Yle: Graffitit eivät ole vain nuorten harrastus - innokkaimpia keski-ikäiset mie

[törö]

Graffitilla menee vaihteeksi hyvin Helsingissä. Luvalliset graffitiaidat ilmestyivät kaupunkitilaan keväällä 2009 ja niitä perustetaan koko ajan lisää. Aitojen kimpussa on arviolta tuhat harrastajaa.

Helsingin graffitikulttuurista on nyt julkaistu ensimmäinen kattava tutkimus, joka perustuu laajaan kenttätyöhön. Siinä selvitettiin tämän päivän graffitikulttuurin tilannetta, sitä, miten luvallisten graffitiaitojen kauteen ollaan tultu ja ketkä näitä aitoja käyttävät.

New Yorkista Helsinkiin 30 vuotta sitten rantautunut ilmiö ei ole ollut enää pitkään aikaan nuorisokulttuuria. Tutkimuksen mukaan aktiivisinta graffitien tekijäporukkaa ovat 30-45-vuotiaat miehet.

- Pääsääntöisesti tekijät tulevat kaikilta elämänalueilta. He ovat opiskelijoita tai eri alueilla palkkatyössä. Joukossa on muuttomiehiä, arkkitehtejä, graafisia suunnittelijoita ja erilaisia luovien alojen parissa työskenteleviä. Porukka on edelleen miesvaltainen ja kyselyn mukaan 95 prosenttia on miehiä, kertoo tutkija Mika Helin Helsingin kaupungin Tietokeskuksesta.
Ristiriitainen kulttuurimuoto

Suomalaisen graffitin historia on ollut ristiriitainen: ensin graffiteihin suhtauduttiin uteliaasti ja mielenkiinnolla, sitten ne kiellettiin ja kriminalisoitiin. Yhdessa vaiheessa Helsinki lupasi jopa ilmiantopalkkion laittoman graffitin tekijästä.

Vuonna 97 pääkaupunkiin lanseerattiin nollatoleranssiin perustuva Stop töhryille -projekti.

- Stop töhryille -kampanjan aikana ei ollut mahdollista perustaa luvallisia graffitipaikkoja, koska sen nähtiin kytkeytyvän luvattomaan graffitin tekemiseen, kaupunkitilan rappioon ja tuhokäyttäytymiseen. Sen takia voi sanoa että yksi kulttuurimuoto kriminalisoitiin, sanoo tutkija Mika Helin.

Graffitin tekemisen syyt ja maalauspaikat vaihtelevat sukupolvittain, vaikka graffiteja yhä tehdään oman kuuluisuuden ja arvostuksen pönkittämiseksi.

- Helsingissä on useita sukupolvia 80-luvulta lähtien, jotka edelleen maalaavat täällä. Nuoremmat arvostavat vanhempia tekijöitä. He myös oppivat vanhemmilta, millaiset kulttuuriset käytännöt ovat hyviä ja suotavia, Helin sanoo.

http://yle.fi/uutiset/graffitit_eivat_ole_vain_nuorten_harrastus_-_innokkaimpia_keski-ikaiset_miehet/7246557

[Onnikka]

Kyllähän tuollainen uutinen jo sanattomaksi vetää.
Aikuiset miehet jotka töhrii seiniä. Ei auta edes kirosanat ymmärtämään.

[Kuli]

Oikeat grafitit ovat hienoja ja oikeasti katukuvaa elävöittäviä ja niitä voidaan pitää todellisena taiteen muotona. Sitävastoin tageja maalailevat apinat ovat se syy miksi oikea graffititaide on saanut niskaansa niin paljon kuraa. Tageja tekevätkin suurimmaksi osaksi jälkeenjääneet teinit, jotka  merkkaavat reviiriään vähän samalla tavoin, kuin koirat kuseskelevat nurkkiin. Kai siinä on joku sanomakin taustalla kuten "En saa sossusta tarpeeksi, koska olen hyödytön hiisaaja-anarkistipelle, joten otan yhteiskunnallisesti kantaa tällä tavoin ja aiheutan monen kymmenen tonnin hiekkapuhallusoperaatioita..."

[Kuli]

Kyllähän tuollainen uutinen jo sanattomaksi vetää.
Aikuiset miehet jotka töhrii seiniä. Ei auta edes kirosanat ymmärtämään.

Niin tuossa jutussahan oli nimenomaan kyse sallituista graffiti-seinistä. Kaipa sitä saa aikuisilla miehilläkin olla harrastuksia vaikka semmoisiakin, jotka eivät ehkä ole niin äijämäisiä. Tuohon ymmärtämättömyyteen voin suositella muunmuassa muutaman taidehistorian kirjan lukua aiheesta, niin ei tarvitse niitä kirosanoja ja voi ymmärryskin kasvaa samalla.
Kyllähän tuommoisten seinien tarjoaminen on huomattavasti järkevämpää yhteiskunnallisesti, kun ne tekisivät niitä graffitejaan kuitenkin jos niitä laittomia seiniä ei olisi. Niissä maissa missä näytelty lapsiporno mm. on kielletty on lasten hyväksikäyttö tapaukset pienellä viiveellä nousseet ja päinvastoin. Lailliset  skeittipuistot vähentävät skeittauksen aiheuttamia ongelmia, koska ihmisillä on mahdollisuuksia harrastaa niille kuuluvilla paikoilla. Ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Ja ei EN ole töhrijä, vaikka pystyn ilmiön ymmärtämäänkin.

[Mursu]

Vuonna 97 pääkaupunkiin lanseerattiin nollatoleranssiin perustuva Stop töhryille -projekti.

- Stop töhryille -kampanjan aikana ei ollut mahdollista perustaa luvallisia graffitipaikkoja, koska sen nähtiin kytkeytyvän luvattomaan graffitin tekemiseen, kaupunkitilan rappioon ja tuhokäyttäytymiseen. Sen takia voi sanoa että yksi kulttuurimuoto kriminalisoitiin, sanoo tutkija Mika Helin.

http://yle.fi/uutiset/graffitit_eivat_ole_vain_nuorten_harrastus_-_innokkaimpia_keski-ikaiset_miehet/7246557

Minä ihmettelen miten kaupunki olisi voinut kieltää jotain perustamasta tuollaista seinää. Ai niin kaupungin rahoilla ei voinut sellaista perustaa.

[Leso]

Helppohan tuo on selittää.
20 vuotta sitten harrastuksen aloittaneet ovat nyt keski-ikäisiä.