IL: Suomalaiset pakenevat nopeasti maaseudulta - isot kaupungit täyttyvät

[kriittinen_ajattelija]

Suurin osa Suomen kunnista kärsii muuttotappioista.

Suomalaiset vaihtavat asuinpaikkaansa nyt yhtä rivakasti kuin suuren muuton aikaan 1970-luvulla. Muuttovirrat kulkevat idästä ja pohjoisesta etelän ja lounaan isoihin korkeakoulukaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin. Kovin muuttomagneetti on edelleen Helsinki.

Muuttoliikkeen eturintamassa ovat nuoret, jotka lähtevät suurimpiin kaupunkeihin opiskelemaan. Valmistuttuaan he eivät palaa kotiseuduilleen, vaan jäävät töihin kasvukeskuksiin.

- Korkeakoulupainotteiset seudut ovat erittäin vahvoja. Niihin tiivistyvät uudet työpaikat ja niiden tulevaisuuden kehityskuva on positiivinen, sanoo muuttoliiketutkija Timo Aro.

Kun väestö pakkautuu kasvukeskuksiin, muu Suomi autioituu. Kunnista jopa kaksi kolmasosaa oli muuttotappiollisia vuosina 2009-2013. Kuntaliiton työllisyyspoliittisen kokeilun pääsihteeri Erja Lindberg pitää tätä isona ongelmana.

- Pohjoinen ja itä alkavat olla ongelmallisia työllisyyden kannalta. Valtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Aron mukaan väestön kasautuminen tietyille alueille aiheuttaa elinkustannusten nousua. Tyhjenevillä alueilla asuvilla ongelmana on työnsaanti, jonka kerrannaisvaikutukset voivat ajan mittaan kasvaa suuriksi.

- Kun työttömyys kasvaa, niin samaan aikaan huono-osaisuus ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, varoittaa Lindberg.

Pori kääntyi kasvu-uralle

Suomessa on Aron mukaan vain harvoja kuntia, joissa laskeva väestökehitys on saatu kasvu-uralle. Yksi myönteinen esimerkki on Pori, joka oli vielä 1980-luvulla muuttotappiotilastojen kärkipaikoilla.

- Nyt Pori on 20:n eniten muuttovoittoa saaneen kaupungin joukossa. Se johtuu siitä, että kaupungin opiskelutarjonta on laajentunut ja alueen toimiala- ja osaamisrakenne ovat monipuolistuneet.

Aron mukaan työ ja koulutus ovat edelleen merkittäviä muuton syitä, mutta 2000-luvulle tultaessa "pehmeät tekijät" vaikuttavat yhä enemmän asuinpaikan valintaan.

- Tärkeiksi syiksi ovat nousseet asuinpaikan maine ja harrastusmahdollisuudet sekä yleinen ilmapiiri ja tapahtumat. Jatkossa pehmeät arvot ovatkin kunnille keskeinen erottautumistekijä asukkaiden houkuttelussa, Aro uskoo.

Faktat

Kajaanista muutti pois yli 1500

- Tutkija Timo Aron muuttoliikeanalyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013.

- Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013.

- Ajanjaksolla Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 muuttotappiota.

- Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Helsinki, johon muutti 11 681 asukasta.

-Helsingin jälkeen suurimmat muuttovoittajat olivat Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki.

- Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. Kajaani menetti 1 501 asukasta.

- Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu tilastojen mukaan jo 4,8 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia väestöstä.

(http://static.iltalehti.fi/uutiset/muuttoetuhl21082014_503_uu.jpg)
Mummonmökki ei enää houkuttele. Maaseudut tyhjenevät ihmisten siirtyessä kaupunkeihin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082018590002_uu.shtml

Miksi asiasta pitäisi olla huolestunut, noh koska:

PERUSSUOMALAISET julkaisi torstaina Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta.
KAIKISTA vastaajista 51 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löysänä.
Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista.
Yhteensä 16 prosenttia pitää sitä hieman tai aivan liian tiukkana.
Miehet ovat kriittisempiä kuin naiset ja työikäiset kriittisempiä kuin eläkeläiset ja opiskelijat.
Ammatti ja asema heijastuvat asenteissa voimakkaammin.
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Isoissa kaupungeissahan tuo vihervasemmistolainen kulttuuri kukoistaa...

[nollatoleranssi]

Moni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

[Nikolas]

Kuntasektorin päälle on kasattu hirveä määrä nakkeja, jotka on pakko hoitaa jollain tavoin, ja niiden hoitamiseksi kuntien on täytynyt perustaa valtavasti virkoja, myös aivan pienimpiinkin kuntiin. Virat tulevat kalliiksi. Rahoituspuoli on annettu kuntien itsensä hoideltavaksi. Ei siis ole yllättävää, että pienet kunnat kärsivät kurjistumiskierteessä.

[Ari-Lee]

Valtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Siihen pohdintaan ei mene kuin puolikas työpäivä. Siis menisi jos tahtoa olisi.

[-PPT-]

Kuntaliitosten myötä kohta syrjäisinkin maaseudun kolkka kuuluu johonkin kaupunkiin, oli matkaa sinne varsinaiseen kaupunkiin sitten kuinka paljon tahansa.

[Jaska Pankkaaja]

Syrjäkylien tyhjeneminen on selviö puuttuvien työpaikkojen vuoksi, alkutuotanto kun ei monia työllistä. Kohtalaisen kokoisten kaupunkien näivettyminen taas on politiikkaa: verokiilat ja euro vievät kilpailukyvyn. Jää siis Helsinki valtavine verorahoittisine suojatyökeskuksineen ja rypäs pieniä huippuyrityksiä.

Miksi Helsinkiin? No tietysti siksi että siellä on halal-lihaa ja neekereitä!

[Elemosina]

Tekisi kyllä mieli tehdä päinvastainen pakoliike. Tai ainakin siirtää kirjat toiseen pienempään kaupunkiin, jotta tämä ääliömäisesti johdettu pääkaupunki ei saisi verorahojani ainakaan suoraan käyttöönsä.

Helsinki vetää vääränlaista väkeä, ne veroja maksavat lapsiperheet kaikkoavat lähikuntiin. Huoltosuhde alkaa olla ilmeisesti jo nyt surkea.

Opiskelemaan tulleet häipyvät kyllä kun perustavat perheen ja ovat aikuistuneet ja tarpeeksi katselleet tätä menoa.

[Tabula Rasa]

Politiikkaahan tuo on ihan puhtaasti. Peruspalvelujen jne taloudellisten velvoitteiden jatkuva siirtäminen kunnille kun kuitenkin päätösvalta pidetään jossain muualla. Ei se kylän yksi lääkäri tai poliisi niin paljoa maksaisi ettei sitä voitaisi koko kylän veronmaksajien tuloista hoitaa. Kuitenkin tulon siirroilla maksetaan mielummin vaikka vähemmistövaltuutettuja tai soskukeenereitä kuin kotimaisten peruspalveluita maaseudulla.

Puhumattakaan polttoaine- tai ajoneuvoverohelvetistä.

[VeePee]

Moni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

Aika vähän taitaa nuorella ihmisellä olla hinkua jäädä asumaan pieniin maalaiskyliin kun vaihtoehtona on muuttaa isompiin kaupunkeihin ihmisten pariin. Ehkä iän karttuessa alkaa kaivata takaisin lapsuuden maisemiin, mutta nuorelle aikuiselle ei pikkukylällä ole oikein mitään tarjottavaa.

[Kaptah]

Tämä on kyllä ilmiö, joka ei ole automaattisesti hyvä tai paha, vaan se vain tapahtuu ja sitä taitaa olla aika hankala miksikään muuttaa. Suomi on pirun harvaan asuttu maa, jossa on pieniä kaupunkeja pitkien matkojen päässä toisistaan. Tämänkaltainen yhteiskuntarakenne toimi hyvin silloin kun elinkeinorakenne oli maanviljelystä, kaupan pitoa, maalaria ja puuseppää, mutta suurten tehtaiden ja korkean teknologien yritysten tarpeisiin tuo on aika huono systeemi.

Itselleni kävi juuri kuten artikkelissa sanotaan, eli lähdin kotiseudultani opiskelemaan ja jäin sille tielleni. Kadehdin kaukana suurista kaupungeista asuvien mahdollisuutta nauttia luonnosta ja rauhasta ja matalia asuinkustannuksia, mutta kun myös suurin osa vanhoista kavereista on muuttanut pois, nykyinen sosiaalinen elämä on täällä ja työmahdollisuudet ovat kovin huonot maaseudulla, niin enpä taida olla palaamassa.

Sen verran kuitenkin sain tehtyä maailmalle kiusaa, että asun ja maksan veroni pikkukaupunkiin ison kaupungin kyljessä. On muutenkin huomattavasti tervehenkisempi poliittinen ilmapiiri kuin isossa kaupungissa.

Olen kyllä artikkelissa haastateltujen kanssa hiukan eri mieltä siitä, pitääkö asialle tehdä jotain. Minusta autioituvaa maaseutua ei pidä väkisin yrittää tekohengittää tukirahoilla. Esimerkiksi peräkylän ammattikorkeakoulut, jotka saavat rahoituksen valmistuneiden määrän mukaan, mutta opiskelijoita ei ole, joten haalivat niitä Afrikasta ja lyövät paperia kouraan vailla vastuuta valmistuneiden todellisesta ammattitaidosta, eivät ole kovin terve tapa ylläpitää maaseutua.

[kelloseppä]

Moni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

Aina voi jäädä.

Aina.

[HDRisto]

Miksi palata kotiseudulleen asumaan jonnekin syrjään kaikesta. Ensiksi joudut hankkimaan sen tarpeettoman ja helvetin kalliin paskankäsittelysysteemin jos aiot elää jotenkin nykyaikaisesti. Jos jostain tunnin ajomatkan sisältä sitten saat duunia, tarvitset luotettavan auton liikkumiseen. Ja niin edelleen..
Joku tosimies voi maalle muuttaa, mutta sitten onkin taas yksi peräkammarinpoika ja ikänsä ilman naista.

[PROTOTYPE]

Maahanmuutto on myös iso kehityssuunta

Maahanmuutto on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Se lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisistä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.

Muuttoliiketutkija Timo Aro on käyttänyt analyysinsä aineistona Tilastokeskuksen väestötilastoja.
http://yle.fi/uutiset/kolmasosa_suomen_kunnista_imee_kaikki_muuttajat/7423244
SAMAA UUTISTA VOI KAYSOA NÄIN KARSASTAMALLAKIN...

[Heikki Luoto]

- Pohjoinen ja itä alkavat olla ongelmallisia työllisyyden kannalta. Valtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Valtiota ja kolmatta sektoria on turha huutaa apuun, koska ne ovat osa ongelmaa. "Kolmas sektori" voitaisiin hyvin laskea pöhöttyneeseen julkiseen sektoriin, koska se rahoitetaan 90 % verovaroin. "Kolmatta sektoria" hokevat poliitikot ovat huomanneet virkapaikkojensa paisuttavan kuntien ja valtion työntekijöiden lukumäärää, joten julkisia palveluita tuottavia työntekijöitä siirretään kolmannelle sektorille. Kuntien ja valtion budjeteissa tämä näkyy siten, että "Henkilöstömenot"-segmentistä siirretään rahaa "Avustukset"-segmentille.

Toki Keskustapuoluekin on pöhöttänyt virkakoneistoa maaseudulla terveiden elinkeinojen kustannuksella, mutta kyllä pääkaupungissa on se varsinainen virastopöhö joka lakkauttaa mielummin maaseudun varuskuntineen, posteineen ja asemineen ennemmin kuin itsensä.

- Tutkija Timo Aron muuttoliikeanalyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013.

Tuolla aikavälillä maaseudun ihmisiä sekä maahanmuuttajia on pakattu kasvukeskuksiin, mutta kasvukeskuksien saati Suomen taloudet eivät vaan ole lähteneet nousuun. Päinvastoin.

Miksi palata kotiseudulleen asumaan jonnekin syrjään kaikesta. Ensiksi joudut hankkimaan sen tarpeettoman ja helvetin kalliin paskankäsittelysysteemin jos aiot elää jotenkin nykyaikaisesti.

Aivan kuin ihmiset haluttaisiin ajaa pois maaseudulta, päätellen siitä että vielä kymmenenkään vuoden jälkeen ei ole vielä päästy eroon haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta eli epäonnistuneesta "paskalaista". Lain aikoinaan esitellyt ex-ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) on mökkiään rakentaessaan huomannut lain kelvottomuuden. Hän katsoo tulleensa virkamiesten höynäyttämäksi.

Joku tosimies voi maalle muuttaa, mutta sitten onkin taas yksi peräkammarinpoika ja ikänsä ilman naista.

Peräkammarin poikia ja tyttöjä on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla.

[Siili]

Aivan kuin ihmiset haluttaisiin ajaa pois maaseudulta, päätellen siitä että vielä kymmenenkään vuoden jälkeen ei ole vielä päästy eroon haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta eli epäonnistuneesta "paskalaista". Lain aikoinaan esitellyt ex-ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) on mökkiään rakentaessaan huomannut lain kelvottomuuden. Hän katsoo tulleensa virkamiesten höynäyttämäksi.

Eiköhän tuo ole tyypillistä poliittisen vastuun väistämistä.  Enestam ei ymmärtänyt, minkä allekirjoitti, eikä viitsinyt/ehtinyt ottaa selvää, kun tärkeämmät asiat, kuten svensk-finlandin edunvalvonta, painoivat päälle.

Jos Enestam olisi tosissaan virkamiehen tietoisesta harhautuksesta, hän olisi nostanut virkavirhesyytteen.  Nyt hän vain narisee anonyymin virkamiehen tekemisestä, jolloin kunnianloukkaussyytettäkään ei ole odotettavissa.  Ja suomenruotsalaiset(kin) maajussit taputtaa.

[kriittinen_ajattelija]

Kaikki vaan monikulttuuriseen Helsinkiin asumaan mahdollisimman ahtaasti, siellähän ne kaverit, palvelut ja naiset on. Loppu Suomi voidaan myydä sitten Venäjälle, eihän meille sille mitään käyttöä ole anyways.

[huhha]

KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Vastaa omia havaintojani. Mistähän tämä maalaisjärki on peräisin?

Maajusseilla on ainakin ainutlaatuinen näppituntuma herediteettiin: esim. heillä voi olla selvä muisto siitä, että tilan kaikkien aikojen parhaan lypsäjän Mansikin tytär Piparjuuri oli myös muita parempi. Friisiläiset ovat lypsykarjarotu, herefordit lihakarjaa. Jne. Maanviljelijöillä on mahdollisuus puhua perinnöllisyydestä ilman että kukaan loukkaantuu, hehän siis jopa harjoittavat rodunjalostusta karjan ja kasvien suhteen. Ja saavat vielä tästä hyvästä Valio-diplomeja seinille! Maajussia saattaa ihmistenkin suhteen alkaa askarruttaa, mille maailma näyttäisi, jos ihmisillä olisi yhtä lailla eroja kuin lehmilläkin. Maitokartonki- ja jauhelihapakkausihmisten taas on huomattavasti helpompi pitää mielensä puhtaana ja aurinkoisena.

Maanviljelijöillä on myös jonkinlainen tuntuma monipäisen talouden tehokkaaseen hoitoon. Heillä on selvä näkemys siitä, etteivät he ole karhun tai sudenruokintabisneksessä, vaan tarkoitus on harjoittaa karjanhoitoa. Hirvet ja oravat sun muut rotat eivät ole karjaa. Karjan veemäisemmille yksilöille annetaan kaksi yritystä parantaa tapansa, jonka jälkeen ne laitetaan autoon.

Ja kaukana kaikesta oppii tietenkin tuntemaan yhteistyön ja luottamuksen arvon.

[-PPT-]

Maakuntakeskukset ylipäätään pärjäävät. Esim jopa väestökatoa potevissa Etelä-Savossa ja Kainuussa silti Mikkelin ja Kajaanin väkiluku on noussut muutenkin kuin kuntaliitosten kautta. Toisin sanoen, ei ole olemassa mitään Helsinki vs muu Suomi vastakkainasettelua vaan pikemminkin kasvukeskukset vs syrjäseudut.

Esim Oulun väkiluku kasvoi takavuosina suhteellisesti jopa pk-seutua nopeammin. Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms

[kriittinen_ajattelija]

KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Vastaa omia havaintojani. Mistähän tämä maalaisjärki on peräisin?

Maajusseilla on ainakin ainutlaatuinen näppituntuma herediteettiin: esim. heillä voi olla selvä muisto siitä, että tilan kaikkien aikojen parhaan lypsäjän Mansikin tytär Piparjuuri oli myös muita parempi. Friisiläiset ovat lypsykarjarotu, herefordit lihakarjaa. Jne. Maanviljelijöillä on mahdollisuus puhua perinnöllisyydestä ilman että kukaan loukkaantuu, hehän siis jopa harjoittavat rodunjalostusta karjan ja kasvien suhteen. Ja saavat vielä tästä hyvästä Valio-diplomeja seinille! Maajussia saattaa ihmistenkin suhteen alkaa askarruttaa, mille maailma näyttäisi, jos ihmisillä olisi yhtä lailla eroja kuin lehmilläkin. Maitokartonki- ja jauhelihapakkausihmisten taas on huomattavasti helpompi pitää mielensä puhtaana ja aurinkoisena.

Maanviljelijöillä on myös jonkinlainen tuntuma monipäisen talouden tehokkaaseen hoitoon. Heillä on selvä näkemys siitä, etteivät he ole karhun tai sudenruokintabisneksessä, vaan tarkoitus on harjoittaa karjanhoitoa. Hirvet ja oravat sun muut rotat eivät ole karjaa. Karjan veemäisemmille yksilöille annetaan kaksi yritystä parantaa tapansa, jonka jälkeen ne laitetaan autoon.

Ja kaukana kaikesta oppii tietenkin tuntemaan yhteistyön ja luottamuksen arvon.

Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia. Heillä on vahva identiteetti keitä he on ja mistä he tulevat, ja he tietävät että somalit ei kuulu siihen tarinaan. Heillä oma omaa maata ja reviiriä ja he on tottuneet puolustamaan sitä vaikka asein, esim. jotain susia vastaan.

Kaupungeissa taas ihmisistä tulee yksinkertaisia juurettomia individualisteja jolle joku viikko sitten Afrikasta tullut saattaa olla läheisempi kuin suurin osa serkuista.

[Goman]

.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

[ekto]

Siis eikö Helsingin muuttovoitto ollut mamupohjainen?

[maltti on valttia]

.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

[-PPT-]

Toisekseen, ihminen joka asuu vaikkapa Kuhmon, Lieksan, Keuruun tms paikkakunnan keskustassa niin hän ei todellakaan asu missään maalla vaan taajamassa ja suurin osa väestöstä tuonkaltaisilla paikkakunnilla asuu noissa kirkonkylissä tai keskustataajamissa. Se, että ympärillä saattaa olla 100km erämaata ei silti muuta sitä asiaa että noiden paikkakuntien keskustat ovat taajamia eikä niissä usein ole muuta tekemistä kuin nimenomaan se kaljanlitkittäminen.

[huhha]

Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia.

Nojoo, tämä on varmaan se tärkein tekijä. Maalaisilla on parempi käsitys siitä, mitä on omistaa maata ja tehdä työtä sitä parantaakseen. Ajan saatossa näkee kättensä työn jäljet, ja yhteen jos toiseen paikkaan liittyy lukuisia tarinoita. Harvemmin on kirjoitettu rakkaudenylistyksiä omaa taloa kohtaan, mutta jotain voi päätellä siitäkin, millä vauhdilla epäkelvoiksi havaitut isäntäkokelaat ottavat lähtöä talon pihasta folkloristisissa tarinoissa.

[kriittinen_ajattelija]

.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Miehille sinällään syrjäseuduilla/maalla asuminen ei kovin suuri ongelma ole.

[Mangustin]

Toisekseen, ihminen joka asuu vaikkapa Kuhmon, Lieksan, Keuruun tms paikkakunnan keskustassa niin hän ei todellakaan asu missään maalla vaan taajamassa ja suurin osa väestöstä tuonkaltaisilla paikkakunnilla asuu noissa kirkonkylissä tai keskustataajamissa. Se, että ympärillä saattaa olla 100km erämaata ei silti muuta sitä asiaa että noiden paikkakuntien keskustat ovat taajamia eikä niissä usein ole muuta tekemistä kuin nimenomaan se kaljanlitkittäminen.

Keuruu on ihan omassa sarjassaan tervehenkisten vapaa-ajanviettotapojen suhteen, jos ei vierasta hihhulointia. Siellä mannetkin on enimmäkseen raittiita ja työssäkäyviä.

Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Semmoiset sanat kuin "luomuviljely" ja "permakulttuuri" villitsee tietyn naissegmentin. Mikään ei ole naisten välisessä statuskilpailussa coolimpaa kuin blogata täydellisestä elämästä maalaisidyllistä. Oman maan luomuruualla kasvavia pilttejä, kaakattavia kanoja, kellarit täynnä hilloja ja mehuja. Kovimmilla mimmeillä on vielä pari kuttua.

Maalla pysyminen ei ole kaikille se vaihtoehto, ja stadin pahimmat cityvihreät kaupunkikulttuuri-intoilijat ovatkin junantuomia. Kaupunkilainen sopeutuu helpommin ihannoimaansa maalaiselämään kuin paluumuuttaja, joka on koko nuoruutensa hinkunut maalta pois. Perinteinen väylä emännän löytämiseen on ottaa joku eko- tai bio- alkuista opiskeleva harjoittelijatyttö.

Hevostilojen isännillä on emäntäehdokkaita jonoksi asti, mutta se tuotantosuunta vaatii jo melkoista varakkuutta.

[Maatiaisjuntitar]

.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Miehille sinällään syrjäseuduilla/maalla asuminen ei kovin suuri ongelma ole.

Hevoset!
Aika moni nainen on valmis asumaan maalla jos vain voi pitää hevosia. Ainakin meillä päin joka kylällä on useita taloja, joissa nuorehkolla naisihmisellä on hevosia. Pientiloista/ taloista hevosenpitomahdollisuudella on hurja kysyntä.

[pingviini]

Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia. Heillä on vahva identiteetti keitä he on ja mistä he tulevat, ja he tietävät että somalit ei kuulu siihen tarinaan. Heillä oma omaa maata ja reviiriä ja he on tottuneet puolustamaan sitä vaikka asein, esim. jotain susia vastaan.

Totta puhut. Minun sukuni on todistettavasti asunut tällä samalla paikalla vuodesta 1797, enkä aio perinnettä katkaista. Täällä vielä autetaan naapuria pikku töissä ilman että täytyisi aina olla rahapussi leveällä, vaan luotetaan siihen että myöskin itse saa tarvitessaan apua. Toivottavasti lapseni jatkaa viitoittamallani tiellä

[HDRisto]

Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

[Melbac]

Siis eikö Helsingin muuttovoitto ollut mamupohjainen?

On se osittain.Tossahan puhutaan "suomalaisista" ja lehdistö laskee mamutkin "suomalaisiksi".