Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Suomi2050]

Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.

Tähän samaan 'piiskaan' törmäsin omien kakaroiden kohdalla: inhosivat matikkaa ja joutuivat kirjoittamaan ruotsin, vaikka inhosivat sitäkin.
Valitsivat siis kahdesta pahasta sen (omasta mielestään) pienemmän ja pääsivät kuin pääsivätkin ylioppilaaksi.

Luulinpa minäkin aluksi, että vapaaehtoisuus on ihan aitoa ruotsin kohdalla, mutta sitten huomasin, että niinpä tietenkin se on sidottu matikkaan.
Olisi melkein pitänyt arvata...

Mäkin kirjotan juuri nyt ruotsin, koska en oo hyvä matikassa.

[Onnikka]

Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.

Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne

Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.  Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.

Miten matikka voi olla vapaaehtoinen?  Eikös sitä nyt tarvita missä vain jatkokoulutuksessakin ja aikalailla useassa työssä.
En nyt sillä että ne todistukset paljoa työn teon määrästä yms. kertoisi, mutta kun kerran todistuksia jaellaan niin luulisi että matikka ja suomi nyt ainakin olisi tehtynä.

[Leso]

Miten matikka voi olla vapaaehtoinen?  Eikös sitä nyt tarvita missä vain jatkokoulutuksessakin ja aikalailla useassa työssä.
En nyt sillä että ne todistukset paljoa työn teon määrästä yms. kertoisi, mutta kun kerran todistuksia jaellaan niin luulisi että matikka ja suomi nyt ainakin olisi tehtynä.

    ...ruotsi...

[Taikakaulin]

RKP:n varapuheenjohtaja pakkoruotsia vastustavasta kampanjasta: "Hävytöntä aivopesua"

Vapaa kielivalinta ry alkoi mainostaa kampanjaansa maanantaina Helsingin seudun linja-autoissa. Yhdistyksen mukaan kerätyillä varoilla aiotaan tiedottaa muun muassa siitä, kuinka ruotsin vapaaehtoisuus monipuolistaisi kielten opetusta.

Kaikkia joukkoliikennevälineisiin viety kampanja ei miellytä.

– Minusta on suorastaan hävytöntä, että yritetään aivopestä nuorisoa sillä, että ruotsin kieli olisi jotenkin uhka kaikelle kielten opiskelulle, täräyttää Päivi Storgård (r.).

Storgård näkee kampanjan hyökkäyksenä koko kielivähemmistöä kohtaan.

– Tällainen kampanja on omiaan nostamaan agressioita, joita kukaan ei halua. En ymmärrä, miten tällainen yleensä on mahdollista.

Storgård on yksi RKP:n varapuheenjohtajista, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sekä ruotsinkielisyyteen liittyvien asioiden edunvalvojan Folktingetin jäsen. Hän painottaa, että kommentit eivät edusta RKP:n virallista linjaa, vaan hän esittää mielipiteensä yksityisenä henkilönä.
"Tavoitteena kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta"

Vapaa kielivalinta ry:n takana on yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila (ps.). Rostila on Tampereen kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.

Nyt Helsinkiin tuotu bussikampanja käynnistettiin Tampereella jo vuonna 2012. Lisäksi yhdistys keräsi yli 62 000 allekirjoittajaa ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteelleen, joka jätettiin eduskunnalle huhtikuussa.

Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.

– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.

http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076

Voi kyynel...

[Rokka]

RKP:n varapuheenjohtaja pakkoruotsia vastustavasta kampanjasta: "Hävytöntä aivopesua"

Vapaa kielivalinta ry alkoi mainostaa kampanjaansa maanantaina Helsingin seudun linja-autoissa. Yhdistyksen mukaan kerätyillä varoilla aiotaan tiedottaa muun muassa siitä, kuinka ruotsin vapaaehtoisuus monipuolistaisi kielten opetusta.

Kaikkia joukkoliikennevälineisiin viety kampanja ei miellytä.

– Minusta on suorastaan hävytöntä, että yritetään aivopestä nuorisoa sillä, että ruotsin kieli olisi jotenkin uhka kaikelle kielten opiskelulle, täräyttää Päivi Storgård (r.).

Storgård näkee kampanjan hyökkäyksenä koko kielivähemmistöä kohtaan.

– Tällainen kampanja on omiaan nostamaan agressioita, joita kukaan ei halua. En ymmärrä, miten tällainen yleensä on mahdollista.

Storgård on yksi RKP:n varapuheenjohtajista, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sekä ruotsinkielisyyteen liittyvien asioiden edunvalvojan Folktingetin jäsen. Hän painottaa, että kommentit eivät edusta RKP:n virallista linjaa, vaan hän esittää mielipiteensä yksityisenä henkilönä.
"Tavoitteena kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta"

Vapaa kielivalinta ry:n takana on yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila (ps.). Rostila on Tampereen kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.

Nyt Helsinkiin tuotu bussikampanja käynnistettiin Tampereella jo vuonna 2012. Lisäksi yhdistys keräsi yli 62 000 allekirjoittajaa ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteelleen, joka jätettiin eduskunnalle huhtikuussa.

Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.

– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.

http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076

Voi kyynel...

Toisaalta taas kaikkien pakottaminen opiskelemaan ruotsin kieltä ei ole aivopesua?

[ikuturso]

...
Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.

– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.
...

Tähän voisin sanoa, että entä sitten vaikka olisikin?

Jos Suomessa joku vastustaisi maan kaksikielisyyttä, keräisi rahaa yksikielisen Suomen puolesta, ja kampanjoisi ruotsin kielen virallisen aseman poistamiseksi, niin mitä sitten?

Storgård voi vapaasti aloittaa rahankeruukampanjan ruotsin kielen aloittamiseksi ekalta luokalta ja perustella sitä ihan millä tahansa omalla näkemyksellään. Se on Suomessa täysin luvallista.

Väitän, että vapaa kielivalinta -kampanjoinnissa on mukana sekä niitä, jotka ainoastaan haluavat pakkoruotsista eroon, sekä myös niitä, jotka haluaisivat Suomen yksikieliseksi. Mutta mitä sitten? Tämä kampanja keskittyy pakkoruotsiin. Voitaisiin sanoa, että Storgård seisoo tukevasti kaltevalla pinnalla ja keksii taka-ajatuksia ja seuraavia vaiheita kampanjalle omasta päästään.

Jatketaan nyt sen verran, että jollakin voisi olla taka-ajatuksena liittää Suomi Venäjään ja siksi kokisi ruotsin kielen täällä turhaksi. Joku voi taas olla kypsynyt Ruotsin jääkiekkojoukkueeseen tai Kalle Kustaaseen ja siksi ei halua puhua sanaakaan ruotsia. Mitä hitsin väliä sillä on, mikä on kenenkin motiivi päästä pakkoruotsista eroon? Oleellista on se, että moni kokee ruotsin kielen pakollisen opiskelun turhaksi, ja sitä - ainoastaan sitä - vastaan on tämä kampanja suunnattu.

-i-

[Jaska]

Päivin, Markuksen ja muiden purkauksista:
Kielipakottajien marttyyriasenne
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175651-kielipakottajien-marttyyriasenne

"Kun pakottaja esittää uhria, näytelmä voi mennä läpi vain tiettyyn rajaan asti. Tuon rajan jälkeen siitä tulee epäuskottava farssi."

[nollatoleranssi]

^
Tämä Päivi Storgård on samanlainen "ammattiloukkaantuja" kuin Johan Bäckmankin. Luultavasti on auttanut "uranousussa" RKP:ssäkin.

Aikaisemminhan kun tulivat nämä "ruotsinkielisten lukuisat uhkaukset" valtamediaan, niin ei ollut Storgård edes ehtinyt asiasta ilmoittamaan julkiseen mediaan (Kirjoittiko Twitteriin? Soittiko Hesariin?) ja heti "seuraavana päivänä" oli yllättäen pystyssä kampanja "Kielivihaa vastaan" (en nyt tarkkaan muista tämän mielenosoituksen nimeä, mutta kovin nopeasti sai sen aikaiseksi kun otti huomioon että ruotsinkielisiin kohdistuvat uhkailut olivat tulleet valtamediaan vain edellisenä päivänä tms.).

Kummallisesti ei ole enää kuukausiin tai vuoteen edes kukaan muistanut noista mainita (ottaen huomioon miten "iso uutinen" nuo uhkaukset olivat silloin). Ne katosivat kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ei edes RKP:n ammattiloukkaantujat ole palanneet niihin. Onko mahdollista, että uhkailut olivatkin heidän itsensä järjestämiä ja mediakohun laannuttua ei ole ollut tarvetta palata niihin?

[Gommi]

Ilmeisesti nämä samat ruotsi-argumentit on huomattu myös muiden kielien osalta

https://www.facebook.com/propakkolatina?fref=ts

[Roope]

Höblä-studiot eivät enää ole maksumuurin takana. Keskustelemassa Ylen toimittaja Magnus Hertzberg (pakkoruotsi ok, mutta ei vastusta sen poistamistakaan) ja Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund (ei tuumaakaan periksi, vaan yhä enemmän resursseja ruotsin opettamiseen). Tästä pitäisi toimittaja Janne Strangin johdolla syntyä debatti pakollisen ruotsin opetuksen kannattajien ja vastustajien argumenteista ja motiiveista.

Markus Österlund:
2:45 Koska Suomi on kaksikielinen maa, on itsestään selvää että opiskellaan ainakin vähän toista kieltä. Se on itsestään selvää myös historiaamme sekä yhteyttämme Pohjolaan ajatellen, ja koska Ruotsi on suurin kauppakumppani.

3:10 Kaikissa Euroopan kaksikielisissä maissa (Belgia, Luxemburg, Irlanti, Wales) opiskellaan molempia kieliä. Kun on kaksikielinen maa, kuuluu asiaan, että opiskellaan molempia kieliä.

3:40 Vastarinta sikäli ymmärrettävää, että 12-13-vuotiasta ruotsin opiskelu on työlästä. Muista vastustajista useimmat yli 60-vuotiaita, jotka eivät ole koskaan itse oppineet ruotsia. Nuoriso suhtautuu ruotsin opiskeluun positiivisesti, ei lainkaan negatiivisesti.

7:00 Jos pakko poistetaan, on selvää, että yhä harvemmat opiskelevat ruotsia. Tämä taas avaa Pandoran laatikon, kun ei voida enää vaatia esimerkiksi virkamiesruotsin taitoa.

8:00 Me (Folktinget, suomenruotsalaiset) emme päätä, miten ruotsia pitää opiskella. Suomenkieliset poliitikot päättävät.

8:30 Ruotsia ei saa tehdä vapaaehtoiseksi, vaan muidenkin kielten pakollisuutta on lisättävä.

15:00 Vaasan alueella työelämässä tarvitaan sujuvaa ruotsin, suomen ja englannin taitoa. Ilman ruotsia ei siellä saa töitä.

Studio HBL - Dags att ge upp kampen för svenskan? (video, 16 min) 10.9.2014

Kaksi ensimmäistä kommenttia käännettynä:

Sisyfos
Suomenruotsalaisena minulla on oikeus vaatia palvelua ruotsiksi, kun olen tekemisissä viranomaisten kanssa. Olisi absurdia, että minulla suomenruotsalaisena olisi oikeus vaatia, että jokainen virkamies voisi palvella minua ruotsiksi.

Dallis
Sisyfos on täysin oikeassa. Meidän on vaadittava ruotsia enemmän kuin todella tarvitsemme sitä. Mutta samanaikaisesti meidän on toki tajuttava, että ei ole tarpeellista, että puoli miljoonaa peruskoululaista pakotetaan lukemaan ruotsia vastentahtoisesti - "kaiken varalta". Ja samalla meidän on huomattava, että ruotsinkieliset palvelut vähentyvät radikaalisti samaa tahtia kuin kaksikieliset perheet lisääntyvät ja ihmiset voivat suorittaa monia arkisia asioita esteettömästi myös suomeksi.

[Luotsi]

Jos Suomeen perustettaisiin virallinen ruotsi-suomi kelenkäännöskeskus online-palveluna puhelu-/videopuhelu (eli tekniikka kaikkien ulottuvilla) periaatteella, niin kuinkahan monta simultaanitulkkia oikein tarvittaisiin palkata? Itse veikkaan että max puolenkymmentä kpl. Eli kustannukset jokusen 100 000 €/v. Alle 1/1000 nykyistä pakkruotsituksesta.

[Aktiivieläin]

Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.

Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne

Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.  Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.

Minun aikanani piti kirjoittaa ruotsi ja joko lyhyt tai pitkä matematiikka.

Järjetöntä pakkoruotsin lisäksi järjestelmässä oli, että koko lukion oppimäärästä puolet oli reaaliaineita, mutta kirjoituksiin mennessäsi kirjoitit niistä tasan yhden arvosanan -matemaattisesti suuntautuneet tekivät sen vastaamalla fysiikan tehtäviin.

Sillä, että olin yhdeksikön tai kympin oppilas niin historiassa, biologiassa, filosofiassa kuin kaikissa muissakin lukuaineissa ei ollut sikäli väliä, että kirjoituksissa läiskäistiin aikaraja ja valittiin vain muutama tehtävä vastattavaksi. Siitä sai tasan yhden arvosanan palkinnoksi: reaali.

[Roope]

Sekä Höblä että Svenska Yle tekivät viikko sitten jutun Suomeen vuosi sitten poliittisena pakolaisena saapuneesta Alexandrista, jonka ruotsin kielen opiskelun Espoon työvoimatoimisto estää. Alexandr unelmoi opiskelevansa ensimmäisenä kielenään suomen sijasta ruotsia, mutta työvoimaviranomaiset kieltäytyvät maksamasta opintoja, koska heidän mukaansa työllistyminen pelkällä ruotsin kielen taidolla on haasteellista.

Sekä Höblä että Svenska Yle haastattelivat maahanmuuttokoordinaattori Ann-Jolin Grüneä, jonka mielestä TE-keskuksen päätös perustuu virheelliseen käsitykseen ruotsin asemasta yhteiskunnassa ja luo tarpeettomia esteitä uussuomalaisten integroitumiselle. Höblä ja Svenska Yle tiedustelivat erillisessä jutussa asiasta myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, jonka mukaan maahanmuuttajilla on totta kai oltava mahdolllisuus opiskella ruotsia.

Höblän pääkirjoituksessa vakuuteltiin vielä tapaukseen viitaten, että ruotsia opiskelleille maahanmuuttajille löytyy varmasti töitä, koska "pääkaupunkiseudulla on huutava pula ruotsinkielisestä hoitohenkilökunnasta". Ruotsinkielisellä Ylellä Alexandrin karuun kohtaloon palattiin pakolaisten vastaanottoa käsitelleessä Närbild-ohjelmassa.

Svenska Yle: Alexandr får inte lära sig svenska 10.9.2014
Svenska Yle: Finland ska vara tvåspråkigt också för invandrare
Svenska Yle: Anna-Maja Henriksson: Invandrare borde få lära sig svenska
Svenska Yle: Närbild: Välkommen till oss! (video, 27 min) 15.9.2014

Hbl: Invandrare får inte lara sig svenska 10.9.2014
Hbl: Henriksson om integrationsproblem: Man blir ju inte glad
Hbl, pääkirjoitus: Visst finns det jobb svenskkunniga invandrare 11.9.2014

En huomannut mainintaa toimitusten yhteistyöstä, joten juttusarja Alexandrin "kiristyksestä" ja "unelman murskaamisesta" (noita ilmaisuja tosiaan käytettiin) on ollut yhteensattuma, jolla tuskin on mitään tekemistä esimerkiksi lähestyvän pakkoruotsikansalaisaloitteen käsittelyn kanssa.

[Roope]

Rehtori: En salli kouluruotsin vastaista mainontaa

Vapaa kielivalinta -yhdistys aloitti maanantaina kouluruotsin vastaisen kampanjan, joka näkyy muun muassa Helsingin seudun linja-autoissa. Kampanjan yhteydessä kerätään rahaa, joka käytetään kielivalinnasta kertovaan informaatiopakettiin, jota jaetaan kouluissa. Tällainen markkinointi ei kuitenkaan kuulu peruskouluun, katsotaan Helsingin opetusvirastossa.

- On tapauksia, joissa tietolehtisiä jaetaan kouluissa, kun on kyse esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyvästä tiedosta. Sellaista tietoa, jota Vapaa kielivalinta esittää, ei jaeta kouluissa, siitä meillä on selvät ohjeet, sanoo opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo.

Hän kuitenkin painottaa, että opetusvirasto voi vain antaa ohjeita, mutta viime kädessä rehtori päättää, millaista materiaali kouluissa jaetaan.

"Koulu ei oikea foorumi"

Tehtaankadun ala-asteella Helsingissä oppilaat eivät tule saamaan mitään pakollista ruotsia vastustavaa informaatiopakettia, vakuuttaa rehtori Jutta Olsoni.

- Siinä tapauksessa kieltäytyisin luultavasti ottamasta materiaalia vastaan. Vaikka se koskeekin kouluopetusta, katson, että koulu ei ole oikea foorumi ottaa esiin tällaista asiaa, hän muotoilee.

Olsoni ei tunne kampanjaa entuudestaan ja on ihmettelee sitä.

- Haluavatko he lopettaa B1-kielen kokonaan? kysyy hän ihmeissään, ja jatkaa kertomalla, että ruotsi on Tehtaankadun ala-asteella erittäin suosittua.

- Useimmat lapset ovat tekemisissä ruotsin kanssa vapaa-aikanaan, sukulaisten tai kerhojen kautta, joten monet valitsevat sen koulussa A-kieleksi, selittää Olsoni.

Keskustelee propagandasta oppilaiden kanssa

Olsoni kertoo, että on tavallista, että yhdistykset ovat kiinnostuneita jakamaan mainoslappuja ja tiedotteita kouluissa.

- Monet yhdistykset ottavat meihin yhteyttä, erityisesti syksyllä. Kyse on lähes aina harrastustoiminnasta, joten silloin en näe mitään syytä olla jakamatta materiaalia.

Ei kuitenkaan sovi jakaa materiaalia ilman koulun lupaa.

- Meillä koulun ovet ovat aina lukossa, ja jos jokin yhdistys tai järjestö haluaa jakaa materiaalia, he saavat lähettää sen meille, jotta otamme kantaa, annammeko sen oppilaille vai emme. Sellainen materiaali, joka käsittelee esimerkiksi mielipidekysymyksiä, ei mielestäni sovi kouluympäristöön, hän sanoo.

Koulupihoilla pätevät samat säännöt kuin sisällä, mutta siihen, mitä tapahtuu pihojen ulkopuolella, on vaikea vaikuttaa.

- Mikäli jotkut jakavat materiaalia koulujen läheisyydessä, menen paikalle selvittämään, mistä on kyse. Me keskustelemme myös propagandasta ja kuinka lentolehtisiin pitää suhtautua, erityisesti vanhempien oppilaiden kanssa, selittää Olsoni.

"Kampanja tekee minut surulliseksi"

Karoliina Kemppainen opettaa ruotsia Tehtaankadun ala-asteella ja Snellmanin ala-asteella. Hän on yhtä yllättynyt kuin Olsoni Vapaan kielivalinnan suunnitelmista.

- Tämä kampanja tekee minut hyvin surulliseksi. Ruotsi on lähellä sydäntäni ja on erittäin tärkeää monille oppilaistani, hän sanoo.

Kemppainen sanoo, ettei hänestä ole sopivaa kohdistaa kampanjaa oppilaille.

- Minusta yhdistys olisi voinut etsiä jonkin toisen tavan lähestyä kysymystä. Olen huolissani etenkin yläkoululaisten suhtautumisesta kampanjaan, koska he ovat siinä iässä, jolloin ollaan hyvin alttiita vaikutuksille, hän toteaa.  (käännös)

Svenska Yle: Rektor: Jag tillåter inte reklam mot skolsvenskan 9.9.2014

Opettajat sitä informaatiota näköjään eniten tarvitsisivat.

[Roope]

Tänään julkaistiin Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvitys koululaisten kielitaidosta.

Opetushallituksen tiedote: Hyviä oppimistuloksia vieraissa kielissä ja pitkässä ruotsissa 16.9.2014
Aamulehti: Englanti, ruotsi ja venäjä ovat oppilaista hyödyllisimmät kielet

Vaikka selvityksen uutisoinnissa todettiin pitkä ruotsi oppilaiden mielestä hyödylliseksi kieleksi ja oppimistulokset hyviksi, selvitys ei koskenut ruotsia B-kielenä, jonka suomenkieliset tuntevat yleisesti pakkoruotsina. B-ruotsin oppimistuloksia ei siis valitettavasti tutkittu nyt kansalaisaloitteen käsittelyn alla, mutta edelliset selvitykset ovat vuosilta 2008 ja 2001.

Opetushallituksen tiedote: Miten ruotsia osataan peruskoulussa? 24.11.2009
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008

Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen oppimistulosten kansallinen arviointi 2001

B-ruotsin oppimistulokset olivat karmeita vuonna 2001, vielä huonompia vuonna 2008 ja suunta yhä alemmas on ollut varmasti sama myös viime vuodet. Jatkossa pakollisen B-ruotsin oppimistulosten odotetaan heikkenevän entisestäänkin, kun opetus alkaa jo alakoulusta, vaikka kokonaistuntimäärä pysyy samana.

HAVAINTOJA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

Vuosien 2001 ja 2008 arviointien yhteisten tehtävien tulokset osoitta-
vat, että kuuden vuoden kuluessa osaamisen taso on laskenut kaikilla
reseptiivisen kielitaidon osa-alueilla. Kuullun ja luetun ymmärtämisen
sekä kieliopillisten rakenteiden hallinnassa arvosanan 8 vaatimustason
mukaiselle tasolle (A2.1) pääsi 27 % oppilaista.
...
Yleinen osaamisen taso B-ruotsin oppiaineessa on matala. Kirjoitelmien
yleisiä taitotasoja olivat A1.2 ja A1.3. Tasolla A1.3 selviytyy kirjoittamalla
kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja koke-
muksiin liittyvissä tilanteissa. Tyttöjen keskimääräiseksi taitotasoksi saa-
tiin A1.3, kun taas poikien taso oli tyypillisesti A1.2. Tällä tasolla oppi-
las osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Kaikkien määriteltyjen
taitotasojen rajan alapuolelle jäi kirjoittamisen kokeessa 14 % oppilaista.
Pojista näitä oppilaita oli 21 %.  Vastaavasti puhumisen kokeessa pojista
23 % jäi kaikkien määriteltyjen taitotasojen rajan alapuolelle.
...
Poikien asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan olivat (edelleen) kiel-
teiset. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat pojat eivät koe
ruotsin kieltä hyödylliseksi itselleen. Tämä heijastunee mm. siinä, että
lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja
ammatillisiin jatko-opintoihin aikovien 41 %, mitä on pidettävä erittäin
suurena erona.
...
Kouluarvosanan 8 saaneiden oppilaiden kansallisessa arvioinnissa osoit-
tamien taitojen keskimääräinen ero vaihtelee kouluittain huomattavasti.
Myös koulujen välillä on suuria eroja osaamisen tasoissa sekä arvosanan
antamisen käytänteissä. On hyväksyttävää, että produktiivisen kielitai-
don tulokset ja kouluarvosana eivät täysin vastaa toisiaan, koska taitota-
sokuvaukset ovat osa-aluekohtaisia. Havaitut vaihteluvälit ovat kuiten-
kin huomattavan korkeita.

JOHTOPÄÄTÖKSET

B-oppimäärää opiskelleiden oppilaiden taidot osoittautuivat keskimäärin mel-
ko vaatimattomiksi. Reseptiivistä kielitaitoa mittaavista tehtävistä tyttöjen keski
määräiset ratkaisuprosentit (kuultu 64, luettu 63) olivat keskitasoa, mutta
kokonaistulosta laskivat poikien tulokset. Heikosti suoriutuneiden tyttöjen osuus
oli kuitenkin niinkin korkea kuin 20 %.
...
Oppilaan menestymisen jossakin oppiaineessa on useasti todettu olevan yhtey-
dessä hänen suhtautumiseensa opiskeltavaan oppiaineeseen. Kärkkäinen etsi artik-
kelissaan Ruotsiko ongelma? (Oppiiko oppilas peruskoulussa?, 1993) muun muas-
sa vastausta kysymykseen, millaista muutosta on havaittavissa verrattaessa vuoden
1991 arvioinnin tuloksia vuoden 1979 tilannekartoituksen tuloksiin. Hän toteaa,
että sekä asenteiden kognitiivisella (oppiaineen opiskelun hyödyllisyys) että affek-
tiivisella (oppiaineesta pitäminen) alueella oli tapahtunut selvä muutos negatiivi-
seen suuntaan (s. 136). Erityisesti pojat ja maaseudulla asuvat oppilaat eivät pitä-
neet ruotsia kovin tärkeänä eivätkä lainkaan mieluisana (s. 138).
...
Opettajilta ei kysytty heidän suhtautumistaan ruotsin kieleen tai sen pakol-
lisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Sitä oli sen sijaan selvitetty vuoden 1991 tutki-
muksessa. Silloin selvä enemmistö ruotsin opettajista, 72 %, oli sitä mieltä, että
ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen tai valinnainen. Kärkkäinen teki seuraavan
johtopäätöksen: "Tällä tuloksella on todennäköisesti jotakin yhteyttä peruskoulu-
laisten kielteiseen asennoitumiseen ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan... Opet-
tajat lienevät väsyneet ja turhautuneet joutuessaan yhä uudelleen ja uudelleen pe-
rustelemaan oppilailleen opettamansa kielen tarpeellisuutta ja olettavat omankin
työnsä helpottuvan, jos he saisivat opettaa vain ruotsin vapaaehtoisesti valinneita
oppilaita." (Ruotsin opetus on muuttunut – vai onko? 1993, 158.)
...
B-ruotsin suuri heikkojen tulosten määrä perusopetuksen päättövaiheessa he-
rättää kysymyksen jatko-opintojen lähtötasosta erityisesti ammatillisessa koulutuk-
sessa. Tämän arvioinnin perusteella oppilaan perusopetuksen päättöarvosanan tuli-
si olla lähes 7, jotta osaamistaso olisi hyväksyttävä. Tämän tasoisia oppilaita, jotka
aikoivat ammatilliseen koulutukseen, oli otoksessa 24 %, kun taas 62 %:lla oli
arvosana 5 tai 6.

[mub]

Törmäsinpä Urho Kekkosen kirjoitukseen Kansallisuuskysymys ja demokratia.

Jännää miten vähän asiat ovat muuttuneet. Poimintoja kirjoituksesta:

Valitettavaa vain on, että sosialidemokraattinen puolueemme on nimenomaan itsenäisyytemme aikana joutunut ruotsalaismielisten ja -kielistenkin johtajien talutusnuoraan ja tästä syystä sekä taktillisten hyötylaskelmien takia ollut valmis kieltämään velvollisuutensa suomalaisen työväestönkin kannalta välttämättömään oikeudenmukaisten kielellisten olojen järjestämiseen maassamme.

Hallitusten osoittama vähäisinkin itsenäisyydenilmaus suomalaisuusasioissa on nostattanut kiukkuisia hyökkäyksiä ruotsalaiselta taholta, ja silloin on itsenäisyyteen erehtynyt hallitus saanut olla varma pikaisesta lähdöstään.

Mutta tosiasia on se, että ruotsalainen puolueemme on käsittänyt tehtäväkseen ruotsinkielen aseman säilyttämisen mahdollisimman laajana tässä maassa ja sen vuoksi se on ollut valmis panemaan alttiiksi mitkä isänmaan menestyksen kannalta tärkeät asiat tahansa.

Maisteri Eric von Rettig kirjoitti vuoden 1929 vaalien alla: "Ruotsalainen voi olla konservatiivi. Hän voi olla liberaali. Hän voi olla sosiaalidemokraatti, mutta hän ei voi olla suomalainen."

[...] valtakunnan elinkysymykset, vieläpä sen alueellinen koskemattomuuskin, huokeasti asetetaan kauppatavaraksi, kun on voitettavissa kielellisiä etuja.

[...] suomalaisten puolueiden taipuisuus ruotsalaisten vaatimuksiin hallituksessa ollessaan on myöskin omalta osaltaan huomattavassa määrässä horjuttanut hallitusvallan ja koko demokraattisen järjestelmän arvonantoa.

Ei ole ihme, jos usko demokratian *kykyyn* ratkaista tärkeät valtakunnalliset asiat on todenteolla alkanut horjua, kun vuosikausien odotus on aina tarjonnut saman toistuvan kuvan, aina kiviä leivän asemesta.

Tosin on ollut merkillepantavissa, että joissakin, tosin harvalukuisissa, ruotsalaispiireissä, joissa avoimin silmin tarkastellaan suomalaisen kansanaineksen keskuudessa tapahtuvaa mielipiteiden ja mielialojen kehittymistä, ollaan levottomia siitä hedelmättömästä ja yksinomaan saavutettujen etuoikeuksien ennallaan säilyttämiseen - millä keinoilla tahansa - suuntautuvasta politiikasta, jota heidän johtomiehensä ovat harjoittaneet. Näissä piireissä on ilmeisesti huomattu, että uusi suomalaisuusliike, joka takavuosina saatettiin sivuuttaa olankohotuksella ja "aitosuomalaisuutta!"-huudahduksella, on suomalaisen kansanaineksen keskuudessa kehittynyt voimatekijäksi, joka lähivuosina on otettava huomioon, vaikka poliittiset lehmäkaupat saattavat vielä toistaiseksi sen vaatimukset tukahduttaa. Mutta kaikesta päättäen tämä tosiasioihin perustuva katsantokanta ei ruotsalaisten keskuudessa tule saavuttamaan suurtakaan vastakaikua. Johtavat ruotsalaiset ovat koko itsenäisyytemme ajan tottuneet siihen, että he saavat, milloin uhkailuilla, milloin sovitteluilla, aina tahtonsa läpi.

Kuta kauemmin ruotsalaiset pitävät nykyisistä etuoikeuksistaan kiinni, sitä pitemmälle menevä uudistusohjelma saa suomalaisissa piireissä kannatusta.

[Jaska]

Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta

Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. 

[Siili]

Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta

Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. 

RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys.  He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa.  Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen.  Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta.  Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää.  Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.

[Jaska]

Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta

Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. 

RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys.  He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa.  Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen.  Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta.  Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää.  Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.

Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.

Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

[nahkhiirmees]

En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä

[Taikakaulin]

Hakkarainen: Yle säästäköön ruotsinkielisistä ohjelmista

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ruotsinkielisen opetuksen ja ohjelmatarjonnan kustannuksista.

- Ruotsinkielisen illuusion ylläpitäminen maksanee toista miljardia vuodessa. Viherhumpan hinta on miljardeissa sekin. Nettojäsenmaksumme Euroopan unionille nousee tänä vuonna noin 1 150 miljoonaan euroon, kun se viime vuonna oli noin 604 miljoonaa. Kehitysapuun uppoaa noin 1,1 miljardia euroa. Koska joudumme edelleenkin odottelemaan kattavaa tutkimusta maahanmuuton kokonaiskustannuksista Suomessa, on tyydyttävä arvioihin. Joka tapauksessa maahanmuuton kohdalla puhutaan kuitenkin miljardiluokan vuosittaisesta lovesta kestävyysvajeeseemme, Hakkarainen luettelee.

Eroon pakkoruotsista

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden budjettia, joka kiristää kotitalouksien ostovoimaa. Säästöjä voisi Hakkaraisen mukaan hakea mm. pakkoruotsin poistamisella.

- Monen suomalaisen talous on jo nyt äärimmäisen kireällä, eikä lähitulevaisuudessa näy helpotusta, päinvastoin. Meillä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa hassata rahaa mihinkään tuottamattomaan toimintaan. Peruskoulun opetussuunnitelman muutoksen myötä ruotsin pakollinen opiskelu alkaa pian jo kuudennelta luokalta. Suunnan pitäisi olla päinvastoin: eroon pakkoruotsista! Hakkarainen painottaa.

Säästökohteeksi kelpaa Hakkaraiselle myös Ylen ruotsinkielinen toimitus.

- Yleisradiossa alkoivat yt-neuvottelut. Eikö Ylen tulisi kohdentaa säästötoimenpiteitään ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan?

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/hakkarainen-ruotsinkielinen-illuusio-tulee-kalliiksi/

[AJIH]

Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta

Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. 

Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.

Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa. Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.

Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.

[Luotsi]

Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta

Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. 

RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys.  He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa.  Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen.  Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta.  Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää.  Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.

Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.

Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

Enpä usko. Vaikka tuollainen ajatuksenpoikanen Soinin päähän pälkähtäisikin, olisi se saman luokan poliittinen itsemurha kuin "yhteisvastuullisten €urovelkakirjojen" hyväksyminen. Eikä Timo nyt sentään tyhmä ole.

[Jaska]

Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.

Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa.

Etninen määrittely mahdollistaa erilaisia tulkintoja, ja se voi vaihdella ruotsinkielisen ryhmän sisälläkin. Suomenruotsalaisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä on kuitenkin yhtä perusteltua kuin meänkielisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä - historiat ovat näillä ryhmillä lähes identtiset. Myös tavoista ja kulttuurista löytyy eroja ruotsin- ja suomenkielisten välillä, ja selvästi kieli ohjaa ruotsinkielisiä myös laajemman skandinaavisen identiteetin suuntaan.

Minä esimerkiksi näen hämäläiset ja savolaiset osana omaa etnistä ryhmääni, mutta suomenruotsalaisia en laske omaan etniseen ryhmääni. Samaan kansakuntaan he toki kuuluvat.

Islam-esimerkin pointtina oli vain sen osoittaminen, että pelko aiheuttaa sen, että yhden pyrkimyksen takana helposti nähdään mörköjä eli jatkopyrkimyksiä.

Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.

Nyt en seuraa; nimityksiä ruotsinkielinen (suomalainen) ja suomenruotsalainen käytetään yleisesti samassa merkityksessä. Viimemainitussa yhdyssanassa se "ruotsalainen" ei viittaa tuntemaamme ruotsalaiseen etnokseen (vaikka joku ruotsinkielinen suomalainen saattaisikin kokea olevansa etnisesti ruotsalainen).

Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.

Taaskaan en ymmärrä mitä sanot... Olen sitä mieltä, että ruotsinkielisiin kuntiin jäisi pakkoruotsi ja sieltä poistuisi pakkosuomi.

1. Kunnan enemmistön kieli on pääasiallinen koulukieli ja palvelujen kieli.
2. Siksi jokaisen kuntalaisen on osattava sitä, tai hän ei pysty toimimaan kunnassa.
3. Siksi kuntaan muuttavat voidaan velvoittaa opettelemaan se.
4. Pakkoruotsi Närpiössä on aivan yhtä oikeutettu kuin pakkosuomi Pihtiputaalla.

Jokainen, joka haluaa käydä koulua suomenkielisessä kunnassa, JOUTUU joka tapauksessa opettelemaan suomen - pakotettiinpa siihen laeissa tai ei! Tämä "implisiittinen pakko" voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa lakeihin, jotta lait vastaisivat todellisuutta. Ja sama koskee ruotsinkielisten kuntien pakkoruotsia.

Kaksikielisten kuntien kohdalla vaihtoehtoja on useampia:
1. vain enemmistökieli olisi pakollinen
2. vähemmistökieli olisi pakollinen jos kaksikielisyysraja 8 % ylittyisi
3. kuten 2 mutta raja olisi esim. 20 %, jota pidetään elävän yksikielisen yhteisön rajana; sitä pienempi osuus tarkoittaa käytännössä, että vähemmistön kaikki jäsenet osaavat enemmistökieltä.

Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.

[Jaska]

Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.

Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

Enpä usko. Vaikka tuollainen ajatuksenpoikanen Soinin päähän pälkähtäisikin, olisi se saman luokan poliittinen itsemurha kuin "yhteisvastuullisten €urovelkakirjojen" hyväksyminen. Eikä Timo nyt sentään tyhmä ole.

Timo ei ole tyhmä, mutta hän ei ole myöskään fanaattinen kielivapauttaja. Hän voi siis tehdä kompromissin siltä osin, JOS hänelle sitä vastaan luvataan jotain, mikä on vielä lähempänä perussuomalaisten ydintavoitteita - vaikkapa rajoituksia maahanmuuttoon. Vai mitä? Timo on rationaalinen opportunisti, joka käyttää tilaisuuden sen saadessaan, vaikka hänen pitäisikin se saadakseen luopua jostain vähemmän tärkeästä tavoitteesta.

Jos sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtajana olisi joku, jolle kielivapaus olisi tärkeämpi (esim. Sampo Terho tai Jussi Niinistö), hän ei varmaankaan suostuisi RKP:n huippudiiliin. Siksi toivonkin, että perussuomalaisista tulee pääministeripuolue (ennemmin tai myöhemminhän se tapahtuu) vasta Soinin puheenjohtajakauden jälkeen.  Siis näin kielivapauttajan näkökulmasta; puoluekannaltani olen liukuva. Persuilla on minulle vain välinearvo: tällä hetkellä he ovat ainoa mahdollisuus kielivapauttajille, koska muiden suurten ja keskipienten puolueiden johto ei tule sallimaan pakkoruotsia vastaan äänestämistä.

[Siili]

Jos sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtajana olisi joku, jolle kielivapaus olisi tärkeämpi (esim. Sampo Terho tai Jussi Niinistö), hän ei varmaankaan suostuisi RKP:n huippudiiliin. Siksi toivonkin, että perussuomalaisista tulee pääministeripuolue (ennemmin tai myöhemminhän se tapahtuu) vasta Soinin puheenjohtajakauden jälkeen.  Siis näin kieilvapauttajan näkökulmasta; puoluekannaltani olen liukuva.

Soini itse ei ole kovin ihastunut "takiaispuolueisiin".  Kyllä RKP voi olla persujen kanssa samassa hallituksessa, mutta se on siellä silloin RKP:n suomenkielisen siiven (Kokoomuksen) vaatimuksesta. 

Tuskinpa mitään diilejä syntyy suoraan RKP:n ja persujen välillä, mutta Kokoomus saattaa tehdä diilin saadakseen hallitukseen mukaan oman puudelinsa (siis muissa kuin kielikysymyksissä). 

Kolmen "ison" puolueen hallituksessa ei RKP:tä varsinaisesti tarvittaisi enemmistön saavuttamiseksi, mutta jos kokkarit on yksi noista isoista, se varmasti vaatii RKP:tä mukaan.

[vihapuhegeneraattori]

En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä

Paitsi että lupauksen pettämällä menettää äänestäjiä. Suoraselkäisyydellä ratsastavat persut kärsisivät tästä eniten. Toisaalta pakkoruotsin poisto olisi hieno ja konkreettinen esimerkki tekemisestä, mitä tarvitaan nyt kun takana on 4 katkeraa oppositiovuotta.

[Jaska]

En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...

Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä

Paitsi että lupauksen pettämällä menettää äänestäjiä. Suoraselkäisyydellä ratsastavat persut kärsisivät tästä eniten. Toisaalta pakkoruotsin poisto olisi hieno ja konkreettinen esimerkki tekemisestä, mitä tarvitaan nyt kun takana on 4 katkeraa oppositiovuotta.

1. Ei ole olemassa puoluetta, joka olisi lunastanut kaikki vaalilupauksensa seuraavien 4 vuoden aikana.
2. Ei se vielä ole lupausten pettämistä, että lykkää yhden päämäärän saavuttamista keskittyäkseen toisen päämäärän saavuttamiseen. Ei kaikkea voi saavuttaa kertarykäisyllä.


Nyt olen osoittanut virallisten selvitysten perusteella, että
pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176396-pakkoruotsin-poistaminen-ei-heikenna-ruotsinkielisia-palveluja

[AJIH]

Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.

Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa.

Etninen määrittely mahdollistaa erilaisia tulkintoja, ja se voi vaihdella ruotsinkielisen ryhmän sisälläkin. Suomenruotsalaisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä on kuitenkin yhtä perusteltua kuin meänkielisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä - historiat ovat näillä ryhmillä lähes identtiset. Myös tavoista ja kulttuurista löytyy eroja ruotsin- ja suomenkielisten välillä, ja selvästi kieli ohjaa ruotsinkielisiä myös laajemman skandinaavisen identiteetin suuntaan.

Minä esimerkiksi näen hämäläiset ja savolaiset osana omaa etnistä ryhmääni, mutta suomenruotsalaisia en laske omaan etniseen ryhmääni. Samaan kansakuntaan he toki kuuluvat.

Islam-esimerkin pointtina oli vain sen osoittaminen, että pelko aiheuttaa sen, että yhden pyrkimyksen takana helposti nähdään mörköjä eli jatkopyrkimyksiä.

Juuri esiintuomiesi asioiden takia on nähdäkseni tarpeellista tehdä ero 'ruotsinkielisen' ja 'suomenruotsalaisen' välillä. Esimerkiksi siten, että ruotsinkielisellä tarkoitetaan suomalaista, jonka äidinkieli on ruotsi. Suomenruotsalaisella taas sellaista, joka eritoten korostaa omaa suomenruotsalaista identiteettiään.

Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.

Nyt en seuraa; nimityksiä ruotsinkielinen (suomalainen) ja suomenruotsalainen käytetään yleisesti samassa merkityksessä. Viimemainitussa yhdyssanassa se "ruotsalainen" ei viittaa tuntemaamme ruotsalaiseen etnokseen (vaikka joku ruotsinkielinen suomalainen saattaisikin kokea olevansa etnisesti ruotsalainen).

En ole noin selvää synonyyminomaista käyttöä 'ruotsinkielisen' ja 'suomenruotsalaisen' kohdalla käytettävän. Esimerkiksi Sibeliusta ei sanota (ja hyvästä syystä) 'suomenruotsalaiseksi' vaikka hän selvästi oli 'ruotsinkielinen'. Sama tietysti pätee muihinkin ei-svekomaanisiin ruotsinkielisiin.

Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.

Taaskaan en ymmärrä mitä sanot... Olen sitä mieltä, että ruotsinkielisiin kuntiin jäisi pakkoruotsi ja sieltä poistuisi pakkosuomi.
– –
Kaksikielisten kuntien kohdalla vaihtoehtoja on useampia:
1. vain enemmistökieli olisi pakollinen
2. vähemmistökieli olisi pakollinen jos kaksikielisyysraja 8 % ylittyisi
3. kuten 2 mutta raja olisi esim. 20 %, jota pidetään elävän yksikielisen yhteisön rajana; sitä pienempi osuus tarkoittaa käytännössä, että vähemmistön kaikki jäsenet osaavat enemmistökieltä.

Ohhoh! Piti kirjoittaa "pakollisen ruotsin poistamisesta muualta kuin 'ruotsinkielisten kotiseutualueelta' – –." Mutta tuo lista joka tapauksessa selvittää hyvin sen, mitä olet ajatellut. Kiitos siitä.

Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.

Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.

[Jaska]

Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.

Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.

Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.

Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?

Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?