Historiaa - Somalien tulo Suomeen (yhdistetty)

[td]

Mielestäni tärkeitä faktoja ajalta jolloin asioista puhuttiin oikeilla nimillä, ainakin jollain tasolla, eikä hävetty olla suomalaisia.  Ahtisaarikaan ei vielä pidätellyt ohimennen omia kansalaisiaan "rasisteina" eri tapahtumissa huutamalla: "kädet ylös rasistit, teidät on piiritetty"(noh, mielikuva sinne päin).

Kooste valaisee lyhyesti mamutuksen taustoja sekä Presidentti Koiviston ennustamaa "pakolaisten siivellä elävää intressiryhmän syntyä"(Demlaakaan mainitsematta), sekä HS:n toimintaa.

Arvostukseni Koivistoa kohtaan kasvoi rutkasti, vastaavasti RKP alkaa paljastumaan varsinaiseksi syöpäkasvaimeksi.

Enemmän julkisuutta nämä historialliset tosiasiat saisivat saada, kuten Maastamuuttajakin edellä totesi. Ja Akezille kiitos avauksesta.

Vaikutuksen minuun teki se, että presidenttimme Koivisto on jo heti alussa yrittänyt estää tämän hulluuden. Tämä oli minulle uusi tieto. Ehkä SDP:ssäkin on vielä hitunen jäljellä toivoa ja Koiviston perintöä, jossain, ehkä, pahoin pelkään ettei.

Uskon että tämä ketju avaa monen, varsinkin asiasta tietämättömän nuoremman silmät, miksei monien muidenkin.

Ongelmat on tiedostettu täysin jo vuosia sitten. Tärkeää tässä on se että, nämä muistelmat ovat vanhemmilta, arvostetuilta sekä tunnetuilta henkilöiltä.

Lähde: Mansikkamaan vartijat - Antero Leitzinger(suomalainen politiikanhistorioitsija ja maahanmuuttoviraston tutkija) 
Maahanmuuttovirasto, Helsinki 2010

http://migri.fi/download/16289_mansikkamaan_vartijat.pdf

(lihavoinnit omia)


JOUKKOMUUTTO NOSTATTAA PANIIKKIA
Somalien joukkomuutto Suomeen junalla Moskovasta alkoi toukokuussa 1990
ja heinäkuussa rajan ylitti vilkkaimmillaan 50 somalia päivässä. Vuoden loppuun
mennessä 1441 somalia oli hakenut Suomesta turvapaikkaa. Georg Ots -laiva toi
helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina 1991 kerralla 147 somalia ja ulkomaalaisvaltuutettu riensi satamaan estämään heidän käännytyksensä...



GEORG   OTSIN TAPAUS KUUMENSI VIRANOMAISTEN TUNTEITA:
Hannu Siljamäki kertoo:
- Ulkomaalaisvaltuutetun toiminta oli tässä ja useammassa muussa yhteydessä hyvin härskiä. Mietimme jopa hänen saattamistaan virkavirheen perusteella syytteeseen, mutta sisäministeriössä oli vahvasti ainakin ulkomaalaisasioissa vallalla kirjoittamaton periaate, ettei ilmoituksia poliisille lähdetä tekemään. Ulkomaalaisvaltuutetun toiminta jotenkin nieltiin. Hän oli menettänyt uskottavuutensa, eikä kyennyt yleisesti juurikaan virkatoimia haittaamaan, mitä nyt joskus julkisuuteen jotain heitteli.(393)

393 Hannu Siljamäki 1.7.2010

.
.
.

Somalien joukkomuutto tulistutti ylimmän valtionjohdon. Presidentti Koivisto kiinnitti huomiota 119 somalin tuloon junalla 26.11.1990 ja viranomaisten kyvyttömyyteen käännyttää heidät: "Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on, Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös." Koivisto vaati 29.11.1990 hallitusta toteamaan Neuvostoliiton turvalliseksi maaksi somaleille ja sai ajatukselle sisäministerin tuen, mutta pääministeri Harri Holkeri vastusti ehdotusta. Sen sijaan ryhdyttiin kiireisesti uudistamaan ulkomaalaislakia. Koivisto kantoi huolta kantaväestön reaktioista: "Pelkäsin, että jyrkästi kasvanut pakolaisvirta aiheuttaisi nopeassa tahdissa muukalaisvihan."(398)
.
.
.
Koivisto totesi 230 somalin tulleen junalla 30.12.1990.(399)
Hänen mielestään oli kestämätöntä, ettei viranomaisilla olisi keinoja puuttua hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Koivisto ennusti, että "syntyy oma intressiryhmänsä niistä, jotka elävät pakolaisten siivellä." Koiviston aloitteesta hallituksen ulkoasiainvaliokunta vaati 9.1.1991, että Neuvostoliiton on valvottava rajojaan. Seuraavana päivänä Ilta-Sanomien haastattelussa Koivisto moitti ylenmääräistä pakolaisystävällisyyttä: "Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä."



394 HS 16.12.1990.
395 IS 18.1.1991.
396 HS 10.2.1991.
397 IS 4.1.1991.
398 Koivisto, s. 292.
399 Koivisto, s. 293.



UUSIA SUOMALAISIA
.
.
.
Mulki Mölsä, somalialaissyntyinen lääkäri, varoitti 1990-luvun alussa terveydenhoitoviranomaisia somalinaisten silpovan tyttöjen sukuelimet "ympärileikkauksen" nimissä. Etiopiassa ja Egyptissä kristittyjenkin harjoittama tapa ei perustu mihinkään uskonnolliseen määräykseen, mutta lisäsi nimenomaan muslimeihin kohdistuvia epäluuloja.



REPEÄMÄT RAUTAESILIPPUUN
.
.
.

Humaani länsimainen järjestelmä joutui koetukselle ja sen väärinkäytökset olivat väärä tie Euroopan yhdistämiseksi. Turvapaikkahakemusten käsittely Suomessa kesällä 1990 kesti jo puolisen vuotta, mitä silloin pidettiin huolestuttavan pitkänä aikana. Turvapaikanhakijan tai pakolaisen ylläpito maksoi veronmaksajille 280 markkaa (47 euroa) päivässä tai 6611–13 513 markkaa kuukaudessa, tapauksesta ja laskutavasta riippuen.(342) Tuntui järjettömältä käyttää summia, jotka olivat suurempia kuin monen suomalaisen ansiot, ja joilla turvapaikanhakijoiden lähtömaissa voitaisiin elättää monin verroin useampia ihmisiä. Tällaisiin   laskelmiin sisältyy aina hallinnon kiinteitä kuluja, jotka eivät riipu palvelujen kulutuksesta, mutta kiistatta järjestelmä ei toiminut tarpeeksi tehokkaalla ja mielekkäällä tavalla silloin kun siihen kohdistui yllättäviä paineita.



HELSINGIN SANOMAT HAKEE LINJAANSA
.
.
.
Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten yhteenvedossa todettiin, että puolet kirjoittajista "vastusti pakolaisten tuloa Suomeen." Osa ei ilmoittanut selvää kantaa ja "pienempi joukko puolsi pakolaisia".

Pakolaisten puolustajien perusteita olivat "ulkomaalaisilta saatavat välttämättömät virikkeet, kansainvälisen yhteistyön tärkeys, köyhien maiden kustannuksella rikastuneen Suomen velka kehitysmaille, korkea hyvinvointimme, inhimillisyyden, vastuun ja sivistyksen velvoitukset sekä pakolaisongelman laajuus ja vakavuus." Yhteenvedon laatija ei keksinyt kirjoittajien enemmistölle muita perusteluja kuin työttömyys, asuntopula ja turvallisuusongelmat.(270)
Syksyllä mielipidekirjoituksia lähetettiin kaksinkertainen määrä kesään verrattuna. Helsingin Sanomat julkaisi kolmanneksen ja julisti sitten keskustelun uudelleen päättyneeksi, vaikka todellisuudessa se jatkui herkeämättömänä niin lehdessä kuin muillakin foorumeilla.(271)

270 HS 30.8.1987.
271 HS 24.11.1987



ULKOMAALAISKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1989
Eduskunnan oikeusasiamies Olavi Heinonen huomautti toukokuussa 1987, että Ulkomaalaistoimisto toimi väärin lähettäessään oleskelulupaa hakevat ulkomaalaiset ulkomaille.(334)
Äärivasemmistolaisten lakimiesten perustama, sittemmin poliittisesti kirjavoitunut Suomen demokraattiset lakimiehet ry (Demla) jätti joulukuussa 1987 Heinoselle kantelun, jossa se ehdotti ulkomaalaisasioiden erottamista poliisihallinnosta ja keskittämistä sosiaali- ja terveysministeriöön. Valtiontilintarkastajat olivat jo marraskuun alussa julkaisemassaan vuosikertomuksessa 1986 ehdottaneet ulkomaalaishallinnon keskittämistä työministeriöön. Demlan kantelussa paheksuttiin turvapaikkaa anoneen sikhin Vipin Jit Singh Surin kohtelua ja viitattiin pakistanilaisen Mohamed Ashrafin lahjusväitteisiin. Lisäksi ihmeteltiin "miksi toimiston sisäänkäynti on rasistisesti erotettu muusta sisäministeriöstä, miksi asiakaspalvelua varten on vain yksi luukku ja miksi toimiston vahtimestari istuu omassa huoneessaan lukon takana tarkkailemassa vuoroaan odottavia asiakkaita kaksipuolisen peilin läpi."(335)
.
.
.
Eeva Simolan artikkeli
puolestaan luetteli 19 ulkomaalaishallinnon epäkohtaa tai ristiriitaisuutta, joista
kolmannes liittyi ulkomaalaisten opiskelijoiden ja kolmannes turvapaikanhakijoiden ongelmiin. Sikhin tapauksessa valitettiin hindun käyttämisestä tulkkina.(336)
.
.
.
Helsingin Sanomat riemuitsi "pahamaineisen" Ulkomaalaistoimiston lakkauttamisesta. Se käytti tätä määrettä peräti kolme kertaa samassa artikkelissaan.(338)


333 Peter Sandelin 30.6.2010.
334 HS 26.2.1989.
335 HS 11.12.1987.
336 HS 6.7.1988.
337 HS 30.1.1988.
338 HS 26.2.1989


KOIVISTON POHDISKELUJA
.
.
.
Koiviston puheet nostattivat ärtymystä RKP:n lehdissä ja kansanedustajissa, joiden mielestä työkykyisyys ei saisi olla kriteeri pakolaisvalinnoissa.(312)
Toisaalta korkean tason kyynisyys tai inhorealismi lohdutti maahanmuutosta huolestuneita ihmisiä, joiden mielestä yleensä "esiin marssitetaan jos jonkinlaista Assistentti Kuttaperkkaa, jotka kuorossa nimittelevät ajattelevia kansalaisia tietämättömiksi rasisteiksi. ... Onneksi meillä on Manu, joka pitää suomalaisten puolta niin omia haihattelijoita kuin muunmaalaisia Suomen mustamaalaajia vastaan."(313)
Presidentti otti vuoden 1990 aikana kantaa ulkomaalaispolitiikkaan peräti kahdeksassa puheessa ja haastattelussa, pohtien aihetta hyvin tasapainoisesti eri näkökulmista. Yleensä oli kyse työvoiman kysynnän tyydyttämisestä ja siihen liittyvistä suurista odotuksista, joita hän halusi laimentaa muistuttamalla tarpeellisesta vastuullisuudesta pidemmälläkin aikavälillä. Tammikuun 1991 aikana Koivisto joutui ottamaan kantaa kuusi kertaa, koska media tivasi häneltä nimenomaan tuomiota kansan parissa vallitsevalle ulkomaalaisvastaisuudelle. Koivisto toisti moneen kertaan, ettei hän ole nähnyt todisteita tällaisesta oletetusta asenteesta. Kun arkkipiispa totesi pakolaisvihan synniksi, Koivisto tivasi, "missä muodossa ja minkä takia sitä syntiä nyt niin paljon tehdään" ja epäili, että "ehkä tämmöisen argumentin käyttäjä tuntee itsensä niin hyväksi ihmiseksi, että hän häpeää olevansa tämmöisen kansan jäsen."(314)

309 HS 5.1.1991.
310 IS 9.1.1991.
311 HS 18.10.1987.
312 HS 3., 8. ja 10.10.1987.
313 HS 10.10.1987.
314 IS 11.1.1991.




SOPEUTUMISEN HAASTEITA JA TIEDONHANKINTAA
.
.
.
Pieni osa somalinuorista herätti huomiota syyllistymällä toistuvasti rikoksiin, joista muussa tapauksessa olisi karkotettu maasta, mutta kesti kauan toteuttaa ensimmäinen karkotus ja saada somaliyhteisö kiristämään omaehtoista sosiaalista kontrolliaan muun muassa katupartioin. Viranomaisten voimattomuus oli omiaan lisäämään vihamielisyyttä somaleja kohtaan. Somalinuoret joutuivat myös joukkotappeluihin.(406)
- Sittemmin somalien lapset oppivat vähän suomea ja toistamaan kertomani.
Oli kyllä turhauttavaa puhua lapselle, joka ei tietenkään ymmärtänyt kuulemaansa kumpaankaan suuntaan. Myöhemmin somalit kysyivät, miksi puhun niin kummallisesti, tarkoittaen kirjakieltäni, heille kun opetettiin ainoastaan puhekieltä. Somalit olivat lievästi sanoen rasittavia tullessaan monta kertaa viikossa samalle asialle ja varsinkin kun heidän takataskuistaan ilmestyi nippu henkilökortteja ja niidenkin haltijoiden tietoja olisi pitänyt tarkistaa.(407)
- Kun ensimmäisiä somaleja ryhdyttiin kotouttamaan, he rupesivat tekemään perhesidehakemuksia. Joissakin perhesidehakemuksissa rupesi ilmenemään väärinkäytöksiä. Väärinkäytökset olivat luonteeltaan sellaisia, että osa somaleista haki
oleskelulupaa perhesiteen perusteella ihmisille, jotka eivät tosiasiassa olleet heidän perheenjäseniään. Suomeen päästyään nämä ihmiset ilmoittivat ennemmin tai myöhemmin kuuluvansa eri perheeseen, mutta hakivat vuorostaan oleskelulupaa henkilöille, joille itse olivat valheellisesti sukua.(408)

405 Heikki Taskinen 16.6.2009.
406 vrt. Seppälä, s. 49-50, Pentikäinen ja varsin runsas tutkimuskirjallisuus.
407 Ritva-Liisa Berg 14.6.2009.
408 Heikki Taskinen 16.6.2009; vrt. Eeva Kangasniemi: Rakkaudella yli rajojen? – Lumeavioliitot
(Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 6, Helsinki 2003), s. 80.



Suosittelen luettavaksi alkuperäisen kirjoituksen.

[Noottikriisi]

Kun arkkipiispa totesi pakolaisvihan synniksi, Koivisto tivasi, "missä muodossa ja minkä takia sitä syntiä nyt niin paljon tehdään" ja epäili, että "ehkä tämmöisen argumentin käyttäjä tuntee itsensä niin hyväksi ihmiseksi, että hän häpeää olevansa tämmöisen kansan jäsen."(314)

Mielenkiintoista huomata että vain kahdessakymmenessä vuodessa Suomi on muuttunut niin paljon että Koiviston tuolloiset puheet kuulostavan nyt jo isänmaallisilta. Noilla mielipiteillä häntä luulisi nykyään PS:n kannattajaksi.

[Roope]

Samassa pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa siunailtiin useampaankin kertaan, että kaikki maahanmuuttoasiat saatiin viimein parinkymmenen vuoden vääntämisen jälkeen yhteen ministeriöön. No, Kataisen hallituspa päättikin ensi töikseen irrottaa kotouttamisasiat takaisin työministeriöön. Muistissa on vielä työministeri Filatovin aikaiset maahanmuuttopolitiikan sotkut, kun työministeriön virkamiehet yrittivät parhaansa mukaan kampittaa sisäministeriön virkamiehiä.

[Leijona78]

Kun arkkipiispa totesi pakolaisvihan synniksi, Koivisto tivasi, "missä muodossa ja minkä takia sitä syntiä nyt niin paljon tehdään" ja epäili, että "ehkä tämmöisen argumentin käyttäjä tuntee itsensä niin hyväksi ihmiseksi, että hän häpeää olevansa tämmöisen kansan jäsen."(314)

Mielenkiintoista huomata että vain kahdessakymmenessä vuodessa Suomi on muuttunut niin paljon että Koiviston tuolloiset puheet kuulostavan nyt jo isänmaallisilta. Noilla mielipiteillä häntä luulisi nykyään PS:n kannattajaksi.

Näin alkuun kiitos td:lle ansiokkaista poiminnoista.

Jossakin (lähinnä Afrikkalaisista) maahanmuuttajista koskevassa tv-dokumentissa Koivisto sanoi jotakin samansuuntaista (ote oli 90-luvun alun arkistomateriaaleista). En tiedä onko Koivisto muutanut mieltään sittemmin mutta ellei ole, niin kyllähän tuo on tosiaan isänmaallinen mies.

Huomattava on kai sekin että Manu oli jo mukana sotimassa, joten ymmärtää varmasti isänmaallisuuden ehkä hieman eri tavalla kuin esimerkiksi nykyiset SDP-läiset.

[Toni R Jyväskylästä]

Tiesin Koiviston olleen sodassa, mutta en tiennyt miehen olevan nuivahko. Miehen arvostus on kohonnut silmissäni.

[td]

Eipä hän varmaankaan loisijoita ja loisijoitten siivellä eläjiä kunnioita Törnin komppaniassa sotineena. Hammasta varmaan puree kun seuraa Suomen alasajoa.

[IDA]

Kyllä ottaa taas päähän nämä tosiasiat

Sanopa muuta. Historialliset pisteet kuitenkin Mauno Koivistolle näissä asioissa. Tosin moka tietenkin oli valtaoikeuksien liiallinen rajoittaminen, joka toki johtui muista syistä ja oli ymmärrettävää. Ilman sitä olisi kuitenkin voinut yksinkertaisesti määrätä. Olisi muuten aika ruveta hallitusti lisäämään presidentin valtaoikeuksia noin muutenkin.

[Sunt Lacrimae]

Koivisto ennusti, että "syntyy oma intressiryhmänsä niistä, jotka elävät pakolaisten siivellä." Seuraavana päivänä Ilta-Sanomien haastattelussa Koivisto moitti ylenmääräistä pakolaisystävällisyyttä: "Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä."

Nostan kyllä täällä koneen ääressä hattua Maunon kyvylle ennustaa tulevaisuutta. Ikävä kyllä. Mietityttää, olisivatko asiat eri lailla näkyään jos vaikka Koivistoa olisi silloin kuunneltu. Mietityttää, luetaanko vaikka nykyisiä uutisia 50 vuoden päästä samalla "jos olisivat silloin tehneet toisin"- tavalla.

[Mika]

Koiviston huolimattoman lausahduksen takia Suomessa on kymmeniä tuhansia "paluumuuttajia" itärajan takaa.  Toistaalta, ei tuosta oikeastaan Koivistoa voi syyttää, vaan sitä, että Kekkosen jälkeen presidentin sivulauseissakin julkilausutut mielipiteet otettiin Suomessa suorina toimintaohjeina. Virkamiehet rupesivat heti Koiviston lausahduksen jälkeen sorvaamaan inkeriläisille paluumuuttosäädöksiä.

Inkeriläisten paluumuuttokin olisi vielä ollut OK, jos olisi pidetty huoli siitä, ettei tänne oteta paluumuuttajan statuksella mitään umpivenäläisiä kirgiisejä 2000 kilometrin päästä. No niin ei tehty, ja nyt täällä on kymmeniätuhansia pelkkää Venäjää puhuvia "suomalaisia", joilla on myös Venäjän kaksoiskansalaisuus.

[Micke90]

Oho! Koivistohan oli hyvä presidentti: osasi ennustaa somalien aiheuttaman taakan jo 22 vuotta sitten! Miksei häntä kuunneltu silloin?

[akez]

Oho! Koivistohan oli hyvä presidentti: osasi ennustaa somalien aiheuttaman taakan jo 22 vuotta sitten! Miksei häntä kuunneltu silloin?

Sanopa se! Koiviston osakkeet nousi melkoisesti luettuani tuon.

[Martin]

Oho! Koivistohan oli hyvä presidentti: osasi ennustaa somalien aiheuttaman taakan jo 22 vuotta sitten! Miksei häntä kuunneltu silloin?

Manuhan oli jo aikoinaan vastustamassa maahanmuuttoa Suomi-kp kainalossa.

[Veli Muilu]

Oho! Koivistohan oli hyvä presidentti: osasi ennustaa somalien aiheuttaman taakan jo 22 vuotta sitten! Miksei häntä kuunneltu silloin?

Manuhan oli jo aikoinaan vastustamassa maahanmuuttoa Suomi-kp kainalossa.

Emma kainalossa. Ja kaukopartiotoimetkin taisi jäädä yhteen huoltomatkaan mikä sekin päättyi puoliväliin jotosta. Siitä vaatimattomuus. Mutta kaikki kunnia silti.

[Micke90]

Olipa Suomessa kaikki sota-ajat ensimmäinen somalikin, syksyllä 1939 laivastaan jäänyt merimies Mohammed Ali Zain, joka syyskuus-sa 1947 palasi Ranskaan. Häntä tosin epäiltiin myös pohjoisafrikkalaiseksi.

Ja katsokaa: Suomessa havaittiin ensimmäinen somali jo vuonna 1939! Saimme maistiaisia tästä hämmästyttävästä rikkaudesta jo vuosikymmeniä ennen rättipäiden vallankumousta, joka tapahtui maassamme armon vuonna 1990. Mikä kunnia! Ja vieläpä sota-aikana! Liikutuin ihan. 

Raili Soraisen tullessa töihin vuonna 1965 oli Suomessa jälleen nuorisofestivaalit. Festivaaleja varten saivat kaikki tulla maahan, mutta passit kerättiin raja-asemilla ja toimitettiin Ulkomaalaistoimistoon viisumia varten. Hakemuksia ei ehditty käsitellä samanlaisella huolellisuudella kuin normaalisti, joten moni väärennettykin passi meni tuolloin seulasta läpi. Henkilökunta kantoi viisumihakemuksia Ulkomaalaistoimistossa pärekoreilla ja lisää tuli yötä päivää. Nuorisoa tulvi kaikkialta maapallolta ja muun muassa kuubalaisia majoittui Punavuoren kansakouluun. He tekivät koulun pihalle, keskelle kaupunkia nuotion ja tanssivat ja lauloivat sen ympärillä yökaudet.

Ulkomaalaisia jouduttiin myös poistamaan maasta, mistä moni valistunut suomalainen oli pahoillaan ja syytti ulkomaalaishallinnon joustamattomuutta. Lehdistö muisteli vielä kymmenen vuoden päästä esimerkkinä, kuinka "1969 eräs englantilainen nuorukainen poistettiin maasta, koska hän soitti kadulla kitaraa ja keräsi muutamia lantteja." Suomea alettiin 1970-luvulla pitää ulkomaalaisille tylynä maana, vaikka todellisuudessa yhä useampi tuli Suomeen turistina, opiskelemaan, töihin tai naimisiin.

Aika monia yhtymäkohtia löytyy nykyaikaan. Suvaitsevaisto oli olemassa jo tuolloin, samoin passiväärentäjät sekä leväperäinen viisumipolitiikka. 

Ruotsalainen Elisabeth Nauclér muutti ahvenanmaalaisen miehensä luokse Suomeen ja valittiin kansanedustajaksi keväällä 2007.88 Hänestä tuli silloin tiettävästi toinen ulkomaalaissyntyinen ja ulkomailla syntynyt suomalainen kansanedustaja virolaissyntyisen näytelmäkirjailijatar Hella Wuolijoen jälkeen. Sillä välin kansanedustajiksi oli valittu myös Helsingissä kansalaisuudettomana syntynyt Ben Zyskowicz ja Viron kansalaisena syntynyt Jutta Zilliacus, joten ulkomaalaistaustaisia kansanedustajia on Suomessa ollut ainakin neljä.

Eikös Zahra Abdullahista pitänyt tulla Suomen ensimmäinen mamukansanedustaja?  Toimittajat valehtelivat, kuten aina... 

[akez]

Valtaosa somaleista sai 1990-luvun alussa myönteisen turvapaikkapäätöksen Suomeen "painavan humanitaarisen syyn vuoksi". Mikä mahtoi olla se painava humanitaarinen syy myöntää luvat Moskovassa notkuneille somaleille? Tarvitaan totuuskomissio selvittämään eräiden suomalaisten toimet ja rötökset noihin aikoihin. Veikkaan, että virkavirhe tulee olemaan lievin selvityksessä esiintulevista rötöksistä.

Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijat ja päätökset 1990-1999

[Micke90]

Somppujen määrä ilmeisesti nosti tp-hakijoiden määrän poikkeuksellisen suureksi vuosina 90-93. Sen sijaan olisi mielenkiintoista tietää, mikä tiputti tp-hakijoiden määrän reilusti alle tuhanteen hakijaan vuosina 94-97. Jos oikein muistan lukeneeni jostain, niin 90-luvullahan tp-hakijoilta poistettiin rahalliset avustukset, kunnes ne palautettiin joskus 2000-luvun taitteessa ja sen jälken hakijoiden määrät ovatkin olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuosittain reilusti yli 3000.  Eli vastaanottoraha pois!

[Iloveallpeople]

Tuo Euroopan paras rahallinen korvaushan se on syy, jonka takia hakijamäärät räjähtivät kasvuun jokunen vuosi sitten.

[Kommunisti-muslimi]

Suomi 75 vuotta kirjasarjan neljännessä osassa, vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa (Itsenäisen Suomen historia 4 ISBN 951-35-5161-X) on aukeamalla 258-259 artikkeli koskien Suomen pakolaispolitiikkaa itsenäisyyden alkuvaiheista vuoteen 1992, kirjoittajana Lauri Haataja.

Pakolaisten tulo Suomeen osoitti häkellyttävästi muun maailman läheisyyden. Suomi oli itsenäisyytensä alussa ottanut vastaan kymmeniätuhansia pakolaisia, venäläisiä ja heimolaisia. Talvi ja jatkosodassa rajan taakse kotinsa menettäneet karjalaiset ja muut siirtolaiset eli evakot asutettiin pikavauhtia yksimielisyyden hengessä. Yteispohjoismaisten työmarkkinoiden ja passialueen luominen ei nostanut muukalaiskeskustelua; skandinaavit tunnustettiin samaan kansojen perheeseen kuuluviksi ja suomalaiset katsoivat olevansa saavana osapuolena Skandinavian rajojen kaatamisessa. Suomi kykeni huoltamaan satojatuhansia vierasmaalaisia. Monet sodan maahantuomista väestöryhmistä palautettiin vastentahtoisesti. Alakynnessä olevalla pienellä maalla ei ollut mahdollisuutta soveltaa pakolaiskohtelua yhteenkään - ei edes varmaan kuolemaan lähetettyyn. Palautukset Neuvostoliittoon jatkuivat Paasikiven presidenttikauden loppuun saakka siinä toivossa, että viimeiset suomalaiset sotavangit saisivat tulla kotiin.

Suomi sai Chilestä ensimmäiset pakolaisensa vallankaappauksen jälkeen 1973 ja Vietnamista 1979 lähtien. Heidän kohtelunsa ja huolenpitonsa oli moitteetonta. Kaikkien viranomaisten ja hallitusten tyydytykseksi ulkomaalaisasiain päällikkö Eila Kännö huolehti Suomeen tulijoista äitipuolen tapaan asiallisesti ja tunteilematta. Neuvostoliiton ja Baltian rajojen takaa Suomeen paenneet käännytettiin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta 1980-luvun lopulle asti. Lännessä Suomen rajaa pakolaisilta suojasivat Skandinavian maat. Venäläisten lentokonekaapparien nopea palauttaminen vielä 1980-luvun lopulla piti yllä mielikuvaa, että itäraja pysyy suljettuna. Suomalaisten viranomaisten ja myös kansalaisten valtaosan mielestä itärajan takaa tulevia vastaan on suojauduttava kansallisen turvallisuuden nimissä. Inkeriläisten ja suomalaisten spontaani paluumuutto ja juutalaisten valvottu kauttakulku vuodesta 1990 alkaen ymmärrettiin poikkeuksiksi.

Entinen YK-suurlähettiläs, pääministeri Harri Holkerin ulkopoliittinen avustaja Keijo Korhonen valmisti YK:n tilastoille perustuvan esityksen maailman väestövirtojen vaikutuksista Suomeen. Hieman provosoiva esitystapa herätti pakolaisasioille vihkiytyneiden järjestöjen ja henkilöiden jyrkän paheksunnan. Hallitsemattomasta tilanteesta varoittanut puheenvuoro perustui kuitenkin tosiasioille. Sen sanoma vastasi kansalaisten asenteita. Suomalaisten on pantava suu säkkiä myöten ja pidettävä puolensa myös tulevaisuudessa. Somalien saapumisen aikoihin ulkoasiainministeriö ilmoitti, että Somaliassa työskennelleet runsaat puolisataa suomalaista asiantuntijaa ja kehitystyöntekijää kotiutetaan maassa puhjenneiden levottomuuksien takia. Suomi oli antanut Somalialle kehitysapua vuodesta 1980 ja SPR katastrofiapua 1975 alkaen. Kehitysavulla somaleja oli myös koulutettu Suomessa ja heitä oli jäänyt tänne pakolaisiksi jo ennen huomiota herättäneiden ryhmien saapumista. Kehitysapua antanut käsi ja turvapaikka-anomuksia vastaanottanut käsi eivät olleet tietävinään, mitä toinen teki.

Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi oli vaatinut perinteisessä uudenvuodenpuheessaan sulkemaan rajat liikemiesten kyyditsemiltä elintasopakolaisilta. Ylipormestari vahvisti puheillaan somaleihin kohdistuneita ennakkoluuloja. Somalien exodus kuitenkin jatkui suuren julkisuuden saattelemana. Arkkipiispat Mikko Juva ja John Vikström kohdistivat jyrkkää arvostelua viranomaisten toimintaan; "pakolaisvihamielisyys on kertakaikkiaan synti". Pakoloaiskeskustelu ei saanut merkittävää osaa vaalitaistelussa. Holkerin hallitus teki päätöksen, että Neuvostoliitto on pakolaisille turvallinen maa. Näin sen kautta tulevat pakolaiset voidaan palauttaa, jos he saavat kielteisen päätöksen nopeutetussa turvapaikkamenettelyssä. Päätös perustui viranomaisten arvioon, että lentoteitse Neuvostoliittoon saapuneita pakolaisia oli tulossa vielä tuhansittain. Presidentti Koivisto puolusti hallituksen linjaa kirkon ja tiedotusvälineiden esittämältä arvostelulta. Hänelle ei ollut tullut tietoja, että kasvava muukalaisviha olisi vallalla tai että suomalaisten pakolaiskielteisyys olisi syntiä.

Keväällä 1991 säädetty uusi ulkomaalaislaki selvensi viranomaisten toimivaltasuhteet ja pakolaisten oikeudellisen aseman. Pakolaiskeskusten ympärillä, etenkin Nastolassa, kuohunta jatkui kesän yli. Somalien sijoittuminen kuntiin on ollut muita pakolaisryhmiä hitaampaa. Vuodelle 1992 hallitus on budjetoinut varat 500 kiintiöpakolaiselle ja 2000 turvapaikan hakijalle. Vuoden 1992 alussa Suomessa oli noin 3000 pakolaista - vähemmän kuin esimerkiksi inkeriläisiä paluumuuttajia, jotka sulautuvat suoraan työmarkkinoille. Eduskunta ei ole koskaan hyväksynyt Suomelle siirtlais- tai maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Julkinen sana ja viranomaiset ovat joutuneet ottamaan kantaa maahan tuleviin ulkomaalaisiin tapaus kerrallaan. Käsitteet ovat sisällöltään epäselviä.

Elintasopakolaisten jälkeen ovat keskustelussa usein esillä nälkäpakolaiset ja ympäristöpakolaiset. Heillä tarkoitetaan Venäjän, siihen kuuluvan Karjalan tasavallan ja muiden kommunismista vapautuneiden lähialueiden asukkaiden hallitsematonta massamuuttoa. Uhkakuvat ovat peittäneet alleen tavanomaisen siirtolaispolitiikan. Ennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2000 työvoimapula ja työikäisten suomalaisten määrä selvässä laskussa. Väestöennusteet eivät voi kuitenkaan arvuutella mahdollisilla pakolaisilla tai muilla väestövirroilla, joista Suomikaan ei ole enää syrjässä. Työvoimaennusteiden arvoa vähentää sekin, että ne ennakoivat työvoimapulaa 1990-luvun alun ennätystyöttömyyden sijalle.

[Maastamuuttaja]

Hieman OT. Olen pitkään kaivannut somalien Suomeen sijoittumisen voimakastahtoisen tukijan fem. Suurpään osallistumista hänen toimiensa jälkiarviointiin. 

[Jari Leino]

Hieman OT. Olen pitkään kaivannut somalien Suomeen sijoittumisen voimakastahtoisen tukijan fem. Suurpään osallistumista hänen toimiensa jälkiarviointiin.

Kyllä. Omana haaveenani on käydä haastattelemassa Suurpäätä tämän asian tiimoilta. En tiedä, suostuuko Johanna juttelemaan asiasta. Videoinnista puhumattakaan. Mutta katsotaan syksyllä.

[Uuno Nuivanen]

Muista kysyä sitten, että ymmärtääkö hän, että nykyiset 15000+ somalia ovat vasta alkua. "Diasporasta" huolimatta väestö Somaliassa lisääntyy lähes Afrikan nopeimmin, ja konflikti ei lopu koskaan sen ollessa 'maan' pääelinkeino kehitysavun ohella.

En löisi vetoa haastatteluunsuostumuksensa puolesta.

[Ari-Lee]

Joskus sitten tulevaisuudessa tullaan kirjoittamaan lisää historiaa kuinka syntyi kaksi uutta Somaliaa Suomeen. Vai onko ennakkoluuloja että klaanit eivät alkaisi tappamaan toisiaan muualla kuin Somaliassa?

No, poliisihan lupasi hoitaa kurkunkatkonta keissit ja muihin ei sitten resurssit riitäkään.

[Micke90]

Vuosina 1994-1997 Suomeen tuli vuosittain alle 1000 turvapaikanhakijaa. Paluu lukumäärien osalta noihin vuosiin riittäisi. Vuosien 2008-2010 hakemustulvan jälkeen ollaan palattu "normaalitilanteeseen", eli n. 3000 hakijaan vuodessa.

[ilmari3.]

Miksei somalimamuja haastatella vaikka YLEn toimesta ja tehdä siitä dokumenttia? Siis että miten ne tulivat tänne, millaista elämä oli ennen sitä, ja miksi ne tulivat nimenomaan Suomeen. Tässähän olisi ihan helvetin hyvä ja ajankohtainen dokumentti-idea (vink vink jos jollain suhteita jonnekin).

Olen nähnyt vain  yhden haastattelun YLEllä  1900-luvulla, sen jälkeen en.
http://www.youtube.com/watch?v=CU8KnJ2SNSE

[Mika]

Olen pitkään kaivannut somalien Suomeen sijoittumisen voimakastahtoisen tukijan fem. Suurpään osallistumista hänen toimiensa jälkiarviointiin.

Suurpää ei varmasti jälkikäteenkään näe (tai suostu näkemään) toiminnassaan minkäänlaista sijaa arvostelulle. Ja turha onnettomuudesta on yhtä nuorta naista syyttääkään. Ei Suurpaa niitä päätöksiä ole tehnyt, joilla Suomi on muutettu paskastaniaksi.

[Maastamuuttaja]

td:n yllä siteeraaman historiankirjoituksen mukaan Suurpää esiintyi yli-innokkaasti ja ylitti toimivaltuutuksensa eli rikkoi lakia huumautuessaan somalien tulosta.

[elukka]

Tämä on kyllä puitu ja seulottu moneen kertaan.

Löytäisikö joku näppärästi linkin tai kaksi tuollaisiin keskusteluketjuihin? Minuakin on mietityttänyt, miten Venäjän rajan yli on voinut tulla Suomeen paperittomia somaleja.

Muista kiittää siitä Johanna Suurpäätä. Hänen keksintönsä oli somalien passien hävittäminen kun heidät karkoitettiin Venäjältä. Takasi sillä tempulla elinikäisen suojatyöpaikkansa. Minulla on vahva usko että sellaiselle lain rajoja hipovalle toiminnalle on tulossa päätepiste.

Petoksella hankittu ikuinen suojavirka.

Ja mikä parasta, harvoin vapaassa länsimaassa annetaan ko. läpimädälle touhulle lisäksi valtuudet vapaan mielipideilmaisun rajoittamiseen tuon somalibusineksen kera. Demla lakinais armeija tuottaa rangaistuksia kritisoijille.

(http://www.musicmega.fi/Animtoweb/KariSomalit.jpg)

[Maastamuuttaja]

Puoluekentällä lienee pinnan alla käynnissä kilpailu siitä, kuka ensiksi uskaltaa tuomita Kari Suomalaisen ihmisenä, ajattelijana ja piirtäjänä. Veikkaan, että vihreät johtavat, vassarit puhaltavat niskaan, kokoomuksessa ollaan kahta mieltä.

[Ari-Lee]

Joku sen täällä jossain sanoikin: Tarvitaan maastamuuttoministeriö.

[talous ja muutos]

Suomi 75 vuotta kirjasarjan neljännessä osassa, vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa (Itsenäisen Suomen historia 4 ISBN 951-35-5161-X) on aukeamalla 258-259 artikkeli koskien Suomen pakolaispolitiikkaa itsenäisyyden alkuvaiheista vuoteen 1992, kirjoittajana Lauri Haataja.


Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskivi oli vaatinut perinteisessä uudenvuodenpuheessaan sulkemaan rajat liikemiesten kyyditsemiltä elintasopakolaisilta. Ylipormestari vahvisti puheillaan somaleihin kohdistuneita ennakkoluuloja. Somalien exodus kuitenkin jatkui suuren julkisuuden saattelemana. Arkkipiispat Mikko Juva ja John Vikström kohdistivat jyrkkää arvostelua viranomaisten toimintaan; "pakolaisvihamielisyys on kertakaikkiaan synti". Pakolaiskeskustelu ei saanut merkittävää osaa vaalitaistelussa. Holkerin hallitus teki päätöksen, että Neuvostoliitto on pakolaisille turvallinen maa. Näin sen kautta tulevat pakolaiset voidaan palauttaa, jos he saavat kielteisen päätöksen nopeutetussa turvapaikkamenettelyssä. Päätös perustui viranomaisten arvioon, että lentoteitse Neuvostoliittoon saapuneita pakolaisia oli tulossa vielä tuhansittain. Presidentti Koivisto puolusti hallituksen linjaa kirkon ja tiedotusvälineiden esittämältä arvostelulta. Hänelle ei ollut tullut tietoja, että kasvava muukalaisviha olisi vallalla tai että suomalaisten pakolaiskielteisyys olisi syntiä.

Pitäisi saada tarkennus arkkipiispojen silloiseen lausuntoon:
Tarkoittivatko he, että oli synti:
- kun Suomi palautti rajaloikkarit Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana?
- kun Neuvostoliiton ja sen vasallivaltioitten asukkaita ei oikein päästetty muuttamaan Länteen? Tosin Brezhnevin aikana ymmärrettiin käyttää maastalähtöä siihen, että päästiin eroon osasta hankalista henkilöistä.
- kun DDR ammutti rajaloikkareita Berliinissä?
- kun vastustettiin sitä, että somalialaiset saisivat oleskeluluvan Suomessa?

Muistan, että kun Neuvostoliitto oli hajonnut vuoden 1991 lopussa, niin Suomen poliittisessa eliitissä puhkesi valtava isänmaallinen into julkisuudessa. Luulen, että suomettuneet poliitikot ja osa kommunisteista olivat tässä innokkaimpia.
Mutta tämä into ei johtanut käytännön toimenpiteisiin: Suomesta ei tullut NATO:n jäsenvaltiota.

Suomettuneelle poliitikko-,  media- yms. eliitille oli kiusallinen aihe, että he olivat vaienneet siitä, että Suomi palautti rajaloikkarit Neuvostoliittoon, DDR ammutti rajaloikkarit Berliinissä jne. - Puolan Solidaarisuus ay -liikettä kannatti Suomessa vain harva toisinajattelija ja Suomen ay -liike oli hiljaa.
- Somaliasta tulleet turvapaikan hakijat saivat heille mahdollisuuden osoittaa julkisuudessa, että he ovatkin pakolaismyönteisiä. Jotta kaikki vakuuttuisivat heidän pakolaismyönteisyydestä, he leimasivat rasisteiksi sellaiset, jotka eivät hyväksyneet sitä, että somalialaiset saivat oleskeluluvan.
- Mediakohu ja muu julkisuuskohu Suomeen tulleista somalialaisista sai suomalaiset unohtamaan kysymykset Neuvostoliitosta loikanneitten kohtalosta, Berliinin loikkareitten ampumiset, Tehtaankadulta neuvojen kyselyt yms. suomettuneen eliitin kiusalliset asiat.