2014-05-09 Yle: Kuka lasketaan suomalaiseksi? Nuorilla tiukat asenteet

[Ink Visitor]

Kuka lasketaan suomalaiseksi? Nuorten tiukat asenteet yllättivät tutkijat

Itäsuomalaiset nuoret määrittelevät hyvin ahtaasti sen, ketä voidaan kutsua suomalaiseksi. Vieraanpelko ulottuu joillakin jopa kotimaan romaneihin, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Suomalainen on, jos on syntynyt Suomessa, vähintään toinen vanhemmista asuu Suomessa, ja erityisesti pitää puhua suomen kieltä – tai ruotsia. Nämä ehdot suomalaisuudelle saivat yllättävän paljon kannatusta itäsuomalaisille nuorille suunnatussa kysely- ja haastattelututkimuksessa. Itä-Suomen yliopiston tutkimus kartoitti kahden erilaisen alueen, Lieksan ja Nurmeksen ja toisaalta Kuopion keskeisen kaupunkialueen nuorten näkemyksiä yhteiskunnasta.

Yliopistotutkija Kari Saari ihmettelee tällaisten suomalaisuusehtojen laajaa kannatusta. Saaren mukaan rajoilla määritellään "oikeaa kantaväestöä".

– Kantaväestöllä nähdään olevan etusija hyvinvointipalveluihin, kun taas muiksi määritellyillä heidän oikeuttaan yhteiskunnalliseen turvaan ja hyvinvointiin tulisi rajoittaa, tutkija tulkitsee tuloksia.

Eikö 300 vuotta Suomessa riitä?

Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.

– Kuopiossa tai Pielisen Karjalassa ei tässä asiassa ollut eroa, ei myöskään sukupuolella. Molemmilla paikoilla lähes kahdella kolmasosalla oli negatiivisia käsityksiä romaneista.

Saari kertoo erään haastateltavan arvuutelleen romanien suomalaisuutta, että tavallaan he ovat suomalaisia, mutta eivät täysin suomalaisia, koska heillä on erilainen kulttuuri. Tämä saa tutkijan pohtimaan nykyajan maahanmuuttajien mahdollisuutta tulla suomalaisiksi.

– Romanit ovat kuitenkin 300 vuotta asuneet Suomessa, ja edelleenkään heitä eivät kaikki miellä suomalaisiksi. Aika mielenkiintoiset rajanvedot ihmisryhmien välillä! tutkija naurahtaa.

Kuopiossa vähän etnisiä konflikteja

Vain hyvin harva tutkimuksen 16–25-vuotiaista oli osallistunut jotenkin laittomaan tai väkivaltaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ajattelun tasolla muukalaisvihamielisyyttä ja vieraanpelkoa esiintyy kuitenkin paljon – kuten muuallakin, kertoo tutkija Saari.

Passiivisimmin erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuivat Pielisen Karjalan nuoret. Kuopiossakin aktiivisuus kasaantui tietyille nuorille, jotka osallistuivat sitten järjestötoiminnan lisäksi vaikkapa eettiseen kuluttamiseen liittyvään kansalaistoimintaan. Tutkija huomauttaa, että toki myös osallistumis- ja harrastusmahdollisuudet ovat isommassa kaupungissa paremmat.

Suhtautuminen maahanmuuttajiin oli Pielisen Karjalan nuorilla, erityisesti miespuolisilla, huomattavasti negatiivisempaa kuin Kuopion kolmella keskusta-asuinalueella. Lieksassa, missä on muutenkin paljon työttömyyttä ja toimeentulo-ongelmia, maahanmuuttajat ja sosiaaliturva synnyttävät "kantaväestö etusijalle" -ajattelua, Saari sanoo.

– Lieksa on ollut vähän sellainen laboratorio koko Suomen tasolla. Kun alueelle, jossa on muutenkin ollut hyvinvoinnin ja taloudellisen tilanteen kanssa kamppailua, muuttaa nopealla tahdilla paljon maahanmuuttajia, niin osittain ne olosuhteetkin saattavat ruokkia hankalia suhteita valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Selitykseksi siihen, miksi Kuopiossa on esiintynyt vain vähän etnisiä konflikteja, tutkija näkee ainakin sen, että afrikkalaistaustaisten tai muuten ulkonäöltään erottuvien maahanmuuttajien osuus väestöstä on pienempi kuin Lieksassa. Lisäksi Kuopiossa ei ole annettu syntyä omia asuinalueita maahanmuuttajille.

Vaikka Lieksassa on suhteellisesti paljon maahanmuuttajia, negatiivisia asenteita omaavilla nuorilla oli vain vähän henkilökohtaisia yhteyksiä muuttajiin.

Hyvintointiyhteiskunta ennaltaehkäisee

Tutkija Kari Saari uskoo monikulttuurisuustyöhön ja kulttuurikasvatukseen, vaikka se ei rakennemuutoksen kuihduttamia paikkakuntia nostakaan. Lieksan tapauksesta on opittu, kuinka tärkeää on etukäteen tehtävä monikulttuurisuustyö. Lieksassa ei ehditty edes tiedottaa väestölle kunnolla, ennen kuin iso joukko maahanmuuttajia asettui paikkakunnalle.

– Kun konflikti lähtee jo pyörimään, on paljon vaikeampaa asioista keskustella, koska silloin jo erilaiset ennakkoluulot ja huhut ovat lähteneet liikkeelle.

Saari korostaa lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan roolia vastakkainasettelujen ennaltaehkäisijänä. Hyvinvointipalvelujen niukkuus tietyllä alueella voi näyttäytyä huono-osaisten ihmisten keskinäisenä kamppailuna tietyistä palveluista.

Mustavalkoinen tapa on nähdä, että maahanmuuttajat olisivat viemässä kantaväestön palveluja, vaikka kyse on laajemmasta hyvinvointipalvelujen ongelmasta, näkee tutkija Kari Saari Itä-Suomen yliopistosta.

http://yle.fi/uutiset/kuka_lasketaan_suomalaiseksi_nuorten_tiukat_asenteet_yllattivat_tutkijat/7224517

[Isäntä ja loinen]

Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.

Miten ihmeessä tämä asia voi tulla kenellekään yllätyksenä? Kenties herra tutkijan kannattaisi joskus poistua kammiostaan.

[Kaappihommailija]

Ei nuo mitään tiukkoja asenteita ole. Ne ovat ihan vain järjen käyttöä.

Afrikassa asuvista valkoisista näkee heti, että heidän juurensa eivät ole Afrikassa vaan Euroopassa.

[koli]

Suomalainen on, jos on syntynyt Suomessa, vähintään toinen vanhemmista asuu Suomessa, ja erityisesti pitää puhua suomen kieltä – tai ruotsia. Nämä ehdot suomalaisuudelle saivat yllättävän paljon kannatusta itäsuomalaisille nuorille suunnatussa kysely- ja haastattelututkimuksessa.

Mitä yllättävää tai tiukkaa tuossa on? Mitenköhän suomalaisuus pitäisi määritellä, ettei se olisi tämän turhantutkijan mielestä tiukkaa määrittelyä?

[Brandöt]

Saari kertoo erään haastateltavan arvuutelleen romanien suomalaisuutta, että tavallaan he ovat suomalaisia, mutta eivät täysin suomalaisia, koska heillä on erilainen kulttuuri. Tämä saa tutkijan pohtimaan nykyajan maahanmuuttajien mahdollisuutta tulla suomalaisiksi.

– Romanit ovat kuitenkin 300 vuotta asuneet Suomessa, ja edelleenkään heitä eivät kaikki miellä suomalaisiksi. Aika mielenkiintoiset rajanvedot ihmisryhmien välillä! tutkija naurahtaa.

(Boldaus ja alleviivaus omiani.)

Minusta tämä erään haastateltavan perustelu on varsin käypä sellainen. Yhtenäinen kulttuuri on melko merkittävä tekijä kansalaisuuksia määriteltäessä, eikä kotouttamispolitiikka, joka samanaikaisesti pyrkii tekemään kaikkensa säilyttääkseen maahanmuuttajan lähtömaan kulttuuria, tue tai edesauta sulautumista valtaväestön kulttuuriin. Nämä asiat ovat keskenään ristiriidassa.

Se, mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää maahanmuuttopolitiikan realistisuudesta lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä, olisi ensiarvoisen tärkeää - sen sijaan, että sen tärkeys suostuttaisiin myöntämään, tyydytään vain naureskelemaan asiaa. Ei sinänsä mitään uutta, mutta hämmästyttävää.

[Marija]

Jo moneen kertaan olen tämän käsitykseni ilmaissut.
Yksi sana, "suomalainen" tarkoittaa eri asioita.
Oikeastaan erottaakseen nämä eri tarkoitukset, tulisi sanan kohdalla osoittaa sen erityismerkitys.

- Suomi: määrätty, kansainvälisesti tunnustettu maa-alue, valtio.
- Suomalainen: tämän alueen muinaisasukkaiden suora jälkeläinen, jonka juuret ovat muinaissuomalaisissa heimoissa, sekä suomenkielessä, että muinaissuomalaisessa kulttuurissa.
- Suomalainen = suomenkielinen.

- Suomalainen: myös Suomen valtion raja-alueiden ulkopuolella asuva, Suomesta muualle muuttanut henkilö, esim. amerikansuomalainen, tai ruotsinsuomalainen.
- Suomalaisheimoinen, suomensukuinen: esim. Venäjällä asuvat suomensukuiset heimot, joilla enemmän tai vähemmän yhteisiä juuria Suomen valtion, tai sen ympäristöalueen alkuperäiskansaan, suomalaisiin.
- Suomalainen: esim. luovutetun Karjalan, sinne jäänyt, jättäytynyt, sekä myös aiempien Venäjän keisarikunnan alueilla asuvat suomalaiset heimot ja kieliryhmät, kuten esim. Aunuksen karjalaiset.

- Suomen kansalainen (ei "suomalainen"): henkilö joka omaa Suomen valtion kansalaisuuden. Hän voi olla ulkomaalainen, tai jo jonkin aikaa Suomessa asuneiden mm. emigranttien jälkeläinen. Hän voi olla juuriltaan suomalaisheimoinen.
- Kantasuomalainen: henkilö, jolla jo pidemmän historian aikaiset asumisen juuret Suomen valtion alueeseen. Itse sanoisin, että kantasuomalaisuus määräytyy n. 100 vuoden juurtumisen ja sen pidemmän ajan mukaisesti. Suomen tasavalta on pian 100 vuotias. Mielestäni tämän hetken kantasuomalainen on henkilö, jonka esivanhemmat asuivat, tai muuttivat Suomen alueelle, ennen Suomen itsenäistymistä Venäjästä, olkoot kieliryhmältään tai kansallisilta juuriltaan mitä tahansa. Juuriltaan tätä nuorempia kutsuisin maahanmuuttajiksi, tai maahanmuuttajien jälkeläisiksi ja kutsuisin heitä heidän alkuperämaansa mukaan, kuten "Suomen venäläisiksi, Suomen somaleiksi", tmv.

- Nk. suomenruotsalaisuus on erillisryhmä, jonka olemus tulee ymmärtää heidän itseilmaisunsa mukaan. He ovat itse aina korostaneet olevansa eri kansaa suhteessa suomalaisiin, jopa "parempaa kansaa". Heistä siis monet, juuriensa pituuden puolesta ovat nk. kantasuomalaisia, mutta itse vetämänsä ruotsinkielirajan mukaisesti: myös oman valintansa mukaisesti, ruotsalaisia, tai muiden ulkomaisten kansojen edustajia, vaikka monilla olisikin historian puolesta myös suomalaiset juuret.

[Blanc73]

Itäsuomalaiset nuoret määrittelevät hyvin ahtaasti sen, ketä voidaan kutsua suomalaiseksi. Vieraanpelko ulottuu joillakin jopa...

YLE mädättää ja kauhistelee jälleen kovalla sykkeellä.

Tutkija Kari Saari uskoo monikulttuurisuustyöhön

Moni uskoo joulupukkiin ja keijuihinkin.

[OTU]

No mutta eikö se nyt olekaan tavoiteltava ja mitä positiivisin asia olla ei-pottunoukka.

[Ari-Lee]

Afrikkalaiset nyt ovat ainakin suomalaista kantaväestöä. Mutta kuka lasketaan lieksalaiseksi?

[jmk]

Eikö 300 vuotta Suomessa riitä?
Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.
– Kuopiossa tai Pielisen Karjalassa ei tässä asiassa ollut eroa, ei myöskään sukupuolella. Molemmilla paikoilla lähes kahdella kolmasosalla oli negatiivisia käsityksiä romaneista.

Miten se, että joku ryhmä on ollut täällä 300 vuotta, johtaa siihen ettei muilla voisi olla ryhmästä negatiivisia käsityksiä (ehkä jopa negatiivisia kokemuksia, herrajumala)? Miehiä ja naisia on ollut Suomessa tuhansia vuosia, eivätkä he vieläkään ole samanlaisia! Olen kuullut, että joillakin on jopa negatiivisia käsityksiä miehistä! Ja naisista!

[siviilitarkkailija]

Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.

Miten ihmeessä tämä asia voi tulla kenellekään yllätyksenä? Kenties herra tutkijan kannattaisi joskus poistua kammiostaan.

Saari ei ole perehtynyt romanien omiin ennakkoluuloihin ja nihkeyteen toisia kohtaan. Mikä lienee tutkijan aivopiereskelyn ja idioottimaisen suomalaisvihan lähtökohta. Ja tietysti se että Suomessa on valtionlaitoksia jotka rahoittavat moisen suomalaisvihamielisen tutkimuksen. Meillä on siis viranomaisia jotka vihaavat ja halveksivat suomalaisia ja pyrkivät tutkijoiden avulla löytämään suomalaisvihalleen legitiimin ja akateemisen "kontekstin"

[Huscarl]

Lieksa on ollut vähän sellainen laboratorio koko Suomen tasolla. Kun alueelle, jossa on muutenkin ollut hyvinvoinnin ja taloudellisen tilanteen kanssa kamppailua, muuttaa nopealla tahdilla paljon maahanmuuttajia, niin osittain ne olosuhteetkin saattavat ruokkia hankalia suhteita valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Suomalaisia on yritetty ruotsalaistaa tai venäläistää satoja vuosia, ei ole onnistunut.  Viimeksi sitä yrittivät bolsevikit
viime vuosisadalla. Kun propagandistiset aseet ja uhkaukset eivät tepsineet, yritettiin Suomi bolsevisoida väkivallalla, kolme kertaa.
Nekin yritykset epäonnistuivat surkeasti. Miksi siis nämä houkat EU-bolsevikit kuvittelevat että he saisivat väestönsiirroillaan ja
valheroskallaan puoskaroitua suomalaisista jotain juuretonta monikulttuurimassaa? Tämä kansa on keitetty niin kovissa liemissä,
ja sen vapaudenhalu on niin sitkeä, että sitä ei saa murrettua muuten kuin tappamalla joka ikinen suomalainen.
Ja siinä touhussa tulee tästä maasta myös sen sortajalle kauhea verinen hauta.

[Totti]

"– Kuopiossa tai Pielisen Karjalassa ei tässä asiassa ollut eroa, ei myöskään sukupuolella. Molemmilla paikoilla lähes kahdella kolmasosalla oli negatiivisia käsityksiä romaneista."

Minusta on suorastaan suvaitsevaista, että 33%:lla ei ollut negatiivisia käsityksiä mustalaisista.

Mustalaisten suomalaisus on mielestäni kyseenalainen. He eivät noudata suomalaisia normeja ja ovat eristäytyneet omaksi vihamieliseksi rötösteleväksi yhteisökseen. Mitä suomalaista sellaisessa on? Se, että he ovat toimineet näin 500 vuotta ja varastavat suomeksi eivät tee heistä automaattisesti suomalaisia.

[MikkoAP]

Varmasti shokki mokuttajille - he kun kuvittelivat edustavansa väistämätöntä tulevaisuutta, jossa seuraavat sukupolvet näkevät heidät guruina: he  esittivät näkemyksiä, joita kaikki nuoret tulisivat pitämään itsestään selvinä myöhemmin.

Mutta niinpäs ei olekaan käynyt - suureksi osaksi sen takia, että nuoret ovat saaneet ihan oikeaa kontaktia monikulttuuriin muuallakin kuin mielikuvituksessaan.

[Ari-Lee]

Tämä osoittaa vain sen että yliopistoilla on mistä säästää. Laitetaan leikkauslistalle.

[Luotsi]

EXTRA EXTRA!!! Tutkija tyrmää kohtaamisteorian!

Selitykseksi siihen, miksi Kuopiossa on esiintynyt vain vähän etnisiä konflikteja, tutkija näkee ainakin sen, että afrikkalaistaustaisten tai muuten ulkonäöltään erottuvien maahanmuuttajien osuus väestöstä on pienempi kuin Lieksassa.

[coscarnorth]

Joskus voitaisiin tehdä tutkimus, jossa mitattaisiin sitä, kuinka moni maahanmuuttaja kokee itse olevansa suomalainen. En oikein jaksa uskoa, että romaneilla, somaleilla, irakilaisilla ym. selkeästi valtakulttuurista poikkeavilla vähemmistöillä on kovinkaan vahva suomalainen identiteetti. Itse tuskin voisin luonnehtia itseäni "kiinalaiseksi", vaikka olisin asunut Kiinassa 20 vuotta. Ja jokainen normaalilla maalaisjärjellä varustettu henkilö kyllä ymmärtää miksi.

Se on aivan yhdentekevää, ovatko romanit asuneet Suomessa 300 vuotta vai eivät. He eivät ole assimiloituneet millään tasolla suomalaiseen kulttuuriin ja harjoittavat edelleen tietoista segregaatiota. Miksi tietoisesti suomalaista kantaväestöä ja sen kulttuuria vältteleviä ihmisiä pitäsi kutsua suomalaisiksi?

[Sunt Lacrimae]

Saari kertoo erään haastateltavan arvuutelleen romanien suomalaisuutta, että tavallaan he ovat suomalaisia, mutta eivät täysin suomalaisia, koska heillä on erilainen kulttuuri. Tämä saa tutkijan pohtimaan nykyajan maahanmuuttajien mahdollisuutta tulla suomalaisiksi.

– Romanit ovat kuitenkin 300 vuotta asuneet Suomessa, ja edelleenkään heitä eivät kaikki miellä suomalaisiksi. Aika mielenkiintoiset rajanvedot ihmisryhmien välillä! tutkija naurahtaa.

Eihän kyse olekaan siitä, kuinka kauan ollaan oltu Suomessa, vaan kyvystä ja omasta halusta sopeutua suomalaiseen elämäntapaan ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Suurin osa romaneista ei perinteisesti ole tätä tehnyt, vaikka hyvinvointivaltion takaamat etuudet kyllä kelpaavat. Romanien suomalaisuus edellyttää tosiasiallisesti sitä, että omituisista kulttuuri-ilmiöistä verikostoineen ja väistämisvelvollisuuksineen sekä työntekoa ja sosiaalista kanssakäymistä rajoittavine kulttuurikoodeineen luovuttaisiin ja perseilyä alettaisiin laajemmin paheksua ja kannustamaan uusia romanisukupolvia työntekoon ja opiskeluun samalla tavalla kuin muitakin. Valtion ja yhteiskunnan sisällä sijaitsevaa eristynyttä yhteisöä ei voi aidosti katsoa valtion ja yhteiskunnan osaksi.

Tunnen monia maahanmuuttajiakin (pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueelta) joita sanoisin minä päivänä tahansa enemmän suomalaisiksi kuin 90 prosenttia Suomen romaneista. 

[Janix]

Selvästikään yliopistotutkija Kari Saari ei ole koskaan avannut kotinsa ovia mustalaisille. Kannattaisi kokeilla. Ehkä Saarikin huolestuisi kun toinen vieraista menee keittiöön hakemaan vettä ja toinen jututtaa olohuoneessa. Saarelta selvästikin puuttuu nuivistava monikulttuurinen kohtaaminen ja se on vain Saaren omaa laiskuutta.

[matkamasentaja]

Ei nuo mitään tiukkoja asenteita ole. Ne ovat ihan vain järjen käyttöä.

Afrikassa asuvista valkoisista näkee heti, että heidän juurensa eivät ole Afrikassa vaan Euroopassa.

Ja Afrikassa, puolisen vuotta ja siitä yli, asuneista ja siellä oikeasti töissä olleista (edes jonkinlainen tulosvastuu) valkoisista huomaa heti että realismi on iskenyt ja se on ollut kovaa lääkettä suvaitsevaisuuteen..

[normi]

Miksi ollaan aina niin yllättyneitä itsestäänselvyyksistä? Yllättävämpää on, että on niinkin hölmöä porukkaa, että pitävät oikeasti ei-suomalaisia suomalaisina.

[Mehud]

Miksi ollaan aina niin yllättyneitä itsestäänselvyyksistä? Yllättävämpää on, että on niinkin hölmöä porukkaa, että pitävät oikeasti ei-suomalaisia suomalaisina.

Voiko yllättyneisyys toimia joskus toisin päin? Esim. Tutkimus osoitti että kaikki Hommafoorumilaiset eivät olekaan rasisteja, vaan suurin osa on syvästi huolestuneita tavallisia kansalaisia. En usko, että tällaista yllätystä voi koskaan tutkijalle tulla.

[elven archer]

Olipa asenteellinen ja tekopyhä juttu. Sitä ei varmasti tarvitse auki kirjoittaa, koska se oli niin läpinäkyvää.

Mitä romaneihin tulee, niin on erittäin teennäistä ihmetellä nuorten tai kenen tahansa suhtautumista. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että romanit edelleen elävät suureksi osaksi omissa oloissaan omiensa kesken ja omien tapojen mukaan. On täysin luonnollista, että muista ihan itse eristäytyvä porukka koetaan sitten erillisenä. Kyse ei ole siitä, että jokaisen suomalaisen pitäisi olla samanlainen, vaan kosketuksesta tai sen puutteesta muuhun yhteiskuntaan.

[elven archer]

Tämä tutkimus lämmitti sydäntä. Nuoret ymmärtävät suomalaisuuden luonteen paremmin kuin aikuiset yliopistotutkijat tai toimittajat. Luulen, että se johtuu teennäisyyden puutteesta. He voivat antaa aitoja vastauksia aikuisten harrastaman poseerauksen ja moraalisäteilyn sijaan.

He ymmärtävät selvästikin, että pelkkä paperinpala kansalaisuudesta ei kerro käytännössä juuri mitään. Nuoret ymmärtävät, miten olennaisesti kulttuuri määrittää ihmistä. He ymmärtävät yhteisen kielen tärkeyden. Lyhyesti sanottuna he ymmärtävät paljon paremmin, mistä yhtenäisyys muodostuu. Pelkkä paperinpala ei luo yhteistä kansaa. Sen luomiseksi täytyy mennä paljon syvemmälle.

[foobar]

Eikö 300 vuotta Suomessa riitä?
Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.
– Kuopiossa tai Pielisen Karjalassa ei tässä asiassa ollut eroa, ei myöskään sukupuolella. Molemmilla paikoilla lähes kahdella kolmasosalla oli negatiivisia käsityksiä romaneista.

Miten se, että joku ryhmä on ollut täällä 300 vuotta, johtaa siihen ettei muilla voisi olla ryhmästä negatiivisia käsityksiä (ehkä jopa negatiivisia kokemuksia, herrajumala)? Miehiä ja naisia on ollut Suomessa tuhansia vuosia, eivätkä he vieläkään ole samanlaisia! Olen kuullut, että joillakin on jopa negatiivisia käsityksiä miehistä! Ja naisista!

1800-luvulla saapuneista tataareista suomalaisilla on suorastaan yltiöpositiivinen kuva, ja heidät otetaan ihan suosiolla mukaan suomalaisuuteen. Mistäköhän tämä ryhmäkohtainen ero saattaisi johtua?

[Mehud]

Eikö 300 vuotta Suomessa riitä?
Kari Saarta yllätti kuitenkin eniten se, että etnisiin vähemmistöihin kohdistuva nihkeys ulottui myös kotimaan romaneihin.
– Kuopiossa tai Pielisen Karjalassa ei tässä asiassa ollut eroa, ei myöskään sukupuolella. Molemmilla paikoilla lähes kahdella kolmasosalla oli negatiivisia käsityksiä romaneista.

Miten se, että joku ryhmä on ollut täällä 300 vuotta, johtaa siihen ettei muilla voisi olla ryhmästä negatiivisia käsityksiä (ehkä jopa negatiivisia kokemuksia, herrajumala)? Miehiä ja naisia on ollut Suomessa tuhansia vuosia, eivätkä he vieläkään ole samanlaisia! Olen kuullut, että joillakin on jopa negatiivisia käsityksiä miehistä! Ja naisista!

1800-luvulla saapuneista tataareista suomalaisilla on suorastaan yltiöpositiivinen kuva, ja heidät otetaan ihan suosiolla mukaan suomalaisuuteen. Mistäköhän tämä ryhmäkohtainen ero saattaisi johtua?

Tataareilla taitaa olla geneettinen ominaispiirre suomalaisuuteen. Sanoinpa törkeästi, kohta ollaan oikeudessa moisesta väittämästä.

[rapa-nuiv]

Mitäs jos käännettäisiin tämä toisinpäin.
Kohdellaan  mustalaisia suomalaisina ja pidetään kaikkea yritystä esiintyä etnisenä vähemmistönä pelkkänä pelleilynä.
Mustalaisethan ovat suomalaisia eikä mitään romaneita.

[Mehud]

Mitäs jos käännettäisiin tämä toisinpäin.
Kohdellaan  mustalaisia suomalaisina ja pidetään kaikkea yritystä esiintyä etnisenä vähemmistönä pelkkänä pelleilynä.
Mustalaisethan ovat suomalaisia eikä mitään romaneita.

Sinähän hulluja puhut. Silloin suuttuisivat romanit.

[Ari-Lee]

Mitäs jos käännettäisiin tämä toisinpäin.
Kohdellaan  mustalaisia suomalaisina ja pidetään kaikkea yritystä esiintyä etnisenä vähemmistönä pelkkänä pelleilynä.
Mustalaisethan ovat suomalaisia eikä mitään romaneita.

Sinähän hulluja puhut. Silloin suuttuisivat romanit.

Itseasiassa on jo ehdotettu että suomen romaneja alettaisiin sijoittaa aikuisten päiväkerhoihin aivan kuten muitakin on sijoitettu vuodeksi kerrallaan. Se on sitä vastikkeellista sosiaaliturvaa. Pistoolit ja puukot narikkaan ja puuhastelemaan kierrätyskeskuksiin ja nettikahviloihin.

[rapa-nuiv]

Mitäs jos käännettäisiin tämä toisinpäin.
Kohdellaan  mustalaisia suomalaisina ja pidetään kaikkea yritystä esiintyä etnisenä vähemmistönä pelkkänä pelleilynä.
Mustalaisethan ovat suomalaisia eikä mitään romaneita.

Sinähän hulluja puhut. Silloin suuttuisivat romanit.

Mutta juurihan monikulttuurisuustehtäväänsä suorittava Yleisradiomme antoi ketjun avausviestissä ymmärtää romanivähemmistön olemassaolon tunnustamisen olevan paha asia   ( ja tähän se hymiö , jonka pään räjäyttää syntax errorin muotoinen aivopieru ) .