Miksi ei puhuta kansallisvihollisista?

[do.ut.des]

Joskus 80-luvulla kuulin harvakseltaan käsitteen kansallisvihollinen, mutta enpä ole sittemmin törmännyt kyseiseen termiin. Media sen sijaan kylvää joka paikkaan rasismia tuutin täydeltä.

Moni on varmasti kuullut sanalle englannin kielisen vastineen, national enemy. Heitin huvikseen guugleen mitä sana kansallisvihollinen tuottaa. Hakutulos oli kovin köykäinen, pari osumaa muutamalta foorumilta.

Minne tämä käsite on hukkunut? Emmekö ole kansakunta, jolla on vihollisia, pettureita maan rajojen sisäpuolellä? Vai eikö kansakunnallamme ole enää vihollisia?

Kovin orwellmainen fiilis jäi unohtuneesta termistä. Minusta tänä päivänä juuri tuolle sanalla riittäisi käyttöä. En tiedä, onko sitten 'kansallisvihollinen' merkityksessään jotenkin poikkeava sana 'kansakunnan vihollinen' kanssa.

Itseäni ärsyttää, kun nykyään käsitteitä sotketaan miten sattuu niin ne lopulta menettävät merkityksensä. Mites ne orwellin teesit menivätkään? Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, köyhyys on rikkautta jne.

Jos joku omistaa vanhan sivistyssanakirjan, niin olisi mukava tietää millä tavalla uupunut sana on muinoin määritelty.

[gloaming]

Totalitarististen ideologioiden sanastoa, jonka ajatus tosiaan syytä haudata siihen syvimpään suonsilmäkkeeseen. Maistuu salaiselta poliisilta, laittomilta vapaudenriistoilta ja mielivaltaisilta teloituksilta.

[Eino P. Keravalta]

Sanaa kansallisvihollinen ei nykyjään enää käytetä, koska se tarkoittaisi käytännössä kaikkia poliitikkoja, talouseliitin edustajia, yliopistoja, tutkimuskeskuksia ja toimittajia.

Se, että sanaa kansallisvihollinen ei enää käytetä, ei todellakaan tarkoita, etteikö noita vihulaisia enää olisi. Päinvastoin: ne ovat nyt niin monilukuiset että ne voivat hallitsemistaan lehdistä ja yliopistoista käsin haudata unohduksiin koko käsitteen.

Mielestäni maanpetoksesta pitäisi myös puhua nykyisin. Siihenhän syyllistyy koko valtiojohto. Ehkä siksi siitä ei puhutakaan. Ehkä nykyisin myös ajatellaan, että eihän voi olla maanpetosta kun ei ole maatakaan - on vain Suomi, joka kuuluu kaikille!

[Jiri Keronen]

Totalitarististen ideologioiden sanastoa, jonka ajatus tosiaan syytä haudata siihen syvimpään suonsilmäkkeeseen. Maistuu salaiselta poliisilta, laittomilta vapaudenriistoilta ja mielivaltaisilta teloituksilta.

Samaa mieltä. "Kansallisvihollinen" on juuri sellaista terminologiaa, jota voisi olettaa gestapoiden tai, vielä ennemmin, neuvostofasistien käyttävän. Sen sijaan, että tuota termiä edes yrittäisi herättää henkiin, kannattaa näistä poliitikoista, virkamiehistä ja demlalaisista suvaitsevaistonatseista käyttää sanaa mulukku. Se kuvaa heitä hyvin, eikä sillä ole minkäänlaista historiallista painolastia.

[RP]

'kansanvihollinen' on se kirjoitusasu, millä google löytää ihan riittävästi mainintoja...

(siis: ei kiitos)

[Kowalski]

Näiden nimikkeiden käyttäminen on hieman samaa sarjaa kuin mokutuskriittisten leimaaminen suoraan rasisteiksi. Edelleen parhaiten asian (tai homman) saa perille ja puolueettomat puolelleen esittämällä väitteensä asiallisesti ja hyvin ilman kiihkoilua ja nimittelyä.

[reino]

Eikös Stalin leirittänyt ja tappanut kaikki kansanviholliset jo 30-luvulla?

Siitä toki voisi puhua ainakin yhtä usein kuin Aatun tekosista.

[PaulR]

Pol Potillakin oli melko radikaalit keinot kansanvihollisten varalle. Näitä olivat mm. ompelijattaret, jotka vahingossa katkaisivat neulansa.

[Ernst]

Eikös Stalin leirittänyt ja tappanut kaikki kansanviholliset jo 30-luvulla?

Siitä toki voisi puhua ainakin yhtä usein kuin Aatun tekosista.

Muistan sellaisen "hauskan" neuvostopropagandakuvan, jossa rehti kansalainen osoittaa (sormella näyttäen) kansanvihollisen miliisille.

Onko kenelläkään tallessa tuo kuva?

[PaulR]

Olisi sellainen Moskvasta ostettu opus kuin "the russian poster"
Aivan mahtavia A3 propagandajulisteita neukkuajoilta. Harmi ettei ole skanneria.

ISBN 5-93882-010-3

[todellisuus]

Samaa mieltä. "Kansallisvihollinen" on juuri sellaista terminologiaa, jota voisi olettaa gestapoiden tai, vielä ennemmin, neuvostofasistien käyttävän. Sen sijaan, että tuota termiä edes yrittäisi herättää henkiin, kannattaa näistä poliitikoista, virkamiehistä ja demlalaisista suvaitsevaistonatseista käyttää sanaa mulukku. Se kuvaa heitä hyvin, eikä sillä ole minkäänlaista historiallista painolastia.

Eikös Stalin leirittänyt ja tappanut kaikki kansanviholliset jo 30-luvulla?

"Kansanvihollinen" esiintyi terminä jo Robespierren diktatuurihallinnon alaisessa Ranskassa 1790-luvulla. Kuka tahansa, joka lausuu väärän sanasen Suurista Johtajista: Kansanvihollinen, pikaoikeus ilman avointa pöytäkirjaa ja giljotiiniin. Näin se vallankumous söi omat lapsensa.

Neuvostoliitossa "Kansalaisten vihollinen" oli tosiaan yleisesti käytetty termi, Leninin ajoista Breznevin vuosiin ja eritoten Stalinin suuressa suosiossa. Natsit taisivat käyttää ihan vaan termiä "petturi" tai "vakooja" ihmisistä, jotka tulkittiin liian suureksi uhaksi vakiintuneelle poliittiselle eliitille.

[Ano Nyymi]

Pol Potillakin oli melko radikaalit keinot kansanvihollisten varalle. Näitä olivat mm. ompelijattaret, jotka vahingossa katkaisivat neulansa.

Tuolloin siellä piti myös olla tarkka siitä millä tapaa vaimoaan kutsui. Oikeaoppinen kutsumatapa oli "toveri naiseni".
Sana vaimo kun oli kapitalististista hapatusta, kuten myös silmälasien käyttö..

[tietotyöläinen]

Totalitarististen ideologioiden sanastoa, jonka ajatus tosiaan syytä haudata siihen syvimpään suonsilmäkkeeseen. Maistuu salaiselta poliisilta, laittomilta vapaudenriistoilta ja mielivaltaisilta teloituksilta.

Juu. Ei kiitos todellakaan. Ilman historiallista painolastiakin termi on niin tökerön lavea ja tarkoitushakuinen, että selkäpiitä kylmää.