Taloja printataan- minne raksamiehet?

[Shemeikka]

Jokohan huutava työvoimapula perutaan? Kun ei enää ole töitäkään, rakennukset huonekaluineenkin tulevat tulostimesta. Tekniikka on alkutekijöissään mutta kehityshän kehittyy.

Kaikki tietävät, että Kiinassa rakennetaan liikaa ja liian nopeasti. Monet pelkäävät asuntokuplan puhkeamista.

Kiinalainen rakennusteollisuusyhtiö Winsun New Materials on kuitenkin vienyt rakentamisen aivan uudelle tasolle. Yhtiö ilmoitti rakentaneensa kymmenen kahdensadan neliömetrin kotia käyttämällä valtavaa 3D-printteriä. Aikaa temppuun vaadittiin vain 24 tuntia.

Asiasta kirjoittaa talouslehti The Wall Street Journalin Kiinaan keskittyvä blogi.

Printterille on tullut hintaa yli kolme miljoonaa dollaria, ja sitä on kehitetty kaksitoista vuotta. Korkeutta sillä on vajaat seitsemän metriä, leveyttä kymmenen ja pituutta peräti sataviisikymmentä. "Muste" on yhdistelmä sementtiä ja lasikuitua.

Vastaavia koneita on ollut käytössä muutaman vuoden ajan, ja yleensä niillä rakennetaan esimerkiksi koneiden prototyyppejä tai lentokoneen osia.

3D-printterit tulevat mahdollisesti näyttelemään yhä suurempaa roolia Kiinassa, sillä maan johto haluaa tehdä siitä yhä ympäristöystävällisemmän. Talot "printannut" Winsun on ilmoittanut, että tulevaisuudessa se aikoo rakentaa talot esimerkiksi rakennustyömailta löytyvistä ylijäämämateriaaleista.

Yhtiön mukaan tällä tavalla tehdyt kodit ovat noin puolet normaalia halvempia. Se ei kuitenkaan usko teknologian vielä yleistyvän maassa, koska lainsäädäntö ei ole siihen valmis.

Winsunin tempaus ei ole ainoa laatuaan. Amsterdamissa arkkitehdit aikovat rakentaa 3D-printterillä talon, jossa on kolmetoista huonetta. Jopa huonekalut aiotaan printata.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/04/19/kiinalaisyhtio-rakensi-kymmenen-kotia-valtavalla-3d-printterilla/20145607/12?pos=luetuimmat

[krauta]

Oma arvaukseni. Siellä on käytössä jonkinlainen betonin liukuvalun tyylinen ratkaisu.

Koska tuolla oli käytetty vain sementtiä ja lasikuitua. Sähkö ei kulje sementissä, eli ainakin sähkötyöt jää tekemättä, todennäköisesti myös suurin osa LVI-töistä, betonista näkee huonosti läpi, ikkunat puuttuu, sementistä tulee huonot saranat, ovet puuttuu, betoni on huono eriste, eristeet puuttuu. Eli tuolla on mahdollisesti tehty vain asunnon runko ja mahdollisesti katto betonielementeistä, ei mitään uutta.

Tuolta löytyy kuva. Tuollaisia elementtejä pystyy tekemään ilman 3 miljoonan laitetta omalla takapihalla jos on tilaa, tai itse asiassa paljon parempia

http://blogs.wsj.com/chinarealtime/2014/04/15/how-a-chinese-company-built-10-homes-in-24-hours/

[Alkuasukas]

Elementtirungon pistää nytkin pystyyn tunneissa, siinä mielessä ei uutta auringon alla.

[L. Brander]

Tää on maailmanloppu! Joku kiinalainen mikkihiiri ostaa 3D-printterin ja printtaa sillä sata uutta 3D printteriä. Ja taas jokaisella 100 uutta jne. Loppujen lopuksi yhden miehen tehdas tekee kaikki maailman tavarat ja me seistään tumput suorina.

[Ari-Lee]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

[Muuttohaukka]

Koululle miesopet halusivat tuollaisen pienen printterin. Sillä ei tee niin yhtään mitään. Muutaman palikan ja jonkin shakkinappulan sillä tekivät ja sinne se jäi nurkkaan odottamaan suurta innovaatiota.
Ihan höpö vehje. Ainakin tuo meille hankittu.
Tarkoitus oli kai käyttää tekstiili- ja teknisessä työssä.

[kriittinen_ajattelija]

Näkökulma: Robotti vie työpaikkasi
Robotiikka kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Arvioiden mukaan jopa puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavan 20 vuoden aikana. Suomi on jäänyt seurantaoppilaaksi, kirjoittaa Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö Janne Mällinen.


Janne Mällinen
90-luvun alussa laajaan käyttöön levinnyt internet on ollut miltei sähkön kaltainen mullistus ihmisyydelle ja yhteiskunnille. Internet on auttanut tehostamaan asioiden hoitoa, muuttanut tiedonkulun miltei reaaliaikaiseksi ja tehnyt samalla lukemattoman määrän ihmisiä työttömiksi. Palvelut valuvat pikkuhiljaa automaattisiksi ja kotipäätteille.Samalla teknologia on tehnyt elämästämme koko ajan helpompaa, se on lisännyt hyvinvointiamme.

Nyt työmarkkinoilla odotetaan robottien ja entistä monimutkaisempia tehtäviä suorittavien keinoälyjen esiinmarssia. Oxfordin yliopiston viime syksynä julkaiseman raportin mukaan lähes puolet Yhdysvaltojen työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä parissakymmenessä vuodessa. Robotisaatio ei koske kuitenkaan pelkästään Yhdysvaltoja – nyt nähtävä digitaalinen tsunami on ensimmäinen, jonka kaikki maapallon valtiot kohtaavat yhtäaikaisesti.

Robotit korvaavat ihmisen tekemällä työtä kustannustehokkaammin, nopeammin, tarkemmin ja läpi vuorokauden. Ilman äitiyslomia, nuhakuumeita tai sairaita lapsia. Siellä missä ihminen ei ole korvattavissa robotilla, lisätään keinoälyn hyödyntämistä merkittävästi.

Koko yhteiskunnan rahoitusmalli perustuu pääosin työn verotukseen – mitä tapahtuu, kun työt siroutuvat tai loppuvat kokonaan esimerkiksi kolmannekselta suomalaisista?
Erilaisissa tulevaisuusdystopioissa teknologian pelätään aina kaappaavan vallan ihmisiltä. Tietyssä mielessä näin tuleekin todennäköisesti käymään, robotisaatio aiheuttaa massatyöttömyyttä, kun vanhat ammatit loppuvat robottien huolehtiessa mm. siivoamisesta, useista hoiva-alan tehtävistä, vartioinnista, julkisesta liikenteestä, puhelinmyynnistä ja erilaisista kuljetus- ja postipalveluista.

Teknistyvämpi maailma ei luo vapaata luokkaa, joka ilman työn iettä nauttii teknologian hyvistä puolista. Robotisaatio lisää työttömyyttä ja köyhyyttä.

Teknologia luo myös uusia työpaikkoja, mutta ei sinne, mistä robotit vievät työt. Nopeassa muutoksessa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Myös jäljelle jäävät työt tulevat hajoamaan erilaisiksi pätkä-, monipaikka- ja moniansiotöiksi. Luoville aloille robotisaatio voi tietää jopa hyvää – useita luovan alan töitä on vaikeampi korvata suoraan roboteilla. Keinoälyn käyttö voi tuoda oman lisävivahteensa taiteen tekemiseen.

Kestävätkö yhteiskunnat näin rajun muutoksen? Koko yhteiskunnan rahoitusmalli perustuu pääosin työn verotukseen – mitä tapahtuu, kun työt siroutuvat tai loppuvat kokonaan esimerkiksi kolmannekselta suomalaisista? Pääomat keskittyvät ja luokkaerot kasvavat merkittäviksi kuiluiksi, samalla kun koko yhteiskunnan rakenteiden rahoitus rapautuu. Uusien työpaikkojen luominen on vaikeampaa ja valtio ei voi oikein elvyttääkään markkinarajojen rikkoutuessa.

Koska teknistyminen koskee erityisesti tulonjakomalliamme, olisi Suomessakin aloitettava robotisaation vakava pohtiminen pikaisesti. Todellinen digitalisoituminen tulee aiheuttamaan valtavia paineita verotuksen lisäksi myös muun muassa koulutusjärjestelmälle.

Suomalaista tulevaisuuskeskustelua on leimannut 90-luvulta lähtien Nokia ja mobiiliteknologian ulkopuolinen maailma on jätetty yksittäisten havaintojen varaan. Korea aloitti oman robotisaatiostrategian hinkkaamisen jo miltei kymmenen vuotta sitten. Suomessa keskustelua heräteltiin oikeastaan vasta viime vuonna ja sekin on jäänyt vaimeaksi muminaksi.

Kaikki teknologiasatsaukset uuteen tehdään Suomessa yhä peliteollisuuteen sekä perinteisempiin teollisuusmuotoihin. Keskustelu robotisaation yhteiskunnallisista vaikutuksista puuttuu.

Tässä ylen juttu aiheesta. http://yle.fi/uutiset/nakokulma_robotti_vie_tyopaikkasi/7179936

Suomessa ei tulevaisuudessa ole töitä kun asiakaspalvelutyöntekijöille, korkean alan asiantuntijoille ja halpatyövoima mamuille. Noin puolet suomalaisista on jossain työttömyyden ja pätkätöitten/uudelleenkouluttautumisen rajamailla.

[Ernst]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

Toivottavasti ei pa(i)novirhe iske 

[törö]

Muutaman vuoden päästä työttömille voidaan printata kaikki mitä ne tarvitsevat eineksistä ja rapakaljasta alkaen ja ongelma poistuu itsestään.

[kriittinen_ajattelija]

Muutaman vuoden päästä työttömille voidaan printata kaikki mitä ne tarvitsevat eineksistä ja rapakaljasta alkaen ja ongelma poistuu itsestään.

Niin elintasollinen ongelma poistuu, mutta entäs sosiaalipsykologiset vaikutukset kun kaikki on työttömänä "toteuttamassa itseään"

Suomalaiset on liian sisäänpäinkääntyneitä ja jäyhiä joten epäilen vähän miten ne sopeutuisi tälläiseen, monethan tekee suunnilleen itsarin täällä jos potkut saa töistä, vaikka ei ole rahasta kiinni...

[Ari-Lee]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

Toivottavasti ei pa(i)novirhe iske 

Ei ainakaan Angolassa ole iskenyt. Asukkaat ovat tosin jääneet printtaamatta tyystin.

Why has China built a ghost town in Africa? Eerie footage shows brand new Angolan city designed for 500,000 lying empty

[hiltunen]

Tekniikka kehittyy, katsotaan kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päästä uudestaan.

Voi hyvinkin olla että tällä aikavälillä tapahtuu samanlainen harppaus tekniikassa kuin NMT->4G puhelinten välillä.

[FlyinHighAgain]

Epäilen suurella huumorilla ja voimallisesti mokomaa "3d-printtausta".
Kuten kraudan linkistä näki, kyse lienee jonkinsorttisista hätäisistä seinäelementeistä, lämpöeristystä näihin tuskin saa ympättyä. Elementtitehdas joka toimii automaattisesti lienee nytkin helpohko toteuttaa muuallakin, tosin kuten kuvasta voisi päätellä kyse on matalista elementeistä, joita tehdään oletettavasti nopeasti kovettuvasta betonista, jotain K5-K10 lujuuksia voisin tuolla olettaa perusjutuksi

Tulee mieleen pari kotonta löytyvää kiinalaista innovaatiota, toinen eli tuuletin meinasi polttaa talon, toisesta en nyt sano yhtään mitään

Vakavasti puhuen tämmöinen voi olla suhteellisen piankin jossakin määrin tulevaisuutta, siinähän käytännössä yhdistellään vanhaa ja uutta tekniikkaa. En usko (/toivo) että kyseinen tekniikka silti ainakaan pohjoisemmissa maissa veisi merkityksellisesti työpaikkoja lähitulevaisuudessa, sanotaanko 10-30v jänteellä, lämmöneristys tuo oman ja kovan haasteensa tähän.

[Lahti-Saloranta]

Tää on maailmanloppu! Joku kiinalainen mikkihiiri ostaa 3D-printterin ja printtaa sillä sata uutta 3D printteriä. Ja taas jokaisella 100 uutta jne. Loppujen lopuksi yhden miehen tehdas tekee kaikki maailman tavarat ja me seistään tumput suorina.

Entäpäs jos koneinsinöörien suurvalta kehittääkin oman koneinssejä tulostavan printterin. Yksinkertainen canonin kopiokone kyllä printtaa niiden paperit vaikka olisivatkin unohtuneet pois pakkauksesta.

[siviilitarkkailija]

Raksamiestä tai -naista tulee ikävä viimeistään siinä vaiheessa kun tutustuu printatun talon k-arvoon sekä kosteuskäyttäytymiseen. Talossa jännää ei ole pelkkä tekeminen vaan asuminen. En jaksa uskoa että moiset betoni-lasikuituniput täyttävät mitään älyllisen asumisen ja kosteudenpoistovaatimuksen tarpeita. Niin että jos printtitaloon tosiaan printataan kuiva ihmiskuva, joka ei käytä eikä tuota kosteusongelmia, printattu talo on ihan jees. Mutta elävä, hengittävä (ja taivas varjele) aivan järjettömän määrän vettä kuluttava ihminen onkin ongelma.

Suomessa on n 1/5 koko rakennuskannasta kosteusvaurioista tai homerakennetta kun grynderit ja komm kokoomus printtasivat Tallinnanlaivalla kenestä hyvänsä viron/latvian/puolan mekaanikosta ja insinööristä suomessa kelpaavan rakennusmestarin. Eli laivaan meni osaamaton tollo ja Suomeen asteli valmiiksiprintattu täydellä perävalopätevyydellä varustettu rakennus-MESTARI.

Vai että ovat talon printanneet. Hah...meillä on printattu maistetereita, koneinsinöörjeä ja vaikka mitä niin ja tuliteriä satojen tuhansien eurojen (viikissä 1/4 milj rivareita) asuntoja valmiiksi homevaurioiseksi rakennettuna. Amatöörit!

[siviilitarkkailija]

Ja Areva muuten printtasi näiden edullisten rakentajien avulla Olkiluotoon ydinvoimalan.

[L. Brander]

Entäpäs jos koneinsinöörien suurvalta kehittääkin oman koneinssejä tulostavan printterin. Yksinkertainen canonin kopiokone kyllä printtaa niiden paperit vaikka olisivatkin unohtuneet pois pakkauksesta.

Jumalauta me tienataan tällä. Varsinaiset tutkitusti ja todistetusti parantavat kunnan taloutta. Jokainen kunta hankkii 3D printterin ja tulostaa anteezigaverianteezimiksisakatsomuarasistisezti-miehiä muutaman tuhat kappaletta. Kaikki tienaa ja kaikilla on kivaa. 

Ai ei vai ... 

[Nuivake]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

Täällä printataan taikaseinästä rahaa niille asukkaille.

[Rusinapulla]

Ainakin kahekskytluvulla rummutettiin koululaisia amiston rakennuslinjalle sloganeilla "rakentaminen ei lopu koskaan", ei varmaan, laadunvalvonta ainakin taisi loppua jo yhekskytluvulla..

[Ari-Lee]

Ainakin kahekskytluvulla rummutettiin koululaisia amiston rakennuslinjalle sloganeilla "rakentaminen ei lopu koskaan", ei varmaan, laadunvalvonta ainakin taisi loppua jo yhekskytluvulla..

Itseasiassa laadunvalvonta tiukkeni ja mitä tiukemmaksi se on mennyt sitä huonompaa laatu on ollut ja tulee olemaan. Jokainen voi etsiä tietoa kuinka kaikki laadunvalvonnan tulokset tulevat homehtumaan kaikki melko nopeaan tahtiin. Syynä voidaan tietysti pitää energiantaloudellisia ratkaisuja. Uusimmat materiaalit eivät edes homehdu. Asukas ja hänen rytkynsä homehtuvat.

Suomeksi: ilma ei kierrä rakenteissa. Sisäilma on kosteata ja epäterveellistä ilmanvaihdon riittämättömyydestä johtuen.

[vilach]

Näkökulma: Robotti vie työpaikkasi
Robotiikka kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Arvioiden mukaan jopa puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä seuraavan 20 vuoden aikana.

Se ei tarkoita, että ne ihmiset joutuvat työttömiksi. Ne voivat valmistaa muita tavaroita. Tästä automatisatiosta puhutaan jo vuosikymmeniä, mutta korkean väestön laadun maissa työttömyys on edelleen pieni. Ja tulee olemaan pieni ainakin seuraavat 15 vuotta, hyvin monessa työssä tarvitaan ihmistyövoimaa. Joskus tulee hetki, että robotit korvaavat ihmisiä monella alalla, mutta tämä hetki ei ole lähellä.

Internet on auttanut tehostamaan asioiden hoitoa, muuttanut tiedonkulun miltei reaaliaikaiseksi ja tehnyt samalla lukemattoman määrän ihmisiä työttömiksi.

Korkean väestön laadun maissa työttömyys on edelleen pieni.

Koko yhteiskunnan rahoitusmalli perustuu pääosin työn verotukseen – mitä tapahtuu, kun työt siroutuvat tai loppuvat kokonaan esimerkiksi kolmannekselta suomalaisista?

Mitä tässä muuttuu? Tehtaiden tuottavuus tulee kasvamaan ja samalla niiden verokertymä.

Robotisaatio lisää työttömyyttä ja köyhyyttä.

Tuottavuuden kasvu lisää köyhyyttä?!

koko yhteiskunnan rakenteiden rahoitus rapautuu.

Ei rapaudu.

Taas samaa propagandaa yleltä. Sen tarkoitus on aivopestä suomalaiset, että he luulisivat, että työpaikoista on todellakin pulaa ja sen takia olisi vähemmän vihaa työttömiä kehitysmaalaisia kohtaan. Todellisuudessa työtä on, kehitysmaalaiset ovat työttöminä alhaisen ÄO:n, korkean itsekkyyden ja tuloloukkujen takia. He ovat tarpeettomia modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa.

Muutaman vuoden päästä työttömille voidaan printata kaikki mitä ne tarvitsevat eineksistä ja rapakaljasta alkaen ja ongelma poistuu itsestään.

Voin lyödä vetoa, että se ei tapahdu muutaman vuoden kuluttua.

[Uuno Nuivanen]

Kokeilkaa rakentaa ihan tavis pikku talo. Ei muuten onnistu printtaamalla, ikinä.   

[Ano Nyymi]

Kokeilkaa rakentaa ihan tavis pikku talo. Ei muuten onnistu printtaamalla, ikinä.   

Joo, menee tulostin tukkoon 

[Tabula Rasa]

Kokeilkaa rakentaa ihan tavis pikku talo. Ei muuten onnistu printtaamalla, ikinä.   

Periaatteessa tuo vois onnistua mutta toteutus on vielä kovasti vajavainen. Talonrakennuksessa tolerantit kuitenkin senttiluokkaa joten mikrometritason koekappaleet ovat osoittaneet riittävän tarkkuuden. Kuitenkin ongelmia piisaa. Periaatteessa talon voisi rakentaa kokonaan muovista. Epäilen kuitenkin että tällaisen hinta olisi kohtuullisen kova. Pitäisi pystyä tulostamaan erilaisia muoveja kuten kosteus ja tuulisulut, eristeet, kantavat rakenteet jne. Muovisaranat eivät välttämättä kestä aikaa kuten teräksiset. Ikkunoiden rakentaminen avattaviksi voisi olla tulostimelle mielenkiintoinen projekti. Samoin kaikki lvi ja sähkötyöt. Aika paljon pystytään tekemään suunnittelulla, mutta vielä ollaan kaukana todellisesta toteutuskelpoisesta.

Muovin hinnat

http://www.theplasticsexchange.com/

Betonin hinnat

http://www.lujabetoni.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/luja/embeds/lujabetoniwwwstructure/19164_Hinnasto_HAME_01.01.2012.pdf 

Vertailua hankaloittaa betonin tilavuusyksikkö m3 joka betonista riippuen 100-400e/m3 ja muovi taas painoyksikköinä 0,65-0,90$/pauna.

Betonin kuivapaino on about 2-2½ tonnia/kuutio. 2,3 tonnia on about 5000 paunaa= 0,75x5k=3750=2700e/betonin painoa vastaava määrä muovia.

Muovitalo voisi olla toki jonkin verran kevytrakenteisempi, mutta kuten sanottu kestävyys asettaa tiettyjä vaatimuksia joita ei voida ohittaa.

Muovista tulostettu talo olisi siis ainakin kuusi kertaa betonista kalliimpi materiaalien puolesta. En tiedä paljonko perinteisessä talonrakennuksessa hinnasta muodostuu työntekijöistä mutta epäilen ettei 80% kokonaiskustannuksista.

   

[Ano Nyymi]

Jaa että minne raksamiehet.

Takaisin viroon tietenkin.

[krauta]

Suomeksi: ilma ei kierrä rakenteissa. Sisäilma on kosteata ja epäterveellistä ilmanvaihdon riittämättömyydestä johtuen.

Noin se ei mene, ilma on liian kuivaa nykyajan taloissa, koska ilmaa vaihdetaan jo liikaa. Etenkin talvella uusissa taloissa missä ns. kuutio ilmanvaihtokone, ilma on ihan liian kuivaa. Kuiva sisäilma on epäterveellistä, ei kostea.

[Ari-Lee]

Suomeksi: ilma ei kierrä rakenteissa. Sisäilma on kosteata ja epäterveellistä ilmanvaihdon riittämättömyydestä johtuen.

Noin se ei mene, ilma on liian kuivaa nykyajan taloissa, koska ilmaa vaihdetaan jo liikaa. Etenkin talvella uusissa taloissa missä ns. kuutio ilmanvaihtokone, ilma on ihan liian kuivaa. Kuiva sisäilma on epäterveellistä, ei kostea.

Menee. Itse asustelen kuivassa orkkis 50-luvun talossa. Ilma on kuivaa ja itiöitä ei ole. Täällä on helppo hengittää. Piipahdin erään läheisen tutun uudennihkeässä rivitalokaksiossa missä oli todella huono ilmanvaihto. Siellä on koneellinen ilmanvaihto mutta mikä se on? Liesituuletin? Paitani kostui istuessa ja oli jopa huono hengittää. Siis ilma oli kertakaikkiaan liian kosteata, melkein juoksevaa.

Uusia taloja uhkaavat isot kosteus- ja homeongelmat. Syynä ovat uudet rakennusmääräykset, jotka tekevät taloista entistä tiiviimpiä – pullotaloja. Samalla niistä tulee alttiimpia rakennusvirheille. Tulevina vuosina luvassa voi olla uusien talojen korjaussuma, arvioi asiantuntija.

[Lalli IsoTalo]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

Toivottavasti ei pa(i)novirhe iske 

Seuraavaksi printataan setelipaino.

[Uuno Nuivanen]

Seuraavaksi printataan asukkaat niihin taloihin.

Toivottavasti ei pa(i)novirhe iske 

Seuraavaksi printataan setelipaino.

Jykä printtasi sen jo 2007.

[VeePee]

Kokeilkaa rakentaa ihan tavis pikku talo. Ei muuten onnistu printtaamalla, ikinä.   

Ei tietenkään onnistu niin, että talo tulostetaan kerralla valmiiksi, mutta talon yksittäiset komponentit voidaan valmistaa (ja tullaankin valmistamaan) tulostamalla. Nykyinen tapa valmistaa asioita on suurelta osin sitä, että isommasta kappaleesta poistetaan tarpeetonta materiaalia, kunnes jäljelle jää haluttu esine (sorvaaminen, jyrsiminen, vuoleminen) tai valamalla muottia käyttäen. Printtaamisen idea puolestaan perustuu siihen, että kappaleeseen tuodaan vain se materiaali mikä siihen tarvitaan. Esimerkiksi metallin tai puuesineiden työstämisessä materiaalia menee nykyisin valtavasti hukkaan. Tulostettaessa hukkamateriaalia ei synny.

Taloesimerkissä siis talon yksittäiset komponentit tullaan tulevaisuudessa valmistamaan tulostamalla ja asennetaan sitten paikalleen perinteisemmin menetelmin.

3D tulostus tulee muuttamaan maailmaa lähes saman verran ellei enemmänkin kuin mitä internet on tehnyt.