi Ruotsiin ja Venäjään niin myös Eurooppaan ja korostettiin  suomalaisten poikkeavuutta, luotiin käsitetettä yhteisestä suomemme "heimosta". Tätä "heimoidentiteettiä" rakennettiin eräänlaisena "alkuperäiskansan" identiteettinä. Valtio muodostui yhtenäiseksi mielletyn etnisen ryhmän ja tämän asuttaman alueen ympärille, eikä monarkin/hallitsijan valloitusten ja hallinnan kattavan alueen sisäpuolelle. Etninestä ryhmästä tulee tällaisessa kansallisvaltiossa siksi suljetumpi ja staattisempi ja syntyperäisyyttä korostava.

[Mursu]

Selvästikin biologia on etnisyyden peruste, kun kaupungilla seuraa toisilleen ennestään tuntemattomien bantujen kohtaamisia.
[/qute]

Nimenoman ei ole. Etnisyyden perusta on kulttuuri, Siihen toki liittyy rodullisia piirteitä, mutta ne ovat sivuseikkana. Lapsi, joka on adoptoitu muualta ja saanut suomalaisen kasvatuksen on etnisesti suomalainen.

[Onkko]

Suomea tai suomalaisuutta ei keksitty, se oli olemassa ja se vain nostettiin esiin.
Toki jos kerttu tädin tahto olisi toteutunut niin me oltaisiin osa neuvostokansojen hauskaa yhteenliittymää....

Kansallistuntoa tai kansallisuutta ei voi keksiä, tätä kokeiltiin idässä huonoin tuloksin jotka koko homman kaatuessa realisoituvat.

[Kerttu Täti]

Suomea tai suomalaisuutta ei keksitty, se oli olemassa ja se vain nostettiin esiin.
Toki jos kerttu tädin tahto olisi toteutunut niin me oltaisiin osa neuvostokansojen hauskaa yhteenliittymää....

Kansallistuntoa tai kansallisuutta ei voi keksiä, tätä kokeiltiin idässä huonoin tuloksin jotka koko homman kaatuessa realisoituvat.

Kun asiaargumentteja ei ole, siirrytään jälleen henkilökohtaisuuksiin  - mikään ei ilmeisesti estä sinuakaan sepittelemästä mitä hyvänsä satuoletuksia minun tahdostani, totuuden kanssa niillä saduilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Sinulla ei ole mitään tietoa siitä mitä poliittista suuntaa pidän itselleni läheisimpänä.

Kansallisuusaate tarkoitti yleiseurooppalaisittain kyllä kansakuntien keksimistä, so. löytämistä.  Siitä vaan tutkimalla kirjoittamalla kiistämään tämä vallitseva historiakäsitys tieteellisillä foorumeilla, jos ei miellytä. Ad Hominemit siihen eivät kuitenkaan ihan riitä, niillä ei poisteta esimerkiksi merkintöjä hämäläisten ja savolaisten verisisitä rajakahakoista suomalaisista asiakirjoista ....

Niin että jos viitsisit ja jos viitsittäisiin pitää keskustelu asialähtöisenä. Onko se mahdotonta?

[JKN]

Minä kysyn, että mitä sitten, jos kansakunnat ovat keksittyjä? Mitä sitten?

Syy tälle on, että kaikki todellakin kiertää luonnossa kehää. Ympyrä palaa aina takaisin alkuun. Kun maailmankaikkeus laajenee niin suureksi, että sen tiheys on nolla, olemme hetkessä ennen alkuräjähdystä.

Jos siis ihmisen kehitys lähti klaanimaisista yhteisöistä, joita on vielä Somaliassa, se on varmasti primitiivisintä yhteisöllisyyttä, mitä on. Nepotismi ja korruptio kukoistavat klaaniyhteisöissä. Sitten keksimällä keksimme kenties järkemme ja älykkyytemme avulla, että paremminkin voisi olla.

Yhdistimme samaa kieltä puhuvat klaanit ja heimot kansakunnaksi. Korruptio ja nepotismi katosivat lähes olemattomiksi. Heimosodatkin katosivat. Mutta sitten joku vatipää keksi, että miksei kokomaailma. Eihän mitään kansakuntaa ole olemassakaan! Sehän on ihmisen keksimä.

Ja kun kaikki maailman ihmiset olivat suomalaisia, mitään suomalaisia ei ollut olemassakaan. Oli vain yksinäisiä ja turvattomia ihmisiä. Maailmankaikkeus oli jälleenkerran laajentunut pisteeseen, jossa sen tiheys oli nolla. Sitä ei enää ollut. Ei ollut enää mitään, mikä pidettelisi itsekkyyttä, oman edun tavoittelua, nepotismia ja korruptiota. Vain tyhmä ajatteli yhteistä etua, kun saattoi ajaa itsensä ja sukulaistensa etua. Ihminen taantui takaisin joukkoraiskaavaksi, äbäläwäbälää huutavaksi eläimeksi. Edes yhteistäkieltä näillä raakalaisilla ei enää ollut... Sen pituinen se tarina.

Kysyn uudelleen, että mitä sitten, jos kansakunnat ovat keksittyjä? Mitä sitten?

[Vörå]

Hieman vastustan tuota "keksittyä" -termiä, joka tosiaan mukailee tutkimusta aika paljon. Se antaa sangen elitistisen käsityksen prosessista - esim. Suomessa hyvin varmasti nouseva talonpoikaisluokka käytti hyväkseen säätyläisten nationalismia sosiaaliseen nousuun siinä missä fennomaaniset säätyläiset nationalismia ja yhteistä kansaa omien asemiensa pitämiseksi ja vahvistamiseksi. Kansa ei missään tapauksessa ollut pelkästään passiivinen toiminnan objekti. Lisäksi myös oli oikeasti, empiirisesti olemassa tiettyjä rakennetekijöitä kuten kieli ja pitkälle yhtenäinen kansankulttuuri. Täysin saman "keinotekoisuuden" ja elitismin aspektin voi täysin yhtä hyvällä syyllä yhdistää myös työväenliikkeen nousuun, mutta jostain syystä tämä on paljon harvinaisempaa (ja olisikin yhtä yksinkertaistavaa kuin nationalismin näkemisenä "keinotekoisena" eliittiprojektina).

[Nationalisti]

Jotta olisi hedelmällistä jatkaa keskustelua, pitää ensin sopia siitä mitä käsitteellä "etninen" oikeastaan tarkoitetaan.

Etnos, kansa. Etninen, kansallinen. Etninen suomalainen = kansallisuudeltaan suomalainen.

[ämpee]

Jotta olisi hedelmällistä jatkaa keskustelua, pitää ensin sopia siitä mitä käsitteellä "etninen" oikeastaan tarkoitetaan.

Etnos, kansa. Etninen, kansallinen. Etninen suomalainen = kansallisuudeltaan suomalainen.

Muuten hyvin, mutta itse olen käsittänyt tuon sanan sanan "rotu" tai "heimo" korvaajaksi, eli ei ainoastaan kansallisuudeltaan suomalainen, vaan myös juuriltaan suomalainen.
Mikä loppupelissä kuitenkin voi olla aivan sama asia kuin "kansallisuudeltaan suomalainen", mikäli asia näin halutaan ymmärtää.
Tämä käsitteiden vesittäminen, mitä nykyään harrastetaan, ei ainakaan helpota keskinäistä ymmärtämistä, mutta ei toisaalta sulje sitä poiskaan mikäli ihmisillä on halu ymmärtää toisiaan.

[ämpee]

Kyllä etnisyys laajimillaan voi tarkoittaa myös jalkapallojoukkuetta ja kannattajia, joukkueen tarjoamaa identiteettiä kannattajille identifioitua,...

Tarpeeksi kun käsitteitä laajennetaan, ei ole enää mitään käsitettä.
Esimerkiksi laajentamalla käsitettä "kansanryhmä" vain hivenen nykyisestään, niin kausilipun haltijat ovat kansanryhmä, ja kaikille kädellisille kuuluu ihmisoikeudet.

[Nationalisti]

Jotta olisi hedelmällistä jatkaa keskustelua, pitää ensin sopia siitä mitä käsitteellä "etninen" oikeastaan tarkoitetaan.

Etnos, kansa. Etninen, kansallinen. Etninen suomalainen = kansallisuudeltaan suomalainen.

Muuten hyvin, mutta itse olen käsittänyt tuon sanan sanan "rotu" tai "heimo" korvaajaksi, eli ei ainoastaan kansallisuudeltaan suomalainen, vaan myös juuriltaan suomalainen.

Eli ei vain kansalaisuudeltaan vaan myös kansallisuudeltaan suomalainen.

[ämpee]

Etnisyyden määrittely on ongelma alan tutkijoillekin, ts. yhtä määrittelyä ei ole.

Ongelma on tekemällä tehty, ja takana on halu muuttaa maailmaa muuttamalla sen käyttämiä nimikkeitä.
Tällöin kylläkin lähdetään aivan väärästä suunnasta, sillä muuttuva maailma muuttaa nimikkeet, eikä päinvastoin.

Esimerkikseni nostamani käsite "rotu", ei ole kuitenkaan poistanut käytöstä sen seurannaista, eli rotusortoa, kansainvälisemmin rassissmia, joka voi paksusti ja elinvoimaisesti nykyään, ja mielenkiintoisesti juuri saman ideologis-poliittisen joukon toimesta joka alun alkaen lähti käsitteitä poistamaan.
Arkisemmin sama toistuu sanassa "varkaus" joka on muutettu muotoon "luvaton käyttöön otto", joka ei ole millään muotoa poistanut alkuperäisen tapahtuman ikäviä piirteitä, samalla tavalla omaisuutta katoaa oikeudettomiin käsiin.

...Suomen kansan keksiminen kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla.

Ei Suomen kansaa keksitty, vaan Suomen kansa löysi"(?)" kansallisen identiteetin, aikana jolloin sellaiseen oli otollinen maaperä.
Aivan samanlaista kehitystä oli tapahtunut ympäri maailmaa jo ennen tätä, kuten vaikkapa Saksan yhdistyminen keisarilliseksi Saksaksi hivenen aikaisemmin.
Suomalaiset olivat olleet suomalaisia jo pitkään ennen tätä.

[ämpee]

Eli ei vain kansalaisuudeltaan vaan myös kansallisuudeltaan suomalainen.

Kiitos oikaisusta, nyt löysin pointtisi !!
Olet oikeassa, asian voi juuri näin ilmaista.

[Golimar]

Åsa Romsonin mielestä minäkin olen ruotsalainen koska olen matkustanut metrolla.
Omasta mielestäni olen suomalainen ja suomalaisena pysyn ja kaikki suomalaiset joita kohtaan tunnistavat että olen suomalainen. Suomalaisuutta ei myydä R-kioskilla vaikka sieltä kuulemma Suomen passeja saakin.

http://petterssonsblogg.se/2012/10/17/asa-romson-svamlar/

http://www.familjeliv.se/forum/thread/67224596-om-man-aker-tunnelbana-i-sverige-ar-man-svensk-da

http://www.nationell.nu/2012/10/18/asa-romson-det-enda-som-kravs-for-att-bli-svensk-ar-att-kunna-aka-tunnelbana/

[vade_w]

Hieman vastustan tuota "keksittyä" -termiä, joka tosiaan mukailee tutkimusta aika paljon. Se antaa sangen elitistisen käsityksen prosessista - esim. Suomessa hyvin varmasti nouseva talonpoikaisluokka käytti hyväkseen säätyläisten nationalismia sosiaaliseen nousuun siinä missä fennomaaniset säätyläiset nationalismia ja yhteistä kansaa omien asemiensa pitämiseksi ja vahvistamiseksi. Kansa ei missään tapauksessa ollut pelkästään passiivinen toiminnan objekti. Lisäksi myös oli oikeasti, empiirisesti olemassa tiettyjä rakennetekijöitä kuten kieli ja pitkälle yhtenäinen kansankulttuuri. Täysin saman "keinotekoisuuden" ja elitismin aspektin voi täysin yhtä hyvällä syyllä yhdistää myös työväenliikkeen nousuun, mutta jostain syystä tämä on paljon harvinaisempaa (ja olisikin yhtä yksinkertaistavaa kuin nationalismin näkemisenä "keinotekoisena" eliittiprojektina).

Itse näen keinotekoinen-termin neutraalina, keinottelun osana yhteiskuntaa. Ja tuo keksitty-termi, kyllähän sen nationalismin joku keksi.

Kyllä etnisyys laajimillaan voi tarkoittaa myös jalkapallojoukkuetta ja kannattajia, joukkueen tarjoamaa identiteettiä kannattajille identifioitua,...

Tarpeeksi kun käsitteitä laajennetaan, ei ole enää mitään käsitettä.
Esimerkiksi laajentamalla käsitettä "kansanryhmä" vain hivenen nykyisestään, niin kausilipun haltijat ovat kansanryhmä, ja kaikille kädellisille kuuluu ihmisoikeudet.

Noin leikkisästi ilmaistuna miellyttää hermoja vallan mainiosti. Myös rotu-termiä voi käyttää ihan vain neutraalisti esim.
Valkoinen rotu on maailman paras rotu. Olen ylpeä valkoisesta rodustani.
Noin, siinäs kuulitte. Eikä hävetä yhtään.

Edelleen väitän, että konteksti on tärkeämpi kuin itse termit.

[Olli_Johannes]

Tähän on syynsä, eli Suomen kansan keksiminen kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla. Pientä kansaa vieraassa valtiossa yhdisti väljästi kieli, mutta yhtenäistä tunnetta meistä suomalaisina ei ollut, vaan se piti luoda, jotta itsenäistä valtiota voisi lähteä tavoittelemaan.

Mitenkä selität, että Daniel Juslenius kirjoitti ennen 1800-lukua kirjan Suomalaisten puolustus? Muitakin esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka.

[Jaakko Sivonen]

Ja tuo keksitty-termi, kyllähän sen nationalismin joku keksi.

Nationalismi ei luonut kansoja; kansoja oli myös ennen nationalismia. Nationalismissa oli uutta vain se, että tiettyyn kansaan kuuluminen kohotettiin tärkeimmäksi identiteetin määrittäjäksi, josta oli myös poliittisia seurauksia. Suomalaisista puhuttiin kansana myös Ruotsin vallan aikana.

Liittyen 1600-lukuun:

Suomesta puhuttiin silloin tällöin suuriruhtinaskuntana (Stor Förstendöme), mutta käsitteen sisältö oli tuskin aikalaisillekaan selvä. Sen käyttö kuitenkin kuvastaa sitä, että Suomi oli, kuten Petri Karonen kirjoittaa, "huomattavasti enemmän kuin maakuntiensa summa". Suomi pysyi aina Ruotsista erillisenä "maana", ja poliittisissa päätöksissäkin kerrottiin yleensä huolellisesti, miten kyseessä olevaa asiaa sovellettiin Suomessa. Jonas Nordinin mukaan Suomenlahti ja Ahvenanmeri muodostivat eräänlaisen emotionaalisen rajan. Sen itäpuolella asui kansa, jolla oli oma kielensä ja luonteensa.

(Mirkka Lappalainen: Maailman painavin raha. Kirjoituksia 1600-luvun pohjolasta, 2006, s. 139-140.)

Sekä:

Suurvalta-ajan suomalaisten aatelisten elämä keskittyi Tukholmaan, mutta he olivat silti hyvin tietoisia omasta suomalaisuudestaan. Suomen mystisen barbaarinen maine toi heille eräänlaista karskia arvovaltaa: heidän käsissään oli valtakunnan itälaita, josta hovin ruotsalaiset eivät mitään ymmärtäneet.

(Ibid, s. 142.)

Liittyen 1700-lukuun:

Arvid Horn oli kotoisin Halikon Vuorentaan kartanosta, joten häntä pidettiin suomalaisena. Arckenholtz kertoo, miten valtiopäivien aikana "tänne tulleet suomalaiset ("de hitkomne Finnar") olivat yhteisesti päättäneet järjestää päivällisen ja juhlan kreivi Hornin nimipäiväksi..."" [...] Suomalaista juhlaa Arvid Hornin kunniaksi ei olisi koskaan järjestetty, jos Arvid Hornia ei olisi katsottu suomalaiseksi.

http://filosofia.fi/tallennearkisto/tekstit/2768

[Mursu]

Arkisemmin sama toistuu sanassa "varkaus" joka on muutettu muotoon "luvaton käyttöön otto", joka ei ole millään muotoa poistanut alkuperäisen tapahtuman ikäviä piirteitä, samalla tavalla omaisuutta katoaa oikeudettomiin käsiin.

Olisi hyvä olla puhumatta asiasta, josta ei tiedä. Varkaus a luvaton käyttö ovat aina olleet lain silmissä eri asia. Auton ottaminen luvatta huviajelulle on eri aikoina ollut rangaistavissa eri nimikkeillä suunnilleen seuraavaksi:

1937-64: luvaton käyttö
1964-91: moottoriajoneuvon luvaton käyttöönottaminen
1991-2002: luvaton käyttö
2002- : mottokulkuneuvon käyttövarkaus

Tämä kohu syntyi vuoden 1991 muutoksesta, jossa virheellisesti luultiin, että varkaus muuttui joksikin luvattomaksi käyttöönotoksi. Tämä muutos  kumottiin reilu vuosikymmen sitten. Ei kai tarvitse jauhaa enempää. Tuo legenda "luvattomasta käyttöönotosta" saisi jo kuolla kokonaan pois.

[jmm]

Mitä tarkoitat geenien suomalaisella alkuperällä? Vai tarkoitatko "suomalaisilla geeneillä" valkoisia/eurooppalaisia geenejä?

Ovatko mielestäsi esimerkiksi Mikko Ellilä, Ben Zyckowicz ja Junes Lokka suomalaisia?

Tarkoitan etnistä suomalaista eli SUOMALAISTA, hänellä on suomalaiset geenit. On olemassa porukka, jota kutsutaan suomalaisiksi samoin kuin on olemassa porukka jota kutsutaan somaleiksi. Onko vaikeata tajuta että näin siis tosiaan on?

Katsos kun on erittäin vaikeaa määritellä suomalainen tarkoittamallasi tavalla. Itse asiassa en vieläkään täysin hahmota mitä tarkoitat.

Tarkoitatko ainoastaan  n. 11000 eaa mesoliittisella kaudella jääkauden jälkeen Suomeen muuttanutta porukkaa vai lasketko suomalaisiksi myös vasarakirveskulttuurin maahamuuttajat, jotka saapuivat n. 3200 eaa? Mites lännestä 2900–2400 eaa tulleet kuoppakeraamiset muuttajat? No pronssi- ja rautakaudella 1500 eaa-1300 tulleiden balttien ja germaanien jälkeläiset eivät ainakaan ole suomalaisia?

Kai myös ymmärrät, että käytännössä kaikki suomalaiset pitävät Ben Zyskowiczia suomalaisena?

[Emo]

Kai myös ymmärrät, että käytännössä kaikki suomalaiset pitävät Ben Zyskowiczia suomalaisena?

Kai myös ymmärrät että Ben onkin suomalainen (kansalaisuus), mutta en minä hänestä lähtisi suomalaisen tautiperimän geenejä kartoittamaan. Jos niinku tajuut mitä meinaan, tuskin tajuat. Koska Ben ei ole sillai suomalainen kuin vaikka minä tai todnäk myös sinä.

http://www.norio-keskus.fi/fi/harvinaiset-sairaudet/suomalainen-tautiperinto/

[vade_w]

Kai myös ymmärrät, että käytännössä kaikki suomalaiset pitävät Ben Zyskowiczia suomalaisena?

Mutta Ben ei jaa väkivaltageeniä muiden kanssa. Vai jakaako?

[Elcric12]

Kai myös ymmärrät, että käytännössä kaikki suomalaiset pitävät Ben Zyskowiczia suomalaisena?

Kai myös ymmärrät että Ben onkin suomalainen (kansalaisuus), mutta en minä hänestä lähtisi suomalaisen tautiperimän geenejä kartoittamaan. Jos niinku tajuut mitä meinaan, tuskin tajuat. Koska Ben ei ole sillai suomalainen kuin vaikka minä tai todnäk myös sinä.

http://www.norio-keskus.fi/fi/harvinaiset-sairaudet/suomalainen-tautiperinto/

Millä tavalla ne geenit tekee sinusta enemmän suomalaisen kuin vaikkapa Benistä? Tai kenestä tahansa muusta joka on ollut suomalainen yhtä pitkään kuin sinä?

[Kerttu Täti]

Kai myös ymmärrät että Ben onkin suomalainen (kansalaisuus), mutta en minä hänestä lähtisi suomalaisen tautiperimän geenejä kartoittamaan. Jos niinku tajuut mitä meinaan, tuskin tajuat. Koska Ben ei ole sillai suomalainen kuin vaikka minä tai todnäk myös sinä.

http://www.norio-keskus.fi/fi/harvinaiset-sairaudet/suomalainen-tautiperinto/

Kai ymmärrät, että suomalaiselle tautiperinnölle ominaista on, että noita tauteja esiintyy pienellä alueella tai ne voidaan johtaa pienille paikallisille alueille ja ne johtuvat eristyneisyydestä ja eristyneisyyden kerranaisvaikutuksista niillä alueilla vrt. Syvä Jokileffan Appalaki-banjomies. Näillä eristyineillä alueilla geeniperintö on yksipuolinen. Se myös poikkeaa suuresti viereisten alueiden geeniperinnöstä. Maanlaajuisesti, kuten sanottu, itä- ja länsisuomalaiset, samoin kuin etelä- ja pohjoissuomalaiset ovat geneettisesti kauempana toisistaan kuin ranskalaiset englantilaisista. Niin että Sallantautia ei varmaan kannattaisi lähetä Tammisaaresta kartoittamaan, Hervan taudin kohdalla kannattaa keskittyä Kainuuseen, pohjoisessa epilepsiassa nimen mukaisesti pohjoiseen, INCL:ää löytyy Etelä-Pohjanmaalta jne ...

Ben voi siis olla sinua geneettisestä lähempi sukulainen kuin vaikkapa joku kainuulainen, hankolainen, lappeenrantalainen vaasalainen riippuen siitä mistä päin olet kotoisin.