2014-06-02 VATT-Analyysi: Maahanmuuttajien kotouttaminen kannattaa

[Golimar]

Jos Norjan valtiolle koituu yhdestä somalista noin 9 miljoonan kruunun kustannus niin miten ihmeessä Suomessa voi olla erilainen tilanne.

http://www.abcnyheter.no/nyheter/2013/09/07/hver-somalier-koster-staten-9-millioner-kroner

[Blanc73]

Markku Espo:

Maahanmuuttokriittisyys voi johtaa rahan ja voimavarojen pihistämiseen tavalla, joka ei ole eduksi maahanmuuttajille

Pakko myöntää että nauroin ääneen kun tuon lauseen luin   Ei hyvänen aika

[P]

Markku Espo:

Maahanmuuttokriittisyys voi johtaa rahan ja voimavarojen pihistämiseen tavalla, joka ei ole eduksi maahanmuuttajille

Pakko myöntää että nauroin ääneen kun tuon lauseen luin   Ei hyvänen aika

Onhan se väärin, että konkurssia lähestyvä julkinen talous pihistelisi "eläminen on Suomessa ilmaista" mamujen kohdalla. Pihistellään vanhuksilta, lapsilta, kaikilta paitsi mamuilta - koska maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat rikkaus? Tai siis rahareikä, jota ei rahareijäksi saa kutsua.

Kari Suomalainen sen hienosti kuvasi; http://1.bp.blogspot.com/_TsfVlKXsT0c/SQIVUAs4SvI/AAAAAAAAABQ/xha5X9rCVtk/s400/Kari+Suomalaisen+kuvaama+Suomi+h%C3%B6lm%C3%B6l%C3%A4.png

[Roope]

Kotoutus lihottaa tilipussia

Kotouttamissuunnitelmat lisäsivät maahanmuuttajien tuloja 47 prosenttia kymmenen vuoden seurantajaksolla, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimuksesta.

[...]

Lisäksi tutkimuksessa on uutena asiana yritetty arvioida maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen.

Kaksi tekijää on ratkaisevassa asemassa: maahantuloikä ja työllistyminen.

Maahanmuuttaja tuo julkiseen talouteen lisää rahaa, jos saapuu Suomeen työiässä ja pärjää hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla. Toisin sanoen: mitä lähemmäs suomalaista tulotasoa maahanmuuttaja pääsee, sen positiivisempi vaikutus on.

"Jos maahanmuuttaja yltää suomalaisen keskituloihin, ollaan merkittävästi plussalla", sanoo tutkimushanketta vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.

Tämä siksi, että maahanmuuttajien lapsuusaikaiset kulut jäävät lähtömaan maksettaviksi. Ihminen – myös syntyperäinen suomalainen – tulee kalleimmaksi lapsena ja vanhuksena.

Tai kuten Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen asian ilmaisee: "Jos maahanmuuttaja tulee kolmikymppisenä ja muuttuu heti suomalaiseksi, se tuottaa todella ison bonuksen."

Eikä tarvitse muuttua edes ihan supisuomalaiseksi – jo lähemmäs pääseminen auttaa julkista taloutta.

[...]

Jos maahanmuuttajan tulot jäävätkin kantasuomalaisten palkoista, mutta hänen lapsensa yltää lähemmäs syntyperäisten suomalaisten tasoa, vaikutus julkiseen talouteen on lähellä neutraalia – toisin sanoen lievästi kielteinen kuten syntyperäisilläkin suomalaisilla.

Laskelman mukaan myöskään syntyperäiset suomalaiset eivät onnistu maksamaan veroillaan kaikkia niitä etuja ja palveluja, joita elämänsä aikana kuluttavat.

"Jokainen lapsi rääkäistessään maailmaan ryhtyy heikentämään hieman julkista taloutta", ylijohtaja Vartiainen kärjistää.

Maahanmuuttajien lapset ovat vielä liian nuoria, jotta heidän pärjäämistään suomalaisessa työelämässä voitaisiin arvioida. Mutta Vattin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lapset näyttävät olevan heikommin koulutettuja kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu, mikä ei ole paras mahdollinen ennuste.

"Etenkin muualta kuin lähialueilta tai OECD-maista tulleilla tilanne on hätkähdyttävä: vain alle puolet on saanut jonkin peruskoulun jälkeisen koulutuksen 23-vuotiaaksi mennessä", Sarvimäki sanoo.

Nettovaikutus julkiseen talouteen riippuu lopulta siitä, miten maahanmuuttaja ja hänen lapsensa työllistyvät ja tienaavat.

"Ja siihen voidaan vaikuttaa. Rohkaiseva esimerkki on jo olemassa", Sarvimäki muistuttaa.

Hän viittaa tietysti kotouttamissuunnitelmiin.

[...]

Helsingin Sanomat 3.6.2014

Jos tyypillisesti pärjäävän maahanmuuttajan lapset pärjäävät yhtä hyvin kuin syntyperäiset suomalaiset, jää saldo enää lievästi kielteiseksi. Mutta kun he tilastojen mukaan eivät pärjää yhtä hyvin, on tuollainen saldo keskiarvona fiktiota.

Se on roskaa, että maahanmuuttajien lapsien pärjäämistä suomalaisessa työelämässä ei voitaisi arvioida. Totta kai voidaan arvioida aiempien ja muiden maiden kokemusten pohjalta. Koulutus-, työllisyys- ja syrjäytymistilastot antavat osviittaa, mitä tuleman pitää. Kun tavallisen suomalaisnuoren syrjäytymisen hintalapuksi on arvioitu hieman yli miljoona euroa, voi siltä pohjalta summata hintalappua myös maahanmuuttopolitiikan valinnoille.

[Blanc73]

Ihminen – myös syntyperäinen suomalainen – tulee kalleimmaksi lapsena ja vanhuksena.

Anteeksi että olemme olemassa. Korvataan 5 miljoonaa suomalaista 5 miljoonalla somalilla. Sitten vain laskemaan päiviä ja kuukausia siihen hetkeen kun infrastruktuurimme romahtaa kivikaudelle.

Juhana Vartiainen asian ilmaisee: "Jos maahanmuuttaja tulee kolmikymppisenä ja muuttuu heti suomalaiseksi, se tuottaa todella ison bonuksen."

Nyt loppuu jo huumori kesken tällä hompanssilla.  Pieni loma Hommailusta tekisi terää mielenterveyden kannalta.

[Sitruunamelissa]

jos
Jos
Jos
Jos

Rohkaiseva esimerkki on jo olemassa", Sarvimäki muistuttaa.
Hän viittaa tietysti kotouttamissuunnitelmiin.

Lyhensin artikkelin siihen olennaiseen. VATT-lausunnot maahanmuuton kannattavuudesta perustuvat jossitteluun. Ja tottakai jossitellaan paras mahdollinen (vaan ei realistinen) skenaario, unohtaen ikävät realiteetit. Ikävää realiteettia ihme kyllä jopa sivuttiin tässä artikkelissa, mutta ei sen sentään annettu pilata mukavaa jossittelua ja rohkaisevaa esimerkkiä jostain *köh* suunnitelmasta.

[JoKaGO]

No eikä kannata.

Markku Espo:

Maahanmuuttokriittisyys voi johtaa rahan ja voimavarojen pihistämiseen tavalla, joka ei ole eduksi maahanmuuttajille

Pakko myöntää että nauroin ääneen kun tuon lauseen luin   Ei hyvänen aika

Niinpä. "Pihistäminen" voisi johtaa Suomen velkaantumisen taittumiseen. Jollei se ole mamujen eduksi, niin voi-voi!

[Kuli]

Suomalainen kotouttaminen:

Olkaa kuin mikään ei olisi muuttunut, jos joku sanoo jotain vastaan tai ette pidä jostakin asiasta/henkilöstä, kannelkaa vähemmistövaltuutetulle niin heidät pidätetään rasismista. Suomen kielen opiskelu vapaaehtoista, emme kannata. Ainiin, tossa on myös Kela-gold ja loputon rahavirta.

Nyt on sekin ihme nähty, että taikaseinistä on raha loppunut Tsadissa: http://www.hs.fi/kaupunki/Rahat+loppu+joka+viidennest%C3%A4+Otto-automaatista+Helsingin+seudulla/a1401676493168?ref=hs-art-new-1

Vaikea sitten sanoa ennakoiko tämä laajemminkin Kela-Goldin saldon tyrehtymistä.

[Roope]

Lyhensin artikkelin siihen olennaiseen. VATT-lausunnot maahanmuuton kannattavuudesta perustuvat jossitteluun. Ja tottakai jossitellaan paras mahdollinen (vaan ei realistinen) skenaario, unohtaen ikävät realiteetit. Ikävää realiteettia ihme kyllä jopa sivuttiin tässä artikkelissa, mutta ei sen sentään annettu pilata mukavaa jossittelua ja rohkaisevaa esimerkkiä jostain *köh* suunnitelmasta.

Pekka Himasen viime syksyn raportin maahanmuutto-osuus perustui väärin viritettyyn tai tulkittuun Excel-malliin, jonka mukaan 10 000 työperäisen maahanmuuttajan vaikutus kansantalouteen olisi sama kuin jos saisimme jostain 10 000 uutta suomalaista töihin. VATT-työryhmä sentään edes jossittelee, kun taas Himanen esitti höpinänsä ilman varauksia ja loukkaantui kritiikistä. Olkaamme tyytyväisiä.

[Iloveallpeople]

Infotilaisuuden diat: Slideshare.net

[skrabb]

keskiviikkona 4.6.2014
Pääkirjoitus

Maahanmuuttajat piristävät taloutta tilaisuuden saatuaan
--------------------------------------------------------------------------------

Yk­si suo­si­tuim­mis­ta maa­han­muut­toa vas­tus­ta­vis­ta ar­gu­men­teis­ta kuu­luu: ne vie­vät mei­dän työ­paik­kam­me.

To­kai­su ei ole eri­tyi­sen oma­pe­räi­nen tai edes Suo­mel­le tyy­pil­li­nen. "Ne vas­taan me" on tut­tu ase­tel­ma muis­sa­kin Eu­roo­pan mais­sa, jois­sa maa­han­muut­ta­jien pe­lä­tään vie­vän lei­vän kan­ta­väes­tön suus­ta.

Val­tion ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus (Vatt) on kar­toit­ta­nut maa­nan­tai­na jul­kis­te­tus­sa ra­por­tis­saan maa­han­muut­ta­jien in­teg­roi­tu­mis­ta Suo­meen se­kä maa­han­muu­ton kan­san­ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia. Tu­lok­set ei­vät ole si­nän­sä yl­lät­tä­viä. Maa­han­muut­ta­jia on taus­tal­taan ja ky­vyil­tään mo­nen­lai­sia: lu­ku­tai­dot­to­mis­ta ai­kui­sis­ta ai­na No­kian toi­mi­tus­joh­ta­jaan. Sik­si maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­set hei­jas­tuk­set­kin ovat mo­ni­muo­toi­sia.

Vat­tin mu­kaan ko­tout­ta­mi­nen kas­vat­taaa sel­väs­ti maa­han­muut­ta­jien palk­ka- ja yrit­tä­jä­tu­lo­ja. Pa­nos­ta­mi­nen maa­han­muut­ta­jien kie­li­opin­toi­hin ja muu­hun kou­lu­tuk­seen se­kä ylei­seen pe­reh­dyt­tä­mi­seen kan­nat­taa, mi­kä pi­tää muis­taa näi­nä sääs­tö­pai­nei­den ai­koi­na. Mi­tä pa­rem­min maa­han­muut­ta­jat ja hei­dän lap­sen­sa so­peu­tu­vat Suo­meen, si­tä var­mem­min he löy­tä­vät omat paik­kan­sa työ­mark­ki­noil­ta ja ru­pea­vat mak­sa­maan ve­ro­ja. Sa­mal­la tu­lon­siir­to­jen tar­ve vä­he­nee.

Maa­han­muut­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä ole­vat kes­ki­mää­räi­set tu­lot ovat yhä kol­man­nek­sen alem­mat kuin muun väes­tön. Tu­lot kui­ten­kin kas­va­vat Suo­mes­sa vie­tet­ty­jen vuo­sien ku­lues­sa. Nais­ten tu­lot jää­vät sel­väs­ti mies­ten tu­lo­ja pie­nem­mik­si kai­kis­sa maa­han­muut­ta­ja­ryh­mis­sä. Eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­ja­nai­sia pi­täi­si­kin hou­ku­tel­la työe­lä­mään.

Lä­hes­kään kaik­ki maa­han­muut­ta­jat ei­vät ha­lua jää­dä Suo­meen. Vii­den­nes vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa tän­ne muut­ta­neis­ta muut­ti pois jo vii­den vuo­den si­säl­lä. Suo­mi ei eh­kä ole­kaan sel­lai­nen on­ne­la, mik­si sen usein ku­vit­te­lem­me.

Suo­meen ko­tiu­tu­nut maa­han­muut­ta­ja pi­ris­tää ta­lout­ta mo­nin ta­voin. Työ­voi­man li­sään­ty­nyt tar­jon­ta kan­nus­taa yri­tyk­siä te­ke­mään in­ves­toin­te­ja, ja ku­lu­tus­ky­syn­tä­kin kas­vaa. Kil­pai­lun li­sään­ty­mi­nen las­kee puo­les­taan ku­lut­ta­ja­hin­to­ja.

Kaik­ki ei­vät ole voit­ta­jia. Ly­hyel­lä ai­ka­vä­lil­lä kär­si­jöi­tä ovat ai­na­kin ne työn­te­ki­jät, jot­ka kil­pai­le­vat maa­han­muut­ta­jien kans­sa sa­mois­ta työ­pai­kois­ta. Työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole kui­ten­kaan va­kio. Kun te­ki­jöi­tä tu­lee li­sää, li­sään­tyy myös työ.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#04062014/paakirjoitukset/Maahanmuuttajat+pirist%C3%A4v%C3%A4t+taloutta+tilaisuuden+saatuaan/a1401772017184

[Uuno Nuivanen]

ku­lu­tus­ky­syn­tä­kin kas­vaa

Kyllä, mutta kukahan mahtaa maksaa lystin.

[Blanc73]

Tämän VATT-jutun ympärillä on käynnistynyt mokuttajien vastenmielinen runkkurinki. Puolitotuuksia viljellään kuin roomalaisissa orgioissa ja mielihyvästä johtuen eritteet sen kuin vaan roiskuvat. Kyllä elämä on sitten helppoa mokuttajien silmin. "Kotoutetaan" mamut ja Suomi muuttuu paratiisiksi parasiittimagneetin sijasta. Huraa.

Nyt palaa kohta sulake.

[kummastelija]

Kehitysmaassa oleva henkilö on vähätuloinen jolle suomalaisten tulee antaa rahaa.
Sama henkilö suomeen saapuessaan muuttuu välittömästi suomalaista yhteiskuntaa rahoittavaksi kansalaiseksi.

Suvaitsevaistolle kysymys: onko tärkeämpää korjata lähtömaan ongelma ja saada sen moniosaajat kotimaataan hyödyttävään käyttöön, vai ylläpitää lähtömaan ongelmia tuomalla sen parhaat voimavarat ja resurssit suomeen?

[törö]

Jossain vaiheessa nämä vartiaiset huomaavat, että mamupaljous on isompi ongelma kuin asunnon arvon laskeminen ja sitten hakaristi on taas muodissa.

Suomalaisella asuntopsykopaatilla ei ole mitään periaatteita kun rahasta on kyse.

[Roope]

keskiviikkona 4.6.2014
Pääkirjoitus

Maahanmuuttajat piristävät taloutta tilaisuuden saatuaan
...
Vat­tin mu­kaan ko­tout­ta­mi­nen kas­vat­taa sel­väs­ti maa­han­muut­ta­jien palk­ka- ja yrit­tä­jä­tu­lo­ja.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#04062014/paakirjoitukset/Maahanmuuttajat+pirist%C3%A4v%C3%A4t+taloutta+tilaisuuden+saatuaan/a1401772017184

Vaikuttaa siltä, että yksikään raportista tähän mennessä kirjoittanut toimittaja ei ole lukenut itse raporttia, käynyt edes läpi kalvojen pointteja tai ainakaan ymmärtänyt lukemaansa.

Raportin mukaan tietynlainen kotouttaminen on kas­vat­tanut maa­han­muut­ta­jien tu­lo­ja toisenlaiseen verrattuna. Syyksi arvioidaan resurssien siirtäminen suomen kielen opetukseen, sillä kuten maahanmuuttoministeri Astrid Thorskin tiesi kertoa, avain kotoutumiseen on kieli, kieli ja kieli. Emme edelleenkään tiedä, kuinka kannattavaa sen enempää hyvä kuin huonokaan kotouttaminen on, koska emme tutkimuksen perusteella pysty sanomaan, kuinka paljon kotouttaminen maksaa ja kuinka paljon se toisaalta tuottaa.

[rölli2]

jos maahanmuuttaja tulee työikäisenä ja työllistyy. mistä ne työpaikat tulevat kun suomi elää taantumassa. jos somaliassa ei ole vielä nokiaa tai samsungia eivät somalialaiset sitä suomeenkaan pykää. vastatkaa vartiainen tähän kysymykseen, kuka heidät työllistää?

[Professori]

On itsestään selvää, että onnistunut kotouttaminen johtaa parempaan lopputulokseen kuin epäonnistunut kotouttaminen. Valitettavasti meillä harjoitetaan lähinnä tuota jälkimmäistä, kuten kaikki hommalaiset tietävät. Siksi kirjoitin itsekin aikanaan niistä muutoksista, joita kotouttamispolitiikkaan pitäisi tehdä, jotta painopiste siirtyisi epäonnistumisten sijasta onnistumisiin. Ehdottamani keinot ovat edelleen vapaasti valtiovallan käytettävissä.

Ja todetaan lopuksi, että parasta maahanmuuttoa on sellainen, joka ei vaadi minkäänlaisia kotouttamistoimenpiteitä, vaan tulijalla on valmiiksi Suomesta ennestään puuttuvaa osaamista, joka hyödyttää koko Suomea sekä oma halu kotoutua ihan itse. Näitä ihmisiä löytyy ylivoimaisesti eniten etnisistä länsimaalaisista, mutta harvinaisina myös kaikista muista etnisistä taustoista.

[Roope]

Raportista:

Miten (jos mitenkään) maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi näiden tulosten valossa
muuttaa? Vastaus tähän kysymykseen riippuu suurelta osin siitä, mitä politiikalla
tavoitellaan. Tavoitteista tullaan todennäköisesti kiistelemään myös tulevaisuu-
dessa, ja tutkijoina pystymme tukemaan keskustelua vain tarjoamalla sen pohjak-
si faktoja ja yrittämällä vaikuttaa siihen, että esitetyt väitteet ovat sisäisesti
johdonmukaisia. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin arvovalinnoista, jotka on teh-
tävä normaalin poliittisen prosessin kautta.

Mikä tahansa politiikan tavoite sitten onkin, siihen liittyy kaksi erilaista kokonai-
suutta. Ensimmäinen koskee sitä, kuka saa muuttaa Suomeen ja millä ehdoilla.
Tässä analyysissä esitetyt tulokset tukevat tähän asiaan liittyvää keskustelua
harmillisen niukasti. Osittain tämä johtuu puutteista suomalaisissa aineistoissa.
Esimerkiksi tuloksemme eri alueilta tulevien maahanmuuttajien menestyksestä
suomalaisilla työmarkkinoilla tuskin soveltuvat sellaisenaan käytettäväksi si-
säänottopolitiikan arvioimiseksi. Syy on, että lähtömaa todennäköisimmin heijas-
taa lähinnä eroja maahantulon syissä, koulutuksessa ja kielitaidossa.
Valitettavasti näitä asioita ei tällä hetkellä kuitenkaan tilastoida riittävän syste-
maattisesti.

Maahantulon ehdoista keskusteltaessa on myös hyvä huomata, että politiikan voi
jakaa useaan toisistaan riippumattomaan osaan. Suomi voi halutessaan esimer-
kiksi luopua kokonaan työvoiman tarveharkinnasta tai ryhtyä nykyistä aktiivi-
semmin houkuttelemaan sellaisia muuttajia, joilla on erityisen hyvät edellytykset
pärjätä työmarkkinoilla. Näihin asioihin liittyvät näkökohdat ovat hyvin erilaisia
kuin näkökohdat, jotka liittyvät vaikkapa siihen kuinka monta pakolaista maahan
ollaan valmiita ottamaan.

Slaideista:

• Maahanmuuton vaikutus riippuu ennen kaikkea heidän pärjäämisestään työmarkkinoilla
– toistaiseksi maahanmuuttajilla mennyt paljon huonommin kuin samanikäisellä kantaväestöllä
– asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa politiikalla

• Miten (jos mitenkään) politiikkaa pitäisi muuttaa?
– maahantulon sääntely: pitkälti arvovalinta, tutkijoilla melko vähän annettavaa
– kotouttamispolitiikka: mikä toimii (ja miksi), selvitettävissä nykyistä järkevämmillä kokeiluilla

VATT:n raportissa maahanmuuttopolitiikka jaetaan maahanmuuton sääntelyyn ja kotouttamispolitiikkaan. VATT-työryhmä kieltäytyi ottamasta kantaa maahanmuuton sääntelyyn vetoamalla siihen, että se on "pitkälti arvovalinta", johon "tutkijoilla on melko vähän annettavaa". Toisaalta työryhmälle ei ollut mikään ongelma arvioida maahanmuuttoa ja kotouttamistoimien tehokkuutta nimenomaan niiden taloudellisten vaikutusten (mm. maahanmuuttajan elinkaaren nettovaikutus julkiselle taloudelle) perusteella eli taloudellisten arvojen pohjalta.

Raportin esipuheen kirjoittanut VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen on kuuluisa siitä ehdottomuudestaan, jolla hän vaatii Suomen lopettavan maahanmuuton sääntelyn Ruotsin mallin mukaisesti. Vartiainen perustelee tätä taloudellisilla seikoilla ja väittää (vastoin ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien työllisyystilastoja) Ruotsin talouden nousun johtuvan suurelta osin juuri (ei-eurooppalaisen) maahanmuuton esteiden purkamisesta johtuvasta työikäisen väestön kasvusta. Vartiainen on tarkentanut tavoitteitaan vaatimalla Suomea luopumaan Euroopan ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta. Hän ei ole koskaan selitellyt konkreettisia vaatimuksiaan "arvovalinnoiksi" tai vaiennut maahanmuuttopolitiikasta siksi, että hänellä on tutkijana "melko vähän annettavaa".

Mikä siis esti VATT-työryhmää tarkastelemasta maahanmuuton sääntelyä samasta näkökulmasta kuin heidän pomonsa ylijohtaja Vartiainen? Vartiainen vetoaa taloudellisiin hyötyihin, tilastoihin ja talouslukuihin, joten arvonäkökulmaa ja aineistoa on tarjolla, toisin kuin työryhmä väitti. Miksi piti piiloutua "arvovalintojen" taakse, kun kerran Vartiainenkaan ei tee niin?

[Make M]

Ja todetaan lopuksi, että parasta maahanmuuttoa on sellainen, joka ei vaadi minkäänlaisia kotouttamistoimenpiteitä, vaan tulijalla on valmiiksi Suomesta ennestään puuttuvaa osaamista, joka hyödyttää koko Suomea sekä oma halu kotoutua ihan itse.

Tämä liian itsestäänselvää, yksinkertaista ymmärrettävää ja järkevää. Ei kelpaa.

Sitäpaitsi, eihän tällainen suhtautuminen maahanmuuttoon korjaa Suomen kärsimää pigmenttivajetta.

[Juffe]

• Miten (jos mitenkään) politiikkaa pitäisi muuttaa?
– maahantulon sääntely: pitkälti arvovalinta, tutkijoilla melko vähän annettavaa
– kotouttamispolitiikka: mikä toimii (ja miksi), selvitettävissä nykyistä järkevämmillä kokeiluilla

VATT:n raportissa maahanmuuttopolitiikka jaetaan maahanmuuton sääntelyyn ja kotouttamispolitiikkaan. VATT-työryhmä kieltäytyi ottamasta kantaa maahanmuuton sääntelyyn vetoamalla siihen, että se on "pitkälti arvovalinta", johon "tutkijoilla on melko vähän annettavaa". Toisaalta työryhmälle ei ollut mikään ongelma arvioida maahanmuuttoa ja kotouttamistoimien tehokkuutta nimenomaan niiden taloudellisten vaikutusten (mm. maahanmuuttajan elinkaaren nettovaikutus julkiselle taloudelle) perusteella eli taloudellisten arvojen pohjalta.

Raportin esipuheen kirjoittanut VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen on kuuluisa siitä ehdottomuudestaan, jolla hän vaatii Suomen lopettavan maahanmuuton sääntelyn Ruotsin mallin mukaisesti. Vartiainen perustelee tätä taloudellisilla seikoilla ja väittää (vastoin ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien työllisyystilastoja) Ruotsin talouden nousun johtuvan suurelta osin juuri (ei-eurooppalaisen) maahanmuuton esteiden purkamisesta johtuvasta työikäisen väestön kasvusta. Vartiainen on tarkentanut tavoitteitaan vaatimalla Suomea luopumaan Euroopan ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta. Hän ei ole koskaan selitellyt konkreettisia vaatimuksiaan "arvovalinnoiksi" tai vaiennut maahanmuuttopolitiikasta siksi, että hänellä on tutkijana "melko vähän annettavaa".

Mikä siis esti VATT-työryhmää tarkastelemasta maahanmuuton sääntelyä samasta näkökulmasta kuin heidän pomonsa ylijohtaja Vartiainen? Vartiainen vetoaa taloudellisiin hyötyihin, tilastoihin ja talouslukuihin, joten arvonäkökulmaa ja aineistoa on tarjolla, toisin kuin työryhmä väitti. Miksi piti piiloutua "arvovalintojen" taakse, kun kerran Vartiainenkaan ei tee niin?

Niinpä. Ihan hyvin työryhmä olisi voinut antaa arvioita esim. siitä, millä tulijaryhmillä on parhaat edellytykset sijoittautua hyvin työelämään yms. Ja peräti siitä, miten näiden ryhmien saapumiseen/saapumatta jättämiseen voisi vaikuttaa. Arvovalintoja voidaan sitten erikseen tehdä siinä,  miten nämä tiedot vaikuttavat toimintaan.

[ämpee]

Miksi piti piiloutua "arvovalintojen" taakse, kun kerran Vartiainenkaan ei tee niin?

Ehkä kyse on Vartiaisen oikeasta mielenvikaisuudesta, ideologiaahan suostutaan jakamaan varsin hanakasti.