2014-02-08 Lieksa: Tunnelma kiristyi Halla-ahon vaalitilaisuudessa

[AaJii]

Lehto ja Syrjäläinen tekivät ison palveluksen keskustelulle, kun uskalsivat tunnustaa että mamuille tosiaankin maksetaan enemmän tukia kuin kantiksille. Siitä auton välttämättömyyslauseesta minä tulkitsin että todellakin siihen auton hankintaankin annetaan tukea. Ja bensat päälle.

Ehkä keskustelussa nyt päästäisiin eteenpäin seuraavaan vaiheeseen ja voidaan puhua siitä onko se oikein ja tasa-arvoista.

[Ernst]

Tänään ilahduin, kun näin valkohiuksisen pikkutytön ajamassa polkupyörää tumma käkkäräpää tarakalla. Siinä oli kotoutuminen kohdallaan!

Soile Syrjäläinen taitaa olla pikkuisen syrjäytynyt, kun näkee tuossa kotoutumista. Minä näen turvallisuusriskin ja laittomuuden.

Käkkäräpään pitäisi kävellä. Pyörällä  nimittäin saa 15 vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja 18 vuotta täyttänyt
henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta.

Mutta mamumultikultimokuttajia ei tietysti lait ja asetukset paljon rajoita...

[Roope]

https://web.archive.org/web/20140903073006/http://www.talentia-lehti.fi/lehti/talentia-lehti/ilmiot//maahanmuuttoa_ja_politiikkaa.6062.blog

Heti ensi riveillä kirjoitetaan historiaa uusiksi:

Kaupungintalolla sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ja johtava sosiaalityöntekijä Tarja Lehto valottavat Lieksan maahanmuuttajien kotouttamista ja sen tielle kasattuja hankaluuksia.

Maahanmuuttajia alkoi tulla Lieksaan vähitellen ilman sen suurempaa suunnittelua. Lieksalla on sopimus maahanmuuttajien vastaanottamisesta ELY-keskuksen kanssa. Sopimusta päivitettiin vuonna 2006. Ilman sopimusta ei kunta saa valtion avustuksia maahanmuuttajista syntyviin kuluihin.

Maahanmuuttajiahan ei "alkanut tulla Lieksaan vähitellen ilman sen suurempaa suunnittelua", vaan tuloa edelsi vuonna 2009 lehtojen ja syrjäläisten hanke perustaa paikkakunnalle 200-240 turvapaikanhakijan vastaanottokeskus. Tämän motiivina taas oli muun muassa (kokouspöytäkirjojen mukaan) suunnitelma saada valtiolta rahaa kaupungin tyhjien vuokratalojen remontoimiseen ja turvapaikanhakijoiden asuttamiseen sekä perustaa satojen turvapaikanhakijoiden ympärille laaja valtion maksama palveluinfra. Haaveiltiin esimerkiksi yli miljoonan euron piristysruiskeesta alueelle turvapaikanhakijoiden toimeentulotukien ostovoiman kautta.

Lieksalaiset saivat estettyä vastaanottokeskuksen perustamisen, mutta siitä huolimatta talot täyttyivät syksyyn 2011 mennessä 200 oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta. Mystinen sattuma. Kaupunginjohtaja Lehdon mukaan tämä tapahtui ilman kaupunginjohdon osuutta ("Meiltä ei ole lähtenyt yhtään kutsukirjettä"), mutta opinnäytetyöhön haastateltujen somalien mukaan heidät haluttiin Lieksaan ja "ja sitten viitataan tässä yhteydessä Lieksan kunnanjohtajaan aktiivisena toimijana asiassa".

Talentia-lehden artikkelissa viitataan myös ELY-keskuksen kanssa maahanmuuttajien vastaanottamisesta tehtyyn sopimukseen, jota ilman "ei kunta saa valtion avustuksia maahanmuuttajista syntyviin kuluihin". Sopimus on kuitenkin ilmeisesti laadittu tarkoituksella niin, että siihen sisältyy kunnalle vahingollinen ja kalliiksi käyvä velvollisuus tarjota tietty määrä kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille. Tuon mainitsemani gradun perusteella suuri osa tai enemmistö somaleista on aluksi tullut juuri kuntapaikkaan sijoittamisen kautta (nykyään perheenyhdistämisen kautta, mitä ei voi estää). Kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota turvapaikanhakijoille kuntapaikkoja, ellei sellaisesta sovita. Huonon ja kunnalle epäedulliseksi tiedetyn sopimuksen olisi voinut purkaa ja neuvotella uusiksi, mutta niin ei haluttu tehdä. Nyt se on jo liian myöhäistä.

[ElinaElina]

Talentia-lehdessä juttua Lieksasta. Lehto ja Syrjäläinen yllättävän avoimena.

http://www.talentia-lehti.fi/lehti/talentia-lehti/ilmiot//maahanmuuttoa_ja_politiikkaa.6062.blog

– Toisella paikkakunnalla opiskelemassa käyvä on voinut saada maksusitoumuksen polttoaineeseen, hyvästä ja perustellusta syystä. Monilapsisen perheen isällä saattaa hyvinkin olla lapsilisäpäivänä suuria seteleitä. Käytettyjen lastenvaunujen markkinat eivät ole Lieksassa suuren suuret, Tarja Lehdolla riittääselventäviä vastauksia epäilyksiin ja huhuihin.

Miksi suuret setelit ovat isällä?
Miksi ei mamut hyödynnä Torin ja Huutonetin vaunumarkkinoita?

Nyt on varmaan Tarjalla ja Soilella huojentunut olo, kun saivat tunnustettua.

[HDRisto]

"Tarvitsemme" lisää maahanmuuttajia koska työvoimapula. Käsittääkseni tänään uutisissa mainittiin työttömyysvakuutusrahaston olevan pers' aukinen koska työttömyys on räjähtänyt käsiin.

[KJ]

Tänään ilahduin, kun näin valkohiuksisen pikkutytön ajamassa polkupyörää tumma käkkäräpää tarakalla. Siinä oli kotoutuminen kohdallaan!

Soile Syrjäläinen taitaa olla pikkuisen syrjäytynyt, kun näkee tuossa kotoutumista. Minä näen turvallisuusriskin ja laittomuuden.

Käkkäräpään pitäisi kävellä. Pyörällä  nimittäin saa 15 vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja 18 vuotta täyttänyt
henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta.

Mutta mamumultikultimokuttajia ei tietysti lait ja asetukset paljon rajoita...

Totta, mutta Soile taisi vetää tarinan hatusta. Ensinnäkin särähtää "valkohiuksinen". Miksei ruskea- tai mustahiuksinen, joita niitäkin Lieksassa riittää, jopa enemmän kuin vaaleahiuksisia, mutta tarinan kannalta "valkohiuksinen" on tietenkin raflaamampi.

Tarakka. Nykypyörissä ei ole istumista kestäviä tarakoita; ne ovat 4-6 millin raudasta kokoonväsättyjä kuljetusalustoja, jotka eivät todellakaan kestä istumista, vaikka olisikin kevyt käkkäräpää.

Ajaminen. Jos pikkutyttö ajaa polkupyörällä käkkäräpää tarakalla (joka ei siis edes kestä), niin onhan se vähintäänkin aika hoippuvaa menoa. Omasta lapsuudestani muistan, että pikkuveli tarakalla oli yhtä helvettiä ja päättyi noin sadan metrin jälkeen, koska väsy.

Käkkäräpää. Soile käyttää rasistista ilmaisua, mikä sekin kertoo uskottavuuden tavoittelusta.

Kotoutuminen kohdallaan. Jos keksitty tarina valkohiuksisesta tytöstä käkkäräpää tarakalla on kotoutumista, niin kusessa ollaan. Jos minä muutan Portugaliin ja istun tarakalle, niin hops, olen kotoutunut

[vihapuhegeneraattori]

Lehto ja Syrjäläinen tekivät ison palveluksen keskustelulle, kun uskalsivat tunnustaa että mamuille tosiaankin maksetaan enemmän tukia kuin kantiksille. Siitä auton välttämättömyyslauseesta minä tulkitsin että todellakin siihen auton hankintaankin annetaan tukea. Ja bensat päälle.

Ehkä keskustelussa nyt päästäisiin eteenpäin seuraavaan vaiheeseen ja voidaan puhua siitä onko se oikein ja tasa-arvoista.

Todennäköisemmin voi olla kyse tästä "mamut ajelee kunnan autoilla ympäriinsä ja myy polttoainekuponkeja" hommasta. Eli saavat kunnan auton ja voucherin bensaan jotta voivat "käydä koulussa".

[pigeon]

Väitteet joidenkin maahanmuuttajaryhmien vaatimukset kustantaa sosiaalituella jokaiselle lapselleen uudet lastenvaunut, on kuitattu "kaupunkilegendaksi". On vain kiinnitetty huomiota, ettei joka paikassa ole kierrätysmahdollisuuksia. Mutta jos olisi?
Olisi hyvä kuulla jonkun asioista todella tietävän kokemuksista, vaatiiko joidenkin uskonnolliset/ kultuurilliset tabut kieltäytymään tarvikkeista, joita "vääräuskoiset", tyttölapset jne. ovat aikaisemmin käyttäneet. Suomalainen viranomainen joutuu sitten nielemään nämä typeryydet ja maksamaan. Käsittääkseni kantasuomalaistenkin keskuudessa esim. romaneilla on tapoja, jotka liittyvät eri sukupuolten ja sukupolvien asumisiin ja vaikuttavat viranomaisten päätöksiin.
Voi olla, että kyselen turhaan, sillä tiedän, että jos joku toimeentuloasioiden kanssa työtään tekevä tulee asiassa esille, se on potkut ja rikosilmoitus.

[ihminen]

...Käsittääkseni kantasuomalaistenkin keskuudessa esim. romaneilla on tapoja, jotka liittyvät eri sukupuolten ja sukupolvien asumisiin ja vaikuttavat viranomaisten päätöksiin.
Voi olla, että kyselen turhaan, sillä tiedän, että jos joku toimeentuloasioiden kanssa työtään tekevä tulee asiassa esille, se on potkut ja rikosilmoitus.

Kyllähän näistä netistä jotain tietoa löytyy,

17-vuotiaan pojan oman asunnon hankkiminen

Kysymys:

17-vuotiaan romanipojan yksinhuoltajaäiti kertoi kysyneensä paikallisesta sosiaalitoimistosta toimeentulotukea pojan omaan asuntoon. Sosiaalitoimiston työntekijä oli suhtautunut kielteisesti pojan asumiseen yksin. Äiti kertoi pojan tarvitsevan tuossa iässä oman asunnon, sillä kulttuurisista syistä heidän asumisensa saman katon alla on vaikeaa. Esimerkiksi he eivät voi käyttää samaa saunaa ja samaa pyykkikonetta. Poika on joutunut käymään pesuilla sukulaisten ja tuttavien luona ja uimahallissa.

Äiti oli myös kysynyt Kelalta asumistukea pojan asumiseen, josta oli hänelle annettu asumistuesta myönteinen vastaus. Tukea hän ei ole vielä hakenut. Kysyttäessä asumistuen hakemisesta Kelan työntekijä sanoi, että sosiaalitoimen myönteinen kanta asumiseen ja lisäksi kulttuuriset syyt voisivat puoltaa asumistuen saamista.

Äiti kertoi ottavansa uudelleen yhteyttä sosiaalitoimeen ja perustelevansa toimeentulohakemusta asiakaslailla. Lisäksi äiti kertoi, että toisessa kunnassa olisi ollut vastaava tapaus, jossa asunto oli myönnetty alaikäiselle.

Äiti sanoi, että pojalle olisi tiedossa kaksio, jonka kustannuksiin hänkin voisi osittain osallistua. Lisäksi pojalle on tiedossa kesätöitä paikallisesta yrityksestä.

Onko pojan kulttuuritausta ja erityistilanne (äidin yksinhuoltajuus) huomioiden mahdollista/järkevää hankkia pojalle oma asunto sosiaalitoimen kustantamana?

Vastaus:

Kysymys on varsin tärkeästä asiasta ja kovinkin yleisestä ongelmasta. Kysymyksestä käy ilmi että äiti on melko perusteellisesti selostanut kulttuuriimme kuuluvat asiat kyseisiltä osin. On todella totta että tämän ikäisen pojan on vaikeaa asua yksinhuoltajaäidin kanssa. Kysyjän mainitsemat asiat, jotka äiti on hänelle kertonut, on huomioitava romanikulttuuriin kuuluvina erityispiirteinä.

Kulttuuritausta ja yksinhuoltajuus huomoitava

Kysymyksestä käy ilmi että poika olisi saamassa kesätöitä paikallisesta yrityksestä. On erittäin vaikea lähteä aamuisin työhön jos ei voi suorittaa normaaleja aamutoimia. Kulttuuritausta ja yksinhuoltajuus ovat ehdottomasti huomioitavia asioita em. kysymyksessä.

Suosittaisin toimeentulotuen myöntämistä asumiseen ja nuoren pojan tukemista kaikin tavoin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oleskelu siellä täällä tuttavien ja sukulaisten luona on omiaan tekemään elämästä epäsäännöllistä ja vaikeaa. Asunto on ehdoton perusta josta nuori voi lähteä työelämään ja kouluttautumaan

Kysymykseen vastasi Satu Blomerus


Lähde: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/romani/kysymys/?groupId=bb6934f1-5fd0-4e98-8af2-39b932cc52bb&announcementId=5857137a-f52f-4dd5-965b-439d2b162709#.VAjQSGIayK0

Tässä tapaus jossa romani joutui syrjityksi asuntojonossa toisten romanien asuessa talossa  ja sosiaalitoimi noudatti heidän omia tapojaan http://www.syrjintalautakunta.fi/download/34351_SLTK-tapausseloste-15022010.pdf?b1e12d3f0febd088


Sitten on tietysti mamut erikseen tällainen nyt tuli vastaan tuota romani juttua lukiessa,

Mikä on sosiaalityöntekijän vastuu ja rooli päätettäessä nuoren matkasta?

Kysymys:


Kyseessä on 17-vuotias maahanmuuttajanuori, jolla on oleskelulupa ja kotipaikkakunta. Hänen perheenyhdistämisen prosessi on käynnissä. Alaikäisyytensä perusteella nuori on lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa ja hänellä on nimetty sosiaalityöntekijä. Nuorella on myös edustaja. Nuorelle on myönnetty lastensuojelun avohuollon tukitoimena tuettu asuminen.

Nuori on nyt ilmoittanut lähtevänsä käymään vanhempia tapaamassa kotimaassaan. Hän on saanut matkaansa luvan sekä edustajaltaan että kunnan maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijältä. Kysymykseni on, mikä on nuoren lastensuojelun sosiaalityöntekijän vastuu ja rooli päätettäessä nuoren matkasta ja matkalla tapahtuvista asioista?

Vastaus:

Kysymys koskee lastensuojelun sosiaalityöntekijän roolia ja vastuuta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on Lastensuojelulain 24§:n mukaan vastuu lapsen edun turvaamisesta: "Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa."

Arvioi riskit

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänä kysyjän kuvaamassa tilanteessa on arvioida, onko matkustaminen vanhempia tapaamaan nuoren edun mukaista vai liittyykö siihen nuoren kannalta lastensuojelullisia riskejä, niin että lapsen hyvinvoinnin voidaan olettaa vaarantuvan. "Tavallinen matkustaminen" vanhempien luokse, jos nuori itse sitä haluaa, eikä häntä ole pakotettu tai painostettu, on varmaankin nuoren edun mukaista, tukee perhesuhteita sekä kielellistä (ja ehkä uskonnollista ja kulttuurista) taustaa ja kuulumista perheyhteisöön.

Matkustamiseen yleisesti sisältyviä riskejä (mahdolliset liikennetapaturmat tms.) ei voi pitää lastensuojelullisina riskeinä paitsi jos nuori on jostain syystä kykenemätön huolehtimaan itsestään (vamma tai sairaus tms.). Nuoren vanhemmat ovat ilmeisesti antaneet luvan matkustamiseen ja Suomessa oleva edustaja ja sosiaalityöntekijä arvioineet nuoren kykenevän huolehtimaan itsestään matkan aikana, jos ovat antaneet luvan matkustaa. 17-vuotiaan voi tavallisissa olosuhteissa olettaa pärjäävän itse matkan ajan, mikäli hän ei ole menossa kriisialueelle tai muuten vaarallisiin olosuhteisiin.

Jos tilanne olisi sellainen, että lapsi olisi lastensuojelulain tarkoittamassa merkityksessä vaarassa joutua esim. henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi, lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänä olisi arvioida matkustamisen seuraukset ja huolehtia olosuhteista niin, ettei lapsi vaaranna itseään. Tällaisista tilanteista tulisi keskustella lapsen itsensä ja niiden henkilöiden kesken, jotka lapsen asioita hoitavat ja ovat hänelle läheisiä.

Lapsen puhevalta

15-vuotias käyttää holhoojansa ohella puhevaltaa henkilöään koskevissa asioissa eli hän voi itse päättää matkustamisestaan, mutta holhooja voi sen kieltää, jos katsoo päätöksen lapsen edun vastaiseksi. Alaikäisen holhoojaksi määrätyllä edustajalla, sosiaalityöntekijällä tai jollakin muulla on ensisijainen velvollisuus katsoa lapsen perään. Lastensuojelulain mukainen edunvalvoja voidaan määrätä käyttämään lapsen puhevaltaa lastensuojeluasiassa, jos se on lapsen edun mukaista.

Kotouttamislain mukainen edustaja puolestaan käyttää puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa yleisemmin. Edustajan tulee huolehtia lapsen edusta ottaen huomioon lapsen kansallinen, kielellinen, uskonnollinen ja sivistyksellinen tausta. Hänen tulee myös keskustella lapsen kanssa päätöksiä tehdessään ja huomioitava lapsen mielipiteet ja toivomukset.

Keskustelkaa ja sopikaa yhdessä

Avohuollon sosiaalityöntekijän olisi hyvä keskustella yhdessä nuoren, maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijän ja edustajan (ja jos nuorella on sukulaisia tai läheisiä, joiden haluaa olevan mukana keskustelussa - ja mahdollisen holhoojan) kesken tilanteesta arvioiden nuoren tilanteen ja matkaan liittyvät seikat ja antaisin nuorelle matkaan liittyviä neuvoja, jos tarpeen. Asiakirjoihin voisi merkitä, mitä on yhdessä sovittu ja ketkä olivat mukana sopimassa, ja varata uusi tapaamisaika matkan jälkeen.

Jos jotain tapahtuisi, asiaa pitäisi lähestyä siten, että selvitetään, mihin maahan lapsi on saanut luvan lähteä ja onko se jälkikäteen arvioituna ollut riittävän turvallinen sekä, minkälainen onnettomuus oli.

Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä
Virpi Tolonen, Merja Anis ja Anita Novitsky


Lähde: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/maahanmuuttajat/kysymys/?groupId=1c836fe7-d016-4a63-bea6-fdd87bbfeb45&announcementId=2e73b85c-b0de-4838-b467-83a950feeee9#.VAjSRWIayK0

Päätöksiään näissä ei kerrota mutta jotenkin tuntuu että sitä ei ole vaikea arvata.

[Blanc73]

"Tavallinen matkustaminen" vanhempien luokse

Nuori on nyt ilmoittanut lähtevänsä käymään vanhempia tapaamassa kotimaassaan. Hän on saanut matkaansa luvan sekä edustajaltaan että kunnan maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijältä

Ja kuka kustantaa matkan?! 

[Uuno Nuivanen]

"Tavallinen matkustaminen" vanhempien luokse

Nuori on nyt ilmoittanut lähtevänsä käymään vanhempia tapaamassa kotimaassaan. Hän on saanut matkaansa luvan sekä edustajaltaan että kunnan maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijältä

Ja kuka kustantaa matkan?! 

Kyseessä on 17-vuotias (?) maahanmuuttajanuori, jolla on oleskelulupa ja kotipaikkakunta. Hänen perheenyhdistämisen prosessi on käynnissä.

Eikö se perhe nyt kätevästi yhdistyisi ilman vanhempien ja kylän maahantuontia taikaseinän ääreen?

[Alapo]

"Tavallinen matkustaminen" vanhempien luokse

Nuori on nyt ilmoittanut lähtevänsä käymään vanhempia tapaamassa kotimaassaan. Hän on saanut matkaansa luvan sekä edustajaltaan että kunnan maahanmuuttajatoimiston sosiaalityöntekijältä

Ja kuka kustantaa matkan?! 

Kyseessä on 17-vuotias (?) maahanmuuttajanuori, jolla on oleskelulupa ja kotipaikkakunta. Hänen perheenyhdistämisen prosessi on käynnissä.

Eikö se perhe nyt kätevästi yhdistyisi ilman vanhempien ja kylän maahantuontia taikaseinän ääreen?

Yhdistyisi. Pitäisi tehdä käytäntö, että jos perheenyhdistäjä lähtee käymään kotimaassaan, josta on vainoa/sotaa/jne paossa, oleskelulupa suomeen peruutetaan kun on saapunut maansa kamaralle.  Jos voi lomailla, voi myös asua.

[Näkkileipä]

Eikös se perhe yhdisty siinä vaiheessa kun poika käy moikkaamassa perhettään kotimaassaan? Perheenyhdistämisen, prosessi on päättynyt. Tehtävä on loppuun suoritettu.

(edit... hetkonen, edelliset taisi kirjoittaa saman asian...)

[kummastelija]

Niin. Jos ns. maahanmuuttaja voi muutaman vuoden kuluessa lomailla lähtömaassaan, niin maahanmuuttajastatuksen myöntämisessä on tapahtunut virhe. Virheet pitää siis korjata. Jos voi lomailla lähtömaassasn, voi sinne myös palata. Maahanmuuttajastatus suomessa ei ole universaali ihmisoikeus.

[Hob]

Ei mulla oikeastaan ole tähän asiaan kuin yksi kysymys. Jos tulevalle perheelle pitää opettaa kaikki vesihanoista ja vesivessoista lähtien, ja niiden käyttö on niin vaikeaa että pihalle mennään kuitenkin tarpeille opastuksesta huolimatta.

Niin millä helvetin eväillä tälle perheelle katsotaan asialliseksi antaa auto?

[ikuturso]

^ Pääsit juuri "viimeksi naurattanut" -ketjuun.

-i-

[Onnikka]

Ei mulla oikeastaan ole tähän asiaan kuin yksi kysymys. Jos tulevalle perheelle pitää opettaa kaikki vesihanoista ja vesivessoista lähtien, ja niiden käyttö on niin vaikeaa että pihalle mennään kuitenkin tarpeille opastuksesta huolimatta.

Niin millä helvetin eväillä tälle perheelle katsotaan asialliseksi antaa auto?

Vakuutusyhtiöillä voisi olla asiaan sanottavaa?
Toisaalta jos auton liisaavat vaikka kolminkertaiseen hintaan käypäseen hintaan verrattuna (kuten muissa asioissa kunnat tekevät, paljon korkeammastakin erosta kuullut olen aikoinaan kun tuttu kunnalla oli töissä) ja se seisoo pihalla tarpeettomana kun kukaan ei osaa ajaa, siinä kätsysti siirtyy rahaa liisaajalle sekä kunnan puolesta sopimuksen tehneelle. Auton jälleenmyyntihintakin pysyy hyvänä, jolleivat opi sitä käynnistämään.

[Micke90]

Maahanmuuttoa ja politiikkaa

Maahanmuuttajia alkoi tulla Lieksaan vähitellen ilman sen suurempaa suunnittelua. Lieksalla on sopimus maahanmuuttajien vastaanottamisesta ELY-keskuksen kanssa.

Että ihan ilman Lieksan kunnan myötävaikutusta sinne pölähti 400 somppua? Uskokoon ken tahtoo. Minä en usko. Lapsellista mokupaskaa koko sepustus.

– Laitan toivoni alakoululaisiin. Koulujen pihoilla lapset luontevasti ovat yhdessä. Tänään ilahduin, kun näin valkohiuksisen pikkutytön ajamassa polkupyörää tumma käkkäräpää tarakalla. Siinä oli kotoutuminen kohdallaan!

No mutta, tämähän on täysin rasistinen lausunto. Bidee! Illman! 

Maahanmuutolla tehdään politiikkaa Lieksassa maahanmuuttajista on tehty poliittisen toiminnan astinlauta. Lähinnä perussuomalaiset pitävät yllä kielteisiä asenteita ja pyörittävät valitusmyllyä. Työ kantoi viimeksi tulosta europarlamenttivaaleissa, joissa Jussi Halla-aho sai huomattavan määrän ääniä juuri Lieksasta.

Persut ja Halla-ahohan ne ovatkin Lieksan suurin ongelma.

[koli]

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle

Lieksassa asuu ulkomaalaisia suhteellisesti eniten koko Itä-Suomessa (Karjalainen, 4.9.). Koko maassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on suhteellisesti suurempi vain Vantaalla, Helsingissä, Espoossa, Kotkassa, Turussa ja Vaasassa.

Lieksassa ulkomaalaisia on viitisensataa henkilöä, Joensuussa miltei parituhatta useasta kymmenestä eri lähtömaasta ympäri maailmaa. Kun Lieksassa on kavahdettu nopeasti lisääntynyttä somalien määrää, ei ole nähty, kuinka koko maakunta on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta lähtien. Nettomaahanmuutto on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä vuosituhannella ulkomaan kansalaisten määrä Itä-Suomessa on kaksinkertaistunut lähes 10  000 henkilöön.

Kansainvälisyys on jo täällä - myös Lieksassa.

Lieksassa huomio kiintyy suureen Somaliasta lähteneiden maahanmuuttajien joukkoon. Samalla jää huomaamatta, että Itä-Suomessa asuu lähes seitsemän kertaa enemmän Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Virolaisiakin on kaksi kertaa enemmän kuin somaleja. Myös arabian ja englanninkielisiä maahanmuuttajia on paljon.

Kansainvälisyyden lisääntyminen näkyy erityisen selkeästi Itä-Suomen yliopistossa, jossa parhaillaan opiskelee noin 900 ulkomaalaista. Lisäksi yliopistossa on parisataa ulkomaalaista tutkijaa. Opiskelijoina on lähes sadan eri maan kansalaisia.

Kansainvälisyys on suuri rikkaus ja voimavara. Maahanmuuttajat on sitä muutenkin kuin ennustettua työvoimavajetta paikkaavana reservinä. Maahanmuutto rikastuttaa suomalaista, myös pohjoiskarjalaista kulttuuria. Maahanmuutto madaltaa raja-aitoja, avaa nurkkakuntaista ajattelua ja opettaa suvaitsevaisuutta.

Suuri osa Itä-Suomen maahanmuuttajista on työperäisiä maahanmuuttajia. He ovat pääosin nuorehkoja, koulutettuja ja työikäisiä tekemään töitä ja perustamaan perheitä. Koska suuri osa heistä on venäläistaustaisia, pitäisi heidän osaamistaan pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin Itä-Suomen työmarkkinoilla esimerkiksi kansainvälisen kaupan kehittämisessä. Siitä hyötyisi koko maakunta.

Tulipa maahanmuuttaja mistä tahansa, on työnteko avain kotoutumiseen, kantaväestöön sulautumiseen ja pysyvämpään jäämiseen paikkakunnalle. Siksi tarvitaan maahanmuuttajille räätälöityjä palveluja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä koulutusta vastaaviin töihin parantaa välttämätön suomen kielen taidon hankkiminen.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/55398-kansainvalisyys-on-suuri-rikkaus-maakunnalle

Tätä huumoripläjäystä ei tainnut olla vielä täällä

[kummastelija]

^ 75 vuotta sitten karjalaiset saivat kokea internationaalin voimavaroja ja rikkauksia koko Karjalan maakunnan hinnalla. Kysykää vaikka evakoilta.

[Veturinainen]

Lieksassa huomio kiintyy suureen Somaliasta lähteneiden maahanmuuttajien joukkoon. Samalla jää huomaamatta, että Itä-Suomessa asuu lähes seitsemän kertaa enemmän Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Virolaisiakin on kaksi kertaa enemmän kuin somaleja.

Niin, kannattaisi pohtia vakavasti, miksi huomio kiinnittyy somaleihin, ja miksi se ei kiinnity venäläisiin ja virolaisiin.

[Mika]

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle

Tuo on todellinen huumoripläjäys. Taantuvaan erämaakylään tuodaan muutama sata somalia Afrikasta, ja - simsalabim!   Se muuttuu saman tien kansainväliseksi paikaksi.  Melkein kuin New Yorkiksi.

[Asano Naganori]

Mielenkiinnolla odotamme näyttöjä tästä rikkaudesta ja voimavarasta.

Toistaiseksi näyttää siltä, että kunta on pilattu tulijoilla, kellään ei ole kivaa,  ja yksi nuiva on europarlamentissa.

[2nd_generation_refugee]

^ 75 vuotta sitten karjalaiset saivat kokea internationaalin voimavaroja ja rikkauksia koko Karjalan maakunnan hinnalla. Kysykää vaikka evakoilta.

Elä sie haasta turhuuksia, nykyisin olemme Karjalan pakolaisia. Kts. vaikka ne samaan aikaan v....tuun ajetut palestiinialaiset.
Kannattaa myös huomata, että molemmat ryhmät ovat kotoutuneet yhtä hyvin.

[P]

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle

Tuo on todellinen huumoripläjäys. Taantuvaan erämaakylään tuodaan muutama sata somalia Afrikasta, ja - simsalabim!   Se muuttuu saman tien kansainväliseksi paikaksi.  Melkein kuin New Yorkiksi.

Varsinkin kun suurin osa mamuista saapuu elamaan sosiaaliturvalla. Aivan mahtavaa "kansainvalisyytta". Kukkarosi kansainvalistetaan.

[Siili]

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle

Tuo on todellinen huumoripläjäys. Taantuvaan erämaakylään tuodaan muutama sata somalia Afrikasta, ja - simsalabim!   Se muuttuu saman tien kansainväliseksi paikaksi.  Melkein kuin New Yorkiksi.

On varsin mielenkiintoista, että kukkismedian edustajille termi "kansainvälinen" on ehdottoman positiivinen termi.  He ilmeisesti pitävät edistyksenä sitäkin, kun sisällissota leviää rajojen yli.  Pääasia on ilmeisesti, että eri maista tulleiden välillä on interaktiota, oli se sitten tulonsiirtoja tai kurkun leikkuuta.  Kukkikset ilmeisesti uskovat (tai ainakin uskottelevat), että jokin "näkymätön käsi" ennen pitkää muuttaa pääosin negatiivisenkin interaktion synergistiseksi, eli kaikkia hyödyttäväksi ilmiöksi.  Onkohan näytön edellyttäminen liian hävytöntä?

[Uuno Nuivanen]

Miten luku- ja kielitaidoton afrikkalaisesta syrjäkylästä kotoisin oleva vuohipaimen (tai "koneinsinööri") on niin erityisen "kansainvälinen" aina, sitä jaksan joskus vieläkin ihmetellä. 

[niemi2]

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle
Kansainvälisyys on suuri rikkaus ja voimavara. Maahanmuuttajat on sitä muutenkin kuin ennustettua työvoimavajetta paikkaavana reservinä. Maahanmuutto rikastuttaa suomalaista, myös pohjoiskarjalaista kulttuuria. Maahanmuutto madaltaa raja-aitoja, avaa nurkkakuntaista ajattelua ja opettaa suvaitsevaisuutta.

Kauniita sanoja kuten kauniissa runossa, mutta siihenkö se jää?

Neuvostoliitossa oli vastaavanalaisia ylistyksiä kuinka hieno marxismi-leninismi oli, mutta sielläkään ei vastaavasti päästy korulauseita syvemmälle ja järjestelmä todettiin hokijoiden toimesta niin niin heikoksi ettei se kestänyt edes keskustelua.

Kestävät ideologiat kannustavat juuri keskusteluun ja vaikuttamaan asioihin. Maahanmuuttopolitiikassa on paljon asioita, joista olisi syytä käydä keskustelua, jotta se olisi vieläkin parempi ja elinkaareltaan pidempi. Se ei ole keneltäkään pois ja onnistunut maahanmuuttopolitiikka on meidän kaikkien yhteinen tavoite, vaikka monet meistä kannattaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa holtittoman politiikan sijaan.

[Suomitalon renki]

http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/:newsid/44519

13.9.2014
Päihtynyt somaliseurue on tapellut Lieksassa. Viime yönä neljän miehen välille syntyi rittaa, jonka seurauksena kahta heistä lyötiin kasvoihin. Uhrit toimitettiin terveyskeskukseen ja yhden miehen poliisi otti kiinni epäiltynä pahoinpitelyyn.

[koli]

http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/:newsid/44519

13.9.2014
Päihtynyt somaliseurue on tapellut Lieksassa. Viime yönä neljän miehen välille syntyi rittaa, jonka seurauksena kahta heistä lyötiin kasvoihin. Uhrit toimitettiin terveyskeskukseen ja yhden miehen poliisi otti kiinni epäiltynä pahoinpitelyyn.

Tappelevathan päihtyneet suomalaisetkin! Miksi somalius on mainittu? Miksi siinä ei lue lieksalaisseurue? Pitäisi olla tarkkana, sillä tällaiset sanavalinnat voivat lisätä rakenteellista ja piiloista rasismia.