Urheilurasismikortti vedetty

[MR.Ex-Åbo]

Käykääpäs lukemassa uusin Lauri Hollon urheilublogi maikkarin sivulta, ihan asialliseen kirjoitukseen onnistui joku raukka Jyrki Pukki repimään rasismikortin kommenttiin. Tuli kyllä Hollolta terävä napautus takaisin.....

[IDA]

Lauri Hollon urheiluaiheinen blogi siis osoitteessa

http://blogit.mtv3.fi/lexhollo/

[Motor City Contexti]

Analysointi pikajuoksusta oli täysin oikein. Siis nämä Suomaliset haluavat näyttää pikajuoksijoilta ei olla pikajuoksija joka vaatii juoksemista.

Pitkän matkanjuoksu on niin surullisissa kantimissa ollut jo niin pitkään luulenkin , että pojat vetävat kortilla kuka saa edustaa kisoissa. Näitä apurahaurheilupummeja ei harjoittelu kiinosta siis juokseminen. Afrikkaliset pojat on tervetullut piriste jos tämä kilpailu katkaisee selkärangan kyseessä on vain eutanasia.

Itse näkisin mielummin nopeita kestävyysjuoksijoita joiden korkein tähtäin ei ole  säilyttää 15000 tai 7500 euron urheilija-apuraha. Koko urheilijaapuraha järjestelmä on lopetettava ainoastaan kansainvälisten kisojen sijoituksista maksettaisiin rahaa reilummin . Tämäkin järjestely kyllä katkaisisi suomalaisen pitkänmatkan juoksun eihän nämä pummit pääse koskaan edes finaaliin. Ainoastaan apurahajärjestelmän jatkaminen ja kalevankisojen sulkeminen muilta kuin syntyperäisiltä suomalaisilta voi estää sen katkeamisen.

Itse näkisin mielelläni Bekelen suomenlippu rinnassa olympialaisissa, Valitettvasti se on mahdotonta. Itse asiassa näkisin mielummin kenet tahansa suomenlippu rinnassa olympialaisten finaalissa, nämä apurahapummit eivät koskaan pääse finaaliin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Tämäkin järjestely kyllä katkaisisi suomalaisen pitkänmatkan juoksun eihän nämä pummit pääse koskaan edes finaaliin.

No kyllähän Suomi kumminkin on voittanut kestävyysjuoksusta kultaa kaksissa edellisissä yleisurheilun EM-kisoissa, ja Berliinin MM-kisoissakin finaalipaikka on kolmen tonnin esteissä hyvin mahdollinen. Itse asiassa Jukka Keskisalo on eurooppalaisten listalla lajissaan kolmas, ja edellä olevat kaksi ranskalaistakin ovat nimistään päätellen etnisesti pohjoisafrikkalaisia. Eurooppalaisen nimen omaavien joukossa Keskisalo on ylivoimainen ykkönen seitsemän sekuntia ennen Espanjan Blancoa:

http://www.iaaf.org/statistics/toplists/inout=o/age=n/season=2009/sex=M/all=n/legal=A/disc=3KSC/detail.html

[Motor City Contexti]

Tämäkin järjestely kyllä katkaisisi suomalaisen pitkänmatkan juoksun eihän nämä pummit pääse koskaan edes finaaliin.

No kyllähän Suomi kumminkin on voittanut kestävyysjuoksusta kultaa kaksissa edellisissä yleisurheilun EM-kisoissa, ja Berliinin MM-kisoissakin finaalipaikka on kolmen tonnin esteissä hyvin mahdollinen. Itse asiassa Jukka Keskisalo on eurooppalaisten listalla lajissaan kolmas, ja edellä olevat kaksi ranskalaistakin ovat nimistään päätellen etnisesti pohjoisafrikkalaisia. Eurooppalaisen nimen omaavien joukossa Keskisalo on ylivoimainen ykkönen seitsemän sekuntia ennen Espanjan Blancoa:

http://www.iaaf.org/statistics/toplists/inout=o/age=n/season=2009/sex=M/all=n/legal=A/disc=3KSC/detail.html

´

Niin näissä afrikanpojissa olisi vastusta ja kilpakumppaneita Keskitalolle.En oikein ymmärrä miten tämä kilpailu katkaisisi sen selkärangan. Päin vastoin kilpailu on ainoa asia joka vie urheilua eteenpäin. Olynpialaisiin tässä kai pitäisi tähdätä.

Martti "boli" Vainion pronssi mitalli vuonna 1983 on viimeisin  mitalli mailmanlaajuisissa kisoissa mitä suomi on saanut. Jumalauta ei tässä voida mihinkään candyäss euroopanmestaruuskisoihin tähdätä.
ne on välietappeja MM ja Olympialaisiin. Vai pitäisikö sinun mielestä Suomen yleisurheiluliiton ehdoittaa että vain eurooppalisen nimen haltijat saavat osallistua EM kisoihin ja ainoastaan valkoisten olynpialaiset voivat pelastaa suomeen pitkänmatkan juoksu perinteen.

Nurmi, Ritola, Vireen,Vasala tästäkin listasta puuttuu vähän helvetin moni.

Itse pidän 5000 10.000 ja maratonia ainoastaan pitkänmatkan juoksuna vaikka oikeassa olet.

[Leikkimielinen pihapeli]

Jumalauta ei tässä voida mihinkään candyäss euroopanmestaruuskisoihin tähdätä.

Kyllä minun mielestäni suomalaisten kestävyysjuoksijoiden kannattaa tähdätä nimenomaan EM-kisoihin. Afrikkalaisille annetaan kuitenkin niin paljon etumatkaa jo lapsuuden elintavoissa, että niitä vastaan tasapäin kisaaminen on täysin kohtuuton vaatimus. Minusta on ainakin pirun hienoa, jos Keskisalo nappaa ensi vuonna EM-mitalin. Myös pistesija MM-kisoista olisi huippusuoritus. Myös Tommi Evilällä olisi ensi vuonna iskun paikka, hänkin taitaa olla Euroopan listalla viidentenä. Ajattelin tosin jo kymmenen vuotta sitten, että jos Evilä meinaa arvokisoissa pärjätä, sen on tapahduttava joko 2002, 2006 tai 2010, mutta hän räjäyttikin Helsingissä jymypaukun.

[Vasarahammer]

Suomalaisen kestävyysjuoksun menestymättömyyden syiksi on keksitty milloin nykyajan vellihousuelämää milloin geneettisiä tekijöitä.

Minä taas pidän pääasiallisena syynä parantunutta ravintoa. Nykysuomalaiset kasvavat hyvän ravinnon takia isokokoisemmiksi ja ennen kaikkea suuriluisemmiksi (ja sitä kautta raskastekoisemmiksi) kuin menneet sukupolvet.

Kestävyysjuoksussa menestyy vain linnunluinen juoksija. Jos paino ylittää 70 kg, on turha haaveilla olympiavoitosta. Jos kenialaisille ja etiopialaisille syötettäisiin lapsena runsaasti valkuaista ja kivennäisaineita sisältävää ravintoa, hekin kasvaisivat suuremmiksi ja menestyisivät nykystä huonommin.

[Motor City Contexti]

Jumalauta ei tässä voida mihinkään candyäss euroopanmestaruuskisoihin tähdätä.

Kyllä minun mielestäni suomalaisten kestävyysjuoksijoiden kannattaa tähdätä nimenomaan EM-kisoihin. Afrikkalaisille annetaan kuitenkin niin paljon etumatkaa jo lapsuuden elintavoissa, että niitä vastaan tasapäin kisaaminen on täysin kohtuuton vaatimus. Minusta on ainakin pirun hienoa, jos Keskisalo nappaa ensi vuonna EM-mitalin. Myös pistesija MM-kisoista olisi huippusuoritus. Myös Tommi Evilällä olisi ensi vuonna iskun paikka, hänkin taitaa olla Euroopan listalla viidentenä. Ajattelin tosin jo kymmenen vuotta sitten, että jos Evilä meinaa arvokisoissa pärjätä, sen on tapahduttava joko 2002, 2006 tai 2010, mutta hän räjäyttikin Helsingissä jymypaukun.

En halua olla ilonpilaaja, mutta miksi lähettää ketään turistiksi MM ja olympiaisiin 5.000 ja 10.000 jos ne eivät ole tähtäimessä. Niinhän se oli silloin aikoinaan suomalaistenkin kanssa ´sillä juostiin mailmankartalle kovista oloista. Viren teininä kävi talvella metsätöissä isänsä  kanssa,  illala isä ajoi 10 km matkan kotiin yksin kuin Lasse juoksi matkan kotiin. Nurmi juoksi kilpaa ratikoiden kanssa turussa lapsena.

[Vasarahammer]

Viren teininä kävi talvella metsätöissä isänsä  kanssa,  illala isä ajoi 10 km matkan kotiin yksin kuin Lasse juoksi matkan kotiin. Nurmi juoksi kilpaa ratikoiden kanssa turussa lapsena.

Tässä pidetään yllä myyttejä. Viren oli (ja on) varsin kevytrakenteinen. Nykyravinnolla hän olisi kymmenen senttiä pitempi ja kymmenen kiloa painavampi eikä siis olympiavoittajamateriaalia.

Nykyiset kestävyysurheilijat harjoittelevat yhtä paljon kuin entiset ja ovat yhtä motivoituneita, ellei enemmän, koska menestyksen taloudelliset palkkiot ovat huomattaasti suuremmat kuin 70-luvulla.

Menestys urheilussa vaatii päättäväisyyttä, itsekuria ja kovaa asennetta. En usko, että nykypäivän kestävyysurheilijat olisivat velliperseitä. Uskon ennemmin hyvän ravinnon tuomiin huonoihin perusedellytyksiin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Niinhän se oli silloin aikoinaan suomalaistenkin kanssa ´sillä juostiin mailmankartalle kovista oloista.

Niin, kun se ongelma on nimenomaan se, että nykyajan Suomessa ei eletä kovissa oloissa. Nähdäkseni maamme elintasoa ei kannata myöskään varta vasten alkaa laskemaan Afrikan tasolle siksi, että pärjäisimme paremmin kestävyysjuoksussa.

[Motor City Contexti]

Niinhän se oli silloin aikoinaan suomalaistenkin kanssa ´sillä juostiin mailmankartalle kovista oloista.

Niin, kun se ongelma on nimenomaan se, että nykyajan Suomessa ei eletä kovissa oloissa. Nähdäkseni maamme elintasoa ei kannata myöskään varta vasten alkaa laskemaan Afrikan tasolle siksi, että pärjäisimme paremmin kestävyysjuoksussa.

Jääkö sillon ainoaksi vaihtoehdoksi nostaa Arikkalaisten elintaso Suomen tasolle, jotta Suomen pitkänmatkan juoksukunnia voidaan palauttaa . Onko tämä mokutus se diabolinen suunitelma jolla Suomen yleisurheilukunnia palautetaan .

[hmoilanen]

Palautetaan Suomen yleisurheilukunnia valtion sponssaamalla doping-ohjelmalla.

[Motor City Contexti]

Suomalaisen kestävyysjuoksun menestymättömyyden syiksi on keksitty milloin nykyajan vellihousuelämää milloin geneettisiä tekijöitä.

Minä taas pidän pääasiallisena syynä parantunutta ravintoa. Nykysuomalaiset kasvavat hyvän ravinnon takia isokokoisemmiksi ja ennen kaikkea suuriluisemmiksi (ja sitä kautta raskastekoisemmiksi) kuin menneet sukupolvet.

Kestävyysjuoksussa menestyy vain linnunluinen juoksija. Jos paino ylittää 70 kg, on turha haaveilla olympiavoitosta. Jos kenialaisille ja etiopialaisille syötettäisiin lapsena runsaasti valkuaista ja kivennäisaineita sisältävää ravintoa, hekin kasvaisivat suuremmiksi ja menestyisivät nykystä huonommin.

Tämä ravinnon merkitys pituuskasvuun on lääketieteelinen tosiásia ,muuta sen merkitys on koko väestöön nähden vain 1 cm / 10v 1900 luvun ajan . Tämä kolmensentin pituuskasvu ei selitä sitä ,että Suomalainen häviäisi kieroksella 10.000 finaalissa Bekelelle ei ne afrikanpojatkaan mitään bygmejä ole.

Se että pojat syö sipsejä, hampurilaisia, energiajuomaa ja nassutta kokoajan jotakin ja verensokeriarvot heittelee ja istutaan  tietsikan ääressä kaiket päivät pelaamassa. se vaikuttaa. Sitten jos "urheillaan " niin se on sitä salilla käyntiä ja lihastenkasvattamista niin kuin Hollo totesi kirjoituksessaan .

[Leikkimielinen pihapeli]

Tämä kolmensentin pituuskasvu ei selitä sitä ,että Suomalainen häviäisi kieroksella 10.000 finaalissa Bekelelle ei ne afrikanpojatkaan mitään bygmejä ole.

Eiköhän se oikeasti mene niin, että Lasse Viren häviäisi Bekelelle kympillä yhden kierroksen, ja nykyajan suomalaisjuoksijat kolme kierrosta. Jos taas vauhtijuoksua juostaisiin, ei Viren pääsisi edes kierroksen päähän Bekelestä. Bekelen ennätys on 26.17, Virenin 27.38.

[Slicky]

No tosiasiassahan kestävyysjuoksua ei arvosteta nuorten keskuudessa juuri pätkääkään. Sitä pidetään noin niin kuin yksinkertaisten junttien junttaamisena. Mulla oli intissä yks, joka oli aika lahjakas juoksemaan, mutta sitä kiinnosti ihan toiset urheilut, sanottakoon nyt sitten että lumilautailu.

[Noottikriisi]

Minä taas pidän pääasiallisena syynä parantunutta ravintoa. Nykysuomalaiset kasvavat hyvän ravinnon takia isokokoisemmiksi ja ennen kaikkea suuriluisemmiksi (ja sitä kautta raskastekoisemmiksi) kuin menneet sukupolvet.

Kestävyysjuoksussa menestyy vain linnunluinen juoksija. Jos paino ylittää 70 kg, on turha haaveilla olympiavoitosta. Jos kenialaisille ja etiopialaisille syötettäisiin lapsena runsaasti valkuaista ja kivennäisaineita sisältävää ravintoa, hekin kasvaisivat suuremmiksi ja menestyisivät nykystä huonommin.

Juu, olen samaa mieltä, osittain yhdellä tarkennuksella.

Muutama vuosi sitten tuli telkkarista dokkari, jossa tanskalaistutkijat vertailivat nuorten tanskalaisten ja afrikkalaisten juoksijoiden fyysisiä ominaisuuksia ja juoksutuloksia.

Selkein korrelaatio oli jalan koossa, ei siis kengannumerossa vaan jalan tilavuudessa. Tilavuus muistaakseni mitattiin "archimedes-menetelmällä", eli jalka upotettiin vesiastiaan ja punnittiin, paljonko vettä jalka syrjäytti. Mitä sirompi jalka, sen parempia juoksutuloksia.

[matkamasentaja]

Tämä kolmensentin pituuskasvu ei selitä sitä ,että Suomalainen häviäisi kieroksella 10.000 finaalissa Bekelelle ei ne afrikanpojatkaan mitään bygmejä ole.

Eiköhän se oikeasti mene niin, että Lasse Viren häviäisi Bekelelle kympillä yhden kierroksen, ja nykyajan suomalaisjuoksijat kolme kierrosta. Jos taas vauhtijuoksua juostaisiin, ei Viren pääsisi edes kierroksen päähän Bekelestä. Bekelen ennätys on 26.17, Virenin 27.38.

Virenin ajoista on radan pinnoite "nopeutunut" huomattavasti, samoin tossut parantuneet ja doping. Tulokset eivät ole sinällään vertailukelpoisia.

[Motor City Contexti]

Tämä kolmensentin pituuskasvu ei selitä sitä ,että Suomalainen häviäisi kieroksella 10.000 finaalissa Bekelelle ei ne afrikanpojatkaan mitään bygmejä ole.

Eiköhän se oikeasti mene niin, että Lasse Viren häviäisi Bekelelle kympillä yhden kierroksen, ja nykyajan suomalaisjuoksijat kolme kierrosta. Jos taas vauhtijuoksua juostaisiin, ei Viren pääsisi edes kierroksen päähän Bekelestä. Bekelen ennätys on 26.17, Virenin 27.38.

Urheilu ei kyllä ihan mene noin. Se perusjuttu on se kilpailu mies miestä vastaan. Kuka on niin ääliö, että sanoo näitä nykyisiä apurahapummeja paremmiksi juoksijoiksi kuin Paavo Nurmea 9 kertainen olympia kultamitalisti. Varmaan itse näin luuulevat. Niin ja tietysti sinä.

[Motor City Contexti]

No tosiasiassahan kestävyysjuoksua ei arvosteta nuorten keskuudessa juuri pätkääkään. Sitä pidetään noin niin kuin yksinkertaisten junttien junttaamisena. Mulla oli intissä yks, joka oli aika lahjakas juoksemaan, mutta sitä kiinnosti ihan toiset urheilut, sanottakoon nyt sitten että lumilautailu.

Niin menestystä saa helpommin näissä marginaalilajeissa sen takia monet valitsevat sellaisen, kestävyyslajit kuin vaativat, että niissä menestyy täydellistä sitoutumista harjoitteluun. Sitä kuin harjoitellaan ympäri mailmaa eikä en harjoittelu vaadi mitään välineitä, paikkaa ,orgainsaatiota . Vaan jokaisella on käytössään tämän lajin harjoitteluun vaadittavat jalat sydän ja keuhko näiden kykyä siinä mitataan.

Tosin kertomuksesi kuvastaa hyvin sitä etulyöntiä mitä kestävyyslajien harrastus harastajalleen tuo voi valita sitten kaksikymppisenä laijien joukosta minkä haluaa ja pystyy treenaamaan sitä sitten 6,8,10,12 tuntia päivässä ,koska kuntopohja on luotu ja pysyy tekemään mitä haluaa.

Sinunkin kannattaisi hankkia sellainen 3200 cooperissa ominaisuus, Silloin voi harastaa mitä vain. Se ei nyt ole mikäään hyvä tai kova tulos kakskymppiselle. Mutta osoitus siitä ,että keuhkot sydän ja lihakset onvat kunnossa ja voi alkaa harjoittelemaan .
Itse pidän tätä merijalkaväen tiedusteluyksikön yhtä pääsykoe vaatimusta parempana 5000m
18 min alitus koreloivan sydämmen, keuhkojen ja lihaskunnon syncronia.

PS. Itsepidän lumilautaulua erinomaisena lajina silloin kuin sitä harrastetaan laijina. Ja lain harrastajat ovat ja näyttävät urkeilijoilta.Mutta nämä pojat harjoittelevatkin 6,8,10,12 tuntia päivässä.

[Motor City Contexti]

Harrastaja aines on huonopaa ja harjoitellaan vähemmän. Tällä aineksella ei tarkoita geneetistä ainesta vaan tälläisen epäterveellisen elämän tavanomaksumista. Nuorisohan on täydellisessä rappiotilassa mitään ei tehdä ja ne jotka treenaa. Treenaa salilla pelin edessä ja kuvittelvat olevansa vahvoja samalla kuin sydän ja keuhkot ovat heikkoja. Mitään ei jakseta tehdä, pidempi kävelylenkkikin tuo tuskaa.

Menisivät edes nyrkeilemään niin huomaisivat keuhkojen ja sydämmen merkityksen ja huomaisivat 3-4 vuoden kuluttua tätähän pitää harjoitella vähintään 2 tuntia päivässä, että edes vähän irtoo lyönnit. Kehään jos menee ja aamulenkit on jäänyt väliin, niin turpaan tulee vaikka olisi kuinka kova jätkä.

[Henkipatto]

Viren teininä kävi talvella metsätöissä isänsä  kanssa,  illala isä ajoi 10 km matkan kotiin yksin kuin Lasse juoksi matkan kotiin. Nurmi juoksi kilpaa ratikoiden kanssa turussa lapsena.

Tässä pidetään yllä myyttejä. Viren oli (ja on) varsin kevytrakenteinen. Nykyravinnolla hän olisi kymmenen senttiä pitempi ja kymmenen kiloa painavampi eikä siis olympiavoittajamateriaalia.

Nykyiset kestävyysurheilijat harjoittelevat yhtä paljon kuin entiset ja ovat yhtä motivoituneita, ellei enemmän, koska menestyksen taloudelliset palkkiot ovat huomattaasti suuremmat kuin 70-luvulla.

Menestys urheilussa vaatii päättäväisyyttä, itsekuria ja kovaa asennetta. En usko, että nykypäivän kestävyysurheilijat olisivat velliperseitä. Uskon ennemmin hyvän ravinnon tuomiin huonoihin perusedellytyksiin.

Suomennettu katkelma Vincent Sarichin ja Frank Mielen kirjasta "Race (the Reality of Human Differences)":

"Tapahtumapaikka oli maastojuoksun maailmanmestaruuskisat Turinissa, Italiassa vuonna 1997. Kilpailuun osallistui 275 juoksijaa 60:sta eri maasta. Kilpailu, jossa he olivat mukana (12 kilometriä, paljon nousuja ja laskuja), oli samankaltainen kyvykkyyden koe, jonka esi-isämme kohtasivat (kuvitellussa) evolutiivisen sopeutumisen ympäristössä.
   Tulokset? Jo kahdettatoista vuotta peräkkäin (kahdeksattatoista vuonna 2003) joukkuemestaruus meni Keniaan. Kenialaiset ottivat kaksi kolmesta mitalista ja viisi kymmenestä ensimmäisestä sijasta, loppusijoituksilla 1., 3., 4., 6., 7., 17., 19., 24., 28. ja 47. (silloisena osallistujien maksimilukumääränä oli kymmenen maata kohden, nykyään kuusi). Huippuaika oli 35 minuuttia ja 11 sekuntia. Kymmenen kenialaisen keskiarvo oli 36:04 - aika, jonka saavutettua kuka tahansa yksittäinen juoksija olisi yltänyt sijalle 12. Nämä tulokset tosin eivät kerro koko tarinaa ryhmäerojen laajuudesta, sillä valtaosa kyseisistä kenialaisista juoksijoista kuuluvat Kalenjin -heimoon, joka vain kolmen miljoonan suuruisena on 10% Kenian väkiluvusta.
   Noina kahtenatoista kenialaisen ylivallan vuonna, jos Kalenjin -heimoon kuuluneet juoksijat olisivat olleet oma joukkueensa, he olisivat voittaneet joukkuemestaruuden kahdeksan kertaa ja ottaneet 18 mitalia kaikista 36:sta. Toisin sanoin Kalenjin -heimolaiset ovat olleet "yliedustettuina" noin 1700-kertaisesti (3 miljoonaa Kalenjin -heimolaista vastaan me muut 5 miljardia). Kalenjin -heimolaiset voittivat puolet mahdollisista mitaleista, koko muu maailma yhdessä toiset 18."

Mahtaa olla Kalenjin -heimolla todella, todella ala-arvoinen ruokavalio.


Oli olkiukkoa, tiedän, mutten voinut vastustaa.

[Motor City Contexti]

Näitä heimoja riittää nandi- heimo omoro-heimo kalenjin- heimo. Tässä alkaa väistämättä tulla mieleen se seikka, että olisiko mitenkään mahdollista että heillä on parempi ruokavalio ja terveemmät ruokailutottumukset. Kuinkakohan monta tuntia Kenian kouluissa on liikuntaa vai onko siellä hyvä apurahasysteemi kuin huippu-juoksijaa tulee liukuhihnalta.

Tähän kalenjin-heimoon kuuluu myös Arap moi Diktaatori (presidentti) joka mielellään näki oman heimon edustajia sekä kansallisten että kansainvälisten kisojen voittajina.

Todellisuudessa sikakaan ei ota selvää mihin heimoo mikäkin neekeri aina kuuluu ja minkä ikäisiä ne ovat. Heimot, iät, tarinat vaihtelevat sen mukaan mikä on edullista rahoituksen ja hengissä selviämisen kannalta.

[Slicky]

Näitä heimoja riittää nandi- heimo omoro-heimo kalenjin- heimo. Tässä alkaa väistämättä tulla mieleen se seikka, että olisiko mitenkään mahdollista että heillä on parempi ruokavalio ja terveemmät ruokailutottumukset. Kuinkakohan monta tuntia Kenian kouluissa on liikuntaa vai onko siellä hyvä apurahasysteemi kuin huippu-juoksijaa tulee liukuhihnalta.

No tässä oli dokumentti, joka juuri selvitti tätä asiaa. Siinä oli joku esimerkki tapaus. Oli tyyppi, joka ei ollut koskaan harrastanut juoksua. Kahden vuoden harjoittelun jälkeen, mies juoksi samaa tahtia maailman kärjen kanssa.

Sitten dokkarissa käytiin kaikki teoriat ruokavalioista, henkisistä kanteista harjoittelumetodeista läpi tuloksetta. Ruokavalio ja harjoittelumetodit olivat jopa surkeampia mitä Euroopassa(Aika luonnollista). Lopulta päädyttiin siihen, että yksinkertaisesti mies oli geneettisesti "lahjakas" juoksija. Dokkarissa tuli esille mm. se seikka, että vaikka ne on keskimäärin pari senttiä lyhyempiä, niillä on kuitenkin pidemmät jalat.

Se että ne Afrikkalaiset jotenkin "harjoittelisivat" kovemmin. "He juoksevat kouluun" - sanotaan. Täyttä potaskaa ja myyttiä. Tämäkin mies oli koko elämänsä elänyt löhöilemässä jossain savimajassa.

Rotujen välillä on eroja

[Motor City Contexti]

Näitä heimoja riittää nandi- heimo omoro-heimo kalenjin- heimo. Tässä alkaa väistämättä tulla mieleen se seikka, että olisiko mitenkään mahdollista että heillä on parempi ruokavalio ja terveemmät ruokailutottumukset. Kuinkakohan monta tuntia Kenian kouluissa on liikuntaa vai onko siellä hyvä apurahasysteemi kuin huippu-juoksijaa tulee liukuhihnalta.

No tässä oli dokumentti, joka juuri selvitti tätä asiaa. Siinä oli joku esimerkki tapaus. Oli tyyppi, joka ei ollut koskaan harrastanut juoksua. Kahden vuoden harjoittelun jälkeen, mies juoksi samaa tahtia maailman kärjen kanssa.

Sitten dokkarissa käytiin kaikki teoriat ruokavalioista, henkisistä kanteista harjoittelumetodeista läpi tuloksetta. Ruokavalio ja harjoittelumetodit olivat jopa surkeampia mitä Euroopassa(Aika luonnollista). Lopulta päädyttiin siihen, että yksinkertaisesti mies oli geneettisesti "lahjakas" juoksija. Dokkarissa tuli esille mm. se seikka, että vaikka ne on pari senttiä lyhyempiä, niillä on kuitenkin pidemmät jalat.

Se että ne Afrikkalaiset jotenkin "harjoittelisivat" kovemmin. "He juoksevat kouluun" - sanotaan. Täyttä potaskaa ja myyttiä. Tämäkin mies oli koko elämänsä elänyt löhöilemässä jossain savimajassa.

Rotujen välillä on eroja

no, mikä on sen miehen nimi ja miksi se ei ole kiinostunut rahasta näissä monessa kilpailuissa on rahapalkintoja ja sponssisponssi sopimuksia . Gebret bekelet ovat miljonäärejä molemmat eikä kenian pojatkaan perseaukisia ole.

Onko se pitkänjuoksun salaisuus nyt selvitetty. Siis toimiiko se myös Suomalaisilla. Eli etsitään vain sohvilta  tälläisiä joilla on pitkät jalat suhteessa muuhun kroppaan. Tekikö ne mitään lääketieteelisiä kokeita vai silmämääräisesti totesi tämän geneettisen lahjakkuuden? Jumalauta metsään on menty treenaaminen on lopetettava turhana heti ja etsittävä nämä dokumentintekijät jotka silmämääräisesti löytävät lahjakkuudet sohvaperunoista sitten mittanauhalla mitataan jalat. Parissa vuodessa meillä on mailman huippujen kanssa ainakin samalla kierroksella pysyviä juoksijoita.

Tai sitten voidaan todeta tämä ,että tällä kertaa geneettisesti lahjakasta "messiasta" ei löytynyt ja lopettaa turhana koko urheilu koska sijoitukseen ei vaikuta kuin geenit ei treenaaminen.

[Slicky]

Näitä heimoja riittää nandi- heimo omoro-heimo kalenjin- heimo. Tässä alkaa väistämättä tulla mieleen se seikka, että olisiko mitenkään mahdollista että heillä on parempi ruokavalio ja terveemmät ruokailutottumukset. Kuinkakohan monta tuntia Kenian kouluissa on liikuntaa vai onko siellä hyvä apurahasysteemi kuin huippu-juoksijaa tulee liukuhihnalta.

No tässä oli dokumentti, joka juuri selvitti tätä asiaa. Siinä oli joku esimerkki tapaus. Oli tyyppi, joka ei ollut koskaan harrastanut juoksua. Kahden vuoden harjoittelun jälkeen, mies juoksi samaa tahtia maailman kärjen kanssa.

Sitten dokkarissa käytiin kaikki teoriat ruokavalioista, henkisistä kanteista harjoittelumetodeista läpi tuloksetta. Ruokavalio ja harjoittelumetodit olivat jopa surkeampia mitä Euroopassa(Aika luonnollista). Lopulta päädyttiin siihen, että yksinkertaisesti mies oli geneettisesti "lahjakas" juoksija. Dokkarissa tuli esille mm. se seikka, että vaikka ne on pari senttiä lyhyempiä, niillä on kuitenkin pidemmät jalat.

Se että ne Afrikkalaiset jotenkin "harjoittelisivat" kovemmin. "He juoksevat kouluun" - sanotaan. Täyttä potaskaa ja myyttiä. Tämäkin mies oli koko elämänsä elänyt löhöilemässä jossain savimajassa.

Rotujen välillä on eroja

no, mikä on sen miehen nimi ja miksi se ei ole kiinostunut rahasta näissä monessa kilpailuissa on rahapalkintoja ja sponssisponssi sopimuksia . Gebret bekelet ovat miljonäärejä molemmat eikä kenian pojatkaan perseaukisia ole.

Kyllä dokkarissa oli tieteellistä näyttöä. Siinä oikein laskettiin juoksumattotestin perusteella energiankulutus jne.. ja tällä esimerkkitapauksella, tämä oli huippuluokkaa.

Mitä tulee tähän, että miksei se ole mijönääri. Tämä mies oli juossut vain pari kertaa jossain kansainvälisessä kisassa. Täytyy muistaa, että vain harvat päätyy lajin huipulle ja rahakkaille kentille ja kilpailu on kovaa. ja yleensä vain 1 tai 2 lajin huippua saa kaikkein parhaat sponssit. Muut ei saa mitään. Niin se on jossain NBA:ssakin. Muutama huippu kerää tähtitieteelliset palkat ja suurin osa joutuu tyytymään rivipalkkaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

ja yleensä vain 1 tai 2 lajin huippua saa kaikkein parhaat sponssit. Muut ei saa mitään. Niin se on jossain NBA:ssakin. Muutama huippu kerää tähtitieteelliset palkat ja suurin osa joutuu tyytymään rivipalkkaan.

On aika järjetöntä lähteä vertaamaan kymppitonnin juoksijoiden palkkoja NBA-pelaajiin. Käsittääkseni NBA-pelaajien mediaanitulokin pyörii vähintään sadoissa tuhansissa dollareissa.

[IDA]

On aika järjetöntä lähteä vertaamaan kymppitonnin juoksijoiden palkkoja NBA-pelaajiin. Käsittääkseni NBA-pelaajien mediaanitulokin pyörii vähintään sadoissa tuhansissa dollareissa.

Tuossa on tulokkaiden palkkahaitari

http://www.hoopsworld.com/Story.asp?story_id=9301
     
824 200 on siis huonoin mahdollinen vuosipalkka elleivät nyt sitten jotkut pelaa alle alle huonoimman tulokaspalkan. Ja toisaalta ei tiedä miten lama vaikuttaa. Huolimatta palkkakatosta palkat ovat tietysti edelleen mielettömiä.   

[Motor City Contexti]

No jos oli oikein juoksumatolla testattu geneettinen ylivoimaisuus. Niin täytyy vetää sanat takaisin. Olisi kyllä kiva tietää kuka oli kyseessä . Onhan tämä aivan uutta ja ihmeelistä. Kuin savimajassa lojunut neekeri on parissa vuodessa samassa tahdissa kuin gebre, bekele ja liuta kenialaisia ja mitään dopingnia ei ole käytetty. Sitten vain pari starttia kansainvälisissä kisoissa, edustiko jotain maata näissä kv. kisoissa vai oliko vaan omin nokkineen starttiviivalla.

[Vasarahammer]

Rotujen välillä on eroja

Tämä on täysin mahdollista, koska kevytrakenteiset itäafrikkalaiset pärjäävät kestävyysmatkoilla mutta isokokoisemmat länsiafrikkalaiset (ja heidän amerikkalaiset jälkeläisensä) pikamatkoilla.

Tietysti ravinnon ja perintötekijöiden lisäksi myös korkea ilmanala vaikuttaa.

Tosin suomalaisten menestyksen heikkeneminen kestävyyslajeissa mielestäni johtuu entisaikoja paremman ravinnon aikaansaamasta pituuden ja luuston kasvusta.

Afrikkalaisten ns. luonnollisesta liikunnasta on ollut paljon puhetta (juosten kouluun jne.). Suomalaisillakin oli ennen luonnollista liikuntaa. Kouluun hiihdettin ja tehtiin metsä- ja peltotöitä. Näistä saatu kuntopohja auttoi urheilussa.

Menestys ja menestymättömyys kestävyyslajeissa on monen tekijän summa. Genetiikka ei yksin selitä asiaa vaan myös muut tekijät vaikuttavat kuten ravinto, motivaatiotekijät ja kasvuympäristö.

[gloaming]

Taustalla on tosiaan sekä fysiologisia että anatomisia (= geneettisiä) tekijöitä. Eräs tanskalainen tutkijaryhmä päätyi tulokseen, että merkittävimmän edun antaisi jalkaterän rakenne, erityisesti sen pieni massa.