Erilaistuva pääkaupunkiseutu - sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012

[Saippuakupla]

Erilaistuva pääkaupunkiseutu – sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012, Helsingin kaupungin tietokeskuksen Tutkimuksia 2014:1.

Tiivistelmä

Tutkimusraportti

Asuinalueiden erot pääkaupunkiseudulla kasvaneet 10 vuodessa – tulo- ja koulutustason kehitys myönteistä kaikilla alueilla

Tuore tutkimusraportti tarkastelee asuinalueiden välisten erojen kehitystä pääkaupunkiseudulla vuosina 2002–2012. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia eroja Espoon, Helsingin ja Vantaan asuinalueiden nykytilassa ja kehityksessä on havaittavissa ja mikä näitä eroja selittää.

Raportissa on tarkasteltu asuinalueiden koulutus- ja tulotasossa, työttömyysasteessa sekä vieras-kielisten osuudessa tapahtuneita muutoksia sekä selvitetty, missä määrin nykyinen eriytymiskehitys yhdistyy huono-osaisuuden alueelliseen kasautumiseen.

Keskitulot, kantaväestön koulutustaso ja vieraskielisten määrä lisääntyneet koko seudulla – alueiden erot silti kasvaneet

Tulokset osoittavat, että aikaisempien tutkimusten havaitsemat erot ovat säilyneet seudulla selkeinä ja osin jopa vahvistuneet. Selkeimmin asuinalueiden välisten erojen kasvu näkyy vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa, mutta myös alueiden keskituloissa ja korkeakoulutettujen osuuksissa on havaittavissa erojen kasvua.

Erojen kasvu johtuu siitä, että keskitulot ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ovat kasvaneet eniten niillä alueilla, jotka olivat jo lähtötasoltaan seudun keskitasoa tai kärkeä. Myös matalimman tulo- ja koulutustason alueilla muutos on ollut positiivista, mutta niin pientä, että alueet ovat jääneet kehitystahdissa jälkeen. Vieraskielisen väestön ja vieraskielisten lasten osuuksissa on havaittavissa samankaltainen kehitystrendi.

Myös työttömyysasteessa ja matalasti koulutettujen osuuksissa alueelliset erot ovat selkeitä – ei kuitenkaan selkeää erojen kasvua

Työttömyysasteen kehityksessä ei ole havaittavissa samankaltaista selkeää alueellisten erojen kasvua. Työttömyysaste on vaihdellut kaikilla alueilla taloussuhdanteiden mukana. Huomattavaa kuitenkin on, että alueiden väliset erot ovat säilyneet selkeinä myös talouden nousukausilla. Perusasteen tutkintoon opintonsa päättäneiden osuus on tarkastelluista muuttujista ainoa, jolla alueiden väliset erot ovat kaventuneet. Erot ovat kuitenkin edelleen selkeitä vaihdellen alimmillaan kolmesta prosentista 38 prosenttiin.

Huono-osaisuus keskittyy pääkaupunkiseudulla

Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun eriytyminen on hyvin monikerroksista ja alueellisesti selväpiirteistä. Useat eriytymisen ulottuvuudet paikantuvat pitkälti samalla tavoin. Erityisesti tämä näkyy heikoimmin pärjäävien alueiden kehityksessä. Matalat keskitulot, kantaväestön alempi koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkeimmat vieraskielisten osuudet paikantuvat entistä selkeämmin samoille alueille. Lisäksi eriytymiskehitys näkyy huono-osaisuuden riskien – esimerkiksi toimeentulotukea saavien osuuksien – alueellisena kasautumisena. 

Sijainti ja asuntokannan rakenne vaikuttavat alueiden välisiin eroihin

Asuntokannan rakenne, sijaintikunta ja etäisyys Helsingin keskustasta selittävät noin kaksi kolmasosaa asuinalueiden sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa havaittavasta vaihtelusta. Mitä korkeampi ARA-vuokra-asuntojen ja kerrostaloasuntojen osuus on ja mitä kauempana Helsingin keskustasta alue sijaitsee, sitä matalampi on tyypillisesti myös alueen sosioekonominen status.

Varsinaista kurjistumisen kierrettä ei pääkaupunkiseudulla ole

Tulosten perusteella varsinaisessa kurjistumisen kierteessä olevia alueita ei pääkaupunkiseudulta löydy. Osa alueista on kuitenkin jäänyt kehityksen tahdista jälkeen. Tämän seurauksena alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Asuinalueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen näkyy pääkaupunkiseudulla siten varsin selkeänä ja voimistuneena.

[Siili]

Erilaistuva pääkaupunkiseutu – sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012, Helsingin kaupungin tietokeskuksen Tutkimuksia 2014:1.

Tiivistelmä

Tutkimusraportti

Asuinalueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen näkyy pääkaupunkiseudulla siten varsin selkeänä ja voimistuneena.

Tämä lienee yleismaailmallinen trendi, joka on väistämätön seuraus siitä, kun maahan muuttaa koulutustasoltaan ja kulttuuriltaan kantiksista kovasti eroavaa sakkia.  Minä en ainakaan tiedä yhtään maata tai yhteisöä, jossa tuollaisessa tilanteessa segregaatiota ei ole syntynyt.  Vaikka sen estämiseen on kaadettu rahaa pilvin pimein (esim. Ruotsi).

Oletteko muuten huomanneet, etteivät kukkiksetkaan puhu enää "muualla tehtyjen virheiden" välttämisestä?  Hekin ilmeisesti keskittyvät individualistisiin ratkaisuihin, jolla minimoivat kolmannen maailman maahanmuuton haitalliset vaikutukset omaan ja läheistensä elämään.  Nämä individualistiset ratkaisuthan (niin kantisten kuin mamujen taholta) tämän segregaation viime kädessä aiheuttavat.  Eikä näihin ratkaisuihin oikein pysty vaikuttamaan yhteiskunnassa, jossa yksilönvapautta arvostetaan.