Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Koululaisten kielitaito yksipuolistuu – saksan mahtiasema on romahtanut

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin

Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.

Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtoisuuden varaan.
...
Valinnaisten kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt, vaikka teoriassa mahdollisuuksia on enemmän. Vuodesta 1994 on voinut aloittaa alaluokilla vapaaehtoisen A2-kielen opinnot.
...
"Meillä on paljon pieniä kouluja ja mutkikas kieliohjelma. Kieliopinnot voi aloittaa monessa kohtaa, eikä oppilaita siksi riitä aina ryhmän syntyyn."

Lisäksi rahapulassa olevat kunnat säästävät valinnaisaineissa ja määräävät ryhmiin korkeat oppilaiden minimimäärät. B2-kielen suosioon on merkitystä myös vallinnaisaineiden tuntimäärän vähentämisellä. Se vähenee edelleen, kun uusi tuntijako astuu voimaan 2016.

Helsingin Sanomat 7.10.2014

Helsingin Sanomat ei mainitse, että tilanne pahenee entisestään ruotsin kielen aikaistamisen ja siihen liittyvien muiden uudistusten vuoksi:

En ole huomannut, että ruotsin kielen opetuksen uudistuksen kustannusvaikutuksista olisi esitetty minkäänlaisia lukuja. Jo uudistuksen tunnetuin kohta eli B1-kielen varhaistaminen alakoulun kuudennelle luokalle aiheuttaa lisäkustannuksia sekä suoraan että muun muassa lisääntyvän koulutustarpeen kautta, vaikka opetuksen tuntimäärä pysyy samana.

Uudistukseen kuuluu kuitenkin muitakin kohtia, joiden kustannusvaikutukset ovat vielä suuremmat. Kuntien on nimittäin jatkossa pakko tarjota ruotsia englannin tai muiden kielien rinnalle yleensä kolmannelta luokalta alkavaksi A1-kieleksi. Tämä tarkoittaa kunnille myös pakkoa rakentaa ruotsin kielen A1-putki lukion loppuun saakka. Sellaiset ovat kalliita, etenkin jos ryhmät jäävät pieniksi, kuten ruotsin yleisen epäsuosion perusteella voi olettaa.

Lisäksi kunnille on myöhemmin tulossa velvollisuus tarjota oppilaille vähintään yhtä vapaaehtoista A2-kieltä, joka alkaisi neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Niin järjetöntä kuin se A1- ja B1-ruotsin välissä onkin, pienet tai köyhät kunnat voivat täyttää uuden velvollisuutensa helpoimmin tarjoamalla myös A2-kieleksi ruotsia. Näin moniin alakouluihin luodaan peräti kolme uutta lukion loppuun kestävää ruotsin kielen opintoputkea, jotka alkavat vuoden tai kahden välein.

[ikuturso]

^ Ruotsin lisääminen pakolliseksi jo ala-asteelle lisää trendiä, jolla tietyt piirit haluavat tappaa kaikki kyläkoulut "kalliina". Nythän kyläkoulujen oppilaskustannukset vain kasvavat, kun niille joudutaan vielä ruotsinopettajat leipomaan jostakin. Se on hassua, että esim. englantia opettavat ihan tavalliset luokanopettajat monissa pikkukouluissa, mutta ruotsin kielen opetukseen on esitetty päteviä ruotsin kielen opettajia (jossain muistan nähneeni) tai ainakin epäilty, että nämä pakkoruotsin ja lisäksi vielä yliopiston virkamiesruotsin vähintääkin lukeneet luokanopettajat eivät olisi päteviä opettamaan ruotsin alkeita kuudesluokkalaisille.

Vaikka ruotsin kielen muuttuminen koulussa vapaaehtoiseksi on vain ajan kysymys, niin tämäkin tuntikehysmuutos piti nuijia pöytään, vaikka kokoomuksen valtaosa puoluekokouksessa äänesti pakkoruotsia vastaan ja perussuomalaiset ajavat pakkoruotsin poistoa.

Tästä tuloksena nyt jokainen kirjakustantamo teettänee jo tuota kuudennelta alkavaa ruotsin kurssia varten uutta kirjaa ja koska yläasteen ruotsinopetus vähenee tuon kuutosluokille siirretyn ruotsin tuntimäärän verran, niin kunnille myydään yksi tekstikirja ja yksi työkirja per oppilas entistä enemmän. Kunnat ostavat näitä hyvissä ajoin verorahoin varastoon ja sitten pakkoruotsi poistuu...

Miten vaan voi kansantaloutta ja verorahoja pitää enemmän pilkkanaan ja miten vaan voi osoittaa pahinta mahdollista lyhytnäköisyyttä tässä maassa... Ihan sama se on, kun nyt tehdään kalliita ja työläitä kuntaliitosselvityksiä perustuen nykyisiin tilinpäätöksiin ja taseisiin. Kun SOTE-uudistus saadaan polkaistua parin vuoden sisään käyntiin, on todennäköistä, että nykyiset SOTE:en liittyvät valtionavut poistuvat kuntien liikevaihdosta. Kuntien talous menee näin ollen sisällöltään täyteen remonttiin muutaman vuoden sisään. Silti noita kuntaliitoksia tehdään tämän hetken taloustilanteen pohjalta. Jo nyt julkisuudessa ollut SOTE-kustannuksiin liittyvä alustava kapitaatioperiaatteeseen pohjautuva esitys on tuomassa joillekin nyt vauraille kunnille miljoonien lisälaskun vuositasolla. Vastaavasti monet talousvaikeuksissa kiemurtelevat kunnat saattavat saada satojen tuhansien edun.

Kun Stubbin rilleilläkään ei nähdä kuin kolme päivää tulevaisuuteen. Niihin on ohjelmoitu NWO - uusi maailmanjärjestys, ja mitään pitkäjänteistä ei mahdu huomisen ja ikuisuuden väliin.

-i-

[Kulttuurirealisti]

Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

"Vaihtoehtoja ei ole!", Kokoomuksen perusväite, kun tilanne on hankala.

[Roope]

Närpiön menot ovat ensi vuonna 1,4 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. Siitä katetaan veroprosentin korotuksella 0,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Björklund (RKP) katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen, sillä ensi vuoden valtionosuusuudistuksen pitäisi palkita Närpiö sen kaksikielisyydestä.

Närpiön muuttaminen "kaksikieliseksi" etenee hyvässä yhteisymmärryksessä:

Närpiö haluaa kaksikieliseksi kaupungiksi. Muuten kaupunki tulee menettämään yli kahden miljoonan euron valtionosuuden uudistuksessa, joka tulee voimaan vuodenvaihteessa.
...
Syy jonka vuoksi Närpiö hakee vapaaehtoista kaksikielisyyttä on vuodenvaihteen valtionosuusuudistus, joka ei enää mahdollista yksikielisten ruotsinkielisten kuntien hakevan valtiontukea ruotsinkielisille oppilaille. Sen voivat tehdä vain kaksikieliset kunnat.
...
Jos Närpiö olisi kaksikielinen se saisi 2,1 miljoonaa euroa enemmän valtionosuutta.  (käännös)

Svenska Yle: "Vi måste väl följa med i utvecklingen" 9.10.2014

Aika hyvät rahat pikku byrokratiatempusta, sillä uudistukset eivät jutun mukaan vaadi Närpiöltä muuta uutta kuin parin vastuuhenkilön nimeämisen. Närpiö ei kaksikielisenäkään tule esimerkiksi tarjoamaan opetusta suomeksi, vaan suomenkieliset lapset lähetetään edelleen Närpiön naapurikuntien kouluihin.

e: Närpes => Närpiö

[Taikakaulin]

HYY palkitsee vuoden kaksikielisyysteon

Helsingin yliopisto on virallisesti kaksikielinen yliopisto ja nyt etsimme henkilöä, järjestöä tai muuta tahoa joka erityisesti on edistänyt yliopistoyhteisön kaksikielisyyttä. Oletko osallistunut hyvään kaksikieliseen ohjelmaan, saanut hyvää palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi tai käynyt hyvän kaksikielisen kurssin? Tai onko jokin muu saanut kaksikielisen arkesi tai juhlasi tuntumaan hieman entistä paremmalta ja tuonut hymyn huulille? Tekeekö oma järjestösi ehkä yhteistyötä "kielirajan" ylitse?

Palkinnon saajan ei tarvitse millään lailla toimia täydellisesti kahdella kielellä, vaan ylioppilaskunta haluaa palkinnolla kannustaa kehittämään kaksikielistä toimintaa yliopistolla edelleen. Palkinnon saaja julkistetaan HYYn toimistolla 6.11., Ruotsalaisuuden päivänä.

http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/hyy-palkitsee-vuoden-kaksikielisyysteon

[Nanfung]

Yle uutiset: Kotimaa 13.10.2014 klo 6:32 | päivitetty 13.10.2014 klo 6:52

Kansalaisaloitteet lässähtävät toinen toisensa perään – Missä on syy?
Kaikki eduskuntaan asti edenneet kuusi kansalaisaloitetta ovat kaatumassa.

http://yle.fi/uutiset/kansalaisaloitteet_lassahtavat_toinen_toisensa_peraan__missa_on_syy/7515192?origin=rss

[Sour-One]

Yle uutiset: Kotimaa 13.10.2014 klo 6:32 | päivitetty 13.10.2014 klo 6:52

Kansalaisaloitteet lässähtävät toinen toisensa perään – Missä on syy?
Kaikki eduskuntaan asti edenneet kuusi kansalaisaloitetta ovat kaatumassa.

http://yle.fi/uutiset/kansalaisaloitteet_lassahtavat_toinen_toisensa_peraan__missa_on_syy/7515192?origin=rss

Ei kai kukaan mitään muuta luullutkaan?

[op]

Ei kai kukaan mitään muuta luullutkaan?

Ei toki, mutta minä oletin, että ne sentään kaatuisivat eduskunnan äänestyksessä eikä niitä lakaistaisi vaan törkeästi maton alle.

Nyt noita on kuitenkin sitten vatvottu jossain valiokunnissa, mutta ei koskaan käsitellä koska vaalit? Malliesimerkki työstä, jolla saadaan Suomi nousuun?

[Iloveallpeople]

Päivä på svenska toi HS-toimittaja Saska Saarikoskelle Sillanrakentajapalkinnon

HELSINGIN SANOMAT

SAMI KILPIÖ / HS

Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski on voittanut kymmenen tuhannen euron palkinnon suomenruotsalaisuuden ymmärryksen lisäämisestä Suomessa. Svenska folkskolans vänner –yhdistys palkitsi Saarikosken Päivä på svenska –tapahtuman ideoinnista Brobyggarpris eli Sillanrakentajapalkinnolla.

Helsingin Sanomat järjesti viime marraskuussa Päivä på svenska –tapahtuman Sanomatalolla.

"Se oli kauttaaltaan sellainen positiivinen ja mukaan kutsuva juhla", Saarikoski sanoo.

Saarikosken mukaan päivästä tuli paljon palautetta, ja kaikki oli positiivista.

"Kun kriitikotkin näkivät, minkälainen tapahtuma se oli, ei äksyilylle jäänyt lainkaan tilaa".

Svenska folkskolans vänner perustettiin vuonna 1882 edistämään ruotsin kieltä Suomessa.

Sääntöjen mukaan Sillanrakentajapalkinto jaetaan henkilölle, joka omalla toiminnallaan on lisännyt ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta Suomessa ruotsia puhuvia kohtaan.

http://www.hs.fi/kulttuuri/Päivä+på+svenska+toi+HS-toimittaja+Saska+Saarikoskelle+Sillanrakentajapalkinnon/a1395810153865

Saska Saarikoski, tuo tunnettu pyyteetön sillanrakentaja.

Ja nyt toinen kymppitonni samasta tapahtumasta:

Kulttuuripalkinto Helsingin Sanomien journalisteille

Kulttuuripalkinto Kompassiruusu on myönnetty Helsingin Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle, entiselle päätoimittajalle Riikka Venäläiselle ja toimittaja Saska Saarikoskelle. Palkinnon myönsi kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitusrahasto.

Rahaston mukaan kolmikko on toiminut kansansivistävässä hengessä ja johtotähtinään avoimuus, suvaitsevaisuus ja moninaisuus muuttuvassa Suomessa. Palkintosumma on 30 000 euroa.

Palkinto on tunnustus lehden ratkaisusta viettää Päivä på svenska -tapahtumaa ruotsalaisuuden päivänä 6. marraskuuta viime vuonna. Sen ideana oli puhua ruotsia ja pitää hauskaa.
...

Savon Sanomat

[Glengarry]

Puhua ruotsia ja pitää hauskaa? Ilmeisesti eri aikaan kumminkin.

Rövslickarpris ja Vyöruusu, molemmat samasta asiasta. Ovat varmasti ylpeitä!

[nollatoleranssi]

Rahaa tulee kuin roskaa, kunhan Suomessa kannattaa ruotsinkieltä.

Samat rahastot voisivat myöntää myös valtiolle ja opetusministerille + työryhmille 100.000€:n palkkiot jokaiselle tulevan kieliuudistuksen takia.

Paljon parempi vaihtoehto olisi, jos jokaiselle kansanedustajalle joka kannattaa kielipakkoa niin lahjoitettaisiin samantien 5000€:n extrapalkkio vaikkapa vuosittain. Ei tarvitsisi yrittää elää näennäisdemokratiassa.

[Shemeikka]

Oulun kaupunki haluaa säästää rahaa. Keinoksi on valittu lopettaa rahoitus kaikilta yksityiskouluilta, paitsi Oulun yksityiseltä ruotsinkieliseltä koululta.

[nollatoleranssi]

Oulun kaupunki haluaa säästää rahaa. Keinoksi on valittu lopettaa rahoitus kaikilta yksityiskouluilta, paitsi Oulun yksityiseltä ruotsinkieliseltä koululta.

Nämä ovat niitä asioita, joita et suomalaisesta mediasta lue. Varsinkaan valtamedioista, vaikka paikallislehdissä asiat uutisoitaisiinkin pienellä präntillä.

[ikuturso]

Noista palkinnoista:

Ajatelkaa, jos pakkoruotsista päästäisiin eroon, niin voisi alkaa kerran kuussa ehdottaa Suomen kouluihin ruotsin kieltä pakolliseksi ja tilille sataisi kaiken maailman kulturfondeilta rahaa kuin roskaa.

-i-

[Roope]

Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.

Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikä käsittääkseni tarkoittaa samalla sitä, ettei tämä eduskunta ehdi hyväksyä aloitetta, joten se tulee raukeamaan.

Hbl: Skolsvenskan har stöd i utskottet 17.10.2014

[Roope]

Yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien määrä Suomessa saattaa pudota kolmesta yhteen, jos myös Luodon kunta päättää muuttua kaksikieliseksi.

Närpiön kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi. Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi Närpiölle lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa vuodessa.

Luodon kunnanjohtajan Gun Kapténsin laskelmien mukaan Luoto menettää noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisesti ruotsinkielisenä kuntana.

Luodon kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulf Stenman (r.) uskoo, että raha puhuu myös Luodossa.

– Meidän on vaikea kieltäytyä miljoonan euron potista, vaikka en pidä siitä, että kielellä tehdään kauppaa, sanoo Stenman.

Jos myös Luoto päätyy samaan ratkaisuun kuin Närpiö, ainoaksi ruotsinkieliseksi kunnaksi jää Korsnäs.

KP24: Maailman ruotsinkielisin kunta voi muuttua kaksikieliseksi 18.10.2014

[Jaska]

Päättäjämme kyykyttävät suomenkielisiä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178232-paattajamme-kyykyttavat-suomenkielisia

[Nikolas]

Sivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn

Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.

Asiantuntijoina kuullaan Vahasalon mukaan tasapuolisesti sekä ruotsin kielen pakollisuuden kannattajia että sen vastustajia.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opinnoissa ja työuralla epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

Satakunnan Kansa

Aloite on siis otettu valiokuntakäsittelyyn ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) onkin jo alustavasti välkytellyt punaista valoa aloitteelle. Kyllähän se jo etukäteen tiedettiin, että ei tämä nykyinen eduskunta pakkoruotsia poista.

Äänestäjille muistilista:

• Muista äänestää eduskuntavaaleissa. Katso tarkkaan, ketä äänestät. Kelvollisia puolueita ei välttämättä ole monta.
• Älä äänestä pakkoruotsittajien puolueita. 1968 Koiviston I hallitus oli ensimmäinen pakkoruotsittajien hallitus.
• Älä äänestä niitäkään puolueita, jotka eduskunnan puoluekurin ja pakkoruotsia puolustavan puoluejohdon vuoksi puolustavat pakkoruotsia eduskunnan äänestyksissä, vaikka enemmistö muuten vastustaisikin.
• Älä äänestä pakkoruotsittajia. Erottele hyvissä ajoin jyvät akanoista: Pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat nykyisessä eduskunnassa

[Roope]

Sekä Höblä että Svenska Yle tekivät viikko sitten jutun Suomeen vuosi sitten poliittisena pakolaisena saapuneesta Alexandrista, jonka ruotsin kielen opiskelun Espoon työvoimatoimisto estää. Alexandr unelmoi opiskelevansa ensimmäisenä kielenään suomen sijasta ruotsia, mutta työvoimaviranomaiset kieltäytyvät maksamasta opintoja, koska heidän mukaansa työllistyminen pelkällä ruotsin kielen taidolla on haasteellista.

Tänään Höblässä jatkojuttu:

Nyt David saa opiskella ruotsia

Kolumbialainen David sai lopulta oikeuden kotoutua ruotsiksi. Alexandr sen sijaan odottaa edelleen päätöstä.
...
Pian artikkelin julkaisemisen jälkeen David sai uuden päätöksen. Hän oli muuttanut Espoosta Helsinkiin, ja onnistui saamaan ruotsinkielisen neuvojan Pasilan työvoimatoimistosta.

- Sanoin hänelle, että haluan kotoutua ruotsiksi. Hän kysyi, olinko tietoinen, että 95 prosenttia suomalaisista puhuu suomea, ja minä sanoin olevani. Sen jälkeen ruotsinkielinen kotouttamiskoulutukseni hyväksyttiin.
...
Hbl:n artikkelin jälkeen työministeri Lauri ihalainen (SDP) lupasi, että tapaukset joissa maahanmuuttajia ei ole kotoutettu ruotsiksi, tutkitaan uudelleen.

Alexandr aikookin nyt ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön.

– Toivottavasti se auttaa. Ja jos ei auta, kirjoitan oikeusasiamiehelle, sanoo Aleksandr.  (käännös)

Hbl: Nu får David lära sig svenska 20.10.2014

Samassa yhteydessä myös Paraisten kiintiöpakolaisten kielivalinnasta:

Kun Parainen päätti ottaa vastaan neljä syyrialaista pakolaisperhettä joulukuussa, tehdään kotouttaminen suomeksi, vaikka enemmistökieli Paraisilla on ruotsi. Osa paraislaisista on reagoinut tähän negatiivisesti.

Miksi te Paraisilla päätitte kotouttaa maahanmuuttajat suomen kielellä, Paraisten lastenhoidon johtaja Pia Hotanen?

- Yritimme tarkastella asiaa monesta näkökulmasta. Ajatusta suomenkielisestä kotouttamisesta tuki muun muassa se, että monet lapsista ovat kouluiässä. Tutkimme, millaisia mahdollisuuksia meillä on ottaa heidät vastaan. Suomenkielisessä koulussa on muun muassa opetussuunnitelma lapsille, jotka tulevat toisista kulttuureista.

- Ajattelimme myös sitä, että paikallisyhteisö Paraisilla on ruotsinkielinen, mutta lähialueemme Turku ja Kaarina ovat hyvin suomenkielisiä. Myös erilaiset työelämän kurssitukset tukivat suomenkielistä kotouttamista, sanoo Pia Hotanen.

Paraisten kaupunginvaltuustossa istuva Carita Henriksson (SDP) oli myös mukana tekemässä päästöstä, että kotouttaminen tapahtuu suomeksi.

- Järjestimme maaliskuussa kokouksen, jonka aiheena olivat Paraisten pakolaispolitiikka ja pakolaiskysymykset. Kolme kokoukseen osallistuneista oli pakolaisia, jotka oli kotoutettu Paraisilla ruotsiksi. Heidän mukaansa olisi ollut paljon helpompaa päästä työelämään, jos he olisivat oppineet ensin suomea. Suurin osa heistä muutti myöhemmin Turkuun töihin, ja siellä tarvitaan enemmän suomea kuin ruotsia.

- Päätös perustui siis pakolaisten kokemuksiin, sanoo Henriksson.  (käännös)

[foobar]

Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.

Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikä käsittääkseni tarkoittaa samalla sitä, ettei tämä eduskunta ehdi hyväksyä aloitetta, joten se tulee raukeamaan.

Hbl: Skolsvenskan har stöd i utskottet 17.10.2014

Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen. Se nimittäin olisi myrkkyä kaikille muille puolueille kuin tiedätte-kyllä-mille ja sille yhden edustajan sirpaleelle, ja aiheuttaisi vielä kaupan päälle puolueiden sisällä hirvittävää ristivetoa vaalien alla siitä, kumpi onkaan lähempänä sydäntä: äänestäjä vai RKP:n säätiöiden vaaliraha.

Se, että aloite menee silppuriin on paljon helpompi painaa villasella kuin se, että omat kansanedustajat äänestävät asiasta selkeästi heidät valinneiden kansalaisten intressiä vastaan. Näin se vain menee.

[Roope]

Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen.

Totta. Ihmettelinkin, kun jotkut Rkp:n kansanedustajat jokin aika sitten käänsivät kelkkansa ja antoivat tyytyväisinä lausuntoja, joiden mukaan he pitävät oikein hyvänä, että aloite tulee kansanedustajien äänestettäväksi. Aiemmin he olivat pitäneet aloitetta perustuslain vastaisena ja siten käsittelykelvottomana. Aloitteen käsittelyn sivuraiteelle ohjaamisesta ja raukeamisesta lienee sovittu jo hyvän aikaa sitten.

Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.

[AJIH]

Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.

Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.

Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.

Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?

Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?

Ihanteeni on se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen suomalainen puhuu mielellään suomea suomenkielisen suomalaisen kanssa. Kysymys on siitä, että toiset haluavat rakentaa juopaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välille rakentamalla skandinaavista identiteettiä , ja hyvinhän siinä onkin onnistuttu aina svekomanian syntyajoista lähtien. Suomi ei ole ruotsalainen maa eikä siis ole mitään syytä asettaa ruotsia suomen rinnalle lainsäädännössä. Sillä voi kuitenkin olla oma asemansa vähemmistökielenä.

***

En oikein ymmärrä mitä mieltä on ehdoin tahdoin rakentaa retorisia olkiukkoja.

[-PPT-]

Jostain syystä raaseporilaisia ei koske käänteisesti se sama elämänviisaus jolla suomalaisille lapsille ruotsin kielen pakko-opiskelua puolustetaan eli että ei voi ikinä tietää minne elämä heittää joten vaikka asuisikin täysin suomenkielisellä alueella niin on viisasta opiskella ruotsia. Raaseporissa ilmeisesti on itsestäänselvää että heidän nuoriansa ei elämä tule heittelemään yhtään minnekään ihanasta Raaseporista.

[nollatoleranssi]

Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen.

Totta. Ihmettelinkin, kun jotkut Rkp:n kansanedustajat jokin aika sitten käänsivät kelkkansa ja antoivat tyytyväisinä lausuntoja, joiden mukaan he pitävät oikein hyvänä, että aloite tulee kansanedustajien äänestettäväksi. Aiemmin he olivat pitäneet aloitetta perustuslain vastaisena ja siten käsittelykelvottomana. Aloitteen käsittelyn sivuraiteelle ohjaamisesta ja raukeamisesta lienee sovittu jo hyvän aikaa sitten.

Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.

Varsin uskomatonta, että ylipäätään tuollainen porsaanreikä on jätetty kansalaisaloitteisiin. Valtamediassa asia on edelleen vähemmän kiinnostanut, koska "tärkeitä aloitteita ei ole näkyvissä tulla hylätyiksi".

Jos mielipide RKP:n poliitikoilla muuttuu nopeasti, niin silloin on taustalla kasvanut vilunkipeli vaikuttanut siihen mielipiteeseen.

[Defiance]

Tuli vaan kieliopetuksesta mieleen, että kun nykyään on mahdollista hakea yliopistoon, kunhan on mikä tahansa toisen asteen koulutus pohjalla. Miten ammatillisen koulutuksen saaneet voivat pärjätä esim. pakollisessa ruotsissa, kun siihen ei ole valmennettu käytännössä yhtään? Monilla lukionkin käyneillä on suuria vaikeuksia suorittaa kyseinen pakollinen paha, kun ruotsia ei tarvitse kirjoittaakkaan enää.

Mielestäni kyseessä on koulutuksellista tasa-arvoa loukkaava kohta, joka asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

[Jääpää]

Amiksessa on...
http://m.suomi24.fi/node/10977858

Kikkailua..nöyryyttävää kikkailua, mutta soisi laajentuvan..
http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/577786-vapaudu-pakkoruotsista.html

[Jaska]

Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.

Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.

Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.

Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?

Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?

Ihanteeni on se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen suomalainen puhuu mielellään suomea suomenkielisen suomalaisen kanssa. Kysymys on siitä, että toiset haluavat rakentaa juopaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välille rakentamalla skandinaavista identiteettiä , ja hyvinhän siinä onkin onnistuttu aina svekomanian syntyajoista lähtien. Suomi ei ole ruotsalainen maa eikä siis ole mitään syytä asettaa ruotsia suomen rinnalle lainsäädännössä. Sillä voi kuitenkin olla oma asemansa vähemmistökielenä.

Minä kysyin siitä, mikä sinusta olisi Närpiön jokapäiväisen elämän kieli. Mikset vastaa suoraan? Ensin sanoit ympäripyöreästi, että se riippuu kansakunnan ihanteestamme, sitten sanoit, että ihanteesi olisi, että ruotsinkielinen puhuisi suomenkielisen kanssa suomea.

Vastaapa nyt vihdoinkin kysymykseen: mikä sinusta olisi luontevin/oikein Närpiön jokapäiväisen elämän kieli?

Jos vastaat suomi, ole hyvä ja perustele, millä oikeudella ruotsi ei ole yhtä arvokas kieli kuin suomi. Koska niinhän asia olisi, jos ruotsi ei saisi olla jokapäiväisen yhteiskunnan kieli ruotsinkielisessä kunnassa, mutta suomi saisi olla jokapäiväisen yhteiskunnan kieli suomenkielisessä kunnassa.

En oikein ymmärrä mitä mieltä on ehdoin tahdoin rakentaa retorisia olkiukkoja.

En minäkään. Minusta siinä ei ole mitään mieltä.
Sen sijaan joudun arvailemaan, koska et uskalla vastata suoriin kysymyksiin.

[Roope]

Rkp:n ex-ministeri Pär Stenbäck purkaa Höblän kolumnissaan Oslon ja Kööpenhaminan matkojensa herättämiä ajatuksia. Stenbäckiä mietityttää etenkin työttömien suomalaisnuorten kohtalo.

Stenbäckin mukaan jo 100 000 ruotsalaisnuorta on paennut maansa korkeaa nuorisotyöttömyyttä muun muassa Norjaan ja Tanskaan palvelualoille, kun taas maahanmuuttajat ovat vallanneet Ruotsin matalapalkka-alat. Kuitenkaan mitään suomalaisten massamaahanmuuttoa länteen Stenbäck ei usko tulevan, sillä palvelualojen työpaikkojen kielitaitovaatimukset ovat kasvaneet sitten 60- ja 70-luvun teollisuustyöpaikkojen, eikä esimerkiksi Pohjois-Suomesta löydy tarvittavaa kielitaitoa.

Sen sijaan ainakin Stenbäckin lähipiirissä akateemisten suomenruotsalaisten keskuudessa on hyvinkin yleistä muuttaa töihin esimerkiksi Tukholmaan. Stenbäck on huolissaan nykyisestä suomenruotsalaisten muuttoliikkeestä ja mainitsee työvoiman maastamuuton yhdeksi syyksi suomenruotsalaisten määrän tipahtamiseen 350 000:sta tämän päivän 300 000:een. Lopuksi Stenbäck mainitsee epäilevänsä, että suomenruotsalaisten väestöosuusprosentti saattaa osittain perustua väestörekisteriin unohtuneisiin kuolleisiin sieluihin, jotka ovat muuttaneet jo aikoja sitten pysyvästi ulkomaille.

Hbl: Pär Stenbäck: Flytta eller fly från Finland 28.10.2014

[Jaska]

Yhteishyvän propagandaturahdus: "Pakkoruotsi on rikkaus"
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178883-yhteishyvan-propagandaturahdus-pakkoruotsi-on-rikkaus

[Emo]

Saattaa tämä tietoisku jo ollakin täällä, itse löysin sen ihan just äsken ja nauroin vedet silmissä:

Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta

https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY

Haastattelijana Sebastian Tynkkynen (Ps.)