2014-08-29 HU: Mamujen suuri määrä aiheuttaa ongelmia helsinkiläiskoulussa

[Saippuakupla]

Helsinkiläiskoulu haluaa yhdistyä toiseen kouluun – syynä vieraskielisten oppilaiden suuri määrä

Helsinki hakee ratkaisua koulujen eriytymiskehitykseen Pukinmäessä yhdistämällä kaksi koulua hallinnollisesti. Soinisen koulussa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä oli viime syksynä 63 prosenttia. Koulu halutaan liittää Pukinmäen peruskouluun, jotta oppilaaksiottoaluetta ja samalla oppilaspohjaa voidaan laajentaa.

Asiaa käsitellään maanantain kaupunginhallituksessa. Lopullisesti yhdistymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Helsingin Uutisten tietojen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulujen eriytymiskehitykseen puututaan hallinnollisella yhdistämisellä.

– Soinisen koulun 70 prosenttia hipova maahanmuuttajaoppilaiden määrä pitää saada tulevaisuudessa jollain tapaa vähenemään, toteaa Soinisen koulun johtokunta lausunnossaan.

– Ei ole suomen kielen oppimisen tai muutenkaan oppimisen ja kasvun kannalta tarkoituksenmukaista, että heikommin suomea puhuvat ovat luokissa enemmistönä, lausunnossa jatketaan.

Soinisen koulussa aloittavien sekä maahanmuuttajataustaisten että suomenkielisten lasten määrä on jatkuvasti laskenut.

[...]

Opetusviraston perusopetuslinjan opetuspäällikkö Marjo Kyllönen myöntää, että kun vieraskielisiä oppilaita on yli puolet oppilasmäärästä, se aiheuttaa haasteita jo suomen kielen omaksumisenkin kannalta.

Yhdistettyyn kouluun on pohdinnassa uusia houkuttimia.

– On mietitty, että Pukinmäen peruskoulun liikuntapainotusta laajennetaan alkamaan jo 3. luokalta, kun se nyt alkaa 7. luokalta. Saadaan varmaan aikaan hyvä ja vetovoimainen koulu. Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä, eli kun harrastaa aktiivisesti liikuntaa se yleensä heijastuu myös koulunkäyntiin, Kyllönen sanoo.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/235216-helsinkilaiskoulu-haluaa-yhdistya-toiseen-kouluun-syyna-vieraskielisten-oppilaiden

[Eino P. Keravalta]

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneessäkin koulussa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun kaikissa kaupungin kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneiden kaupunkien kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko maan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko Euroopan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Vai pitäisiköhän tämä kehitys jossain vaiheessa vain katkaista ja kääntää sen sijaan, että ongelman tilapäiseksi häivyttämiseksi siirrytään aina vain isompiin yksiköihin ja yhä suurempaan tuhoon?

[Titus]

– On mietitty, että Pukinmäen peruskoulun liikuntapainotusta laajennetaan alkamaan jo 3. luokalta, kun se nyt alkaa 7. luokalta. Saadaan varmaan aikaan hyvä ja vetovoimainen koulu. Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä, eli kun harrastaa aktiivisesti liikuntaa se yleensä heijastuu myös koulunkäyntiin, Kyllönen sanoo.

Lisää jalkapalloa ?

[Eino P. Keravalta]

Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä, eli kun harrastaa aktiivisesti liikuntaa se yleensä heijastuu myös koulunkäyntiin, Kyllönen sanoo.

Että lisää sirkushuveja ipanoille? Näin ne oppivat algebraa?

Kulttuurimarksilaisilla ei taida olla kaikki päänupissa kohdillaan.

[MW]

Koulussa ei osata edes suomea, muusta oppimisesta puhumattakaan. Mutta kyllä se on valtava rikkaus ja voimavara.

[Mehud]

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneessäkin koulussa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun kaikissa kaupungin kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneiden kaupunkien kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko maan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko Euroopan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Vai pitäisiköhän tämä kehitys jossain vaiheessa vain katkaista ja kääntää sen sijaan, että ongelman tilapäiseksi häivyttämiseksi siirrytään aina vain isompiin yksiköihin ja yhä suurempaan tuhoon?

Kun mainitsemasi prosentit toteutuvat, niin eräs vähemmistö lähtee pakolaisiksi islantiin ja siellä taas saman toteutuessa matka jatkuu grönlantiin.
Grönlanti on mahdollisesti se viimeinen paikka missä suomalaiset saavat olla rauhassa yhteiskuntasyövältä.

[uffomies]

Harmi jos just olit tuon takia muuttanut siihen viereisen koulun lähelle. Nyt ottaa varmaan päähän 

[Faidros.]

Tässäkin uutisessa on tärkeintä se, ettei sanota islaminuskoisten aiheuttavan kaikki ongelmat, vaan kerrotaan kaikkien mamujen yhteisvastuullisesti kantavan ne.
Oikea otsikko tässäkin tapauksessa olisi: Muslimien suuri määrä aiheuttaa ongelmia helsinkiläiskouluissa.

[Roope]

Jutun kuvateksti:

- Vakuutamme, ettei tarkoituksena ole tehdä kenellekään kiusaa, vaan löytää rakentava ratkaisu oppilasmäärän supistuessa ja erikoistuessa liikaa, kirjoitetaan Soinisen koulun johtokunnan lausunnossa. Johtokunta myös muistuttaa, että monikulttuurisen työn pioneerina koululla on paljon annettavaa uudelle yhdistyvälle koululle.

[Lemmy]

– On mietitty, että Pukinmäen peruskoulun liikuntapainotusta laajennetaan alkamaan jo 3. luokalta, kun se nyt alkaa 7. luokalta.

Meinaako ne opetella uimaan?

[Mehud]

Ei mamujen suuri määrä niitä ongelmia synnytä, vaan mamut aiheuttavat ne ongelmat. Siis, ne kuuluisat yksittäistapaukset.

[Golimar]

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneessäkin koulussa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun kaikissa kaupungin kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun yhdistyneiden kaupunkien kouluissa mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko maan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Mitä sitten tehdään, kun koko Euroopan väkiluvusta mamuja on liki 70 prosenttia?

Joskus tuntuu siltä että tuo kuvailemasi kehityskulku on Suomen hallituksen ja EU:n tavoite.

[Ari-Lee]

Mitä ne nyt siellä kitisee? Tavoitteeseen on päästy ja tullaan pääsemään tavoitteen ylikin. Pölhöpopulistit!

[Ernst]

Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä, eli kun harrastaa aktiivisesti liikuntaa se yleensä heijastuu myös koulunkäyntiin, Kyllönen sanoo.

Että lisää sirkushuveja ipanoille? Näin ne oppivat algebraa?

Kulttuurimarksilaisilla ei taida olla kaikki päänupissa kohdillaan.

He eivät aikanaan oppineet algebraa, geometriaa eikä aritmetiikkaakaan.

[rähmis]

Siinä tuhoutuu sitten lapsuuteni koulu, kun Ylä-Malmin rikastajat kentän toiselta puolelta saapuvat värisyttämään, vaikka etnohelvetti Pukinmäkikin jo tietyiltä osin alkaa olemaan. Tai oikeastaan ei tuhoudu, koska sen nykyisen koulun paikalla oli silloin vain kaksi viipaleparakkia, mitkä saivat kelvata.

Luulenpa, että Puksun vanhan kansakoulun tiloissa toimivalla kristityllä yksityiskoululla alkaa ovi käymään entistä tiuhempaa. Huom! Jos näillä nurkilla on perheellisiä, niin kristillinen koulu on kaupungin sopimuskoulu, eikä siellä peritä lukukausimaksuja.

[mannym]

Ei kai hallinnollisessa yhdistymisestä noiden kahden välillä haittaakaan ole. Kun pukinmäen peruskoulun hiekkakentän päähän kävelee ja ylittää tien, on soinisen koululla.
Täh rähmis on käynyt samaa koulua kuin minä? Silloin kun siellä kävin niin ulkomaalaiset sijoitettiin u-luokkiin, jos siis heidän kykynsä normaaliopetukseen olivat oleellisesti heikommat kuin muilla ikätovereilla.

[rähmis]

Täh rähmis on käynyt samaa koulua kuin minä?

Siellä Kenttäkujan päässä tuli käytyä. Siihen maailmanaikaan tosin ulkomaalisia näkyi vain telkkarissa! 

[Samuli Vesioja]

Onko nyt tapahtumassa jotakin suurta? Ymmärrys sille, että on olemassa päätepiste humanitaarisen maahanmuuton hyödyistä opetusalan ihmisten julkisessa ulostulossa? Nyt pitäisi vain vielä tietää, että milloin se "vieraskielisten suuri määrä" on oikeasti liikaa. 10% 25% 99% ? Ja pitääkö "monikulttuurisuus on rikkaus" fraasi pistää romukoppaan? Vai onko monikulttuurisuus edelleen rikkaus jossakin muualla?

[Roope]

LAUSUNTO PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ MALMIN JA PUKINMÄEN ALUEELLE

Soinisen koulun johtokunta päätyy pitkän harkinnan jälkeen kannattamaan sitä, että Soinisen koulu ja Pukinmäen peruskoulu yhdistetään hallinnollisesti 1.8.16 alkaen, koska muitakaan tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja ei ole noussut esiin.

Emme kannattaisi lautakunnan esitystä, jos näkisimme jonkun muun reaalisen vaihtoehdon.

Ylä-Malmin peruskoulu olisi Soinisen oppilaaksiottoalueen pitkäaikaisena yläastekouluna ja muunkin tuttuuden takia ollut toivevaihtoehto, mutta kouluverkkokeskustelun kuluessa saamamme faktatiedon perusteella on noussut esiin lähellä olevan Pukinmäen peruskoulun ja Soinisen koulun yhdistämisen mahdollisuus. Soinisen koulun johtokunta näkee yhdistymisessä paljon positiivisia asioita, mutta myös haasteita.

Tiedämme, että Malmin/Pukinmäen alueen kouluverkko on nipistetty jo niin tiheästi tiukoille, että koulujen on vaikea ottaa vastaan enää yhtään muutosta. Soinisen koulu lienee erityisen vaikea pala yhdistettäväksi juuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia.

Viime viikkojen kouluverkkokeskustelussa on tähän mennessä naapurin taholta tuotu esiin lähinnä vaikeuksia, joita on edessä. Vakuutamme, ettei tarkoituksena ole tehdä kenellekään kiusaa, vaan löytää rakentava ratkaisu oppilasmäärän supistuessa ja erikoistuessa liikaa. Haluamme muistuttaa, että Soinisen koululla on paljon myös annettavaa tulevalle yhteiselle koululle.

Myönteisiä asioita ja kehittämismahdollisuuksia:

Eha -oppilaat saavat yhtenäisen koulupolun Pukinmäessä, kun alakoulu ja yläkoulu ovat samassa koulussa.
Viittaamme aikaisempaan pyyntöömme turvatakouluverkkotarkastelussa pidennetyn oppivelvollisuuden eha1 -luokkien koulunkäynnin tulevaisuus.

Harras toiveemme on, että Soinisen koulun kolme eha1 -luokkaa voi jatkaa nykyisessä koulurakennuksessa, jossa on erityistä tukea tarvitseville oppilaille varta vasten suunnitellut tilat. Kehitysvammaisille lapsille on tärkeätä voida käydä koulua yhdessä muiden samanikäisten lasten kanssa. Myös iltapäivähoito on tästä syksystä alkaen voitu järjestää koulun tiloissa.

Tulevassa yhdistetyssä koulussa eha1 -oppilaat voisivat käydä koko peruskoulunsa, koska nykyisessä Pukinmäen peruskoulussa on valmiiksi yläkoulun eha1 -luokka.

Integraatiot yleisopetuksen luokkiin ja toimintojen inklusiivisuus (=kaikille sopivuus ja yhteisyys) ovat olleet rikkaus Soinisen koulussa. Tätä toimintatapaa on mahdollisuus tulevaisuudessa toteuttaa yläkoulunkin puolella niin, että eha -oppilaat voivat integroitua vahvuusalueidensa yleisopetuksen oppitunneille

Liikunta -painotusta on mahdollisuus lisätä.

Molemmat koulut ovat "Liikkuva koulu" –hankkeessa. Soinisen koulu on lyhyessä ajassa ja pienillä resursseilla kehittynyt valtakunnan tason esimerkiksi "Liikkuva koulu" –toiminnassa. Soinisen koulun johtokunta ehdottaa, että lukuvuoden 2015 alusta Soinisen koulussa aloitetaan liikunta-painotus jo 3. luokalta. Tämä sopisi yhdistettyynkin kouluun. Pukinmäen peruskoulu voi saada lisää kaipaamaansa liikuntatilaa Soinisen koulun rakennuksessa. Peruskoulu on jo muutaman vuoden käyttänyt yhtenä päivänä viikossa Soinisen liikuntasalia.

Koulun johtamista voidaan kehittää eteenpäin

Soinisen koulussa on koko sen olemassaolon ajan kehitetty innovatiivisesti tiimi– ja jaettua johtajuutta. Pukinmäen peruskoulussa on tiettävästi viime syksystä kehitetty uutta hallinnollista mallia. Soinisen koulun johtokunta uskoo, että uuteen yhdistettyyn kouluun saadaan yhteisellä pohdinnalla mietittyä uutta tilannetta vastaava koulun eri toimintoja ohjaava johtamismalli, kun yhdistetään molempien koulujen kokemusta sekä hallinnollisia ja yhteisöllisiä tarpeita.

Kieli- ja kulttuuritietoisuuteen voi panostaa kokonaisvaltaisemmin

Molemmissa kouluissa on pitkä kokemus monikulttuurisen koulun kehittämistyöstä. Uskomme, että näiden kokemusten jakaminen ja yhteisten uusien toimintatapojen kehittäminen koituu kaikkien hyödyksi. Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat Pukinmäen ja Malmin alueen asukkaiden lapsia eivätkä niinkään Soinisen koulun synnyttämiä.

Soinisen koulun johtokunta näkee yhdistymisessä myös suuria haasteita:

Soinisen koulun 70% hipova maahanmuuttajaoppilaiden määrä pitää saada tulevaisuudessa jollakin tapaa vähenemään.

Ei ole suomen kielen oppimisen tai muutenkaan oppimisen ja kasvun kannalta tarkoituksenmukaista, että heikommin suomea puhuvat oppilaat ovat luokissa enemmistönä. Tässä on hankala kysymys tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien järjestämisestä.

Soinisen koulun johtokunnan mielestä tulevassa oppilaaksiottoalueiden tarkastelussa on välttämätöntä yrittää jakaa Soinisen koulua vastapäätä oleva iso kaupungin asuntokortteli kahtia siten, että toinen puoli korttelista liitetään johonkin muuhun kuin tulevaan Pukinmäen peruskoulun oppilaaksiottoalueeseen. Pidemmän ajan kysymys on se, miten tulevat peruskoulun luokat muodostetaan oppilaspohjaltaan mahdollisimman tasaisesti. Yksi mahdollisuus on se, että pääkoululla tulevaisuudessa aloittaa vain yksi 1. luokka, johon tulevat kauimmaiselta laidalta oppilaat. Muut ekaluokkalaiset tulisivat Soinisen rakennukseen, johon muodostuisi tasaisemmin kulttuurisesti jakautunut 1.-4. luokkien sivukoulu. Tämä ikäluokka samassa rakennuksessa tukisi vertaisryhmänä myös eha1 –oppilaiden koulupolkua.

Erityisluokkien suuri määrä samassa koulussa on suuri haaste.

Eha –oppilaiden yhtenäisen koulupolun rakentuminen tukee kaikkien e- luokkien jäämistä tulevaan yhdistettyyn peruskouluun.

Mitä sitten tehdään alueellisille erityisluokille? Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta olisi tarkoituksenmukaista saada käydä koulua omalla oppilaakisottoalueellaan. Pienten koululaisten liikkuminen bussilla on turvatonta tai taksilla liikkuminen kovin kallista. Isompienkin on parasta käydä koulunsa omalla alueella. Ehdotamme, että molempiin rakennuksiin tulevaisuudessa jätetään yksi alueellinen erityisluokka; pääkouluun yläkoulun erityisluokka ja Soiniseen alakoulun erityisluokka. Erityisopetuksen keskittäminen yhdelle apulaisrehtorille tai mahdolliselle tulevalle virka-apulaisrehtorille on varteenotettava malli, kun pohditaan myöhemmin yhdistetyn koulun hallintoa.

Jos kerran yhdistyvään kouluun ei haluta lisää maahanmuuttajia ja erityisoppilaita niin kuin meille kouluverkkokeskustelun kuluessa on toistuvasti viestitetty, Soinisen koulun johtokunta haluaa tuoda esiin suuren huolen tulevan yhdistymisen sujumisesta. Miten voimme luottaa siihen, että nykyiset Soinisen koulun oppilaat saavat tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua?

Suurin haaste palveluverkon kehittämisessä Malmin ja Pukinmäen alueella on mielestämme se, ettei mikään alueen koulu halua Soinisen koulua ja varsinkaan sen oppilaita "vaivoikseen". Yleisopetusta ja erityisopetusta integroiva monikulttuurinen koulu saattaa olla uhka joillekin, mutta tosiasiassa oikealla tavalla resursoituna se edustaa tulevaisuuden koulua.

Leila Lindqvist
rehtori
Soinisen koulu

Virpi Mielonen
Soinisen koulun johtokunnan puheenjohtaja

Soinisen koulun johtokunnan lausunto 19.3.2014 (pdf)

[Totti]

– On mietitty, että Pukinmäen peruskoulun liikuntapainotusta laajennetaan alkamaan jo 3. luokalta, kun se nyt alkaa 7. luokalta. Saadaan varmaan aikaan hyvä ja vetovoimainen koulu. Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä, eli kun harrastaa aktiivisesti liikuntaa se yleensä heijastuu myös koulunkäyntiin, Kyllönen sanoo.

Lisää jalkapalloa ?

On jotenkin huvittavaa, että juuri suvaitsevaisiksi itseään kutsuvat monikultturistit näkevät maahanmuuttajat aina stereotyyppisen urheilullisina. Tätä samaa mantraa hoetaan myös Ruotsissa missä mamu futisjoukkueiden perustaminen ja urheilutunnit nähdään porttina heidän integroitumiseen.

Totuus kuitenkin lienee se, että juuri esim. muslimit ovat vähiten urheilullista porukkaa maailmassa jo senkin takia ettei he voi pukeutua urheilullisesti olematta omasta mielestään irstaita.

[Jouko]

Pakko taas kysyä että oliko tämä jokin yllätys? Jotenkin alkaa väsyttää tämän toistaminen...

[kurko69]

On muuten nuivahkoa kommentointia. Ettei vaan homman väki siellä pörrää?

Lisää monikulttuurisuuskasvatusta niin ongelmat ratkeavat.

Rasistit. Monikulttuuri on rikkaus. Mamulasten 100 % kattavuus on oltava tavoitteena. Olemme impivaara.

Ja muuta 

[Uuno Nuivanen]

Soinisen koulu on vaan epäitsekäs, ja tahtoisi jakaa muillekin valtaisista rikkauksistaan, voimavaroistaan ja osaamispotentiaalistaan.

Tosin olisivathan ne voineet alkaa lukemaan Hommaa jo vuonna ööh.

Laiva kääntyy, erittäin hitaasti, liian vähän ja liian myöhään. 

[Kulttuurirealisti]

– On mietitty, että Pukinmäen peruskoulun liikuntapainotusta laajennetaan alkamaan jo 3. luokalta, kun se nyt alkaa 7. luokalta. Saadaan varmaan aikaan hyvä ja vetovoimainen koulu. Liikunta ja oppiminen myös kulkevat käsi kädessä...

Tätä ei nyt liikuntapainotuksilla korjata. Lapsia täytyy ohjata tuottaviin ammatteihin ja mellakoimattomuuteen vakaalla kädellä jo esikoulusta lähtien.

[Eino P. Keravalta]

Onko nyt tapahtumassa jotakin suurta? Ymmärrys sille, että on olemassa päätepiste humanitaarisen maahanmuuton hyödyistä opetusalan ihmisten julkisessa ulostulossa? Nyt pitäisi vain vielä tietää, että milloin se "vieraskielisten suuri määrä" on oikeasti liikaa. 10% 25% 99% ? Ja pitääkö "monikulttuurisuus on rikkaus" fraasi pistää romukoppaan? Vai onko monikulttuurisuus edelleen rikkaus jossakin muualla?

Eihän mokuttajisto ole näitä asioita ajatellut laisinkaan, sen näkee kaikesta heidän kommentoinnistaan. He eivät kykene ymmärtämään, että jonain päivänä sopeutumattomia maahanmuuttajia ja kustannustenaiheuttajia yksinkertaisesti vain on liikaa. Ja ne harvat, jotka tuon tilanteen kykenevät etäisesti teoreettisella tasolla ymmärtämään, uskovat hekin, että ne kiltit ulkomaalaiset kyllä itsekseen lakkaavat tulemasta Suomeen silloin, kun kuulevat, että täällä alkaa olla heidän maamiehistään jo kohtuuttoman suurta taloudellista ja sosiaalista taakkaa.

Mokuttajisto ei ymmärrä, että mamutulva ei lakkaa päivääkään ennen kuin sitä tänne kiskova vetovoimatekijöiden verkko on pystyssä. Ja kun tuo verkko kerran väistämättä luhistuu, se tarkoittaa monien jo täällä olevien maahanmuuttajaryhmien radikalisoitumista, kaikenlaista mellakointia ja väkivaltaa, jonka hillitsemiseksi Suomen poliisivoimilla ei ole alkeellisiakaan mahdollisuuksia.

Mutta lisää mamusakkia pitää saaman..

[chacha2]

Onko nyt tapahtumassa jotakin suurta? Ymmärrys sille, että on olemassa päätepiste humanitaarisen maahanmuuton hyödyistä opetusalan ihmisten julkisessa ulostulossa? Nyt pitäisi vain vielä tietää, että milloin se "vieraskielisten suuri määrä" on oikeasti liikaa. 10% 25% 99% ? Ja pitääkö "monikulttuurisuus on rikkaus" fraasi pistää romukoppaan? Vai onko monikulttuurisuus edelleen rikkaus jossakin muualla?

Eihän mokuttajisto ole näitä asioita ajatellut laisinkaan, sen näkee kaikesta heidän kommentoinnistaan. He eivät kykene ymmärtämään, että jonain päivänä sopeutumattomia maahanmuuttajia ja kustannustenaiheuttajia yksinkertaisesti vain on liikaa.

Johtavat koulututkijat Ruotsissa ovat tämän seikan vihdoin huomanneet:

Skolans växande kunskapsklyftor

Det är stora skillnader vad gäller skolprestationer mellan barn som är födda i Sverige och utrikesfödda. Ledande skolforskare menar att det är ett allvarligt problem, som hittills inte har tagits på tillräckligt allvar.

...
...
Det finns betydande skillnader vad gäller skolresultat mellan invandrade och svenskfödda. Det framgår tydligt av SCB:s rapport Integration – en beskrivning av läget i Sverige från december 2013. Om man ser till meritvärdet, som sammanfattar slutbetygen från grundskolan, så har utlandsfödda, som kommit till Sverige från så gott som hela världen, lägre meritvärde än svenskfödda. Tydligast sticker gruppen pojkar från Afrika ut – och inom alla grupper klarar sig flickorna bättre än pojkar i skolan.

Om man ser till hur många som inte uppnår gymnasiebehörighet i sitt slutbetyg i nian är mönstret likartat. Under perioden 2007–11 uppnådde 9 procent av inrikesfödda (hit räknas även andra generationens invandrare) inte gymnasiebehörighet. För de utrikesfödda är siffran 35 procent. Mer än var tredje utrikesfödd uppnår alltså inte gymnasiebehörighet, vilket innebär godkända betyg i engelska, matematik och svenska eller svenska som andra språk. Detta är en ökning sedan början av 2000-talet, då motsvarande siffra var 27 procent.

Invandrare från våra grannländer i Norden eller från Nordamerika/Oceanien klarade sig bäst i detta avseende, medan de som kom från Afrika eller Asien klarade sig sämst. Mer än hälften av dem som är födda i Afrika uppnår inte gymnasiebehörighet efter grundskolan.

Hur länge man har bott i Sverige påverkar förstås resultaten, återigen mätt som andel gymnasiebehöriga. Här sticker gruppen pojkar som är födda i Afrika ut. Även bland dem som varit i Sverige i mer än tio år klarade hela 26 procent inte få gymnasiebehörighet – i de flesta andra invandrargrupper ligger denna siffra på strax under 20 procent.

Också bland relativt nyanlända invandrare, som varit i Sverige i högst fyra år, visar sig de som kommit från Afrika och Asien ha avsevärda problem. Bland dem uppnår 76 procent – mer än tre fjärdedelar – inte gymnasiebehörighet (inom andra nyanlända invandrargrupper ligger siffran kring 50 procent).

– Detta är både underrapporterat och alarmerande, säger Jan-Eric Gustafsson, som är professor i pedagogik vid Göteborgs universitet. Vi vet sedan tidigare att de som kommer till Sverige i tioårsåldern ofta får stora problem med att klara sig i skolan. Det är varken deras eget eller skolans fel – men Sverige är ett land med ett ovanligt språk. Därför är det svårt att jämföra oss med länder som Kanada eller Storbritannien. Vi vet också att kunskaper och kultur i hemlandet spelar stor roll för hur man lyckas i den svenska skolan.

...
Det stora gapet mellan svenskfödda och utlandsfödda av andelen som uppnår gymnasiebehörighet har dessutom – trots en generös betygsättning av utrikesfödda – vuxit över tid, vilket förklaras av att invandringen från Afrika har ökat. Vilka länder man invandrar från är alltså högst relevant i sammanhanget – och invandringen till Sverige domineras av människor från länder i Asien och Afrika. Förutom återinvandrade svenskar toppar Syrien och Somalia invandringen till Sverige, följt av Polen, Afghanistan och Eritrea.
...
Invandringens omfattning påverkar hur mycket dessa skillnader inverkar på skolresultaten som helhet. I Sverige har omkring 15 procent av 15-åringarna utländsk bakgrund. Av dem är 6 procent födda utomlands, och 9 procent är födda i Sverige av utlandsfödda föräldrar. År 2013 nådde invandringen till Sverige en rekordnivå, och i nuläget tar Sverige emot flest asylsökande per capita inom EU.
...
det är den växande gruppen utlandsfödda som inte går ut grundskolan med fullständiga betyg som är mest bekymmersam, eftersom de får så dåliga förutsättningar för att ta sig in på arbetsmarknaden eller att fortsätta med studier.

– På lång sikt är detta ett utomordentligt allvarligt samhällsproblem, säger Jan-Eric Gustafsson.

http://fof.se/tidning/2014/7/artikel/skolans-vaxande-kunskapsklyftor omat boldaukset

Lyhyesti sanottuna suuri maahanmuutto tietyiltä alueilta johtaa kasvaviin ongelmiin kouluissa, näitten alueiden nuoret kun pärjäävät muita huonoimmin koulussa.
Afrikasta tulleet , etenkin pojat, pärjäävät todella huonosti Ruotsin kouluissa, kuin myös Aasiasta tulleet.
Artikkelissa mainitaan että alkuperämaan kulttuuri ja osaaminen vaikuttavat oppilaiden koulutuloksiin.

Ja että pidemmän päälle tämä tulee johtamaan suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Tosin, minusta Ruotsi on jo nyt suuressa yhteiskunnallisessa ongelmassa .

Edit: Yksi sana muokattu.

[maha54]

"Afrikasta tulleet , etenkin pojat, pärjäävät todella huonosti Ruotsin kouluissa, kuin myös Aasiasta tulleet."

Taitavat olla nuo "aasialaiset" englantilaiseen tapaan Pakistaniasta ja Afganistanista, sillä vaikkapa japanilaiset, etelä-korealaiset ja taiwanilaiset pärjäävät ainakin USAssa niin hyvin, että "vievät opiskelupaikat alkuasukkailta".

[Sepi]

Kumma juttu että nyt valitetaan kun rikkautta on liikaa? 
Miten kummassa sitä voi olla liikaa? Minä ainakin avaisin toisen tilin jos ei ensimmäiselle mahdu.

[Blanc73]

Eurooppa pärjäisi aivan helkatin hyvin ilman ainuttakaan afrikkalaista/Lähi-itä-mamua. Tässä jälleen yksi todiste siitä. Afrikka siirtyy afrikkalaisten mukana Eurooppaan.

[chacha2]

"Afrikasta tulleet , etenkin pojat, pärjäävät todella huonosti Ruotsin kouluissa, kuin myös Aasiasta tulleet."

Taitavat olla nuo "aasialaiset" englantilaiseen tapaan Pakistaniasta ja Afganistanista, sillä vaikkapa japanilaiset, etelä-korealaiset ja taiwanilaiset pärjäävät ainakin USAssa niin hyvin, että "vievät opiskelupaikat alkuasukkailta".

Artikkelissa, erittän hienotunteisesti tosin, kerrotaan tämän kyllä:

Vi vet också att kunskaper och kultur i hemlandet spelar stor roll för hur man lyckas i den svenska skolan

Eli, alkuperämaan kulttuuri ja osaaminen vaikuttavat oppilaiden koulutuloksiin.