2014-09-14 (HS) Björn Wahlroos: kvartaalisosiaalidemokratiaa

[Lalli IsoTalo]

Wahlroosin mukaan Suomi on pahemmassa ahdingossa kuin vuonna 1991
Björn Wahlroos HS-haastattelussa: Suomen ay-liike sahaa omaa oksaansa
Wahlroosin mukaan ay-liike on vaipunut "kvartaalisosiaalidemokratiaan", jossa maksimoidaan jäsenistön lyhyen aikavälin edut mutta samalla ammutaan lypsävä lehmä.
Talous 14.9.2014 7:50 

Björn Wahlroosin ... [mielestä] ... Suomi on nyt pahemmassa ahdingossa kuin vuonna 1991, jolloin maa syöksyi laman syvimpiin syövereihin.
[...]
"Suomessa ... [vaihtosuhde] on heikentynyt 30 prosenttia, mikä on ainutlaatuista. Samaan aikaan palkat ovat nousseet 40 prosenttia", Wahlroos listaa.
[...]
"Työpaikkoja on mennyt huomattava määrä. Ja nyt tulee tylsä puoli: niitä menee vielä lisää."
[...]
Wahlroosin mukaan Suomen vaikeuksien syitä ovat huonot talouspoliittiset päätökset ja työmarkkinaratkaisut sekä Suomen teollisuuden toimialarakenne. "Meillä on ollut Nokia, metsä- ja raskaskonepajateollisuus, jotka kaikki ovat ajautuneet enemmän tai vähemmän liemeen."
[...]
"Suomalaiset varustamot olivat kovassa kansainvälisessä kilpailussa jo 1960-luvulla. Tuolloin Merimies-Unionin puheenjohtajana oli  Niilo Wälläri. Wälläri tunnetaan miehenä, joka tuhosi suomalaisen kauppamerenkulun", Wahlroos sanoo.

Merimies-Unionin pitkäaikainen johtaja piti yllä jatkuvaa lakonuhkaa etujen saavuttamiseksi liittonsa jäsenille. 1950- ja 1960-luvuilla vientiteollisuus pysähtyi lähes joka talvi Wällärin pantua jäänmurtajat lakkoon.

"Wälläri ei ajanut jäsenistönsä pitkäaikaisia intressejä. Hän ja hänen liittonsa kieltäytyivät hyväksymästä ajatusta, että he ovat joutuneet kansainväliseen kilpailuun. Sen seurauksena Suomen lipun alla toiminut laivasto hävisi kilpailut rahtitoimituksista – ja lopulta koko elinkeino hävisi. Nykyään laivoja ei juuri ole."

Wahlroosin mukaan metsä- ja konepajateollisuuden tilanne globaalissa kilpailussa on samanlainen.

"Nyt pallo heitetään tämän päivän wälläreille ja kysytään, mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Ajatteko jäsentenne pitkäaikaisia intressejä säilyttämällä työpaikkoja vai ette?"
[...]
"Poliittisen kentän vasemmalla laidalla on populaaria syyttää elinkeinoelämää lyhytjänteisestä kvartaalikapitalismista. Me olemme kuitenkin pitkäjänteisiä: yritämme investoinneilla satsata tulevaisuuteen. Ay-liike on sen sijaan vaipunut kvartaalisosiaalidemokratiaan, jossa maksimoidaan jäsenistön lyhytaikaiset edut."

[Kulttuurirealisti]

SAK vastaa, että he eivät tietenkään ole ainakaan pääsyyllisiä mihinkään:

[SAK:n puheenjohtaja] Lauri Lyly ihmettelee näkemyksiä siitä, että ay-liike olisi lyhytnäköisellä eduntavoittelullaan pääsyyllinen Suomen teollisuuden rakenne- ja kilpailukykyongelmiin.

"Wahlroos on itse ollut keskeisellä paikalla Suomen elinkeinoelämässä tekemässä merkittäviä ratkaisuja. Näkivätkö hän ja muut yritysjohtajat vuosia etukäteen, mihin suuntaan Suomen teollisuuden rakennetta olisi pitänyt lähteä viemään?" Lyly kysyy.

[Roope]

Kuten Juhana Vartiainen, myös Björn Wahlroos korostaa työn tarjonnan lisäämistä ja viittaa hänkin Ruotsiin, jossa keskimääräinen työllisyysaste on saatu nostettua huomattavasti Suomea korkeammaksi. Vartiaisesta poiketen Wahlroos ei edes ohimennen mainitse työikäisten maahanmuuton lisäämistä keinona lisätä työn tarjontaa. Tämä ei ole vahinko tai sattumaa.

Juhana Vartiaisen teorian mukaan hyvin toimivassa järjestelmässä ei ole väliä, millaista työikäistä väkeä maahan saapuu. Ruotsin työllisyystilastot osoittavat kuitenkin kiistatta, että huhuista huolimatta maahanmuuton ongelmat ratkaisevaa hopealuotia ei ole vieläkään löydetty. Vääränlainen maahanmuutto laskee edelleen työllisyysastetta ja heikentää taloudellista huoltosuhdetta niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste jää Ruotsissa kauas kantaväestöstä (ero OECD-maiden suurin), ja on heikompi kuin Suomen maahanmuuttajilla, mutta erityisen heikko tilanne on ei-eurooppalaisilla maahanmuuttajaryhmillä. Tästä huolimatta Vartiainen haluaisi lisätä työikäisten maahanmuuttoa Suomeen erityisesti Euroopan ulkopuolelta.

Eli joko taloustieteilijöiden ylistämä Ruotsin järjestelmä ei olekaan maahanmuuttajien työllistämisessä tarpeeksi tehokas (Vartiaisen mukaan on) tai sitten Vartiaisen hellimän teorian työn tarjonnan lisäämisestä on oltava maahanmuuton osalta pielessä. Luultavasti molemmat.

Olisikin mielenkiintoista saada Björn Wahlroos keskustelemaan Juhana Vartiaisen kanssa työn tarjonnan lisäämisen keinoista ja Ruotsin kokemuksista siinä. Taitaisi jäädä lyhyeksi väittelyksi, mutta siitä voisi tulla hauskaa. Wahlroosilla tuskin on estoja lakaista Vartiaisen päättömillä maahanmuuttoteorioilla lattiaa, kuten toimittajilla tuntuu olevan.

"Asiaa voi miettiä vaikka sitä kautta, että jos meillä olisi edelleen oma markka, kuinka paljon se olisi devalvoitunut?" Wahlroos toteaa. Ja vas­taa itse: "Ainakin kolmanneksen."

Koska Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa rahapolitiikasta, Suomi ei voi enää käyttää vanhaa keinoa, devalvaatiota. Pitää siis keksiä jotain muuta kilpailukyvyn kohentamiseen.

"Se ei ole mitään avaruusfysiikkaa. Suomen huoltosuhde on maailman heikoimpia. Meidän täytyy tehdä enemmän töitä. Ja jotta saamme enem­män ihmisiä tekemään töitä, työn pitää olla halvempaa. Mikä tämän es­tää?"

"No, tietysti työehtosopimukset, jotka määräävät, että tiettyjen palkkata­sojen alle ei voi tarjota töitä."

Hän viittaa jälleen Ruotsiin. "Ruotsissa on systemaattisesti haettu keino­ja, jotka lisäävät työn tarjontaa."

Työn tarjontaa voi lisätä nostamalla eläkeikää ja lyhentämällä opiskeluaikoja. "Mutta lyhyellä tähtäimellä kumpikaan näistä ei auta."

Seitsemän ehdotusta Wahlroosilta

1 Työehtosopimuksia purettava, jotta työtä voi tarjota halvemmalla.

2 Eläkeikä ylös, opiskeluajat lyhemmiksi.

3 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettävä merkittä­västi.

4 Yhteisövero kokonaan pois.

5 Työn verotusta kevennettävä.

6 Kaikkia muita veroja alennettava paitsi välillisiä veroja, kuten arvonli­säveroa ja erityiskulutusveroja.

7 Kiinteistöveroa voi nostaa. Maatalous- ja metsämaa veron piiriin.

[Kulttuurirealisti]

4. Yhteisövero kokonaan pois, on ajatus josta Björn tulee saamaan kuraa. Omastakin mielestäni Nalle pelaa siinä liian selkeästi työnantajapuolen pussiin. Yhteisövero ei ole suurin rasite kv. kilpailussa, vaan tuotteen hintaan menevät muut kustannukset, joita ovat esim. työvoimasta tulevat kustannukset ja monet verot.

ALV:ia kannattaisi myös alentaa, jos halutaan vilkastuttaa kauppaa.

[Pyöräilijä]

[SAK:n puheenjohtaja] Lauri Lyly ihmettelee näkemyksiä siitä, että ay-liike olisi lyhytnäköisellä eduntavoittelullaan pääsyyllinen Suomen teollisuuden rakenne- ja kilpailukykyongelmiin.

"Wahlroos on itse ollut keskeisellä paikalla Suomen elinkeinoelämässä tekemässä merkittäviä ratkaisuja. Näkivätkö hän ja muut yritysjohtajat vuosia etukäteen, mihin suuntaan Suomen teollisuuden rakennetta olisi pitänyt lähteä viemään?" Lyly kysyy.

Puheenjohtaja Lauri Lylyn kysymykseen on ikävä vastaus: Wahlroos on ennakoinut muutokset erinomaisesti.

Vuorineuvos Björn Wahlroosin johtamat Nordea ja Sampo ovat erittäin kannattavia pankki- ja finanssiyhtiöitä. Euroopan mittapuulla ne ovat jopa poikkeuksellisen vahvoja, joiden kaltainen/kaltaisia löytyy vain muutamista muista EU:n jäsenmaista. UPM on metsäyhtiöksi varsin kelpo yhtiö. Sen voitto kulkee seitsemän prosentin tahtia liikevaihdosta ja nettovelkaa on taseessa vain 40 prosenttia.

En toista näitä lukuja kehuakseni Wahlroosia, mutta nämä tunnusluvut ovat tosiasioita.

Millään muulla mittarilla Wahroosia ei voi arvioida kuin hänen työnsä tuloksilla. On täysin merkityksentöntä kauhistella hänen omaa palkkaansa tai soimata häntä EK:n verenimijäksi. Wahlroos ei ole riiippuvainen kenenkään mielipiteistä eikä kenenkään rahoista. Hän voi puhua julkisuudessa miten rivoja juttuja haluaa.

Ei ole Wahlroosin vika, jos työvoimakustannukset ovat Suomessa liian mittavia uusille yrityshankkeille.

Ulkomaisten yhtiöiden tarjoamat lentomatkat, kodinkoneet ja elektroniikka ovat halventuneet jopa 80 prosenttia 15 vuodessa. Suomessa valmistettujen tuotteiden hinta on kallistunut samaan aikaan lähes 50 prosenttia. Jokainen ymmärtää, ettei näin voi jatkua.

Jossain on ylihintaa, jos taksi Helsingistä lentoasemalle maksaa saman kuin koko lentomatka Lontooseen.



(http://tietotrendit.stat.fi/static/media/uploads/tietotrendit_2014/3-4_2014/rikama_teollisuus/rikama_teollisuus_kuvio2.png)

Tehdasteollisuuden osuus kansantuotteesta on laskenut jyrkästi
sitten vuoden 1975 ja alamäkeen menee myös rakentaminen

[Pyöräilijä]

Kaksoiskappale poistettu

[Golimar]

Wahlroos puhuu jälleen läpiä päähänsä.
Suomen ongelmat ovat julkinen sektori joka on ainakin kaksi kertaa liian suuri, mamutus johon haaskataan vähintään 3 miljardia € vuodessa ja kehitysapu joka on yli 1 miljardia € vuodessa. Kun nuo edellä mainitsemani Molokin kidat on tukittu niin verojakin voidaan alentaa huomattavasti ja velkaantuminen lopettaa.

[Roope]

Pääministeri Alexander Stubb on eri mieltä Suomen kilpailukyvystä kuin Björn Wahlroos. Wahlroos sanoo Helsingin Sanomissa, että lähes kaikilla aloilla on kannattavampaa rakentaa tehdas muualle kuin Suomeen. Stubbin mukaan monet investointipäätökset puhuvat tätä vastaan.

– Jos me katsomme nyt investointeja, jotka Suomeen on tehty lähiaikoina tai jotka ovat tänne tulossa. Vaikkapa Metsä Group ja Äänekoski sellutehtaineen tai vaikkapa Microsoftin investoinnit, datakeskukset, osittain myös telakkainvestoinnit. Kyllä minä uskon, että hitaasti mutta varmasti, vähän niinkuin dieselkoneen lailla investoinnit lähtevät myös Suomessa vetämään, sanoo Stubb.

Yle: Stubb ja Wahlroos eri linjoilla kilpailukyvystä 14.9.2014

[Ano Nyymi]

Wahlroos puhuu jälleen läpiä päähänsä.
Suomen ongelmat ovat julkinen sektori joka on ainakin kaksi kertaa liian suuri, mamutus johon haaskataan vähintään 3 miljardia € vuodessa ja kehitysapu joka on yli 1 miljardia € vuodessa. Kun nuo edellä mainitsemani Molokin kidat on tukittu niin verojakin voidaan alentaa huomattavasti ja velkaantuminen lopettaa.

Suomessa on tällä hetkellä tilanne jossa pienituloisen kannattaa enemmin maata kotona sossun rahoilla kuin ottaa työpaikka vastaan. Ei siis ihme jos on talous kuralla..
Virolaiset tekevät työt ja suomalainen lojuu yhteiskunnan piikkiin kotona olut/lääkehönössä. Ja näitä työelämän ulkopuolella olevia tulee jatkuvalla tahdilla lisää.

Myös tuohon pitäisi puuttua, holtittoman maahanmuuton lisäksi.

[Cicero]

Björkkä on jälleen kerran oikeassa, tai ainakin lähellä totuutta. Hänellä on myös varaa sanoa se ääneen.

Onko se todella niin vaikeaa poliitikoille ryhtyä ajamaan mahdollisimman tehokasta talouspolitiikkaa? Jos nyt vaikka puolueohjelmassa lähdettäisiin liikkeelle verojen alentamisesta, julkisen sektorin pienentämisestä, kunnallishallinnon keskittämisestä, valuuttaunionin hylkäämisestä, budjetin turhien rahareikien tukkimisesta (kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto), sosiaalietuuksien ehtojen tiukentamisesta (mm. julkisilla tulonsiirroilla loisivat romanit yms. vähemmistöryhmät), byrokratian purkamisesta sekä pääkaupunkiseudun asumiskustannusten laskemisesta.

Veikkaisin, että tuollaisella ohjelmalla on melkoinen potentiaalinen kannattajakunta.

[l'uomo normale]

Seitsemän ehdotusta Wahlroosilta

........

6 Kaikkia muita veroja alennettava paitsi välillisiä veroja, kuten arvonli­säveroa ja erityiskulutusveroja.

7 Kiinteistöveroa voi nostaa. Maatalous- ja metsämaa veron piiriin.

6. Köyhät maksakoot ruoka- ja sähkölaskuissaan valtion pyörittämisen.

7. Köyhien omakotitalot tontteineen ja vajakkiperillisten maa- ja metsätilat kiertoon niille fiksuille jotka ovat seteli/bittirahan tulvasta onnistuneet kahmimaan osansa. Viimeiset hedelmät puristettava kuivaksi yleisen tuhlailun jatkamiseksi. Jos kiinteistövero ulotetaan maatalous- ja metsätalousmaahan, uskollisuuteni tätä valtiota kohtaan vähene radikaalisti. 

[Punaniska]

En kauheasti pidä siitä, että joku svedupetteri tulee neuvomaan. Hoitakoon oman maansa ongelmat kuntoon ensin.

[Jari Leino]

7. Köyhien omakotitalot tontteineen ja vajakkiperillisten maa- ja metsätilat kiertoon niille fiksuille jotka ovat seteli/bittirahan tulvasta onnistuneet kahmimaan osansa. Viimeiset hedelmät puristettava kuivaksi yleisen tuhlailun jatkamiseksi. Jos kiinteistövero ulotetaan maatalous- ja metsätalousmaahan, uskollisuuteni tätä valtiota kohtaan vähene radikaalisti. 

Kiinteistöveron nostaminen ja sen ulottaminen myös maa- ja metsätalousmaahan on mielenkiintoinen ehdotus Wahlroosilta, jolla on yhä huomattavia maaomistuksia Suomessa.

Mutta sen lopputulos olisi juuri tuo mainitsemasi: vajaakäytössä olevat perikuntien mummonmökit ja kesantopellot ja aarnimetsät jouduttaisiin pistämään myyntiin. Syrjäseuduilla ne menisivät pilkkahintaan. Ja ostajina olisivat nimenomaan tehometsätaloutta edustava ylikansallinen suurkapitaali.

En kannata.

[Punaniska]

Ulkomaisten tarjoamat lentomatkat, kodinkoneet ja elektroniikka ovat halventuneet jopa 80 prosenttia 15 vuodessa. Suomessa valmistettujen tuotteiden hinta on kallistunut samaan aikaan lähes 50 prosenttia. Jokainen ymmärtää, ettei näin voi jatkua.

Mutta ainahan ne suomalaiset yritykset voivat tehdä kuin ulkomaalaisetkin yritykset tekevät (ja osa suomalaisistakin): siirtävät tuotantonsa Kiinaan, (joka kohta tarvitsee liebensraumia jo siksikin, että kirjaimellisesti saastuttavat oman maansa piloille).

[Roope]

Kiinteistöveron nostaminen ja sen ulottaminen myös maa- ja metsätalousmaahan on mielenkiintoinen ehdotus Wahlroosilta, jolla on yhä huomattavia maaomistuksia Suomessa.

Mutta sen lopputulos olisi juuri tuo mainitsemasi: vajaakäytössä olevat perikuntien mummonmökit ja kesantopellot ja aarnimetsät jouduttaisiin pistämään myyntiin. Syrjäseuduilla ne menisivät pilkkahintaan. Ja ostajina olisivat nimenomaan tehometsätaloutta edustava ylikansallinen suurkapitaali.

En tunne asiaa, joten kiinnostaisi tietää jotain lukuja tuosta. Mummonmökit menevät jo nyt pilkkahintaan, kun ei ole ostajia.

[Igor]

Työnmäärää pitää lisätä, ja paljon. Ja samalla laskea veroja.

Kommunisti mikä kommunisti

[sivullinen.]

Pääministeri Alexander Stubb on eri mieltä Suomen kilpailukyvystä kuin Björn Wahlroos. Wahlroos sanoo Helsingin Sanomissa, että lähes kaikilla aloilla on kannattavampaa rakentaa tehdas muualle kuin Suomeen. Stubbin mukaan monet investointipäätökset puhuvat tätä vastaan.

– Jos me katsomme nyt investointeja, jotka Suomeen on tehty lähiaikoina tai jotka ovat tänne tulossa. Vaikkapa Metsä Group ja Äänekoski sellutehtaineen tai vaikkapa Microsoftin investoinnit, datakeskukset, osittain myös telakkainvestoinnit. Kyllä minä uskon, että hitaasti mutta varmasti, vähän niinkuin dieselkoneen lailla investoinnit lähtevät myös Suomessa vetämään, sanoo Stubb.

Yle: Stubb ja Wahlroos eri linjoilla kilpailukyvystä 14.9.2014

Sellutehtaan investoinnit olivat niitä, jotka ovat vasta tulossa -- jos ovat.

Telakkainvestoinnit maksoi valtio ostamalla STX:n Mayerin kanssa.

Microsoftin investoinnit ovat listan paras esimerkki. Kaksi kuukautta sitten Microsoft irtisanoi 1100 henkeä Suomessa, ja uusi datakeskus on niin salainen -- eli pieni -- ettei edes sen sijaintia kerrota. Siinä on investointia työvoimapulan purkamiseksi -- mutta ei aikuisten oikeasti.

Että vittu mitä paskaa Stubb. Kokoomuksen fantastiset kuvitelmat voivat puhua unelmahötön puolesta, mutta todellisuus puhuu Walhroosin tavoin karua kieltä. Walhroosin keinovalikoima on mitoitettu loistavasti hänen esittämäänsä tilannearvioon. Se tekee miehen puheista vielä arvostettavampia. Itsehän uskon Walhroosinkin arvioivan laman seuraukset järkyttävästi alakanttiin, vaikka en täysin varma ole. Se on ainoa asia, mistä olen eri mieltä Walhroosin kanssa. Rikkaus ei tee ihmisestä rikollista. Walhroos on täysjärkinen ja rehellinen mies. Arvostan.

[Onkko]

Kiinteistöveron nostaminen ja sen ulottaminen myös maa- ja metsätalousmaahan on mielenkiintoinen ehdotus Wahlroosilta, jolla on yhä huomattavia maaomistuksia Suomessa.

Mutta sen lopputulos olisi juuri tuo mainitsemasi: vajaakäytössä olevat perikuntien mummonmökit ja kesantopellot ja aarnimetsät jouduttaisiin pistämään myyntiin. Syrjäseuduilla ne menisivät pilkkahintaan. Ja ostajina olisivat nimenomaan tehometsätaloutta edustava ylikansallinen suurkapitaali.

En tunne asiaa, joten kiinnostaisi tietää jotain lukuja tuosta. Mummonmökit menevät jo nyt pilkkahintaan, kun ei ole ostajia.

Jos "kuluton" maa joka nyt vain voi olla siellä yhtäkkiä muuttuu verotetuksi niin "pakko tai PAKKO" myydä kun ei ole varaa tai haluja veroja maksaa?

Lukuja minulla ei ole mutta tuo on loogisen päättelyn tulosta ja perikunnan, jolla on metsää, osakas olen ja metsästä ei kyllä juuri edes suolarahoja tule ellei pistä isommin nurin. Harvennushakkuista tulee ne rahat.

Metsistä tulee muutenkin menoja kun ei niitä voi omilleen jättää tai tulee poliisi ja pamputtaa tai tarkemmin sanottuna tehdään sinun laskuun jos et itse järjestä. Eli et voi vain jättää metsää kasvamaan, noi aarnimetsät on suojelualueita joten et muutenkaan kaatele tai edes omaa valtaa kaataa mitään eli omista jne.., vaan sinun on lain mukaan huolehdittava metsästä tai itket ja maksat siitä että muut huolehtii.

Eli jos verot + kulut = tuotto niin vittuako sitä pitämään kun laskee vielä oman vaivan, myy pois.
Nyt kulut < tuotto joten olkoon siellä, suolarahaa saa ja varallisuus kasvaa, hitaasti mutta varmasti.

[PROTOTYPE]

kaikista 50 VIIMEISEN VUODEN kvartaaleista osattomaksi jääneiden valittamattomuus hämmästyttää KELAa
Lue Nalle TOSTA:
Julkaisun nimi:Yksin asuvien kansaneläkeläismiesten taloudellinen ja sosiaalinen turva


Tiivistelmä:    Tutkielman tavoite oli kuvata sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen aineiston avulla täyttä kansaneläkettä saavien, yksin asuvien ja epätyypillisen työhistorian tehneiden ikääntyneiden miesten koettua taloudellista ja sosiaalista turvaa elämänkulun ja kulttuuristen normien näkökulmasta. Aineistona on kansaneläkeläismiesten koettua taloudellista ja sosiaalista turvaa koskeva survey-aineisto sekä viisi elämäkerrallista yksilöhaastattelua. Kvantitatiivisena metodina käytettiin taulukointia ja kvalitatiivisessa analyysissa tukeuduttiin narratiivis-elämäkerralliseen viitekehykseen. Tutkimuksen kohteena olevat miehet (N = 40) ovat pienituloisia, mutta silti vain kolmannes heistä oli tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa ja alle puolet koki toimeentulonsa vaikeaksi. Tätä suhteellista tyytyväisyyttä selittivät yhtäältä suoraan yksilön toimeentuloon vaikuttavat tekijät (velaton omistusasunto, ilmainen asuminen, läheisapu ja omaisuuden myyminen) ja toisaalta tietynlaisesta asennoitumisesta kertovat tekijät (esim. nykytilanteen vertaaminen vielä huonompiin aikoihin, pienet kulutustarpeet, "turhasta ei valiteta" -mentaliteetti sekä taloudellisen hyvinvoinnin vähäinen merkitys). Täyden kansaneläkkeen saamista selittivät eläkettä kerryttämättömän työn tekeminen ja/tai työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen jo nuorena. Epätyypillisestä työhistoriastaan huolimatta miesten kertomuksissa ei ilmennyt poikkeavuuden tai häpeän kokemuksia. Miesten kertomuksissa oli nähtävissä työeetosta ja yksin pärjäämisen eetosta, mutta muuten mieheyteen liitetyt kulttuuriset normit eivät juuri näkyneet kertomuksissa. Kaikki pienituloiset eivät koe tilannettaan niin huonoksi kuin voisi odottaa. Perusturvan taso on kuitenkin niin matala, etteivät sen varassa elävien perustarpeet välttämättä täyty. Perusturvan pienuus johtaa joidenkin kohdalla siihen, että heidän on pakko myydä omaisuutensa tai turvautua läheisapuun tullakseen toimeen.
Kuva KANSANMIEHISTÄ !    131 s.
URI:    http://hdl.handle.net/10138/135846
ANNO    2014

sosiaaliturva EI OLE NALLEN VEROJEN VARASSA ..KELE!!
...........................................