2013-08-23 DI: The imam who defected: Extremists run all Danish mosques

[nuiv-or]

The imam who defected: Extremists run all Danish mosques

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=86635.0;attach=27416;image)

Finally he is there – on the podium of The Free Press Society. It is half past seven PM, Thursday, August 22, 2013, as the former Islamicist imam and deadly enemy of the Free Press Society, Ahmed Akkari, faces his most fierce critics.

A tiny man with more than a hundred deaths and the burning of two Danish embassies on his conscience.

– Thank you for inviting me. I don't know if I deserve all this, but perhaps my journey through life may be of use to you, says Ahmed Akkari as he timidly surveys the packed hall in the heart of Copenhagen.

Since ex-Islamist Ahmed Akkari came out of the closet three weeks ago, he has been the man of the hour. On television shows, in newspaper articles and on radio, he has tried to explain what has happened to him. He went from being a hardened and fierce Islamicist to a kindly and thoughtful person, filled with love and gratitude for Denmark.

The metamorphosis is difficult to explain and hard to believe. Is his conversion sincere or he is he applying taqqiya – the right of Muslims to lie and deceive in the service of Islam?
In 1985, when Akkari was six, his parents fled to Denmark from war-torn Lebanon. They chose Denmark because it was a safe country without too many immigrants – thinking that they would find a peaceful life here.

Ahmed Akkari attended public school as the only immigrant in his class. He had every chance in the world to adapt and become a normal Dane. But in his teens he was drawn to religious circles and before realizing what was happening, he had become poisoned by extremism.

– The truth is that there is not a single mosque or Muslim organization in Denmark that is not run by Islamists. As soon as you enter the house of the believers, you are met with Islamism whether you want it or not. As soon as you become a devoted Muslim, you are infected by extremism, says Ahmed Akkari.

He embarked on an education as an imam and suddenly he detested democracy and free speech. Allah and life after death became his only concerns. When the daily Jyllands-Posten published the famous Muhammed cartoons in September 2005, he was instrumental in condemning Denmark. Together with other imams he traveled to The Middle East in order to stir up a glowing hatred against the small northern country that had had the audacity to offend the prophet. The result: riots leading to the death of more than a hundred people, two Danish embassies burnt to the ground and a boycott of Danish products.

Vengefully, Akkari and his cohorts tried to force then Prime Minister Anders Fogh Rasmussen to apologize for Jyllands-Posten's cartoons. But the Prime Minister stood firm and explained that Denmark enjoys freedom of the press and that he neither could nor would apologize. That made no impression on Denmark's boisterous cultural elite that just could not understand why one had to offend the country's and the world's Muslims this way.

But now Ahmed Akkari understands. He has undergone a metamorphosis. How did that happen? And can we trust him?

It all started when Akkari got help to return to Denmark from Lebanon in 2006. He had settled there for a while but suddenly found himself in the midst of a war after Hezbollah had started firing rockets into Israel and was met with air attacks and ground operations. Denmark evacuated several thousand citizens – among them Ahmed Akkari.

–Despite the fact that I had done so much damage to Denmark, the country let me in again. Nobody arrested me at the airport. I was not interrogated and nobody questioned my right to return.
His gratitude is palpable. He would not have been surprised if he had been met with another reaction. Has he deserved this treatment?

Ahmed Akkari sought work as a teacher in Greenland – a constituent part of the Danish realm – and there he embarked on the process that lead to his conversion.

During his time with the imams, he encountered more falsehood than he has ever experienced. They smile at you but work against you, he explains. When he went to Greenland, he still believed in the Islamic ideology. The fault, as he saw it, lay with people who did not interpret it in the right way.

– It starts with people – the thoughts come later, he says.

In the stillness of the polar nights, the thoughts came to Akkari. He started reading the world's most important books.

– I read all the philosophers of the Enlightenment. I read world history and I realized that people are what they read. There was so much I didn't know. I read about the freedom fighters who throughout history have tried to prevent religion from curtailing free thought and I realized that Denmark was in fact the oasis my parents had imagined.


(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=86635.0;attach=27418;image)

A couple of years ago, it finally dawned on Akkari. He had made his choice but had no intention of going public. A journalist made him change his mind and three weeks ago, the daily B.T. published the story: Denmark's enemy number one asks for forgiveness.

He has had coffee with the cartoonist Kurt Westergaard, who drew the most famous of the Muhammed cartoons and who was subsequently the victim of an assassination attempt for having "offended the prophet".

– I was overwhelmed by the way Westergaard accepted me and forgave me. He showed me precisely what is so fantastic about Denmark.

A member of the audience asked Akkari if he had been sent to Greenland to convert the Greenlanders and establish the first Muslim state in the Western world.

– No. I understand the question but the truth is that I prayed to God never to send any Muslims to Greenland. I was so tired of corrupt imams spreading their totalitarian ideology that I was convinced they would not only melt the ice cap if they had come there, but set it on fire.

The priest Søren Krarup asked Ahmed Akkari if he understood that Christianity is the reason why Denmark is such a peaceful oasis. Akkari responded that he understood Krarup's thinking but gave no clear answer. It is obvious that he hopes for a dialogue with Muslims who are still in the grip of the extremists and that he doesn't want to burn all his bridges.

How does he think that Danes and Swedes should react to the Islamization of our countries?

– Go on being as tolerant and wonderful as you are, but don't be so naive! Stick to your traditions and don't give preferential treatment to Muslims. They should not have the right to behave badly in countries that have let them in. I once thought that Denmark was a country of pig-lovers that had to be forced to bend to Islam. Now I don't understand why I thought that way. You have the right to keep your peaceful countries with your culture and traditions.

The evening is over and Ahmed Akkari happily accepts the Free Press Society's mug with the famous drawing of Muhammed with a bomb in his turban. He looks tired but pleased. As the audience leave the hall, most of them seem convinced that Akkari has been sincere.

The only losers are the members of the Danish cultural elite who stood on his side but are now standing with their pants down.


Ruotsiksi: Avhoppad imam: Alla danska moskéer styrs av islamister

[Avaritia]

He went from being a hardened and fierce Islamicist to a kindly and thoughtful person, filled with love and gratitude for Denmark.

Vihapuhetta ja rasismia: Islamistit ovat täynnä rakkautta ja kiitollisuutta Tanskaa kohtaan kunhan Tanska lopettaa rakenteellisen rasismin ja islamofobian.

[nuiv-or]

The truth is that there is not a single mosque or Muslim organization in Denmark that is not run by Islamists. As soon as you enter the house of the believers, you are met with Islamism whether you want it or not. As soon as you become a devoted Muslim, you are infected by extremism, says Ahmed Akkari.


Vissiin tästä syystä Fija ja me eivät kommentoineet viestejäni Teuvo-ketjussa. Akkari on hieno mies. Toivottavasti ei paljastu huijariksi. Toivottavasti hesari haastattelee häntä pian.

[nuiv-or]

–Despite the fact that I had done so much damage to Denmark, the country let me in again. Nobody arrested me at the airport. I was not interrogated and nobody questioned my right to return.

His gratitude is palpable. He would not have been surprised if he had been met with another reaction. Has he deserved this treatment?

He has had coffee with the cartoonist Kurt Westergaard, who drew the most famous of the Muhammed cartoons and who was subsequently the victim of an assassination attempt for having "offended the prophet".

– I was overwhelmed by the way Westergaard accepted me and forgave me. He showed me precisely what is so fantastic about Denmark.


How does he think that Danes and Swedes should react to the Islamization of our countries?

– Go on being as tolerant and wonderful as you are, but don't be so naive! Stick to your traditions and don't give preferential treatment to Muslims. They should not have the right to behave badly in countries that have let them in. I once thought that Denmark was a country of pig-lovers that had to be forced to bend to Islam. Now I don't understand why I thought that way. You have the right to keep your peaceful countries with your culture and traditions.


Ahtisaari-metodi toimi.

[Ernst]

The truth is that there is not a single mosque or Muslim organization in Denmark that is not run by Islamists. As soon as you enter the house of the believers, you are met with Islamism whether you want it or not. As soon as you become a devoted Muslim, you are infected by extremism, says Ahmed Akkari.


Vissiin tästä syystä Fija ja me eivät kommentoineet viestejäni Teuvo-ketjussa. Akkari on hieno mies. Toivottavasti ei paljastu huijariksi. Toivottavasti hesari haastattelee häntä pian.

Ei haastattele. Muussa tapauksessa voisi haastatella. Hesarilla on housut kintuissa.

[Tykkimies Pönni]

The only losers are the members of the Danish cultural elite who stood on his side but are now standing with their pants down.

Hähähää!

Tästä se lähtee.

[Ernst]

The only losers are the members of the Danish cultural elite who stood on his side but are now standing with their pants down.

Hähähää!

Tästä se lähtee.

Tanskan leifsalmenit menevät kuolemaan vesiputouksen taakse kuin norsut afrikassa. Suomessa vielä tyhmimmät pyrkivät tuohon "eliittiin" mantroja toistelemalla.

Kohta voimme hienoista huvitusta tuntien seurata, miten uudet entiset stalinistit selittelevät käsittämättömiä mamumokumultikulttihoureitaan. Ja sitä oleellisinta asiaa, että he eivät nähneet islamia sellaisena kuin se oli.  Huvitusta vähentää se, että tämänkin houreen laskuja maksellaan ja pitkään.

[Veikko]

Kulttuurieliiteillä on merkillinen taipumus päätyä seisomaan housut kintuissa kaikkien yhteiskunnallisten huuhaa-liikkeiden jälkeen. Anarkismin jälkeen, fasismin ja natsismin jälkeen, stalinismin jälkeen... Yhteiskunnallisen ajattelun lyhytnäköisyys ja aivan uskomaton poliittinen hyväuskoisuus on aina leimannut noita viihdyttäjinä hauskoja, mutta täysin ilman tervettä maalaisjärkeä vailla olevia tuulihattuja.

[-PPT-]

"The metamorphosis is difficult to explain and hard to believe. Is his conversion sincere or he is he applying taqqiya – the right of Muslims to lie and deceive in the service of Islam?"

Tulee väkisinkin sama mieleen.

[Ilkka Partanen]

Hyvä että tällainen tieto tuli esiin. Onhan näitä ollut jo aiemminkin, mutta "vastuullinen" mediamme ei ole kiinnostunut niistä uutisoimaan. Muslimit ovat olleet koskemattomia. Mielenkiintoiseksi menee että kuinka tämä selitellään parhain päin.

[Kaappihommailija]

Kaikki imaamit ovat korruptoituneita? Vai olisiko niin, että he edustavat juuri sitä oikeaa islamia ja muslimien valtavirtaa? Sitä islamia, millä on valtaa ja voimaa vaikuttaa asioihin.

[isomaha]

Vengefully, Akkari and his cohorts tried to force then Prime Minister Anders Fogh Rasmussen to apologize for Jyllands-Posten's cartoons. But the Prime Minister stood firm and explained that Denmark enjoys freedom of the press and that he neither could nor would apologize. That made no impression on Denmark's boisterous cultural elite that just could not understand why one had to offend the country's and the world's Muslims this way.

Tanskan pääministeri ei pyytänyt anteeksi mutta MATTI VANHANEN PYYSI 
Historia tulee muistamaan Matti Vanhasen limaisena selkärangattomana matelijana joka pyytelee anteeksi muiden maiden puolesta.

[Iloveallpeople]

Ahmed Akkari: "Nyt ymmärrän mitä te muut olette joutuneet kestämään"

Maanantaina entinen islamisti-saarnaaja, libanonilaissyntyinen Ahmed Akkari, sai kokea kivien heittelyä, häiriköintiä ja uhkauksia Vollmosenin muslimi-ghetossa, Odensen esikaupungissa Tanskassa. Useita poliisimiehiä oli suojelemassa Akkaria kolmekymmenhenkiseltä muslimijoukkiolta, jotka syyttelivät hänen olevan "homo", "juutalainen" ja "rasisti".

Tanskan "Muhammed-kriisin" aikaina 2005-2006, Ahmed Akkari oli puhemiehenä 27:lle islamilaiselle järjestölle, jotka aiheuttivat ongelmia tanskalaisille sanomalehti Jyllands-Postenin julkaistua kuuluisat Muhammed-pilakuvansa syyskuun 30. päivä vuonna 2005. Hän oli myös tanskalaisista imaameista ja islamilaisista johtajista koostuneessa delegaatiossa, joka lähti Lähi-itään lietsomaan vihaa Tanskaa vastaan. Seuranneissa levottomuuksissa enemmän kuin sata ihmistä sai surmansa ja Tanskan lähetystöjä poltettiin.

Tänään Ahmed Akkari on julkisesti ottanut etäisyyttä aikaisemmasta roolistaan ja ilmoittanut mielipiteenään, että pilakuvien julkistus oli oikein ja asianmukaista. Hän on myös varoittanut Tanskalaisia entisistä liittolaisistaan ja sanonut heidän olevan vaaraksi Tanskalle.
...

Ibn Matti

[siviilitarkkailija]

Huomatkaa että muutos, oli se mikä hyvänsä, lähti henkilöstä itsestään. Häntä ei vainottu vaikka hän oli itse ajamassa vainoa. Häntä ei rääkätty eikä pahoinpidelty tai uhkailtu, vaikka henkilö oli ollut mukana moisessa toiminnassa.

Olennaista on ymmärtää ihminen vapaana ja olevana kulttuurisena päättäjänä. Tätä uskontofanaatikot eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää. Olivat sitten islamin tai sosialidemokratian aivopesemiä. Vapaus päättää voidaan menettää. Sitä vastaan täytyy taistella mutta puhtain ja inhimillisin asein toisin kuin vasemmistolaisessa eliitissä elostelevat ihmiskuljettajat ja heidän uskontofanaattinen lastinsa.

Kyse on kanssaihmisen vastuusta ihmisenä ei vihollisena tai vaatijana.

[Kulttuurirealisti]

don't be so naive! Stick to your traditions and don't give preferential treatment to Muslims. They should not have the right to behave badly in countries that have let them in.

Ihan hyvät ohjeet myös Suomessa noudatettavaksi.

[siviilitarkkailija]

On todettava että jos olisin itse suoranaisesti masinoinut ja kiihottanut ihmisiä kansanryhmää vastaan, seurauksella että puheeni ja tekoni olisivat aikuisten oikeasti, johtaneet yli sadan (enemmän kuin breijvikin joukkomurhassa) ihmisen kuolemaan, mielelläni yrittäisin ajatella elämää ja maailmaa ilman jumalaa. Etenkin kun uskonnollisen vainon tehtyäni, poliittiset valtakunnansyyttäjät, eivät syyttäisi.

Ajatelkaapa. Oikeasti ja todellisesti(ei siis mitään Miihkali Ilmannin ja poliittisen valtakunnansyyttäjälaitoksen keksimää paskaa vaan ihan oikeaa kiihotusta kansanryhmää kohtaan tehty teko) jonka seurauksena sata ihmistä, kristittyä ihmistä, on poltettu, puukotettu ja poltettu hengiltä. Ja kävelen teon tehtyäni vapaana. Minusta tuntuu että tämä henkilö, on saamassa rangaistuksensa seuraavassa elämässä, koska tässä se ei liene enää paikallaan eikä oikeastaan enää ihmisille kuuluva. Hänen rangaistuksensa on se että hän on saanut tietää mitä on ollut tekemässä. Hän on saanut ymmärtää tekonsa ja se, jos mikä, laittaa ihmisen nöyräksi.

Tapauksensa kertoo kyvyttömyydestä ja poliittisuudesta kansankiihotusrangaistusten kohdalla. Toiset jotka eivät oikeasti tee mitään, saavat rangaistuksen. Toiset jotka tekevät, eivät saa rangaistusta.

[Roope]

On kulunut kahdeksan vuotta Muhammed-pilapiirroksista. Näinä päivinä ilmestyy Ahmed Akkarin, yhden kriisin päätekijän, kirja "Jäähyväiseni islamismille". Akkari oli vuonna 2005 yksi niistä islamisteista, jotka agitoivat Jyllands-Posten-lehteä vastaan. Tämä kirja on hänen anteeksipyyntönsä ja se on herättänyt suurta huomiota Tanskassa ja Norjassa.

Kun karikatyyrit julkaistiin Jyllands-Postenissa 30. syyskuuta 2005, kesti vuoden 2006 helmikuuhun, ennen kuin protestit puhkesivat Lähi-idässä. Miksi se kesti melkein puoli vuotta?

Vastaus on, että siihen tarvittiin Ahmed Akkarin ja pienen tanskalaisten islamisti-imaamien ryhmän, joilla oli yhteyksiä muun muassa Muslimiveljeskuntaan, kiertue Lähi-idässä. Ilman tämän ryhmän sinnikkyyttä ei olisi syntynyt mitään kriisiä.

Lähi-idässä he levittivät käsitystä, että karikatyyreissä oli kyse Tanskan hallituksen ja kansan islamofobiasta, eikä ilmaisunvapaudesta. He valehtelivat tietoisesti, kertoo Akkari. He näkivät itsensä sotureina islamin ja "korruptoituneen Lännen" välisessä taistelussa. Apunaan heillä oli muun muassa Egyptin hallitus, Muslimiveljeskunta, Mekkan mufti ja televisiosaarnaaja Yusuf al-Qaradawi. Akkari kertoo kirjassa, kuinka pieni ryhmä tanskalaisia imaameja otti yhteyttä myös Hamasin ja Hizbollahin terroristijärjestöihin, ja tunnusteli yhteyttä al-Qaidaan. Viimeksi mainittu on uutta tietoa.

He väittivät edustavansa 27 tanskalaista muslimijärjestöä, mitä voi kuvata korkeintaan puolitotuudeksi. Monissa järjestöissä oli vain muutama jäsen. Mutta bluffi meni täydestä. Akkarilla ja hänen lähipiirillään oli tuskin mitään katetta väitteelleen, että he edustavat "tavallisia muslimeja".

Mutta myös Ruotsissa vanhat tottumukset ja naiivius johtavat siihen, että toimittajat ja poliitikot kerta toisensa jälkeen tarjoavat megafonin niille kovaäänisimmille, jotka väittävät tällaista, sellaisille kuin Ahmed Akkari. Muutama harva saa edustaa monia.

Ruotsalaiset journalistit kääntyvät säännönmukaisesti Islamilaisen liiton, Malmön islamilaisen keskuksen tai Ruotsin muslimineuvoston puoleen kysyäkseen neuvoja.

Akkari on nähnyt Muslimiveljeskunnan läheltä, ja hänen mukaansa sillä on erityisen hyvät suhteet Ruotsin sosialidemokraatteihin. Ja Islamilaisella liitolla, jota monet pitävät yhtenä Muslimiveljeskunnan kansainvälisistä haaroista, on muun muassa puheenjohtajansa Omar Mustafan kautta kontakteja sosialidemokraattien sisäpiirissä. Siksi onkin huolestuttavaa, että juuri Islamilainen liitto sisar- ja veljesjärjestöineen edustaa P1 Median mukaan muslimeja 69 prosentissa artikkeleista, joissa käsitellään islamia.

Aivan kuten Tanskassa, on Ruotsissa syntynyt monia järjestöjä, jotka väittävät edustavansa monia, mutta joissa samat harvat henkilöt ovat vuorollaan puhemiehinä. Sellaisia järjestöjä kuin Charta 2008, Muslimien ihmisoikeuskomitea (MMRK), Foriz, Ibn Rushd ja monia muita. Onko kyse naiiviudesta, laiskuudesta vai pelosta, että nämä järjestöt välttävät toimittajien tutkinnan, on vaikea sanoa. Luultavasti yhdistelmä kaikkia näitä.

"Niin kauan kuin olemme heikkoja, käytämme rauhanomaisia keinoja". Se oli ajatus, jonka Ahmed Akkari usein kuuli islamistiaikoinaan. Islamistit puhuvat usein kaksinaamaisesti. Ulos puhutaan lämpimästi demokraattisista periaatteista ja integraatiosta. Mutta sisäänpäin sävy on paljon kovempi. Kuten tanskalainen imaami Abu Laban, Akkarin läheinen liittolainen, joka kriisin aikaan sanoi tanskalaisille tiedotusvälineille haluavansa nähdä sovinnon, ja arabimedialle, että häntä ilahduttaisi muslimimaiden Tanska-boikotti.

Tämä näkyy myös, kun esimerkiksi Ruotsin islamilaisen liiton edustajat sanovat yhtä ulospäin, mutta heidän kutsumansa puhujat ja kotisivuilleen valitsemansa dokumentit osoittavat Muslimiveljeskunnan mukaisen islamistisen ideologian linjasta. Akkuri osoittaa, että tällainen kaksinaamaisuus on sekä laajaa että tietoinen strategia.

Yksi seuraus Akkarin ratkaisusta entisiin uskonveljiinsä nähden on, että hänen on nyt elettävä piilossa, vaihdettava osoitetta ja naamioiduttava ulkona. Niiden lista tulee yhä pitemmäksi, joiden täytyy piilotella tai jotka on murhattu islamin tai islamismin arvostelemisesta. Siksi kirjan viimeiset sanat ovat koskettavia:

"Nyt minun täytyy elää piilossa. Mutta elän mielelläni piilossa, kunhan saan olla vapaa mies."  (käännös)

Ivar Arpi

Svenska Dagbladet: Ett avsked till islamismen 3.5.2014

[Professori]

Yksi seuraus Akkarin ratkaisusta entisiin uskonveljiinsä nähden on, että hänen on nyt elettävä piilossa, vaihdettava osoitetta ja naamioiduttava ulkona. Niiden lista tulee yhä pitemmäksi, joiden täytyy piilotella tai jotka on murhattu islamin tai islamismin arvostelemisesta. Siksi kirjan viimeiset sanat ovat koskettavia:

"Nyt minun täytyy elää piilossa. Mutta elän mielelläni piilossa, kunhan saan olla vapaa mies."  (käännös)

Ivar Arpi

Ja tämänkö me hyväksymme länsimaissa? Tai jos emme hyväksy, niin miksi emme salli islamin arvostelua ja vaadi uskonoppineita julkisesti perustelemaan uskonveljiensä toimintaa? Miksi länsimaissa ei tunnusteta sitä, että islamista seuraa näitä asioita? Miksi emme vaadi islamilaisia seurakuntia hyväksymään islamista kääntymisen ja tuomitsemaan selväsanaisesti ne, jotka uhkaavat kyseisestä uskonnosta eronneita? Miksi?

[Uuno Nuivanen]

Mitenkäs Ruotsin Hyysäri nyt tuollaista meni sallimaan kirjoittaa? 

[Kokoliha]

Odotamme edelleenkin Ylen ja Hyysärin uutisointia aiheesta.

Näinä päivinä ilmestyy Ahmed Akkarin, yhden kriisin päätekijän, kirja "Jäähyväiseni islamismille". Akkari oli vuonna 2005 yksi niistä islamisteista, jotka agitoivat Jyllands-Posten-lehteä vastaan. Tämä kirja on hänen anteeksipyyntönsä ja se on herättänyt suurta huomiota Tanskassa ja Norjassa.

Ei kai housut kintuissa oleminen kirjoittamista estä?

The only losers are the members of the Danish cultural elite who stood on his side but are now standing with their pants down

Sen jälkeen olisikin mukavaa nähdä katariinojen ja perileiden sarjatulella suoltamia Ahmed Akkariin kohdistettuja islamofobia -syytöksiä.

[orientexpressen]

Mitenkäs Ruotsin Hyysäri nyt tuollaista meni sallimaan kirjoittaa? 

Koska tuossa annetaan ymmärtää fanatismin olevan vain pienen piirin touhua?

[Tommi Korhonen]

Toki manipuloiva ydinjoukko on väistämättä aika pieni.

Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla

[foobar]

Mitenkäs Ruotsin Hyysäri nyt tuollaista meni sallimaan kirjoittaa? 

Kannattaa huomata tekstin toinen sanoma. Se, että äänekkäät islamistit joiden painostus menee läpi ovat mukamas vähemmistö. Tässä yritetään Akkarin tarinan rinnalla maalailla kuvaa muslimienemmistöstä jonkinlaisena avuttomana islamistien maineen aiheuttamana uhrina. Islamistien kannoista irtisanoutuvia muslimeja on kuitenkin lähes mahdotonta löytää ilmeisesti haastateltaviksi edes anonyymisti, lukuunottamatta Akkarin kaltaisia itsensä peliin laittajia. Hiljaiselle muslimienemmistölle islamistien agendan suunta taitaa sittenkin olla suhteellisen OK, koska se vahvistaa muslimien valtaa yhteiskunnassa. SD yrittää löytää tavan, jolla muslimienemmistö ei olisi mitenkään tekemisissä islamistien kanssa, koska se on ainoa tapa tehdä tällaisesta tarinasta poliittisesti korrekti.

Jotenkin tragikoomista tässä on, että samat ihmiset jotka pakenevat islamismia ja sen islamin aiheuttamia sotia Eurooppaan kääntyvät - tai viimeistään heidän lapsensa kääntyvät - islamistien tukijoukoiksi. Ilmeisesti uskontoon ja kulttuuriin rakennettu kyvyttömyys todelliseen itsekritiikkiin pitää siihen kasvaneet raivo-osaston kannattajina; vastoinkäymiset elämässä pistetään islamiin ja muslimeihin kohdistuvan vihan piikkiin miettimättä sitä, voisiko kyse olla esimerkiksi puutteellisista taidoista menestyä uudessa yhteiskunnassa. Ja näin ollaan paradoksaalisesti taas rakentamassa sitä kalifaattia, jonka olemassaolon takia kotimaasta pakeneminen tuntui hyvältä jutulta...

Ainoa tapa päästä tästä kierteestä eroon on saada ihmiset ajattelemaan itseään ihmisenä muslimin sijaan. Se on kovin vaikeaa, jos koko ympäröivä yhteiskunta pelonsekaisella ylistyksellä kertoo, että islam on länsimaailman pelastus, eikä korvaansa lotkauta sille, mitä tapahtuu jos muslimiyhteisö tajuaa kaverin lähteneen petturina riveistä. Turkkilaisten kohdalla näen sekularisoinnin jopa toimineen; on karvakäsipitserioista mitä mieltä tahansa, porukka ei ole yleisesti heittäytynyt uhreiksi. (Se onkin kiinnostavaa nähdä, miten seuraava sukupolvi asian näkee.) Muualta tulijoiden meno onkin sitten lähinnä traagista katsottavaa. Mitä vahvempi uskontokulttuuri lähtömaassa, sitä vähemmän itsekritiikkiä tuntuu löytyvän elämässä pärjäämisen avuksi, ja sitä enemmän ollaan lähdössä rakentamaan tänne uutta Paskastanin kalifaattia.

[siviilitarkkailija]

Itseasiassa koko islamilainen maailma on hyvin hajanainen ja oikeastaan valmis käymään sisäistä sotaa täysin yhteensopimattomien ja täysin erilaisten arvomaailmojensa johdosta. Monasti hommassa käsitellään islamia yhtenäisenä blokkina mikä on täysin todellisuuden vastaista. On tärkeää huomata että ns vasemmistovihreälle suvaitsevaistolle islam näkyy myös samanlaisena yhtenäisenä kokonaisuutena. Tämä idioottien ja usein entisten ateistikommareiden joukko on poiminut islamista itselleen mieleiset palat ja kuvittelee kaikkien muslimien jakavan juuri heidän arvonsa ja näkemyksensä. Ajatus joka on yhtä tyhmä kuin suurin osa suvaitsevaisista.

Maailmanuskonnot ovat sellainen kokonaisuus että niidenkin on muututtava aikojen kuluessa, mutta aika ja muutoksen nopeus ovat sellaisia että ihmiselämä on siinä prosessissa melko halpa hinta ja olematon mittari. Kristillinen usko on kuitenkin käynyt yhden merkittävän muutosprosessin joka eräin osin näkyy vieläkin. 1600-luvulla sodittu 30-vuotinen sota kaikkine kauheuksineen sekä jatkumoineen niin Britanniassa kuin muualla teki selvän pesäeron uskontopolitiikan ja valtion sekä intellektuellinen vapausajattelun välille. Vasta hirvittävä verinen sota ja sen mukana tulleet noitavainot (yllätys yllätys noitavainot eivät varsinaisesti olleet mikään keskiaikainen suur-vitsaus vaan 1600-luvun sotien sivutuote) sekä lopputuloksen mielettömyys pakottivat status quon sekä uudenlaisen suvaitsevaisuuden.

Todellinen suvaitsevaisuus ja kansalaisvapaudet eivät ole vapaaehtoisen ajattelun ja hyväntahtoisen diktatuurin vaan tolkuttomien verilöylyjen ja kaatuneiden imperiumien sivutuote. 

Kun pohdimme aikamme lyhytnäköistä vasemmiston ja korporaatiokommunistien harjoittamaa islam-politiikkaa, pintamaalin alta paljastuu yksinkertainen kuvio. Kansalaisia ja muita ihmisiä syytetään toistuvasti ja oikeastaan aina täysin katteettomasti islaminvastaisesta ajattelusta ja juuri islamiin kohdistuvasta rasismista mitä erilaiset islamin äänenkannattajana toimivat vahvistavat. Syyt miksi näin tehdään ovat yksinkertaiset. Islamilaisten suuntausten välinen sota ja väkivalta estyvät vain ja ainoastaan etsimällä jonkun näennäisesti ulkoisen vihollisen jota vastaan islamia esitetään muka yhtenäisenä kokonaisuutena, uhrina. Jos tätä näennäistä ulkoista vihollista ei todellisuudessa ole, se keksitään ja esitetään kuin se olisi olemassa. Ainoastaan näin tekemällä islamin eri suuntaukset voivat löytää syyn olla hakkaamatta toisiltaan päitä poikki.

[Roope]

Entinen islamisti pyytää anteeksi Tanskalta

Ahmed Akkari sai lietsottua Tanskassa julkaistuista Muhammed-kuvista mellakat, jotka vaativat maailmalla satoja ihmishenkiä. Nyt Akkari kertoo, miksi alkoi katua.

Se tapahtui viime elokuun vaihteessa.

Ahmed Akkari, tanskalainen entinen islamisti ja yksi lukuisia ihmishen­kiä vaatineen Jylland-Posten-kriisin käynnistäjistä, tapasi tekojensa uh­rin ensimmäistä kertaa.

Pilakuvapiirtäjä Kurt Westergaard otti Akkarin vastaan taidegalleriassa tanskalaisen Aarhusin kaupungin ulkopuolella ja tarjosi pullaa ja kahvia.

Akkari pyysi anteeksi, että Westergaard – profeetta Muhammedin pom­miturbaanisena piirtänyt taiteilija – oli joutunut elämään vuosia maan al­la osin Akkarin aiheuttamien tappouhkauksien takia.

"Olisin odottanut, että Westergaard olisi ollut vihainen tai halveksinut, mutta hän ei tuominnut minua lainkaan", Akkari sanoo.

Akkari oli yksi niistä Tanskan islamilaisen yhteisön poliittisista aktivis­teista, jotka suuttuivat Jyllands-Posten-lehden vuonna 2005 julkaisemis­ta profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista.

Akkari matkusti uskonveljineen muslimimaissa levittämässä osin väri­tettyä tietoa kuvista ja yllyttämässä mielenosoituksiin. Islam suhtautuu perinteisesti kielteisesti profeetta Muhammedin kuvaamiseen, ja Akkari yhteisöineen vaati anteeksipyyntöä siitä, että muslimeja oli loukattu.

Kiihotuskampanja johti laajaan protestiaaltoon ympäri maailmaa. Tans­kan lähetystöjä poltettiin, tanskalaistuotteiden ostoboikotit levisivät, Jyl­lands-Postenia uhattiin pommi-iskulla. Levottomuudet vaativat lopulta 150–200 kuolonuhria, kaikki Tanskan ulkopuolella.

"On selvää, että kriisin kärjistyminen oli pääasiassa meidän vastuullam­me", Akkari sanoo.

Viime syksynä Akkari pyysi tekojaan anteeksi Westergaardin lisäksi Tanskan pilakuvakriisin aikaiselta pääministeriltä Anders Fogh Rasmussenilta, Jyllands-Postenilta ja Naser Khaderilta. Khader on tans­kalaispoliitikko, jonka henkeä Akkari uhkasi Muhammed-kohun aikaan välillisesti Ranskan television salaa nauhoittamalla nauhalla.

[...]

Akkari arvostelee kirjassaan ja mediassa islamilaista yhteisöä kovasa­naisesti muun muassa siitä, etteivät uskonnolliset piirit salli ajattelun tai tulkinnan vapautta. Kirja on saanut Tanskassa hyvät arviot. Osa on silti myös suominut häntä liioittelusta.

Pitkäaikainen aatehistorian ja terrorismin tutkija Lars Erslev Andersen Tanskan kansainvälisen tutkimuksen instituutista kiittää kirjaa, mutta katsoo, että Akkarin kuva moskeijaympäristöstä ja sen radikalisoivasta vaikutuksesta on turhan jyrkkä. Hänestä Akkari antaa mielikuvan, että islaminuskoinen on liki sisäsyntyisesti paha.

Niin ei Akkarin mukaan ole.

"On tietenkin mahdollista olla muslimi, demokraattinen ja toimia osana hyvää liikettä yhteiskunnassa."

Silti hänen mielestään uskovan muslimin on esimerkiksi Tanskassa liki mahdotonta olla tiiviisti osa islamilaista yhteisöä, ellei allekirjoita tiuk­kaa tulkintaa uskonnosta ja sen asettamista normeista arkielämässä.

"Et voi löytää tietäsi uskonnon maailmassa, jos olet vain yksittäinen muslimi. Ne, jotka ovat yrittäneet, on ajettu syrjään."

Kriisin aikana Akkari oli yksi niistä, jotka mediassa tuomitsivat näky­vimmin Tanskan hallituksen ja Jyllands-Postenin. Mikä sai hänet muutta­maan mielensä?

Kyse ei ollut yksittäisestä tapauksesta. Akkari kertoo kirjassaan, että is­lamilaisen yhteisön jäsenet alkoivat ymmärtää tekonsa laajuuden niihin aikoihin, kun Tanskan lähetystö paloi Syyriassa vuoden 2006 alussa. Sil­ti esimerkiksi ensimmäiset kuolonuhrit eivät tuntuneet kummalta.

"En tuntenut heitä, eikä tuntenut kukaan mukaan. Olimme liian keskit­tyneitä omaan asiaamme, emmekä pystyneet näkemään, että olisimme tehneet mitään väärää", hän sanoo.

[...]

"Olen monesti miettinyt, kuinka kiehtovaa on, että vaikka Tanska oli tuolloin erittäin vaikeassa poliittisessa tilanteessa, vaatimus vapaasta keskustelusta säilyi. Se on suuri vahvuus."

Helsingin Sanomat 18.6.2014

Pommiturbaani synnytti Tanskassa ulkopoliittisen kriisin

Tanskalainen Jyllands-Posten-lehti sai vuonna 2005 aikaan kansainväli­sessä islamilaisessa yhteisössä protestien vyöryn ja kriisin, josta toivu­taan vieläkin. Lehti julkaisi useita eri piirtäjien profeetta Muhammedista piirtämiä pilakuvia.

[...]

Jyllands-Postenin mukaan kuvilla yritettiin herättää keskustelua sananva­paudesta.

Kriisi kärjistyi ja paisui tanskalaisten muslimiaktivistien levittämänä al­kuvuonna 2006 laajoiksi protesteiksi muslimimaissa ympäri maailmaa. Tanskan suurlähetystöihin hyökättiin, tanskalaisia tuotteita asetettiin os­toboikotteihin ja Jyllands-Postenin toimitusta uhattiin pommi-iskuilla.

Kaikkiaan kuviin liittyneissä mellakoissa arvioidaan kuolleen vuoden 2005 jälkeen 150–200 ihmistä.

Sittemmin kuvat tai osa kuvista on julkaistu kymmenissä lehdissä ja nettisivuilla ympäri maailmaa.

Suomessa kuvat julkaistiin esimerkiksi kansallismielisen Suomen Sisu -järjestön verkkosivuilla. HS ei ole julkaissut kuvia.

Helsingin Sanomat 18.6.2014

HS on julkaissut Westergaardin turbaanikuvan, mutta taikauskoisesti fundamentalistista islamismia kunnioittaen valokuvana kuvasta.

Ja taas täytyy muistuttaa, että Jyllands-Postenia ei vain uhattu pommi-iskuilla, vaan viranomaiset ottivat kiinni useampia terroristiryhmiä, jotka aikoivat tunkeutua lehden toimitukseen tappaakseen koko lehden henkilökunnan. Kummasti tämä tuntuu joka päivä unohtuvan HS:n toimittajilta.