Tampereella suunnitellaan pakolaiskiintiön nostoa 70:stä 100-220:en

[Heikki Luoto]

Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn on kotouttamisohjelmaesityksen mukaan 18.8.2014 (EDIT: apulaispormestari Parviaisen mukaan 15.9) tulossa työryhmän esitys "Tampereen kaupungin kotouttamisohjelma 2014-2025".

Joulukuussa 2013 Tampereen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto nostivat syyrialaispakolaisten vuoksi pakolaiskiintiötä väliaikaisesti 70:stä 120:een vuoden 2014 ajaksi. Pitää muistaa, että 70 hengen pakolaiskiintiön lisäksi vuosittain Tampereelle saapuu myös humanitäärisin perustein tai suojelun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneita, joita viimeisimmän tiedon mukaan noin 230 henkilöä.

Työryhmän esityksen mukaan vuotuinen pakolaiskiintiö olisi alkuun 100 henkilöä, mutta pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa pakolaiskiintiö 0,1 prosenttiin Tampereen väestöstämäärästä (mikä nykyisellä väestömäärällä vastaisi 220 henkilöä!).

Samaan aikaan kun pakolaiskiintiön nostoa suunnitellaan, kaupunginhallitus vaati 6.2.2014 kaupungilta säästötoimia, koska tilikauden tulos uhkaa vaipua 17,0 milj. euroa alijäämäiseksi suunnitellun 0-tuloksen sijaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti "että mitään uusia menoja lisääviä palveluita ei pidä valmistella eikä käynnistää.".

Pelkään, että kaupunginvaltuusto päättää elokuussa nostaa pakolaiskiintiötä, koska valtio maksaa kulut ensimmäisten vuosien osalta. Suomen hallitukselta kyllä liikenee kunnille rahaa pakolaisten vastaanottamiseen, mutta ainoat laman vuoksi tehdyt säästötoimet hallitukselta ovat olleet kuntien valtionosuuksien leikkauksia, joiden vuoksi kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa ja korottamaan veroäyrejään.

[Roope]

Tampereen voimassa oleva kotouttamisohjelma on vuodelta 2010. Pormestarin päätöksel-
lä 15.1. 2014 sitä uudistamaan nimettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulai-
spormestari Olli-Poika Parviainen ja varapuheenjohtajana tilaajapäällikkö Lauri Savisaari.
Työryhmän jäseninä toimivat kaupunkiorganisaatiosta Atanas Aleksovski (toiseen asteen
koulutus), Jarmo Lehtinen (asuntotoimi), Tuula Haapio (Avopalvelut, kotouttavat palvelut),
Aila Salmelin (tilaajaryhmä =lasten ja nuorten kasvun tukeminen), Maritta Närhi (tilaaja-
ryhmä/teto=terveyden ja toimintakyvyn edistäminen), Lauri Savisaari (tilaajaryh-
mä/sive=sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen), Tuula Mikkonen (tilaajaryh-
mä/ose=osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen) Vesa-Matti Kangas (liiketoimintaryh-
mä/taloussuunnittelu), Maris Reinson (kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut), Katja Simonen (pe-
rusopetus), Lisäksi mukaan kutsuttiin yhteistyötahojen edustajina Seppo Lahtinen (Tampe-
reen työvoimatoimisto), Pirjo Pajunen (ELY-keskus= Elinkeino,- Liikenne- ja Ympäristö-
keskus), sekä Marjukka Hourunranta (Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyh-
tiö Tredea). Työryhmän sihteereinä toimivat projektipäällikkö Päivi Sinkkonen ALMA-
hankkeesta sekä maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen tilaajaryhmästä.
Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Lisäksi työssä on ollut käytössä yhteinen sähköi-
nen työtila, johon työryhmän jäsenet ovat voineet kirjoittaa omia osuuksiaan.

[...]

Työnantajana kaupunki (..) Vahvistaa oman henkilöstönsä etnistä monimuotoisuutta ja takaa maahanmuuttaja-
taustaisille kuntalaisille työpaikkoja. Muiden suurten eurooppalaisten kaupunkien
tavoin Tampereen tavoitteena on, että kaupungin palveluksessa olevien maahan-
muuttajataustaisten työntekijöiden osuus vastaa väestöryhmän osuutta kuntalaisis-
ta.

[...]

Tampereen tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että se voisi ottaa vastaan jatkossa pako-
laiskiintiöön kuuluvia 0,1 % väestömäärästään. Se pyrkii kehittämään taloudellisen tilan-
teensa puitteissa vastaanottojärjestelmäänsä tämän tavoitteen mukaiseksi. Kuluvan val-
tuustokauden kuluessa kaupunki tekee sopimuksen ELY-keskuksen kanssa 100 pakolai-
sen vastaanotosta vuosittain.

Ei perusteluja, ei selvitystä kustannuksista.

Suomen hallitukselta kyllä liikenee kunnille rahaa pakolaisten vastaanottamiseen, mutta ainoat laman vuoksi tehdyt säästötoimet hallitukselta ovat olleet kuntien valtionosuuksien leikkauksia, joiden vuoksi kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa ja korottamaan veroäyrejään.

Ensi vuodesta lähtien maahanmuuttajien määrän perusteella maksettavat valtionosuudet kymmenkertaistetaan. Siitä huolimatta uudistus tulee tuon kotouttamisohjelmankin mukaan pienentämään valtion Tampereelle maksamaa valtionosuutta.

[Mrusu]

Ihan asiallinen esitys. Järkevä kiintiön koko nykyisin olisi tosiaan tuo esitetty.

[Alkuasukas]

220 olisi varmaan perusteltua jos ovet laitetaan samalla säppiin muilta koneinsinööreiltä. Rahathan loppui jo vuosia sitten, joten lopettaahan tuo pitäisi kokonaan.

[Heikki Luoto]

Aamulehti julkaisi tänään 2.7.2014 mielipidekirjoitukseni. Alla on alkuperäinen versio kirjoituksestani, jonka lopussa on poiseditoitua yleisemmän tason näkemystäni.

Tampereen pakolaiskiintiötä ehdotetaan nostettavaksi yli 220:n

Tampereen kaupunginvaltuustolle on 18.8. tulossa esitys vuosien 2014-2025 kotouttamisohjelmaksi, jolla kaupungin kansainvälisiä velvoitteita lisättäisiin maahanmuuton osalta.
Kotouttamisohjelmaehdotuksessa 70 henkilön pakolaiskiintiötä ehdotetaan nostettavaksi 100:an, pidemmällä aikavälillä yli 220:n. Kuitenkin 70 pakolaisen kiintiö on vain osa kansainvälisen suojelun perusteella Tampereelle vuosittain sijoitettavista noin 300 henkilöstä. Näin YK- ja EU-sitoumusten päälle tulevat Suomen ja Tampereen omat toimet nostavat käytännössä Tampereen pakolaiskiintiön yli nelinkertaiseksi.

Ehdotus toistaa väitettä maahanmuuttajien tarpeellisuutta tulevaisuuden työvoimapulan poistajana, vaikka kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen Suomessa. Humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla ero on tuotakin rajumpi.
Ehdotuksessa mainitaan kaupungille EU:sta tullut suositus, jossa maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä nostettaisiin Tampereen maahanmuuttajaväestön tasolle eli 6 prosenttiin. Kaupungin kesätyöpaikkoihin suositusta jo toteutetaan. Kun vielä Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa maahanmuuttajien työttömyys, niin väistämättä seurauksena on työnhakijan syrjimistä suomalaisen taustan perusteella.

Suomen hallitus on yrittänyt paikata budjettivajeesta puolet veronkorotuksilla ja toisen puolen menoleikkauksilla. Menoleikkaukset on siiretty kuntien vastuulle kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Kunnat ovat joutuneet reagoimaan velkaantumalla, veronkorotuksilla ja kuntalaisten palveluja heikentämällä.
Valtionosuussupistuksissa poikkeuksen tekee vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrään perustuvan valtionosuuden kymmenkertaistuminen 478 miljoonaan euroon. Lamasta johtuvat valtion ja kuntien menosupistukset eivät kohdistu kansainvälisiin velvoitteisiin eikä maahanmuuttoon.

Valtiokin perustelee maahanmuuttoon panostamista taloudellisilla syillä, mutta se ei ole halukas selvittämään hyötyjen ja kustannusten suhdetta. Maahanmuutto Suomeen on ollut ennätysmäistä vaikka taantuma on heikentänyt työllisyyttä. Työtä suurempia motiiveja muuttaa maahan lienevät kotoutustoimet, joilla maahanmuuttajuudesta tulee peruste etuihin.

Suomeen maahanmuuttaneiden kustannukset lienevät samaa tasoa kuin Norjassa, jossa laskettiin ei-länsimaisen maahanmuuttajan aiheuttavan elinaikanaan valtiolle kustannuksia 500 000 euroa siinä missä länsimaalainen maahanmuuttaja tuottaa voittoa 100 000 euroa.

EU:lle ei tunnu riittävän tavoitteeksi eurooppalaisten kansojen identiteettien purkaminen liittovaltioon tarvittavan eurooppalaisen identiteetin tieltä. Länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuton suosiminen viittaa tavoitteena olevan globaali identiteetti, globaalin hallinnon tarpeisiin standardoitu hallintoalamainen.

HEIKKI LUOTO
kaupunginvaltuutettu (ps)
Tampere

[Ari-Lee]

Joko Tampereella on mietitty kuinka sijoitettavat saataisiin kotoutusvastuullisiksi ettei synny samaa tilannetta kuin tähän asti?

Kotoutettavat matkustelevat harkinnanvaraisella lähtömaahansa silvotuttamaan tyttärensä ja poikansa. Voi jopa olla että Tamperelaismies kuolee kotiovelleen Mogadishussa kuten eräs espoolaisisä. Pahimmassa tapauksessa kotoutettava löytyy Facebookissa uhoamassa vääräuskoisille kuolemaa ja hänen olinpaikkansa on Syyria tai Irak. Nämä tapaukset eivät kiillota Suomi -kuvaa maailmalla.

Onko terroristisuodatin keksitty? Ellei ole ehdotan suunnitelmien jäädyttämistä kokonaan siihen asti kunnes suodatin on keksitty ja aktiivinen.

[Heikki Luoto]

Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen (vihr) vastaus yleisönosastokirjoitukseeni:

Aamulehti Julkaistu: 06.07.2014, Mielipide,LUKIJAMIELIPIDE, sivu 55
Tampereen kaupunginvaltuusto päättää pakolaiskiintiöstä

Tampereen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto (ps) kirjoitti (AL 2.7.) kaupunginvaltuustoon tulevasta esityksestä kaupungin uudeksi kotouttamisohjelmaksi vuosille 2014-2025.
Kotouttamislain mukaan ohjelmasta päätetään kaupunginvaltuustossa. Samassa yhteydessä kunta ottaa kantaa myös pakolaisten vastaanottoon. Päätös on siis valtuuston käsissä.
Kotouttamisohjelman uudistamistyöstä on vastannut johtamani työryhmä. Useiden lautakuntakäsittelyjen vuoksi ohjelma on tulossa valtuustoon näillä näkymin vasta syyskuussa.
Luoto väitti, että kaupunki sijoittaa vuosittain noin 300 kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanutta henkilöä Tampereelle. Nyt menevät puurot ja vellit sekaisin. Tampere on vetovoimainen paikka, jonne muuttaa paljon ihmisiä ja joka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupungissa on opiskelupaikkoja ja vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta myös työtä ja työpaikkoja.
Suurin osa Luodon mainitsemasta 300 henkilöstä koostuu Tampereelle itse muuttavista ihmisistä. Heillä voi olla oleskelulupa humanitäärisin perustein, mutta päätös Tampereelle sijoittumisesta on yksilön oma eikä johdu mistään toimenpiteestä.
Esitys kotouttamisohjelmaksi on eri näkemyksiä ja myös kaupungin taloustilannetta huomioiva kompromissi. Työryhmässä täsmennettiin nyt ensimmäisen kerran keitä kuuluu kaupungin pakolaiskiintiön piiriin. Mikäli työryhmän esitys menee läpi, itsenäisesti muuttavat ihmiset eivät kuulu pakolaiskiintiöön. Valtaosa pakolaiskiintiöön kuuluvista tulee YK:n alaisen pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta.
Tampereen kaupungilla ei ole sitoumuksia EU:n tai YK:n suuntaan. Sieltä ei myöskään tule suosituksia kaupungeille. Kirjoittaessaan EU:sta tulleista suosituksista Luoto viittaa ehkä eurooppalaisten suurten kaupunkien yhteistyöjärjestö Eurocitiesin kotouttavan kaupungin sitoumukseen, jonka Tampere allekirjoitti 2010. Sen ovat allekirjoittaneet myös Oulu ja Helsinki.

Olli-Poika Parviainen
Apulaispormestari (vihr)
Tampereen kaupunki

Vastaukseni Parviaiselle Aamulehdessä 10.7.2014:

Eurocities sitoumuksista puhuttava

Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen väitti (Al 6.7.) minulla menneen puurot ja vellit sekaisin, kun kirjoitin kaupungin sijoittavan vuosittain noin 300 kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanutta henkilöä Tampereelle. Väitteeni perustuu maahanmuuttajaneuvoston pöytäkirjaan 10.10.2013:
"Tampereen kaupungilla on sopimus valtion kanssa 70 pakolaisen ottamisesta vuosittain. Tämän lisäksi kaupunkiin tulee oleskeluluvan humanitäärisin perustein tai suojelun tarpeen vuoksi saaneita. Yhteismäärä nousi viime vuonna [2012] noin kolmeen sataan."
Tieto on kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattorilta, kuten myös samansuuntaiset vuoden 2013 luvut.
Tampereelle saapui 2013 yli 1 000 maahanmuuttajaa, joihin ennen mainitut noin 300 humanitaarista maahanmuuttajaa sisältyvät. Parviainen sekoittaa humanitaarisista syistä saapuneet sekä ensisijaisesti opiskelu-, työ- ja sosiaalietumahdollisuuksien houkuttamat. Humanitaarinen maahanmuuttaja on voinut tulla Suomeen itse tai hänet on haettu Suomeen. Maahanmuuttajan kustannus on lähes sama, oli oleskeluluvan peruste mikä vain.
Parviainen on oikeassa, että Tampereen kotouttamisohjelman sitoumukset on tehty Eurocities yhteistyöjärjestölle eikä EU:lle. Vaikka järjestö ei ole EU:n elin, niin niiden tavoitteet ovat linjassa pääosin EU:lta tulevan rahoituksenkin ohjaamana.
Enemmän tulisi keskustella Eurocitiesin kaltaisten kansainvälisten sitoumusten karsimisesta.

Heikki Luoto
valtuutettu (ps) Tampere

[Iloveallpeople]

Esitys: Tampereelle 100 kiintiöpakolaista vuosittain

Tampereen kaupunki on päivittänyt kotouttamisohjelmansa. Ohjelman päivittämisestä vastannut työryhmä päätti puheenjohtajansa, apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen (vihr), johdolla esittää, että kaupunki ottaisi vuosittain vastaan sata kiintiöpakolaista ja tekisi erillisen kansainvälisyyteen ja kansainväliseen toimintaan liittyvän ohjelman. Päivitetyn kotouttamisohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta merkitsi keskiviikon kokouksessaan ohjelman tiedoksi. Lautakunta muun muassa edellyttää, että pakolaisten vastaanottoon varataan riittävät resurssit.

Kaupunki tekee sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa.

Tampereen pakolaisten vastaanottokiintiöön kuuluu kiintiöpakolaisia, hätätapauksia, ilman huoltajaa Suomeen tulleita alaikäisiä sekä oleskeluluvan saaneita lapsia ja nuoria.

Aamulehti

[Uuno Nuivanen]

..ilman huoltajaa Suomeen tulleita alaikäisiä sekä oleskeluluvan saaneita lapsia ja nuoria.

Ihq. Parta-ankkureiden perheen, suvun- ja kylänyhdistämiset kymmenkertaistavat määrän. Onnea Tampere!

[Heikki Luoto]

^^Aamulehden jutussa ei mainittu, että Perussuomalaisten edustaja Kari Lindbom jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen, jonka mukaan kotouttamisohjelmasta aiheutuvia menoja tulee myös karsia, jos joudutaan muitakin menoja karsimaan.

[Heikki Luoto]

Tampereen nykyisen 70 hengen pakolaiskiintiön lisäksi tulee myös muita humanitäärisiä maahanmuuttajia, joten kaiken kaikkiaan humanitäärisiä maahanmuuttajia saapuu Tampereelle noin 300 vuodessa. Jos kotouttamisohjelman tavoite kasvattaa kaupungin pakolaiskiintiö 0,1 % Tampereen väestöstä, eli yli 220 pakolaiseen vuodessa ja muiden humanitääristen maahanmuuttajien määrä kasvaa samassa suhteessa, niin silloin Tampereelle saapuisi noin 1 000 humanitääristä maahanmuuttajaa vuodessa!!!

[Maija Poppanen]

..ilman huoltajaa Suomeen tulleita alaikäisiä sekä oleskeluluvan saaneita lapsia ja nuoria.

Ihq. Parta-ankkureiden perheen, suvun- ja kylänyhdistämiset kymmenkertaistavat määrän. Onnea Tampere!

Kiitos, kiitos. Tuntuukin upealta saada lisää kansainvälistä värähtelyä tähän Suomen suurimpaan junttilaan.

[Luotsi]

Esitys: Tampereelle 100 kiintiöpakolaista vuosittain

Tampereen kaupunki on päivittänyt kotouttamisohjelmansa. Ohjelman päivittämisestä vastannut työryhmä päätti puheenjohtajansa, apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen (vihr), johdolla esittää, että kaupunki ottaisi vuosittain vastaan sata kiintiöpakolaista ja tekisi erillisen kansainvälisyyteen ja kansainväliseen toimintaan liittyvän ohjelman. Päivitetyn kotouttamisohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta merkitsi keskiviikon kokouksessaan ohjelman tiedoksi. Lautakunta muun muassa edellyttää, että pakolaisten vastaanottoon varataan riittävät resurssit.

Kaupunki tekee sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa.

Tampereen pakolaisten vastaanottokiintiöön kuuluu kiintiöpakolaisia, hätätapauksia, ilman huoltajaa Suomeen tulleita alaikäisiä sekä oleskeluluvan saaneita lapsia ja nuoria.

Aamulehti

Esitetään 30 kpl lisäystä. Veikkaan, että perinteiseen konsensuspolitiikan mukaisesti tuo puolittuu eli määräksi tulee siis 85. Jota virheät mainostavat saavutuksenaan.

[Uuno Nuivanen]

Tampereen nykyisen 70 hengen pakolaiskiintiön lisäksi tulee myös muita humanitäärisiä maahanmuuttajia, joten kaiken kaikkiaan humanitäärisiä maahanmuuttajia saapuu Tampereelle noin 300 vuodessa. Jos kotouttamisohjelman tavoite kasvattaa kaupungin pakolaiskiintiö 0,1 % Tampereen väestöstä, eli yli 220 pakolaiseen vuodessa ja muiden humanitääristen maahanmuuttajien määrä kasvaa samassa suhteessa, niin silloin Tampereelle saapuisi noin 1 000 humanitääristä maahanmuuttajaa vuodessa!!!

Jos käytetään jo ammoin laskettua ja vanhentunutta eli alakanttista 57000e/nuppi/vuosi, se tekee 57 000 000 euroa vuodessa, kumuloituvasti... Valmistautukaahan kaivamaan kuvettanne siellä nääsvillessä. 

Tokihan valde maksaa ja tällä ollaan tienaavinaan, aluksi.. 

[Maastamuuttaja]

Olematta varsinaisesti tamperelainen kannatan vuosittaiseksi pakolaiskiintiöksi - 100. Vapaaehtoislähtijöiksi voidaan hyväksyä kaupunginhallituksen jäseniä. Heidän palkkausmenonsa voidaan käyttää pakolaisten tukemiseen omilla kulttuurialueillaan.

[Jääpää]

Aamulehti julkaisi netityksessään Heikin vastineen kommenteissa Olli-Pojalle.
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194923708246/artikkeli/esitys+tampereelle+100+kiintiopakolaista+vuosittain.html

Nuivaa tuppaa olemaan. Rieväkylässä taitaa Parviaisen ekolimppu olla karvasta.

[Onkko]

Tampereen nykyisen 70 hengen pakolaiskiintiön lisäksi tulee myös muita humanitäärisiä maahanmuuttajia, joten kaiken kaikkiaan humanitäärisiä maahanmuuttajia saapuu Tampereelle noin 300 vuodessa. Jos kotouttamisohjelman tavoite kasvattaa kaupungin pakolaiskiintiö 0,1 % Tampereen väestöstä, eli yli 220 pakolaiseen vuodessa ja muiden humanitääristen maahanmuuttajien määrä kasvaa samassa suhteessa, niin silloin Tampereelle saapuisi noin 1 000 humanitääristä maahanmuuttajaa vuodessa!!!

Jos käytetään jo ammoin laskettua ja vanhentunutta eli alakanttista 57000e/nuppi/vuosi, se tekee 57 000 000 euroa vuodessa, kumuloituvasti... Valmistautukaahan kaivamaan kuvettanne siellä nääsvillessä. 

Tokihan valde maksaa ja tällä ollaan tienaavinaan, aluksi.. 

Tuo 57k oli "alaikäisille" karva ankkureille, vanhemmille pienempi.
Toki keskimääräinen kokonaiskustannus ei länsimaiselle ja ei itäeurooppalaiselle on noin 500 000e norjan laskujen mukaan mutta käytetään ny niitä oikeita lukuja

[Roope]

Tuo 57k oli "alaikäisille" karva ankkureille, vanhemmille pienempi.
Toki keskimääräinen kokonaiskustannus ei länsimaiselle ja ei itäeurooppalaiselle on noin 500 000e norjan laskujen mukaan mutta käytetään ny niitä oikeita lukuja

57k (nykyään jo yli 100k) oli muutama vuosi sitten alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannus suomalaisessa ryhmäkodissa.

[Onkko]

Tuo 57k oli "alaikäisille" karva ankkureille, vanhemmille pienempi.
Toki keskimääräinen kokonaiskustannus ei länsimaiselle ja ei itäeurooppalaiselle on noin 500 000e norjan laskujen mukaan mutta käytetään ny niitä oikeita lukuja

57k (nykyään jo yli 100k) oli muutama vuosi sitten alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannus suomalaisessa ryhmäkodissa.

Eli kuten sanoin, alaikäsen yksin tulleen ja annas lähde tuolle yli 100k

[Heikki Luoto]

...
Toki keskimääräinen kokonaiskustannus ei länsimaiselle ja ei itäeurooppalaiselle on noin 500 000e norjan laskujen mukaan mutta käytetään ny niitä oikeita lukuja

Tarkennan sen verran, että Norjan tilastokeskus oli laskenut kes­ki­mää­räi­sik­si yh­teis­kun­nal­li­sik­si nettomenoiksi 500 000 euroa (ei-länsimaalaisen ja ei-itäeurooppalaisen) maa­han­muut­ta­jan ko­ko elä­män ajal­ta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,91261.msg1539438.html#msg1539438

[maha54]

Ja kertauksena: http://hommaforum.org/index.php/topic,43594.0.html

DNA:n mainos tulee auttamatta mieleen: "ihanan kallista"

[Iloveallpeople]

Tuo 57k oli "alaikäisille" karva ankkureille, vanhemmille pienempi.
Toki keskimääräinen kokonaiskustannus ei länsimaiselle ja ei itäeurooppalaiselle on noin 500 000e norjan laskujen mukaan mutta käytetään ny niitä oikeita lukuja

57k (nykyään jo yli 100k) oli muutama vuosi sitten alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannus suomalaisessa ryhmäkodissa.

Eli kuten sanoin, alaikäsen yksin tulleen ja annas lähde tuolle yli 100k

Itse aloitin ketjun 2011, jossa kustannukset olivat jo lähes 100 000 euroa ja minulla on vahva muistikuva, että jossain myöhemmässä ketjussa tuo oli noussut jo yli 100k. En vain nyt löydä tähän hätään juuri sitä ketjua.

Tässä ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,43594.msg588724.html#msg588724

[Roope]

Eli kuten sanoin, alaikäsen yksin tulleen ja annas lähde tuolle yli 100k

Juu, mutta kaikki heistä eivät asu ryhmäkodeissa, joiden kustannukset ovat omaa luokkaansa, vaan on muitakin asumismuotoja.

En nyt saa mobiililla kaivettua linkkiä, mutta löytyy muistaakseni esimerkiksi viimeisimmästä budjettiehdotuksesta maahanmuuttokulujen kohdalta.

[Roope]

Itse aloitin ketjun 2011, jossa kustannukset olivat jo lähes 100 000 euroa ja minulla on vahva muistikuva, että jossain myöhemmässä ketjussa tuo oli noussut jo yli 100k. En vain nyt löydä tähän hätään juuri sitä ketjua.

Tässä ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,43594.msg588724.html#msg588724

Noita Siivet Oyn liki 100 000 euron kustannuksia hämmästeltiin silloin vuonna 2011, koska ne poikkesivat niin paljon ylöspäin keskimääräisistä kustannuksista, jotka olivat kai se 57 000 euroa. Sittemmin keskimääräisetkin kustannukset ovat nousseet päälle 100 000 euron.

[Iloveallpeople]

Itse aloitin ketjun 2011, jossa kustannukset olivat jo lähes 100 000 euroa ja minulla on vahva muistikuva, että jossain myöhemmässä ketjussa tuo oli noussut jo yli 100k. En vain nyt löydä tähän hätään juuri sitä ketjua.

Tässä ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,43594.msg588724.html#msg588724

Noita Siivet Oyn liki 100 000 euron kustannuksia hämmästeltiin silloin vuonna 2011, koska ne poikkesivat niin paljon ylöspäin keskimääräisistä kustannuksista, jotka olivat kai se 57 000 euroa. Sittemmin keskimääräisetkin kustannukset ovat nousseet päälle 100 000 euron.

En tiedä vuoden 2011 keskimääräisiä kustannuksia, mutta eikös tuo luku 57000 euroa ole jo ainakin vuodelta 2009 ellei vieläkin vanhempi. Se on totta, että 2011 eivät keskimääräiset kulut tainneet vielä olla Siivet oy:n tasoa.

Edit. Nyt tiedän vuoden 2011 keskimääräisen kustannuksen:

Esimerkiksi alaikäisen majoittaminen ryhmäkodissa maksoi vuonna 2011 keskimäärin 88000 euroa

http://hommaforum.org/index.php/topic,74976.msg1117283.html#msg1117283

Oli vieläpä itse lähettämässä viestissäni, mutta ei kaikkea voi muistaa. Ei tuo montaa tonnia halvempi ole kuin Siivet oy:n hinta.

[Heikki Luoto]

Eilen ma 20.10.2014 Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi uuden kotouttamisohjelman.

PS esitti, ettei nykyistä 70 pakolaisen kiintiötä nosteta 100:an saati yli 220:en pidemmällä aikavälillä. PS vastusti myös maahanmuuttajakiintiötä kaupungin työpaikkoihin. PS vaati, että kotouttamisohjelmaa tulee koskea sama menokuri kuin muitakin kaupungin toimintoja. Muut ryhmät eivät tukeneet PS:n esitystä, joten kotouttamisohjelma hyväksyttiin sellaisenaan.
(Pykälä kaupunginhallituksen pöytäkirjassa)

Kotouttamisohjelma tullee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 10.11.2014.

[Taffu]

Eilen ma 20.10.2014 Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi uuden kotouttamisohjelman.

PS esitti, ettei nykyistä 70 pakolaisen kiintiötä nosteta 100:an saati yli 220:en pidemmällä aikavälillä. PS vastusti myös maahanmuuttajakiintiötä kaupungin työpaikkoihin. PS vaati, että kotouttamisohjelmaa tulee koskea sama menokuri kuin muitakin kaupungin toimintoja. Muut ryhmät eivät tukeneet PS:n esitystä, joten kotouttamisohjelma hyväksyttiin sellaisenaan.
(Pykälä kaupunginhallituksen pöytäkirjassa)

Kotouttamisohjelma tullee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 10.11.2014.

Onko tässä kiintiön nostopäätöksessä taustalla ihan vain kukkahattuilu, vai onko valtuustossa perusteltu kiintiön nostoa myös valtion tuilla? Ei sillä, että asialla mitään merkitystä olisi, mutta mielenkiinnosta.

Hyvä että jaksatte tapella kaikkea järjetöntä vastaan, toivottavasti ihmiset muistavat ensi vaaleissa asian.

[Roope]

PS vastusti myös maahanmuuttajakiintiötä kaupungin työpaikkoihin.

Työnantajana kaupunki

Vahvistaa oman henkilöstönsä etnistä monimuotoisuutta ja takaa maahanmuuttaja-
taustaisille kuntalaisille työpaikkoja. Muiden suurten eurooppalaisten kaupunkien
tavoin Tampereen tavoitteena on, että kaupungin palveluksessa olevien maahan-
muuttajataustaisten työntekijöiden osuus vastaa väestöryhmän osuutta kuntalaisis-
ta.

Tampereen kaupungin kotouttamisohjelma 2014-2025

Tavoitteelle ei voi esittää mielekkäitä perusteluja, joten sille ei esitetä kotouttamisohjelmassa minkäänlaisia perusteluja. Tavoite ei ole looginen, ja koska se on ymmärrettävissä kiintiötavoitteeksi, se on vastoin lakia tai ainakin sen henkeä.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on keskimäärin yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan maahanmuuttajien työttömyys tulee puolittaa. Se ei tapahdu ilman erityisiä toimenpiteitä ja uusia näkökulmia.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on tarkoitus puolittaa suomenkielisten tasolle riippumatta heidän ominaisuuksistaan. Millähän erityisillä toimenpiteillä tämä saadaan aikaan, kun toisaalla ohjelmassa puhutaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta?

Itsenäisesti kaupunkiin muuttavat, joista ELY ei ole tehnyt osoitusta vaikka ovatkin saaneet
oleskeluluvan humanitäärisin perustein, eivät kuulu tähän kiintiöön. Heidän mahdollinen
asiakkuutensa kuuluu hoidettavaksi osana normaalia kuntalaispalvelua. Perheenyhdistä-
misen kautta tulevien määrä on vähäinen eikä heitä lasketa kiintiöön.

Tampereen tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että se voisi ottaa vastaan jatkossa pako-
laiskiintiöön kuuluvia 0,1 % väestömäärästään. Se pyrkii kehittämään taloudellisen tilan-
teensa puitteissa vastaanottojärjestelmäänsä tämän tavoitteen mukaiseksi. Kuluvan val-
tuustokauden kuluessa kaupunki tekee sopimuksen ELY-keskuksen kanssa 100 pakolai-
sen vastaanotosta vuosittain.

Ei arvioita sen enempää "itsenäisesti muuttavien" kuin kiintiöpakolaistenkaan vaikutuksesta kaupungin talouteen, mutta lisää on saatava. Se käy selväksi, että säästöt eivät koske humanitaarista maahanmuuttoa.

[Siili]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on tarkoitus puolittaa suomenkielisten tasolle riippumatta heidän ominaisuuksistaan. Millähän erityisillä toimenpiteillä tämä saadaan aikaan, kun toisaalla ohjelmassa puhutaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta?

Jospa humamuudesta voisi tehdä viran, josta maksetaan palkkaa? 

[Ari-Lee]

Avoimien kokopäiväisten työpaikkojen lukumäärä Tampereella 243 kpl. Jokainen näistä työpaikoista on sellainen, jossa tarvitaan suomen kielen taitoa. Jokainen näistä työpaikoista vaatii erikoisosaamista.

'Maahanmuuttajasta' on tullut oppiarvo ja titteli. Sitä käytetään kaikista maassa notkuvista ulkomaalaistaustaisista vaikka olisivat notkuneet jo seitsemän vuotta. Aina he ovat mamuja. Heidän lapsensakin turvautuvat tuohon titteliin aina tarvittaessa ja silloin kun siitä on hyötyä. Ja onhan siitä hyötyä ollutkin - sosiaalitoimistossa ja poliisilaitoksella.

Asiasta alkuperäiseen. Joko Tampereella on oma ghettonsa minne meinaavat nuo uudet maahanmuuttajateknikot sijoittaa?