2014-06-02 Talouselämä: Voiko tämän taloyhtiön ongelman kääntää vahvuudeksi?

[hiemannuivis]

Taloussanomat mokuttaa tällä kertaa "yrityskonsulttien kielellä" : Ongelmat ovatkin haasteita ja vahvuuksia

Linkki

Voiko tämän taloyhtiön ongelman kääntää vahvuudeksi? "Perusasiat, kuten roskien käsittely eivät ole kaikille selviä"

Monikulttuurisuus kannattaa valjastaa taloyhtiön vahvuudeksi, eikä ajatella sitä vain ongelmana.

Kulttuurien yhteentörmäykset eivät ole poikkeuksia taloyhtiöissä, hiertäväthän asumisen käytännöt myös saman kulttuurin edustajia. Kun säännöistä sovitaan kiinteistöissä ja niiden julki tuomisessa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset asukkaat, päästään jo pitkälle sovun säilyttämisessä.

Asukastiedotteiden, järjestyssääntöjen ja roskien lajitteluohjeiden laadinta kahdella kotimaisella ja englannilla ei sekään välttämättä riitä, kun maahanmuuton lisääntyessä kielten kirjo kasvaa.

Suomen Pakolaisavun Pirkanmaan aluekoordinaattori Timo Karppinen kertoo, että kiinteistöyhtiöiden säännöistä tiedottaminen on parantunut samaa tahtia, kuin yhtiöiden muukin monikulttuurisuuden huomiointi asuinalueilla. Apua tiedustellaan usein järjestyssäännöistä ja yleisiin tiloihin liittyvistä asioista kertomisessa.

"Yleisimmät asumiseen liittyvät kysymykset muista maista tulevilta koskevat yleisten tilojen käyttöä, kuten käyttösääntöjä ja varauksia. Asunnonhakuun, vuokrasopimuksiin sekä asukkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä käsitellään paljon suomen kielen koulutuksissa. Naapuruus ja asukasdemokratia kiinnostavat myös", Karppinen sanoo.

[...]

[Veturinainen]

Kantasuomalaisillakin on toki opittavaa maahanmuuttajien asumiskulttuureista. Esimerkiksi muualta muuttaneiden usein luonnollisemmasta yhteisöllisyydestä voisi ottaa oppia.

Mitä siitä pitäisi oppia? Yleensä "luonnollisempi yhteisöllisyys" korreloi heikomman yhteiskunnan kanssa.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Taloussanomat mokuttaa tällä kertaa "yrityskonsulttien kielellä" : Ongelmat ovatkin haasteita ja vahvuuksia

http://www.talouselama.fi/uutiset/voiko+taman+taloyhtion+ongelman+kaantaa+vahvuudeksi+perusasiat+kuten+roskien+kasittely+eivat+ole+kaikille+selvia/a2250938

Millä tavalla taloyhtiön tulos saadaan paremmaksi maahanmuuttajien avulla?

Se kun lienee ainoa asia, mikä taloyhtiötä kiinnostaa eikä muusta säätämisestä ole kuin haittaa.

Mahtaisiko taloussanomissa olla juttua, että voiko taloyhtiössä asuvien ryyppyjengin kääntää voimavaraksi? Pientä haastetta aiheuttaa jatkuvat järjestyshäiriöt ja paikkojen hajoittaminen, mutta kyllä ne voi kääntää voitoksi.

Kiinnostaisi kyllä tietää, että miten.

[J.M]

Asukastiedotteiden, järjestyssääntöjen ja roskien lajitteluohjeiden laadinta kahdella kotimaisella ja englannilla ei sekään välttämättä riitä, kun maahanmuuton lisääntyessä kielten kirjo kasvaa.

Paskapuhetta. Jos ei suomi, ruotsi tai englanti, edes yksi noista taivu sen verran, että osaa laittaa roskat oikeaan astiaan, niin jo on kumma. Tuohan se on hyvä kotoutuskeino, että kerrotaan lähtömaan kielellä SUOMESSA sekin, mihin pönttöön mikäkin roska tulee laittaa. Varmaan jutun kirjoittaja itsekin tajunnut, ettei noin hölmöön juttuun kannata laittaa nimeään alle.

[Golimar]

Taloyhtiön tulee nähdä myös lutikat ei vain ongelmana vaan mahdollisuutena. Hyviä asioita joita lutikoista  ja muista pikkumönkijöistä seuraa ovat biodiversiteetin lisääntyminen  ja BKT:n kasvu kun tuholaistorjuja käy toivotonta taistelua lutikoita vastaan.

[VeePee]

Mahtaisiko taloussanomissa olla juttua, että voiko taloyhtiössä asuvien ryyppyjengin kääntää voimavaraksi? Pientä haastetta aiheuttaa jatkuvat järjestyshäiriöt ja paikkojen hajoittaminen, mutta kyllä ne voi kääntää voitoksi.

Me muut voisimme ottaa oppia vaikkapa ördejen luonnollisesta sosiaalisuudesta, estottomuudesta ja yhteisten sääntöjen joustavasta tulkinnasta. Sama koskee tietysti paremmista kulttuureista tulevia muita asukkaita.

[Kuli]

Monikulttuuria ei voi mitenkään kääntää vahvuudeksi ellei sellaisena lasketa yleistä siisteys/ viihtyvyys tason laskua. Asuntojen arvon laskua ja yhtiövastikkeen nousua roskakatoksen muuttuessa yleiseksi kierrätysasemaksi. Toki nämä "haasteet" ovat laskettavissa vahvuuksiksi huoltoyhtiön laskutuksen ja vartiointiliikkeiden palvelujen kysynnän muodossa, mutta sitä tuossa jutussa tuskin haettiin. En tiedä mikä oli artikkelin idea, koska mitään järkeä siinä ei ainakaan ollut.

[rölli2]

majoitetaan vielä ne romanian ja bulgarian mustalaiset johonkin helsinkiläislähiöön niin sitten voidaan oikein perustaa työryhmä tutkimaan, että mitenkä kaatopaikka muutetaan vahvuudeksi ja mitä suomalaiset voivat siitä oppia

[Mehud]

Jos ei osaa siivota kämppää, viedä roskia ja käyttäytyä ihmisiksi, niin minkään maan kielellä tehdyt tiedotteet eivät auta. Jos kerran kaikki suomalaisetkaan eivät ymmärrä suomen kielisiä ohjeita, niin miten muun maalaiset piittaamattomat ymmärtäisivät.

Jos mamut tuhoavat kodit omissa maissaan, niin miksi ne eivät tekisi sitä samaa täälläkin.

[Lupu(kulkuri)]

Mahtaisiko taloussanomissa olla juttua, että voiko taloyhtiössä asuvien ryyppyjengin kääntää voimavaraksi? Pientä haastetta aiheuttaa jatkuvat järjestyshäiriöt ja paikkojen hajoittaminen, mutta kyllä ne voi kääntää voitoksi.

Me muut voisimme ottaa oppia vaikkapa ördejen luonnollisesta sosiaalisuudesta, estottomuudesta ja yhteisten sääntöjen joustavasta tulkinnasta. Sama koskee tietysti paremmista kulttuureista tulevia muita asukkaita.

Joo, ei kyllä kiinnosta oppia afrikkalaista yhteisöllisyyttä tipan vertaa.

[Jaska Pankkaaja]

Jos asuisin vielä taloyhtiössä niin haluaisin vain asua siellä. Minua ei kiinnosta pätkääkään naapurien asiat mutta haluan asua ilman kohtuutonta häirintää ja kohtuullisin asumiskustannuksin, siis ilman perseilijöitä. Perseilijät ulos väristä riippumatta niin moini asia järjestyisi: kotoperäiset kuolisivat hankeen ja loisivat maanmutaajat lähtisivät kotiinsa.

[Ari-Lee]

Kantasuomalaisillakin on toki opittavaa maahanmuuttajien asumiskulttuureista. Esimerkiksi muualta muuttaneiden usein luonnollisemmasta yhteisöllisyydestä voisi ottaa oppia.

Kantasuomalaisten yhteisöllisyyttä kritisoimaan kutsutaan yleensä poliisi. Muualta tulleiden yhteisöllisyys ei sovi suomalaiseen kulttuuriin siitäkään syystä että koko sukua ja naapureita ja muita heimolaisia ei kutsuta työpaikoille norkoilemaan ja mölöämään ja tekemään työtä pimeästi.

[guest7001]

Millä tavalla taloyhtiön tulos saadaan paremmaksi maahanmuuttajien avulla?

Sossu on hyvä vuokranmaksaja eikä viivästyksiä tule.

Jos ja kun yksityinen vuokranantaja vuokraa sossuasukille - ja taas - jos ja kun asunto laitetaan sisältä paskaksi, vanhat pinnatkin voi tehdä uudelleen sossun laskuun.

Tämä on katsos tätä uutta talouden dynamiikkaa. Kaikki, mihin julkinen sektori ja yhteiskunta saadaan maksumieheksi, on kannattavaa liiketoimintaa. Ikävä puoli nykysuomessa on se, että juuri mikään muu kuin yhteiskunnan kuppaaminen ei enää kannatakaan.

Mutta velkaa saa halvalla ja fantsuttelu sen kuin jatkuu.

[Blanc73]

Haluaisin tietää miten taloyhtiössä käännetään vahvuudeksi se jos esim somalia ei kiinnosta viedä roskiansa jäteastiaan tai pitsanpaistaja kurdi tunkee pesutupaan pesemään pyykkiään kantiksen pyykkivuorolla? Erilaisuus on värisevää ja konfliktiherkkää rikkautta?

[Blanc73]

Haluaisin tietää miten taloyhtiössä käännetään vahvuudeksi se jos esim somalia ei kiinnosta viedä roskiansa jäteastiaan tai pitsanpaistaja kurdi tunkee pesutupaan pesemään pyykkiään kantiksen pyykkivuorolla? Erilaisuus on värisevää ja konfliktiherkkää rikkautta?

Ehkä voisi työllistää ihmisiä palkkaamalla maahanmuuttajille julkisista varoista maksettuja kotouttamiskoordinaattoreita, jotka veisivät roskat mamujen puolesta.

Tuo lienee (valitettavasti) jopa uskottava skenaario nykyisessä mamujen hyysäämis-ilmapiirissä. Olen omin silmin todistanut paikallisessa supermarketissa kun kotouttaja(?) kantaa somali-mamun ostoskoria ja uusi kunniakansalainen osoittelee sormella mitä hyllyltä haluaa ostettavan. En uskoisi todeksi, jos en olisi itse nähnyt.

[Mehud]

Afrikkalainen yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse huutaa, tapella, ryöstää ja raiskata yksinään.

[Alkuasukas]

Ei.

[guest3656]

Monikulttuurisuus kannattaa valjastaa taloyhtiön vahvuudeksi, eikä ajatella sitä vain ongelmana.

Monikulttuurisuus on tehokas työkalu Suomen rappeutuvien, massiivisia peruskorjauksia odottavien lähiöiden perusparannukseen. Kehitysmaalaisten kansoitettua asuintalon, joutuu hatara elementtitalo kunnon koeponnistuksen kohteeksi, jossa mitataan niin tärykalvojen paksuutta, betonin lujuutta kuin viemäreiden kestokykyä. Harva -70-luvun hätäisesti kyhätty neukkukuutio saa puhtaat paperit tästä asumisen todellisten ammattilaisten suorittamasta kestotestistä. Parissa vuodessa talo on asuinkelvoton ja talon asukkaat kiinni toistensa kurkuissa. Talon voikin huoletta purkaa nopeutetussa aikataulussa ja siirtää testijoukkue jämäkämmästä teräsbetonista rakennettuun, uuteen merenrannalla sijaitsevaan asuintaloon.   

[Miniluv]

Kantasuomalaisillakin on toki opittavaa maahanmuuttajien asumiskulttuureista. Esimerkiksi muualta muuttaneiden usein luonnollisemmasta yhteisöllisyydestä voisi ottaa oppia.

Miten tämä käytännössä tehdään, kun kantasuomalainen ei satu osaamaan afrikkaa tai lähi-itää?

[Kuli]

^Siten, että pidetään yleisiä ja kovaäänisiä tori/sukukokouksia keskellä yötä. Kansoitetaan lähi-itäkeskeskuksen kahvilat esimerkiksi vappuna sankoin joukoin ja juodaan kahvit veronmaksajien laskuun eli siis maksetaan itse.

[KJ]

Kantasuomalaisillakin on toki opittavaa maahanmuuttajien asumiskulttuureista. Esimerkiksi muualta muuttaneiden usein luonnollisemmasta yhteisöllisyydestä voisi ottaa oppia.

Miksi tuosta pitäisi ottaa oppia? Jos suomalaiset haluavat asua rauhassa perheidensä/itsensä kanssa, niin miksi pitäisi oppia "yhteisöllisyyttä", eli sitä, ettei saa asua rauhassa perheidensä/itsensä kanssa, vaan tulee jatkuvasti häirityksi naapurin taholta, jolla on erilainen käsitys yksityisyydestä?