2014-06-04 Magma: Yrittäjänä Suomessa - mamutaustaisten yrittäjien kokemuksia

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajayrittäjät: Miksi Suomessa maksetaan kotona istumisesta?

Maahanmuuttajataustaisten kyky yrittäjyyteen on pitkälti hyödyntämätön voimavara Suomessa. Ajatushautomo Magman tuoreen tutkimuksen mukaan yrittämisen mahdollisuudesta tulisi kertoa maahanmuuttajille jo kotoutumisen alkuvaiheessa, jotta nämä pääsisivät nopeasti kiinni työelämään. Yritystoiminnan kehittäminen voisi edistää myös Suomen vientiä.

Seitsemän vuotta sitten Libanonista Suomeen muuttanut Abdul Halim Iman ei jäänyt odottamaan kotiin, että hänet haetaan töihin. Nainen otti ohjat omiin käsiinsä ja perusti Parturi-kampaamo Salon Imanin starttirahan turvin.

– Opiskelin ensin suomen kieltä ja sitten suoritin oppisopimuskoulutuksen ja yrittäjäkurssin. Tiesin heti, että haluan perustaa oman yrityksen, Iman kertoo.

Tukipalvelut vaihtelevat

Iman on tyytyväinen TE-toimistosta ja YritysHelsingistä saamaansa tukeen. Uudellamaalla maahanmuuttajayrittäjät pärjäävätkin muuta maata paremmin. Ajatushautomo Magman julkaiseman Yrittäjänä Suomessa -raportin mukaan maahanmuuttajien tukipalveluissa on suuria alueellisia eroja.

– Helsingin lisäksi esimerkiksi Kotkassa ja muutamilla pienemmillä paikkakaunnilla, kuten Lappeenrannassa ja Rovaniemellä, on oikein loistavat yrityspalvelut, mutta nämä vaihtelevat huomattavasti kaupungista toiseen. On hyvä huomata, että juuri näissä mainitsemissani kaupungeissa myös maahanmuuttajayrittäjien määrä on isompi, koska niissä on loistavat neuvontapalvelut. Nämä kaksi asiaa korreloivat keskenään, kertoo raportin tehnyt kulttuurintutkija Katja Bloigu (FM).

Yritys on oma väylä työelämään

Maahanmuuttajien tie suomalaiseen työelämään voi kestää jopa kymmenen vuotta, mutta yrittäjinä he voisivat työllistyä nopeammin.

Bloigun mielestä yrittämisen mahdollisuutta pitäisi tuoda esille jo kotouttamisen alkuvaiheessa.

– Meillä ei edellenkään ole Ruotsin mallin mukaisia julkisella rahalla tehtyjä maahanmuuttopalveluja juuri maahanmuuttajayrittäjille heidän omalla kielellään. Nyt olisi viimeinkin aika rakentaa semmoinen systeemi Suomeen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikkia painostettaisiin yrittäjiksi.

Maahanmuuttajilla on yrittäjähenkeä

Bloigun mukaan maahanmuuttajilla riittää ainakin rohkeutta ja halukkuutta yrittämiseen.

– Monet ovat yrittäjähenkisiä ja haluavat auttaa itseään sen sijaan, että jäisivät odottamaan yhteiskunnan maksamaa tukea ja näin ollen he perustavat oman yrityksen.

Monien maahanmuttajien lähtömaassa yhteiskunnan sosiaalista turvaverkkostoa ei edes ole, vaan tuki tulee omasta lähipiiristä.

– Tutkimushaastatteluissa minulle sanottiin monta kertaa, että ei ole hyvä istua kotona. Monet yrittäjät kokivat, että Suomen yhteiskunta maksaa ihmisille kotona istumisesta ja tätä pidettiin todella kummallisena, Bloigu kertoo.

Myös Iman on saanut tukea omalta perheeltään yritykselleen. Hän toivoo, että Salon Iman kasvaa tulevaisuudessa.

– Haluan, että paikka on tulevaisuudessa isompi ja palvelua on enemmän.

Piilevää monikulttuurista osaamista

Maahanmuuttajien yritystoiminnan kehittäminen voisi edistää myös Suomen vientiä.

– Koko EU-alueella on sama ongelma, että maahanmuutajien potentiaalia ei nähdä tässä asiassa. He voivat edistää Suomen ja Euroopan vientiä ja olla osana koko Euroopan kasvussa. Monilla on kaksoiskansalaisuus, he tietävät molempien maiden bisneskulttuurin ja pystyvät toimimaan välittäjinä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman uskoo, että maahanmuuttajayrittäjissä piilee hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

– Maahanmuuttajilla on paljon kokemusta kotimaastaan, jota ei aina osata tunnistaa Suomessa. Heillä voi olla yrittäjätaustaa ja monikulttuurista potentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Ajatushautomo Magman Yrittäjänä Suomessa -raporttiin haastateltiin lähes viittäkymmentä maahanmuuttajataustaista yrittäjää.

YLE

http://www.magma.fi/post/2014/6/4/yrittjn-suomessa-maahanmuuttajataustaisten-yrittjien-kokemuksia

[Tosiasiallinen Nuiva]

Suomenruotsalainen lobbausjärjestö ajatushautomo Magma on julkaissut pamfletin Yrittäjänä Suomessa – maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemuksia

http://www.magma.fi/post/2014/6/4/yrittjn-suomessa-maahanmuuttajataustaisten-yrittjien-kokemuksia

Valtamedia uutisoi aiheesta ahkerasti:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yrittajiksi-haluavat-maahanmuuttajat-tietoa-ei-saa-mistaan/3420542

http://www.ts.fi/uutiset/talous/637409/Maahanmuuttajayrittajia+on+Suomessa+yli+sadasta+maasta

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajayrittajat_miksi_suomessa_maksetaan_kotona_istumisesta/7279245

[Iloveallpeople]

Yrittäjiksi haluavat maahanmuuttajat: Tietoa ei saa mistään

Ruotsissa maahanmuuttajien yritykset työllistävät yli 200 000 työntekijää. Suomessa vastaava luku on runsaat 10 000.   

– Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta ero on silti huomattava, sanoo tutkimusvastaava Björn Sundell ajatushautomo Magmasta.   

Magma julkaisi tänään selvityksen maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä Suomessa.   
...

Bloigu haastatteli selvitykseensä lähes 50 maahanmuuttajataustaista yrittäjää ympäri Suomea. Heidän viestinsä oli selvä: vaikeaa ei ole yrityksen perustaminen, vaan yrittäjänä pärjääminen.   

Eniten ongelmia aiheuttavat uuden kotimaan käytäntöjen ymmärtäminen, kielimuuri sekä yhteistyökumppaneiden löytäminen.   

– Moni yrittäjistä joutuu jossain vaiheessa laittamaan lapun luukulle, koska ei ymmärrä, kuinka Suomessa kuuluu toimia, Bloigu sanoo.   
...

Loput: MTV3

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajayrittäjiä on Suomessa yli sadasta maasta

Suomessa oli maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä 141 maasta vuoden 2012 lopussa, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Eniten yrittäjiä oli tullut Suomeen entisen Neuvostoliiton maista ja seuraavaksi eniten Ruotsista, Virosta ja Turkista.

Järjestys on pysynyt samana jo 1990-luvulta lähtien.

Entisen Neuvostoliiton alueelta yrittäjiä oli Suomessa reilut 2 500, Ruotsista hieman alle 2 000, Virosta alle 1 500 ja Turkista hieman päälle 1 000.

Toimialoista suosituin oli ravitsemistoiminta ja sen jälkeen tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Eniten maahanmuuttajayrittäjiä oli Uudellamaalla, jossa myös maahanmuuttajia oli eniten.

Suomessa oli reilut 11 000 maahanmuuttajayrittäjää vuoden 2012 lopussa

Turun Sanomat

[Alkuasukas]

Ruotsissa maahanmuuttajien yritykset työllistävät yli 200 000 työntekijää. Suomessa vastaava luku on runsaat 10 000.   

– Luvut eivät ole suoraan verrannollisia

Miksi ei? Ruotsissa on kaksi miljoonaa ulkomaalaistaustaista, Suomessa onneksi vain pari sataa tuhatta. Tai miten sen nyt laskee..

[Tosiasiallinen Nuiva]

Uutisten pohjana oleva Magman pamfletti on ladattavissa täältä

[Alkuasukas]

Uutisten pohjana oleva Magman pamfletti on ladattavissa täältä

Tuleeko siitä silmiin smegmaa?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Uutisten pohjana oleva Magman pamfletti on ladattavissa täältä

Tuleeko siitä silmiin smegmaa?

En ole vielä ehtinyt lukea, mutta siitä päätellen, että tekijänä on hommalla aikaisemminkin tunnettu supermokuttaja Katja Bloigu, voinee vetää sen johtopäätöksen että kyllä tulee.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Piilevää monikulttuurista osaamista

Maahanmuuttajien yritystoiminnan kehittäminen voisi edistää myös Suomen vientiä.

– Koko EU-alueella on sama ongelma, että maahanmuutajien potentiaalia ei nähdä tässä asiassa. He voivat edistää Suomen ja Euroopan vientiä ja olla osana koko Euroopan kasvussa. Monilla on kaksoiskansalaisuus, he tietävät molempien maiden bisneskulttuurin ja pystyvät toimimaan välittäjinä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman uskoo, että maahanmuuttajayrittäjissä piilee hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

– Maahanmuuttajilla on paljon kokemusta kotimaastaan, jota ei aina osata tunnistaa Suomessa. Heillä voi olla yrittäjätaustaa ja monikulttuurista potentiaalia, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Ajatushautomo Magman Yrittäjänä Suomessa -raporttiin haastateltiin lähes viittäkymmentä maahanmuuttajataustaista yrittäjää.

YLE

Maahanmuuttajien piilevä monikulttuurinen osaaminen ei hyödytä Suomessa pienyritystä pyörittävää yrittäjää mitenkään Ja pienyrityksiähän ne mamujen putiikit melkein aina on.

Myyntihenkilökunta johon Kristina Stenman viittaa ei ole itse se yrittäjä, joten hän sekoittaa yrittäjyyden tavalliseen palkkatyöhön.

Täytyy lisäksi kysyä miksi nämä kultamunien ammattitaidot ovat aina sellaista ikuisesti piilossa olevaa potentiaalia?

[Roope]

Magman tutkimusta käsiteltiin tietysti myös Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kertoi innoissaan, että maahanmuuttajien ja maahanmuuttajayritysten tärkeä potentiaali, jota Suomessa ei ole ollut, on monikulttuuriosaaminen.

[MW]

Se on arka ja vetäytyvä yöeläin, tämä monikulttuuri, kun kaikki siihen liittyvä tuntuu olevan "piiloista, piilevää, valtava potentiaali jos vain näkisi..."

Ainoa, mikä on näkyvää ja äänekästä, on median faabelit ja jätökset, joita joudumme keräämään.

[Blanc73]

Ruotsin mallin mukaisia julkisella rahalla tehtyjä maahanmuuttopalveluja juuri maahanmuuttajayrittäjille heidän omalla kielellään. Nyt olisi viimeinkin aika rakentaa semmoinen systeemi Suomeen.

Ei muuta kuin uusi mokuklusterin suojatyö-lafka pystyyn veronmaksajien kustannuksella, onhan meillä varaa ja se ei ole keneltäkään pois! 

[mikkojuha]

Helppoa kuin heinänteko

Miksi kaikki eivät tee näin:
"– Opiskelin ensin suomen kieltä ja sitten suoritin oppisopimuskoulutuksen ja yrittäjäkurssin. Tiesin heti, että haluan perustaa oman yrityksen, Iman kertoo."

Kielitaito, koulutus ja lisäkoulutus. Noinhan se menee kun on oikeasti halua yrittää.

Sitten ovat nämä "yrittäjät", jotka rahastavat kaikki tuet ja sitten hanskant tiskiin. Valtava potentiaali jää piiloon:
"Moni yrittäjistä joutuu jossain vaiheessa laittamaan lapun luukulle, koska ei ymmärrä, kuinka Suomessa kuuluu toimia", Bloigu sanoo.

Suomessa kuuluu toimia samoin kuin kaikissa muissakin maissa. Yrittäjän on myytävä tuotetta/palvelua omia kustannuksia kalliimmalla ja hoidettava syntyvät velvoitteet. Suomessa toimivat samat talouden periaatteet kuin esimerkiksi Somaliassa. Asian ymmärtäminen ei ole tuottanut mitään vaikeuksia esimerkiksi venäläisille ja aasialaisille.

[acc]

Magman tutkimusta käsiteltiin tietysti myös Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kertoi innoissaan, että maahanmuuttajien ja maahanmuuttajayritysten tärkeä potentiaali, jota Suomessa ei ole ollut, on monikulttuuriosaaminen.

Kristina ei käy kaikilla sylintereillä. Maahanmuuttajalla on vain oman kulttuurinsa osaaminen. Useimmiten lähtökulttuuri on niin huono, että sitä lähdetty Suomeen asti karkuun. Siis lähtökulttuurin osaamisella ei ole arvoa. Rikastuttajamaahanmuuttaja siis osaa nollan arvoisen kulttuurinsa 100-prosenttisesti ja osaa nollan verran suomalaista kulttuuria. Nolla mikä nolla.

100 x 0 + 0 x 100 = 0

[Golimar]

Olen ylen kauhiast hämmästy kun Magman pamfletis ei mittään sanottus somalialaist yrittäjist, he ova niin eriomaises hyvä, kuten juur äsken joku toine älypää todistas.

[Blanc73]

maahanmuuttajayritysten tärkeä potentiaali

on siis...

monikulttuuriosaaminen

Mitä vit** Suomessa on parhaillaan tapahtumassa? Ovatko kaikki seonneet mokutuksen alttarilla?

[Finka]

Ruotsissa maahanmuuttajien yritykset työllistävät yli 200 000 työntekijää. Suomessa vastaava luku on runsaat 10 000.   

– Luvut eivät ole suoraan verrannollisia

Miksi ei? Ruotsissa on kaksi miljoonaa ulkomaalaistaustaista, Suomessa onneksi vain pari sataa tuhatta. Tai miten sen nyt laskee..

Eikö Ruotsissa ollut useampia firmoja, joiden ainut toiminta vaikuttaa olevan potenttiaalisille maahanmuuttajille työluvan järjestäminen?

[Khalifatta]

Omilla nurkilla on ollut muutama tulija-yrittäjä: pidempään pärjännyt ruoka-alan yrittäjä löi kassaan aina asiakkaan rahat. Pitkä, asiakkaallekin näkyvä kuittinauha näytti aina 0,00€...
Toinen karahti karille pari vuotta toimineena, lähipiiri jatkoi "uutena yrittäjänä" samaa linjaa. Molemmat lopettivat. Tuttavani sai, kun saikin, lainaamansa pääomaa takaisin....

[Roope]

Ei vain huutava, vaan massiivinen työvoimapula.

'Migrants tend to start businesses at a higher rate than native Finns, yet they seem to face hardships more often along the way than native citizens,' says researcher Katja Bloigu, who wrote the report.
...
Bloigu's report showed that common obstacles that migrant entrepreneurs tend to have faced as a part of their self-employment were primarily related to the lack of adequate information and funding, a maximized bureaucracy, the language barrier, and difficulties of networking.
...
Bloigu emphasized that migrant entrepreneurs can significantly contribute to the Finnish economy, something that sadly has been largely overlooked by today's labor market forces. Migrant entrepreneurs can generate local jobs, in addition to strengthening the international growth of Finnish companies due to their transnational ties.
...
Businesses run by migrants should more than before, according to Bloigu, be viewed as a valuable resource for the Finnish society and labor market, especially when considering that Finland's demographic future is bound to include a massive labor shortage.

Bridge: SEMINAR: Yrittäjänä Suomessa – As an entrepreneur in Finland 1.7.2014

[acc]

Magman tutkimusta käsiteltiin tietysti myös Ylen ruotsinkielisissä uutisissa. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kertoi innoissaan, että maahanmuuttajien ja maahanmuuttajayritysten tärkeä potentiaali, jota Suomessa ei ole ollut, on monikulttuuriosaaminen.

Stenman intoilee ajattelematta.

Maahanmuuttajilla on useimmiten osaamista vain omasta kulttuuristaan ja osaamattomuutta suomalaisesta kulttuurista. Jos tulee kulttuurista A asumaan kulttuuriin B, niin tuossa on vasta kaksi kulttuuria. Sana "moni" sisältää ajatuksen vähintään kolmesta.

Maahanmuuttajalla on siis tarjota oman kulttuurinsa osaamista, josta ehkä käyttökelpoista Suomessa on muutama prosentti. Lisäksi hänen osaamisensa kattaa suomalaisesta kulttuurista vain muutaman prosentin. Lopputulos on selvä, tulija ei osaa sitä mitä pitäisi osata ja siitä mitä hän osaa on pääosin tullut arvotonta. Tulija on siis ihan pihalla ja valitettavasti ei sitä itse välttämättä tajua, joten selitykseksi unelmien täyttymättömyyteen jää rasismi ja suomalaisten kaikenlainen pahuus ja kataluus.

[SimoMäkelä]

– Meillä ei edellenkään ole Ruotsin mallin mukaisia julkisella rahalla tehtyjä maahanmuuttopalveluja juuri maahanmuuttajayrittäjille heidän omalla kielellään. Nyt olisi viimeinkin aika rakentaa semmoinen systeemi Suomeen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikkia painostettaisiin yrittäjiksi. 

Julkisrahotteiset maahanmuuttajapalvelut maahanmuuttajayrittäjille; maksaa itsensä 300 vuodessa takaisin.

[antero_heikkila]

"yrittäjät", jotka rahastavat kaikki tuet ja sitten hanskant tiskiin. Valtava potentiaali jää piiloon: "Moni yrittäjistä joutuu jossain vaiheessa laittamaan lapun luukulle, koska ei ymmärrä, kuinka Suomessa kuuluu toimia"

Näinhän monet suomalaisyrittäjätkin toimivat. Ei tässä ole mitään erikoista. Tiedän useita työttömiä, jotka ovat panneet firman pystyyn, kun "sai starttirahan". Sitten palkataan pari tyyppiä keittämään kahvia ja järjestelemään hyllyjä, joihin on velaksi ostettu tavaraa. Puolen vuoden päästä huomataan, ettei homma toimikaan. Jäljelle jäi vain velkaa, pari vihaista työntekijää ja merkintä luottotietoihin.

Ja tämä on Suomen perusominaisuus: yrittäjyyteen ei kannusteta eikä valmenneta. Ei alkuperäiskansaa eikä maahanmuuttajia.

Viime kädessä vastuu on tietenkin yrittäjällä itsellään. Kaiken a ja o on kannattava toiminta, joka lähtee hyvästä ja toimivasta liikeideasta.

[far angst]

Mamun osaaminen innovaatioiden tekijänä ja myyntitykkinä on mamumaanikkojen puolella toistuva teema.  Aikaisemminhan näitä taitoja ovat ylistäneet Mikael Jungner, Eva Biaudet joitten vääriä käsityksiä olen jo oikonut Hommassa  Nyt Katja Bloigu ja Kristina Stenman väkevästi todistavat mamujen vallan saamarinkinmoisesta osaamisesta.

Kumma muuten, miten noita myyntitykin, innovaattoreitten ja yrittäjien taitoja onkin ylistämässä kopla, joka ei itse koskaan ole mitenkään kunnostautunut myyntitykkinä, innovaattoreina ja yrittäjinä, vaan on pelkästään loisinut suojatyöpaikkojensa virkasyytingeissä.

Koska nuo teemat toistuvat mamumaanikkojen puolella, toistan sitten alle aikaisemman vastauksen noille suojatyöpaikkasyöttiläille.  Vastauksesta käy ilmi, ettei mamuista ole kuin haittaa ainakaan vientitoiminnasta.  Usko tai älä:

"Jungerin tekstistä näkyy, miten todella pihalla hän onkaan reaalisesti työstä, ennen kaikkea vientiteollisuuden kuvioista.  Itse asiassa aika usein on haitaksi, jos vientitykkinä on suomalaistunut kohdemaan oma edustaja.  Ostajat tavallisesti luottavat paljon enemmän suomalaisen liinatukkaisen ja punaniskaisen vientitykin ammattitaitoon kuin omiensa taitoon luottavatkaan.  Tämän olen itse voinut todeta lukemattomia kertoja.  Kerran jopa eräs X-maan edustaja sanoi, ettei halua suomalaisten puolelta maanmiestään sotkemaan ja vaikeuttamaan neuvotteluja.  Toinen taas sanoi, että mikäli hän haluaisi ostaa tuotteen omanmaalaiseltaan, hän ostaisi sen sitten kotimaan markkinoilta.

Mutta tällainen tieto tulee vain pitkäaikaisen kokemuksen perusteella ja niillä vientiin liittyvillä kursseilla, joilla olen ollut vierailevana luennoitsijana.  Politiikan korkeissa norsunluutorneissa elätellään agendaan muuten sopivia illuusioita maahanmuuttajista viennin moottoreina ja avant-garde'na. Firmat kyllä osaavat itse hakea tarvitsemansa vientitykit.  Niitä ei todellakaan kannata tuottaa lukutaidottomien laumoina reserviin, kun ne kuitenkaan eivät kelpaa firmoille.  Todelliset tarpeet tyydytetään ihan muuta kautta, eikä silloin ole vaikeuksia saada työlupia

Olen laiska, siksi kopioin alle yhden aikaisemmista kirjoituksistani Hommassa.  Ei sitä kyllä silloinkaan kukaan lukenut, mutta on tehtävä omatuntunsa mukaan oikein, vaikka tietääkin julistavansa tyhjälle salille:

Minulla on usean vuosikymmenen omakohtainen kokemus suomalaisissa firmoissa olevista maahanmuuttajista, jotka ovat peräisin projektiviennin kohdemaasta, tai ainakin samalta kulttuuri- ja kielialueelta. Olen seuraillut tätä myös muiden firmojen kautta, en ainoastaan työnantajieni. Pieni osa kokemuksista on hyviä, suurin osa huonoja ja osa katastrofaalisia.

Varsinkin Afrikan ja Lähi-Idän "myyntitykkien" jäljiltä oli varsin tavallista löytää kummallisia sopimuksia lisävelvoitteista, ilmaistoimituksista ja erilaisia voitelusopimuksia, jotka oma firma joutui maksamaan. Usein kävi selville, että näitä keksaistuista, ylimääräisistä rasitteista koituvista maksuista "myyntitykki" sai oman osansa. Jokainen, joka on ollut mukana projektiviennissä 1970 – 2000 –luvulla muistaa näitä tarinoita kymmenittäin.

Kokemuksen kautta usein luovuttiin kokonaan käyttämästä paikallisia myyntitykkejä ja "troble-shootereita".

Kulttuurierojen vaikutusta liioitellaan, ilmeisesti "maahanmuuttaja myyntitykkinä"-illuusion ylläpitämiseksi. Normaalissa vientitoiminnassa ostajat kyllä ymmärtävät, että suomalaiset myyjät tulevat erilaisesta kulttuuripiiristä, ja tämä asia ei saakaan juuri mitään painoa. Tavaran, tuotteen, projektin, palvelun tekniset ja taloudelliset seikat painavat vientitoiminnassa enemmän kuin tarjoajan etninen, uskonnollinen tai kielellinen tausta. Todellisilla ominaisuuksilla vientikaupassa myydään, ei lipevyydellä. Lasken toimittajien ammattitaidon suureksi puutteeksi, etteivät nämä ilmeisestikään ymmärrä vientikaupan ja autojobbauksen eroa.

Toinen syy, miksi tällainen meemi maahanmuuttajasta myyntitykkinä yhä elää, on, etteivät näistä asioista kirjoittavat toimittaja todellakaan tunne reaalisesta vientitoiminnasta edes alkeita. Niinpä näistä kirjoittaessaan toimittajat joutuvat toistelemaan vanhoja kliseitä ja fraaseja, kun asian todellisesta sisällöstä kerta kaikkiaan ei ole edes käsitystä.

Tahallaan täysin väärinkäsitetystä ja propagandatarkoituksissa esiin nostetusta kliseeklusterista "Fazer, Finlayson, Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann maahanmuuttajina", on muistettava, että nämä tulivat alikehittyneeseen maahan, jossa oli kehittymättömät markkinat, energia- ja metsävaroja ja halpa työvoima. Nämä maahanmuuttajat toivat mukanaan ammattitaitoa ja pääomaa, ja näissä kohdin ovat aivan eri asia kuin nykyiset luku- ja ammattitaidottomat maahanmuuttajat.

FFGPS-maahanmuuttajat tulivat hyödyttämään itseään kehitysmaahan, ja siinä samalla sitten Suomikin hyötyi. Nykyinen maahanmuuttovirta tulee kehitysmaista kehittyneeseen maahan enimmäkseen illman ammattitaitoa ja pääomaa. Suomen saamaa hyötyä näistä on syytä epäillä jo sillä perusteella, että mitään panos-tuotos-analyysiä ei ole tehty. Tai ainakaan ei ole uskallettu julkaista.

Ja juuri tämä jo kertookin asian todellisesta sisällöstä."

[mikkojuha]

Ei vain huutava, vaan massiivinen työvoimapula.

'Migrants tend to start businesses at a higher rate than native Finns, yet they seem to face hardships more often along the way than native citizens,' says researcher Katja Bloigu, who wrote the report.
...
Bloigu's report showed that common obstacles that migrant entrepreneurs tend to have faced as a part of their self-employment were primarily related to the lack of adequate information and funding, a maximized bureaucracy, the language barrier, and difficulties of networking.
...
Bloigu emphasized that migrant entrepreneurs can significantly contribute to the Finnish economy, something that sadly has been largely overlooked by today's labor market forces. Migrant entrepreneurs can generate local jobs, in addition to strengthening the international growth of Finnish companies due to their transnational ties.
...
Businesses run by migrants should more than before, according to Bloigu, be viewed as a valuable resource for the Finnish society and labor market, especially when considering that Finland's demographic future is bound to include a massive labor shortage.

Bridge: SEMINAR: Yrittäjänä Suomessa – As an entrepreneur in Finland 1.7.2014

Yrittäjyys on käsitetty väärin, jos yrittäminen on vain tukieurojen ja muiden yhteiskunnan tarjoamien resurssien surutonta hyödyntämistä. Sitä "tutkijoiden" ja muiden mamuklusterista elantonsa kuppaavien parasiittien on vaikea käsittää. Nämä, pääosin suomalaiset siipeilijät ovat löytäneet helpon keinon rahoittaa elämänsä. Heidän "tutkimustensa" johtopäätökset eivät tuo mitään lisäarvoa yhteiskunnallemme.

Jos kieli- ja ammattitaito ovat hallinnassa, niin siitä on hyvä ponnistaa yrittäjäksi - oli syntyperä sitten mikä tahansa. Hyville ideoille löytyy rahoitustukea jo nyt vapailta markkinoilta. Jos yrittäjä ei osaa itse ottaa yhteyttä verottajaan ja muihin viranomaisiin niin onko hänellä edellytyksiä edes toimia kannattavasti yrittäjänä? Tärkeintä on hyvä idea ja kyky sekä tahto toteuttaa se. Ylenpalttinen hyysääminen vääristää kilpailua ja vaikeuttaa oikeiden yrittäjien toimintaa, puhumattakaan siitä kuinka paljon verovaroja valuu koijareiden taskuihin.

[nollatoleranssi]

Mamuista puhutaan monialayrittäjinä, mutta kukaan ei osaa mainita alaa, joilla he voisivat toimia. Ruokabisnes on tietysti yksi, mutta entäs ne muut alat? Jääkin käsitys, että nämä väitteet eivät perustu tietoon vaan omiin ajatuksiin. Ei myöskään riitä jokin erityistaito, jos sitä ei kukaan halua Suomessa.