HDL: Trauma- ja oppiminen -verkkosivusto tukee pakolaisten oppimista

[Iloveallpeople]

Verkkosivusto tukee pakolaisten oppimista

Juuri päättyneen YTY-hankkeen työn tuotoksena lanseerattiin 30.5. valtakunnalliseen työkäyttöön soveltuva Trauma- ja oppiminen -verkkosivusto. Sivuston kärki on lasten oikeuksien toteuttamisessa samalla, kun se tarjoaa tietoa pakolaislasten ja -nuorten oppimisen tueksi.

Suomeen saapuu vuosittain satoja pakolais- ja turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria, joista osalla on kidutus- ja traumakokemuksia. Maahanmuuton alkuvaiheessa pakolais- ja turvapaikanhakijalapset ja -nuoret ovat monella tavalla kuormittavassa tilanteessa. Siksi eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja uusien yhteistyötapojen kehittäminen on tarpeen.

"Jotta pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten hyvinvointia voidaan tukea, ennakoivaa työotetta täytyy kehittää sekä kouluissa että muissa palveluissa, joissa lapset ja nuoret ovat asiakkaina. Esimerkiksi koulunkäynnin alkuvaiheessa opiskeluhuollon ennaltaehkäisevä työskentely on tärkeää", YTY-hankkeen projektikoordinaattori Päivi Korkeala toteaa.

Lapsen ja nuoren kanssa työskentelevän on muistettava, että luottamuksen ja turvallisuuden tunteen muodostumiseen tarvitaan aikaa, pysyvyyttä ja turvallisia, läsnä olevia aikuisia.  Eri palvelut tarvitsevat ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn menetelmiä, jotka on kehitetty tukemaan psyykkistä hyvinvointia. Esimerkiksi oppilaitosten ja psykiatristen hoitotahojen välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa ja uusia yhteistyötapoja kehitellä.

Ytyä oppimiseen

YTY-hankkeessa (2012 -2014) tarjottiin valtakunnallista konsultaatiota ja koulutusta traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja nuorten oppimisen tueksi. Hanke yhdisti Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ja Diakoniaopiston osaamisen, joka yltää traumatisoitumisesta oppimisvaikeuksiin ja opiskelun tukemiseen. Hankkeen moniammatillisessa tiimissä työskenteli projektikoordinaattori, erityisopettaja, psykologi, toimintaterapeutti ja lasten yksilöpsykoterapeutti. Euroopan unionin pakolaisrahasto osallistui hankkeen rahoittamiseen.

Hankkeen aikana koottiin hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Tulosten pohjalta on luotu Trauma ja oppiminen -niminen verkkosivusto, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Verkkosivustolle on koottu tietoa pakolaislasten ja -nuorten oppimisen tueksi.

Ammattilaisten käyttöön on tuotettu materiaalia, joka tukee vanhempien kanssa käytäviä keskusteluja.  Materiaalit sisältävät tietoa siitä, kuinka vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä ja mitä oppimisvaikeudet ovat. Materiaalit on käännetty englannin, ruotsin, somalin, venäjän, ranskan ja arabian kielille.

30.5. julkaistu verkkosivusto löytyy osoitteesta http://www.traumajaoppiminen.fi/.

Helsingin diakonissalaitos

[Saippuakupla]

YTY-hanke

YTY - Yhteistyön vahvistaminen traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oppimisen tueksi

YTY-hankkeessa hyödynnettiin Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ja Diakoniaopiston osaamista traumatisoituneiden lasten ja nuorten arvioinnista ja hoidosta sekä oppimisen tukemisesta ja oppimisvaikeuksien arvioinnista. Kohderyhmänä olivat 7–24-vuotiaat traumatisoituneet pakolais- ja turvapaikanhakijalapset ja -nuoret ja heidän vanhempansa sekä ammattilaiset kouluissa, oppilaitoksissa ja erilaisissa lasten ja nuorten asumisyksiköissä.

Hankkeen tavoitteena oli pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oppimisen tukeminen. Valtakunnallisessa hankkeessa toteutettiin koulutuksia, casetyöskentelyjä ja puhelinkonsultaatioita sekä tuotettiin materiaalia ja tehtiin asiakastyötä.

Hanke toteutettiin vuosina 2012–2014. Euroopan unionin pakolaisrahasto osallistui hankkeen rahoittamiseen.

http://traumajaoppiminen.fi/yty-hanke

[Roope]

Suomeen saapuu vuosittain satoja pakolais- ja turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria, joista osalla on kidutus- ja traumakokemuksia.

Jos jotain hyvää, niin Diakonissalaitos ei enää väitä mitään kidutettujen määristä. Ovat myös ottaneet käyttöön laajan ja siksi kätevän trauman käsitteen, kun ennen väittivät ilman mitään perusteluja hurjan osuuden turvapaikanhakijoista tulleen kidutetuksi.

Ali on liikunnallinen poika, jolle keskittyminen on vaikeaa

Ali on 12-vuotias pakolaistaustainen poika, joka on saapunut Suomeen 6-vuotiaana perheensä kanssa. Ali on viidennellä luokalla ja Alin käytös koulussa herättää huolta.

Koulussa on huoli Alin käyttäytymisestä. Ali tulistuu nopeasti ja hänen on vaikeata hillitä itseään. Suuttuessaan hän heittää tavaroita lattialle ja lähtee luokasta. Ali hermostuu joskus kesken tunnin, jos luokassa on hälinää tai tehtävä tuntuu pitkältä ja vaikealta. Ali myöhästelee koulusta ja on usein väsynyt.

Ali on saapunut Suomeen 6-vuotiaana perheensä kanssa. Alin perheeseen kuuluvat äiti, isä ja viisi sisarusta. Isä työskentelee kuljetusalalla ja äiti käy työvoimapoliittisessa kielikoulutuksessa. Ennen Suomeen saapumistaan Alin perhe on elänyt pakolaisleirillä kolme vuotta. Perhe on nähnyt ja kokenut väkivaltaa, jonka vuoksi he ovat joutuneet pakenemaan kodistaan. Perhe on asunut kahden vuoden ajan useissa eri paikoissa ennen pakolaisleirille pääsyään.

Ali on nyt 5. luokalla. Ali on käynyt Suomessa esikoulun ja ollut peruskoulussa vuoden valmistavassa opetuksessa, jonka jälkeen hän siirtyi peruskoulun toiselle luokalle. Ali on yleisopetuksen ryhmässä ja hän saa suomi toisena kielenä -opetusta. Ali on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan suomen kielellä.

[...]

Alilla on usein riitoja kavereiden kanssa ja välitunnilla syntyy helposti konflikteja.

Koulun alkuvaiheesta saakka koulunkäyntiä on vaikeuttanut Alin impulsiivinen käytös, levottomuus ja keskittymisen vaikeudet. Alia on tuettu koulussa seuraavasti:

- Koulun ammattilaiset ovat tehneet yhteistyötä vanhempien kanssa jo koulun alkamisesta lähtien.
- Kuraattori on työskennellyt Alin ja valmistavan luokan kanssa. Jo ensimmäisinä kouluvuosina kuraattori on ollut mukana selvittämässä kaveriporukan kahinoita.
- Valmistavasta opetuksesta lähtien hyvää käytöstä on tuettu opettajan ja erityisopettajan yhteistyöllä. 1. ja 2. luokalla käytössä on ollut tarravihko hyvin menneisiin päiviin ja 3. ja 4. luokalla liikennevalot.
- Ali on osallistunut 3. – 4. luokalla läksykerhoon.

Matkan varrella koulussa on mietitty:

- Alin taidot etenevät, mutta levottomuus ja impulsiivisuus vaikuttavat oppimiseen. Koulun ammattilaiset ovat käyneet keskustelua, pitäisikö koulussa arvioida tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeutta? Voisiko haastava käyttäytyminen johtua traumaattisista kokemuksista?
- Riittävätkö koulun antamat tämänhetkiset tuet?

[...]

Nyt 5. luokalla Alin koulunkäyntiä ja sen haasteita käsitellään yhteistapaamisessa. Koolla on Alin ja perheen lisäksi opettaja, kuraattori ja tulkki. Tällaiset asiat tulevat esiin:

- Perheen isä on huolissaan oman isänsä voinnista kotimaassa. Isä pohtii matkustamista kotimaahan.

[...]

http://www.traumajaoppiminen.fi/tarina/ali-liikunnallinen-poika-jolle-keskittyminen-vaikeaa

Voisiko VATT laskea esimerkkiperheen vaikutuksen julkiseen talouteen?

[maha54]

Mitä, mitä?
"- Perheen isä on huolissaan oman isänsä voinnista kotimaassa. Isä pohtii matkustamista kotimaahan."
Kuinka noin on päässyt käymään. Äkkiä ukko Suomeen hoitoon, sillä eikös se ollut niin,
että " Suomi kuuluu kaikille"?

[Iloveallpeople]

Helsingin diakonissalaitos laittanut sivustosta tiedotteen STT:lle:

Ammattilaiset tarvitsevat tukea lasten ja nuorten kidutustraumojen tunnistamisessa

Suomeen saapuu vuosittain satoja pakolais- ja turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria, joista lähes kolmasosa tarvitsee ammattiapua psyykkiseen oireiluun. Psyykkiset oireet voivat olla seuraus esimerkiksi kidutuksesta, vanhempien kidutuskokemuksista tai ylipäänsä kuormittavasta elämäntilanteesta. Lasten ja nuorten auttaminen on inhimillisesti sekä yhteiskuntaan kotoutumisen kannalta välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ei ole aina helppoa tunnistaa kidutuksen aiheuttamia traumoja. Ammattilaisten avuksi on nyt rakennettu verkkosivusto.
...

Loput: STTInfo

[Leso]

- Alin taidot etenevät, mutta levottomuus ja impulsiivisuus vaikuttavat oppimiseen. Koulun ammattilaiset ovat käyneet keskustelua, pitäisikö koulussa arvioida tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeutta? Voisiko haastava käyttäytyminen johtua traumaattisista kokemuksista?

Uusi viina vanhan tappaa eli sillä se lähtee, millä se tulikin, sanoo wanha kansa.

Ehdotan taas Koivumäen herran opetusmetodia. Yksinkertainen, mutta ikimuistoinen parhaimmillaan.