2014-04-04 NYT: Vihaisesta jengipomosta kasvoi elokuvatähti

[Leso]

Sangen mielenkiintoiseksi ja jopa merkitykselliseksi tällainen muokkaus muuttuu, kun kysymys on, sori vaan, vain "henkilökuvasta" ja elokuvabuffista. (Pakko oli panna henkilökuva lainausmerkkeihin. Ei taivu luonto muuhun.)
Että tuommoinen pätö juttu on niin kovin muokkauksen arvoinen.
Ketä kiinnostaa? Elokuva on jo trailerin perusteella sontaa, eikä Fuulad onnistu edes haistattelussaan vangitsemaan valistunutta lukijaa puolelleen, eikä siihen valistumiseen ole tarvittu yhteiskunnan erityistukea saati korkeakoulututkintoa, vallan riittää perus luku taito.

Juuri siksi tämä on kiinnostavaa ja merkityksellistä.

Mites kun on kyse ihan oikeasti tärkeistä asioista?

-- Tämä itsestäänselvyys on osoitettu niille, joille tää muokkauskohu on taas yksi hommalainen myrsky Reilun kaupan vihreän teen kupissa. ---

[Onnikka]

Sama venkula oli Arto Nybergin ohjelmassa.

Siinä hän valehteli, "ettei me mitään rikollisia oltu". Ilmeisesti taas laajempi käsitys rikollisuudesta?

"Joukkio ryösti toisia lapsia, vei rahat ja kännykät."

Ylen Varissuota käsittelevässä jutussahan kehuttiin "reippaiksi nuoriksi miehiksi" niitä nuoria mamuja, jotka olivat pahoinpidelleet ja ryöstäneet useita vanhuksia alueella. Kerrankos YLE:n toimittaja toki erehtyy...

Josko löysivät kaikista rauhallisimmat.
Yksikin elokuvatähti pitää monta lasta, vanhusta, nuorta sekä keski-ikäistä turvallisesti sisätiloissa. 

[ike60]

Minua kiinnostavat ne Hesarin sivuilta poistetut kommentit. Voisiko joku ne lukenut siteerata niitä edes muistinvaraisesti? Oliko siellä joku joka sanoi tulleensa elokuvatähteä kadulla vastaan kun tämä vielä poti rasismin uhriutta?

[Nuivatar]

Minua kiinnostavat ne Hesarin sivuilta poistetut kommentit. Voisiko joku ne lukenut siteerata niitä edes muistinvaraisesti? Oliko siellä joku joka sanoi tulleensa elokuvatähteä kadulla vastaan kun tämä vielä poti rasismin uhriutta?

Jutussa leffatähti ihmetteli ihmisten suhtautumista häneen esim. metrossa jossa kyllä tunnusti riehuvansa. Kommenteissa joku tunnisti itsensä kirjoituksesta, ja kertoi tämän sankarin potkaisseen häntä vatsaan eräässä rytäkässä, siksi oli vihainen ja huutanut hänelle.

Kommenteissa oli myös sosiaalityöntekijä/ohjaaja, joka tiesi miten sijoitusasiat menivät tämän leffatähden kohdalla, ja kertoi koko kuvion + kymmenien ihmisten ponnistelut sen eteen, että tämä suuri uhri pääsisi paikkaan, josta saisi apua. Kaikki tietty yhteiskunnan piikkiin, mutta lopputulos oli silti se että "kaikki ovat häntä vastaan".

[Marius]

Sama venkula oli Arto Nybergin ohjelmassa.

Siinä hän valehteli, "ettei me mitään rikollisia oltu". Ilmeisesti taas laajempi käsitys rikollisuudesta?

"Joukkio ryösti toisia lapsia, vei rahat ja kännykät."

Olikohan Nyberg pakotettu ottamaan tämä "ei me mitään rikollisia oltu" ohjelmaansa?
Ei varmaankaan...

Noh, nyt ainakin kaikki Suomessa oleilevat maahanmuuttajat tietävät, että rikostelulla pääsee telkkariin ja elokuvatähdeksi.

[caprifolium]

Kaverista tuli elokuvatähti. Aha. Miten voi tulla ennakkoon elokuvatähdeksi? Muutoksii- elokuvan ensi-ilta oli oli pe 4. 4 eli vasta jutun kirjoittamisen jälkeen, mutta kaveri oli jo tähti etukäteen, ainakin HS:n mielestä.

Tietääkö muuten kukaan kuinka suuri tähtinäyttelijä Fuaad Aminin esittämän Libanin rooli elokuvassa on? Elokuvatähti Fuaad Aminia ei mainita missään Muutoksii-elokuvasta julkaistuissa tiedoissa, ei edes elokuvan omilla nettisivuilla www.muutoksii.fi
Esittäjistä mainitaan mm. Tiitus Rantala, Sami Hussein, Milana Novokmet, Nuutti Konttinen ja Amanda Löfman.
Miksiköhän kukaan heistä ei ole kelvannut jutun tekijöille, koska näköjään lähes aina Muutoksii-elokuvasta puhuttaessa äänessä on vain Fuuad Amin?

Paperilehdessä näytetään kirjoitettavan myös, että tuosta kaverista tuli hiihtäjäkin.
Hirveästi yliliioiteltua soopaa taas tuo Nyt:n juttu.
Vai että ihan hiihtäjä, eiköhän ihan vaan alkanut harrastaa hiihtoa.

Jutussa mainitaan vielä, että Amin tekee nuorisotyötä. Missä ja millaista nuorisotyötä hän tekee? Nyt-lehti ei tarkenna yhtään, kertoo vain, että "Hän tekee nuorisotyötä, ja haluaa vetää nuorille nyrkkeily- ja jalkapallotreenejä." Siis tekeekö hän vai vasta haluaa?

(Aminin nimi tulee esiin ainoastaan Muutoksii-elokuvan tiedoissa IMDb-tietokannassa )

[Outo olio]

Jutussa mainitaan vielä, että Amin tekee nuorisotyötä. Missä ja millaista nuorisotyötä hän tekee? Nyt-lehti ei tarkenna yhtään, kertoo vain, että "Hän tekee nuorisotyötä, ja haluaa vetää nuorille nyrkkeily- ja jalkapallotreenejä." Siis tekeekö hän vai vasta haluaa?

Jos nyt muistan oikein, niin jutussa mainittiin jotain että "aikanaan Fuaad oli kulmakunnan kauhu, nyt (etnisten) kauhukakaralasten vanhemmat soittavat Aminin hätiin, puhumaan kakaroilleen järkeä päähän, koska Amin itsekin oli aikanaan samanlainen, ja on siksi uskottava" tjsp.

[Roope]

Kaverista tuli elokuvatähti. Aha. Miten voi tulla ennakkoon elokuvatähdeksi? Muutoksii- elokuvan ensi-ilta oli oli pe 4. 4 eli vasta jutun kirjoittamisen jälkeen, mutta kaveri oli jo tähti etukäteen, ainakin HS:n mielestä.

Iltalehdessä yksi tähti viidestä:

Arvostettavasta lähtökohdasta siipensä saanut nuorisodraama on elokuvana lähes katselukelvoton.

Herttoniemeläiset 12-vuotiaat Antti (Tiitus Rantala) ja Muhis (Sami Hussein) ovat toistensa parhaat kaverit, jotka tönäisevät vahingossa paikallisen rasistijuopon kalliolta alas. Teholle päätyvän deekun perheeseen kuuluu uusnatseja, jotka vannovat kostoa alueen somaleille. Itsekin somaleihin kuuluva Muhis häviää jonnekin ja jättää yksin Antin, jolle koulu ja oma äiti ryhtyvät pakkosyöttämään mielialalääkkeitä. Tokkurainen poika rupeaa puolestaan diilaamaan lääkkeitä eteenpäin samalla, kun somalien ja uusnatsien suuri välienselvittely lähestyy. Mutta onneksi yhteinen bussimatka parantaa kaikkien haavat. Siis mitä, häh?

Muutoksii on ympäriinsä roiskituista ideantyngistä ja keinotekoisesti käsitellyistä sosiaalisista ongelmista pohjansa saanut nuorisotyöprojekti, jonka elokuvaksi kursiminen on tapahtunut ilman dramaturgista karttaa tai edes puolivalmista käsikirjoitusta. Lopputulos on kiusallisen huonosti näytelty ja ennen kaikkea näkökulman puutteesta kärsivä sekamelska.

Iltalehti 4.4.2014

[Rusinapulla]

Muutoksii on ympäriinsä roiskituista ideantyngistä ja keinotekoisesti käsitellyistä sosiaalisista ongelmista pohjansa saanut nuorisotyöprojekti, jonka elokuvaksi kursiminen on tapahtunut ilman dramaturgista karttaa tai edes puolivalmista käsikirjoitusta. Lopputulos on kiusallisen huonosti näytelty ja ennen kaikkea näkökulman puutteesta kärsivä sekamelska.

Tämähän kuulostaa ensimmäistä kertaa sellaiselta suomalaiselta elokuvalta jonka voisi katsoa, sitten kun TV-ensi-ilta osuu kohdille.

[Micke90]

Arvostettavasta lähtökohdasta siipensä saanut nuorisodraama on elokuvana lähes katselukelvoton.

Herttoniemeläiset 12-vuotiaat Antti (Tiitus Rantala) ja Muhis (Sami Hussein) ovat toistensa parhaat kaverit, jotka tönäisevät vahingossa paikallisen rasistijuopon kalliolta alas. Teholle päätyvän deekun perheeseen kuuluu uusnatseja, jotka vannovat kostoa alueen somaleille. Itsekin somaleihin kuuluva Muhis häviää jonnekin ja jättää yksin Antin, jolle koulu ja oma äiti ryhtyvät pakkosyöttämään mielialalääkkeitä. Tokkurainen poika rupeaa puolestaan diilaamaan lääkkeitä eteenpäin samalla, kun somalien ja uusnatsien suuri välienselvittely lähestyy. Mutta onneksi yhteinen bussimatka parantaa kaikkien haavat. Siis mitä, häh?

Muutoksii on ympäriinsä roiskituista ideantyngistä ja keinotekoisesti käsitellyistä sosiaalisista ongelmista pohjansa saanut nuorisotyöprojekti, jonka elokuvaksi kursiminen on tapahtunut ilman dramaturgista karttaa tai edes puolivalmista käsikirjoitusta. Lopputulos on kiusallisen huonosti näytelty ja ennen kaikkea näkökulman puutteesta kärsivä sekamelska.

Ei kai nyt kukaan tosissaan olettanutkaan, että jossain nuorisotalolla kokoonkyhätystä b-luokan monikulttuurisesta somppupätkästä voisikaan tulla katsottavaa leffaa?

[koli]

Kappas, täälläkin oli keskustelua tuosta iltalehden arviosta. Tarkoittaakohan lähes katselukelvoton, että elokuva on kiinnostanut lähinnä näyttelijöiden lähipiiriä ja koululaisryhmiä, jotka on mokutushimoisten opettajien toimesta pakotettu katsomaan kyseinen mestariteos?

[Nuivake]

Kaverista tuli elokuvatähti. Aha. Miten voi tulla ennakkoon elokuvatähdeksi? Muutoksii- elokuvan ensi-ilta oli oli pe 4. 4 eli vasta jutun kirjoittamisen jälkeen, mutta kaveri oli jo tähti etukäteen, ainakin HS:n mielestä.

Iltalehdessä yksi tähti viidestä:

Arvostettavasta lähtökohdasta siipensä saanut nuorisodraama on elokuvana lähes katselukelvoton.

Herttoniemeläiset 12-vuotiaat Antti (Tiitus Rantala) ja Muhis (Sami Hussein) ovat toistensa parhaat kaverit, jotka tönäisevät vahingossa paikallisen rasistijuopon kalliolta alas. Teholle päätyvän deekun perheeseen kuuluu uusnatseja, jotka vannovat kostoa alueen somaleille. Itsekin somaleihin kuuluva Muhis häviää jonnekin ja jättää yksin Antin, jolle koulu ja oma äiti ryhtyvät pakkosyöttämään mielialalääkkeitä. Tokkurainen poika rupeaa puolestaan diilaamaan lääkkeitä eteenpäin samalla, kun somalien ja uusnatsien suuri välienselvittely lähestyy. Mutta onneksi yhteinen bussimatka parantaa kaikkien haavat. Siis mitä, häh?

Muutoksii on ympäriinsä roiskituista ideantyngistä ja keinotekoisesti käsitellyistä sosiaalisista ongelmista pohjansa saanut nuorisotyöprojekti, jonka elokuvaksi kursiminen on tapahtunut ilman dramaturgista karttaa tai edes puolivalmista käsikirjoitusta. Lopputulos on kiusallisen huonosti näytelty ja ennen kaikkea näkökulman puutteesta kärsivä sekamelska.

Iltalehti 4.4.2014

No, onneksi YLE (veronmaksajat) maksavat tästä taideorgasmista tuotantoyhtiölle useamman miljoonan ja näyttää sen parhaaseen katseluaikaan ykösellä ja kagosella useamman kerran. Ei se teatterimenestymättömyys haittaa nykyään yhtään mitään. Kriitikot nyt eivät muutenkaan aina tajua Oikeaa Asiaa.

[Alkuasukas]

Juttua päivitetty 17.25. Juttu sisälsi virheellisesti aiemmin vahvistamatonta tietoa herttoniemeläisjengin väitetyistä ryöstöistä. Jutun kommentointi on suljettu.

Kas.

[RP]

Kiitokset todellisuus.org:lle alkuperäisen säilömisestä:

Vihaisesta jengipomosta kasvoi elokuvatähti

    Kuudesluokkalaisena Fuaad Amin kulki nyrkit ja keskisormet pystyssä, mutta ei koskaan kouluun. Hän tappeli 12-vuotiaana aikuisten miesten kanssa, räki, rötösteli ja röökasi.

    Somaliassa syntynyt ja Helsingin Herttoniemessä varttunut Fuaad oli johtaja teinijengissä, jonka takia poliisi lisäsi partiointia Herttoniemessä 2004. Joukkio ryösti toisia lapsia, vei rahat ja kännykät.

    Fuuad käyttäytyi aivan kuin kukaan ei olisi koskaan tehnyt tai antanut hänelle mitään hyvää kaikki olisivat häntä vastaan. Ääni oli kroonisesti käheä huutamisesta.

    Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Fuaad puhuu suorastaan runollisesti, rauhallisella ja pehmeällä äänellä. Ongelmatilanteetkin ovat muuttuneet. Kenestä saisi pätevää murtomaahiihtoseuraa Helsingissä?

    "En voi pyytää ketään toista somalia kanssani hiihtämään, sillä kaksi nähtävyyttä olisi jo liikaa. Oltaisiin Iltalehden otsikossa. Mutta kun kysyin hiihtoseuraa Facebookissa, kävi ilmi, ettei suomalaiset teemut ja mikot osaa hiihtää", ruutupaitaan pukeutunut Fuaad Amin naurattaa kuulijoita.

    Fuaad on 23-vuotias varastotyöntekijä, harras muslimi ja mainio seuramies, joka suunnittelee sähkömiehen opintoja. Hän tekee nuorisotyötä, ja haluaa vetää nuorille nyrkkeily- ja jalkapallotreenejä.

    Fuaad höystää pitkiä ja rönsyileviä tarinoitaan mehevillä yksityiskohdilla, kärjistyksillä ja vertauskuvilla.

    Ihonvärille voi jo naureskella.

    "Menen kesällä inttiin, siellä ne on talvella ihmeissään, kun somali hiihtää kärjessä."

    Kymmenen vuotta sitten muiden somalinuorten vanhemmat soittivat Fuaadin isälle, ja sanoivat, että Fuaad oli huonoa seuraa eikä saisi olla heidän lastensa kanssa tekemisissä. Tänä päivänä samat vanhemmat pyytävät, että Fuaad kävisi puhumassa heidän lapsilleen järkeä.

    Miten aggressiivisesta jengipomosta tuli kaukalopalloa, murtomaahiihtoa ja laskettelua harrastava hyväntuulinen nuorukainen, joka haluaa varusmiespalvelukseen Vekarajärven varuskuntaan, keskelle kymenlaaksolaista kangasmetsää?

    Somaliassa Fuaadin isällä oli maatila ja menestyvä kuljetusfirma 1990-luvun puolivälissä. Sota ajoi perheen pakolaisleirille Etiopiaan. Äiti jäi pakomatkalle.

    Fuaad muistaa, kuinka tuttuun poikaan osui harhaluoti leirillä.

    "Hän oli ihan veressä. Olin jotain kuusivuotias ja olin siinä yhden kahdeksanvuotiaan pojan kanssa. Kysyin, että käykö meillekin näin? Se sanoi, että joo.", Fuad kertoo

    Fuaadilla on kädessään yli kymmenensenttinen arpi muistona leiristä. Isoveljen tekemä kolttonen kostettiin hänelle.

    "Aseet rätisivät kuin Suomessa musiikki kesällä. Olen aina ollut pelkuri, en pidä aseista. Ajattelin, että tätäkö elämä on?"

    Fuaad saapui Suomeen kuusivuotiaana 1990-luvun lopussa. Suomessa on jo tuhansia somalipakolaisia oli tuhansia somaleita.

    "Suomi oli mulle samanlainen unelma kuin Brad Pittin elämä suomalaisille."

    Fuaad kuitenkin pettyi nopeasti.

    "Rasismista ei oltu kerrottu mitään. Pikkuisena osasin kääntää poskea, mutta en enää 12-vuotiaana, kun samanikäiset pitivät idioottina ja kaupassa katsottiin kuin varasta tai nähtävyyttä. En pidä katseista, haluan olla rauhassa. Mun kuvitelma Suomesta ei vastannut todellisuutta, sitä oli vaikea hyväksyä."

    "Kävi vähän huono tuuri. Juuri 11–14-vuotiaana koin enemmän rasismia kuin muina vuosina yhteensä. 12-vuotiaana oli muutenkin tukalaa, olin nähnyt sodan ja kaikkea."

    2004 herttoniemeläinen elokuvaohjaaja Sami Laitinen katseli, kun Fuaad ja hänen kaverinsa mekastivat Filmtownin videovuokraamossa Hiihtäjäntiellä Herttoniemessä. Laitinen oli ollut poikien ala-asteella opettajan sijaisena.

    "Olen nähnyt kaikenlaista, mutta en missään niin levottomia kavereita kuin ne. Pöllivät kaiken, eivätkä pystyneet kävelemään kymmentä metriä tönäisemättä jotain", Laitinen muistelee.

    Hän ajatteli, että nuo pojat tarvitsevat harrastuksen, ja elokuvien tekeminen voisi olla sellainen. Hän kutsui heidät kotiinsa.

    Ensimmäiseen tapaamiseen Laitinen joutui hakemaan pojat Rautatieasemalta.

    "Siitä se lähti. He tulivat, ja katsoimme Karate Kid -elokuvan."

    Laitinen ei ollut nuoriso-ohjaaja, vaan täysin ulkopuolinen, joka vain halusi auttaa.

    Laitinen ja pojat pääsivät pian Oranssi-järjestön nuorisotiloihin Herttoniemeen. Siellä syntyi elokuvapaja Respect04.

    "Aluksi pojat pölli meidän kahvikassan monta kertaa", Laitinen kertoo.
Alku oli hankala. Kahvikassasta hävisi rahaa, mutta Laitinen ei ollut moksiskaan.
    "Hän ei soittanut poliisia, mistä olisi vain tullut meille lisää ongelmia. Aloin miettiä Samista, että toi ei halua mulle mitään pahaa. 12–13-vuotiaana sitä ajatteli, että kaikki ovat sua vastaan", Fuaad muistelee.

    "Sovittiin Samin kanssa, että tullaan maalaamaan hyvitykseksi. Mutta olin vielä kusipää, enkä mennyt maalaamaan, vaan yksi Pieru-Jesse maalasi mun puolesta. Sitten mä vaan jotenkin keräsin itseni ja tulin nöyränä takasin. Sen jälkeen en nähnyt Samia pelkkänä nuorisotyöntekijänä, vaan jopa kaverina."

    Laitinen antoi pojille videokameran. Sitten he katselivat yhdessä videotykkihuoneessa, mitä kameralle tallentui.

    "Se oli kiva juttu, joka yhdisti meitä kaikkia. Oli jotain tekemistä. Juostiin kallioilla ja kuvattiin sitä. Vähän pitsaa ja karkkia, sitten katsottiin niitä. Se oli niin hauskaa, kun näki oman naamansa."

    Poliisi kävi erikseen kiittämässä Laitista, sillä ilkivallan määrä suorastaan romahti Herttoniemenrannassa Oranssin leffapajan myötä.

    Sosiaalityöntekijät ihmettelivät, miten Laitinen sai poikiin kontaktin, siinä ei kukaan muu ollut onnistunut.

    "Niistä pojista näki, että kukaan ei ole ollut niille kiva. Eikä kukaan olisi voinut niille mitään enää tarjotakaan, ne olivat jo menneet sen rajan yli."

    Fuuad muistuttaa, että hänellä ei ollut eikä ole merkintää rikosrekisterissä.

    "Ilman Oranssia se ei olisi ollut mahdollista. Silloin me erkaannuttiin siitä vielä pahemmasta. Mä olin silloin jengin bossi, mutta me oltiin vain rääpäleitä. Sitten oli niitä isompia tyyppejä, jotka halusi käyttää meitä hyväksi hämärissä puuhissa. Se oli niin coolia, kun ne pyysi meitä tekemään sitä ja tätä. Mutta sitten tuli Oranssi, ja meistä pikkurääpäleistä tulikin dokkarimiehiä. Niitä kuvauspäiviä aina odotti, ihan kuin nykyään palkkapäivää. Alkoi tuntua, ettei koko Suomi olekaan sinua vastaan", Fuaad sanoo.

    "Ei me oltu pahoja, ei me oikeasti satutettu. Ei me oltu oikeita rikollisia, vaan koviksia. Syötiin karkkeja suoraan pöntöstä tai näpisteltiin R-kioskilla", Fuaad kertoo.

    Laitista alkaa hieman naurattaa – ettei kertomus vain menisi liian silotelluksi. Hän muistuttaa, että rikosrekisteriä ei ollut, koska Fuuad oli alle 15-vuotias.

    "Kerran metrossa joku keski-ikäinen äijä alkoi vittuilla näille kundeille. Kundit istui hiljaa ja kiltisti, mutta se äijä vain jatkoi. Näin kuinka Fuaad puri hammasta kiukusta kihisten. Poistuin Hertsikassa, ja metron ovet meni mun takana kiinni. Laiturilla Mmä näin, kun Fuaad oli noussut huutamaan sille äijälle, ja kun se metro lähti liikkeelle, näin kuinka Fuaad juoksi niiden penkkien yli sen äijän kimppuun kuin estejuoksija."
12-vuotiaana Fuaad oli täynnä raivoa. Pelkoa häneen ei mahtunut.

    Laitinen ja pojat tekivät videoita Oranssin tiloissa 2004–2005, mutta sitten Oranssi purettiin ja homma hiipui.

    Fuuadin täydellinen elämäntaparemontti vaati muutakin kuin elokuvaharrastuksen. Helsingissä oli paljon houkutuksia. Hän lähti Itä-Suomeen muutamaksi vuodeksi rauhoittumaan. Savossa viha laantui pikku hiljaa. Hän muutti Mikkeliin, jossa oppi käymään koulua, hiihtämään, puhumaan paremmin suomea, ja pelaamaan kaukalopalloa ja nauttimaan laskettelusta. Usko vahvistui.

    Jossain vaiheessa Fuuad vain katsoi peiliin, kirjaimellisesti.

    "Ei ollut mitään syytä katsoa peiliin, sillä olin pullea poika, jota tytöt nipistivät poskesta ja sanoivat söpöksi, mutta halusivat olla vain kavereita. Mutta silloin kerran, kun katsoin peliin, jotenkin tajusin, että en voi vain syyttää muita."

    Viha muuttui kiitollisuudeksi.

    "Faija toi mut tänne, että saisin mahdollisuuden. Ei mikään ole sen arvoista, että pilaisin sen. Kun tuli järkeä päähän, niin tajusin, että tämä on yksi maailman parhaista valtioista, kaikesta huolimatta. Olin niin hankala lapsi, että oli ihme, ettei mua häädetty täältä. Kun ajattelee, mitä kaikkea Suomi on tarjonnut mulle, se saa mut vähän enemmän rakastamaan tätä maata."

    Sami Laitisen käsikirjoittaman ja ohjaaman Muutoksii-elokuvan ensi-ilta pe 4. 4. Lue Nytin arvio elokuvasta täältä.

Juttua päivitetty 17.25. Juttu sisälsi virheellisesti aiemmin vahvistamatonta tietoa herttoniemeläisjengin väitetyistä ryöstöistä. Jutun kommentointi on suljettu.

[Kemolitor]

Kiitos RP:lle jutun eri versioista. Tuon perusteella muokkailu menee kyllä jo aika oudoksi. Eihän tuossa ole kyse vain vahvistamattomien asioiden poistamisesta vaan todellakin jutun muokkaamisesta tarkoituksellisesti.

Ehkä paras esimerkki on tämän Sami Laitisen suoran lainauksen poisto: "Hän muistuttaa, että rikosrekisteriä ei ollut, koska Fuuad oli alle 15-vuotias."

Juttuun jää aiheesta vain tämä:"Fuuad muistuttaa, että hänellä ei ollut eikä ole merkintää rikosrekisterissä." Sami Laitisen lausunto antaa ymmärtää, että Fuuad oli ainakin jostakin tekemisistään jäänyt kiinni, mutta rikosrekisterimerkintää ei tullut, koska Fuuad oli alle 15-vuotias. Nyt jutussa annetaan kuva, ettei hän olisi mistään jäänyt kiinni eikä oikeastaan tehnyt edes mitään mainitsemisen arvoista.

Hesarilla kävi ilmeisesti jonkintasoinen lipsahdus ja verkkoon pääsi versio, joka ei ollut vielä käynyt monikulttuurisuussuodattimen läpi. Muistaako joku elokuvan Hyvää huomenta, Vietnam?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4%C3%A4_huomenta,_Vietnam

Siinä kaikki uutiset kulkivat ensin kahden sensorin pöydän kautta, he vetivät yli tai muokkasivut uutiset uusiksi ennen kuin ne luettiin radiossa. Hesarilla taitaa olla samanlainen systeemi, nyt vain lipsahti verkkoon jutun raakaversio, toimittajan tekemä juttu, jonka monikulttuurisuuseditorit muokkasivat paperiversioon oikeaoppiseen muotoon, mutta verkkoon laitettiin vahingossa alkuperäinen versio.

[CaptainNuiva]

Vai että elokuvatähti?
Tiedän monia elokuvatähtiä, mm. Brad Pitt,George Cloney,Jessica Parker ja Meryl Strep mutta tästä Hemmosta en ole aimmin kuullutkaan.
Tiedän myös että loppumaton lista ihmisiä on esiintynyt suomalaissa elokuvissa ja kenestäkään ei ole tullut tähteä yhden leffan perusteella ja äärimmäisen harvoista edes jonkinlaisia useamman leffan kautta.

Kun tälle Fuaadille selviää 6 kk jälkeen että kukaan ei muista koko leffaa eikä kukaan tunnista tähdeksi niin kääntynee niiden henkilöiden puoleen jotka hänelle hehkuttivat ihanaa visiota tähteydestä...Ja tietenkin myös selviää että tähteyden esteenä oli ja on vain ja ainoastaan pottunokkien rasistisuus.

[Mehud]

Laitan kellon käymään ja mietin, että kauanko kestää kun tuo kaveri on linnassa. Enkä tässä tarkoita presidentin linnaa. Toki hän voi sinnekin kutsun saada ansioidensa vuoksi.

[Onnikka]

Minua kiinnostavat ne Hesarin sivuilta poistetut kommentit. Voisiko joku ne lukenut siteerata niitä edes muistinvaraisesti? Oliko siellä joku joka sanoi tulleensa elokuvatähteä kadulla vastaan kun tämä vielä poti rasismin uhriutta?

Jutussa leffatähti ihmetteli ihmisten suhtautumista häneen esim. metrossa jossa kyllä tunnusti riehuvansa. Kommenteissa joku tunnisti itsensä kirjoituksesta, ja kertoi tämän sankarin potkaisseen häntä vatsaan eräässä rytäkässä, siksi oli vihainen ja huutanut hänelle.

Kommenteissa oli myös sosiaalityöntekijä/ohjaaja, joka tiesi miten sijoitusasiat menivät tämän leffatähden kohdalla, ja kertoi koko kuvion + kymmenien ihmisten ponnistelut sen eteen, että tämä suuri uhri pääsisi paikkaan, josta saisi apua. Kaikki tietty yhteiskunnan piikkiin, mutta lopputulos oli silti se että "kaikki ovat häntä vastaan".

Eivät sitten talon muut asukkaat ehtineet kommentoida? Pohdin vain tuota kuvatekstiä

17 vuotta sitten olimme rapun ensimmäiset asukkaat. Nyt olemme rapun ainoat alkuperäiset asukkaat.

Samaan aikaan kun rasisteja suomalaisia on asutettu eioolla lehtien keräyslaatikoihin ja rappukäytäviin, on annettu elokuvatähdelle asunto uudesta talosta.

Muoks, taitaakin olla vain artikkelin kirjoittajan hiipivää piilorasismia tämä elokuvatähteys.

http://www.episodi.fi/elokuvat/muutoksii/

Osa aikuistuneista nuorista nähdään sivuosissa.

Kaunis ajatus, josta elokuva lähti liikkeelle, ei saisi kuitenkaan vaikuttaa arvioon. Muutoksii ei ole hyvä elokuva, mutta ainakin siitä on seurannut jotain hyvää.
1 / 5 tähteä

[RP]

Ehkä paras esimerkki on tämän Sami Laitisen suoran lainauksen poisto: "Hän muistuttaa, että rikosrekisteriä ei ollut, koska Fuuad oli alle 15-vuotias."

Toimituksellisesti erikoisempi valinta oli kohtaamista koskevan "lainauksen" editoiminen niin, että varastelu jätettiin pois. Lainaus näköjään tarkoittaa toimittajille jotain muuta kuin minulle.

Systemaattista rikosmainintojen poistoa vielä enemmän minua kuitenkin pisti silmään noita ristiin lukiessani, että lauseet jossa mainittiin  Fuaadin kasvoilla kädessä [korjasin oman virheeni] oleva arpi ja äiti oli poistettu. Miksi? Kokonaisuus huomioiden ei oikein tunnu, että syy olisi ollut halu vähentää hänen lapsuutensa kurjuuden kuvailua. Toisaalta esimerkiksi jälkimmäisen suhteen muitakaan vaihtoehtoja ei oikein tule mieleen, kuin että joko alkuperäinen väite ei ollut tosi, tai sitten se oli, mutta olisi vähintään noloa kertoa se myös väestörekisterikeskukselle.

[Lyyli]

Ihan vaan täsmennys: alkuperäisessä jutussa Fuaadin kymmensenttisen arven mainittiin olevan kädessä, ei kasvoissa  (voi hänellä toki kasvoissakin olla arpia).

[Venne]

Onko hommalla ollut muös uhkaavanoloinen elokuvan filmaamiskilpailu?

[Lyyli]

"Kaupassa katsottiin kuin varasta."

No ei olisi pitänyt varastaa. Yksinkertaista vai mitä. Harras muslimi voisi edes pahoitella ja pyytää anteksi, vai ottaako se liian koville?

[Golimar]

"Kaupassa katsottiin kuin varasta."

No ei olisi pitänyt varastaa. Yksinkertaista vai mitä. Harras muslimi voisi edes pahoitella ja pyytää anteksi, vai ottaako se liian koville?

Ymmärtääkseni se että muslimi ottaa dhimmin omaisuutta ei ole rikos islamilaisen lain mukaan, korjatkaa jos olen väärässä.
Äh, sekoitin tuossa äsken dhimmin ja kuffarin.

[Uimakoulutettava]

Kylläpä olemme pakottaneet poikaparan vihaisuuteen rasismuksellamme.

Ihanaa, että nyt päästään leffaan.

[Kuli]

Tämä ihqu "elokuvatähti" on taas tyyppiesimerkki miksi näitä sotalapsia ei tänne kannata ottaa. Jos kerta sota aiheuttaa semmoisia traumoja, että pitää vastaanottavassa maassa ryhtyä varkaaksi, ryöstäjäksi ja muutenkin pahennusta herättäväksi ongelmatapaukseksi, on se riittävä syy olla ottamatta näitä yhtäkään. Ei ole meidän kansan asia eheyttää näitä tapauksia. Vaikka tämä kaiffari nyt viettäisikin loppuelämänsä ns. kilttinä poikana, on inhimillisen kärsimyksen määrä ympäristölle kuitenkin huomattavan kova, puhumattakkaan miten paljon kyseisen herran suvun ylläpito maksaa Suomalaiselle veronmaksajalle. Meillä on näitä ongelmatapauksia ihan riittävästi omasta takaakin. Ehkä jos joskus päästään semmoiseen utopiaan, että meillä EI ole yhtään vastaavaa tapausta omasta takaa, voisin hväksyä sen, että otamme yhden ongelmatapauksen "eheytettäväksi"/vuosi, mutta vasta sitten. Ja jos totta puhutaan olisi sekin järjetöntä. Tämä henkilö ei ole osoitus siitä, että meidän järjestelmä toimii, vaan osoitus siitä, että se EI toimi. Jokaista "eheytynyttä" somalia kohden on varmasti 20kpl vastaavia veijareita, jotka eivät tule eheytymään koskaan.

[Aallokko]

"Jengipomo"?

"Elokuvatähti"?

Jos jätkä pääsee varastomieheksi, niin hän on sitten tietenkin "Logistiikka-alan huippuosaaja" tai jotain.

Mitä tahansa somali tekeekään, on se suuren ylistyksen ja lööppien aihe. Ja kaikki kiusallinen on tietenkin helppo ilmoittaa "rasismin" eli suomalaisen yhteiskunnan syyksi. Uhrikortti on aina tarjolla ja ahkerassa käytössä.

Onko tämä enemmän kuvottavaa vai naurettavaa, vaikea päättää.

[Rusinapulla]

Elokuvan traileri on näkynyt pari kertaa televisiossa, Fuadia en ole siinä ymmärtääkseni nähnyt. 12-14 vuotiaita natiaisia kylläkin, mikä rooli hänellä on kyseisessä elokuvassa jos hän ei kuitenkaan ole enää, ainakaan ulkoisesti, 12-14 vuotias? Päähenkilöt taitavat olla nuo 12-14 vuotiaat pojat.
edit. kirjotusvirheet

[Aallokko]

Elokuvan traileri on näkynyt pari kertaa televisiossa, Fuadia en ole siinä ymmärtääkseni nähnyt. 12-14 vuotiaita natiaisia kylläkin, mikä rooli hänellä on kyseisessä elokuvassa jos hän ei kuitenkaan ole enää, ainakaan ulkoisesti, 12-14 vuotias? Päähenkilöt taitavat olla nuo 12-14 vuotiaat pojat.
edit. kirjotusvirheet

Eihän parta-ankkureilta ole ennenkään ollut ongelma esiintyä alaikäisenä, vaikka olisi selvästi kahdesta neljäänkymppiin lasissa. Ja hyysääjät uskovat, koska halauavat uskoa. Eli sopisi aivan mainiosti elokuvaan, että Fuadi esittäisi 12-vuotiasta. Se olisi vain realismia.

[Jack]

Tapansa parantaneista entisistä jenginuorista voidaan kyllä tehdä dokumentteja, mutta tapansa parantaneista entisistä somalijenginuorista on parasta olla tekemättä dokumentteja. Näinkö muutamat edellä esitetyt kommentit on tulkittava? Miksi jälkimmäisen kaltainen dokumentti ei miellytä?

Maahanmuuttoa vastustavan propagandan ydin on se, että maahanmuuttajat raiskaavat, tekevät rikoksia eivätkä koskaan sopeudu eivätkä menesty. Heistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näin ollen maahanmuuttoa pitää rajoittaa. Tällaista propagandaa palvelevat luonnollisesti parhaiten uutiset, jotka todistavat edellä esitetyt väitteet oikeiksi; uutiset, joissa kerrotaan maahanmuuttajien mellakoinnista, raiskauksista, rikoksista, huonosta koulumenestyksestä ja ylipäätänsä siitä, miten inhottavia ihmisiä maahanmuuttajat ovat. Kun tällainen käsitys on saatu iskostettua kansalaisiin, politiikka muuttuu, ja maahanmuuttoa vähennetään.

Jos joku tekee dokumentin edellä mainittuja huonoja ominaisuuksia omaavasta maahanmuuttajanuoresta, se on propagandistisesti hyvä asia – ellei hän pilaa dokumenttia kertomalla, että maahanmuuttajanuori paransi tapansa ja pääsi normaalin elämän syrjästä kiinni.

Edellä olevia kommentteja lukiessa saa vaikutelman, että mikään ei ole niin vastenmielinen maahanmuuttaja kuin sellainen, joka elää kunnolla ja menestyy, koska hän omalla esimerkillään terrorisoi maahanmuuton vastaista propagandaa. Kun hänen kaltaisiaan on riittävän paljon, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta ei saada koskaan loppumaan.

Jos edellä kuvatun kaltaisen artikkelin tai dokumentin yhteydessä mainitaan, että tapansa parantanut entinen jenginuori on harras muslimi, niin aina vain pahempaa. Islamin mahdollisista positiivisista vaikutuksistahan ei pitäisi missään tapauksessa kertoa, koska tällaiset kertomukset vähentävät kansalaisten islaminvastaisuutta ja sitä kautta maahanmuutonvastaisuutta.

Edellä kirjoittamaani ei pidä tulkita maahanmuuton kannattamiseksi tai monikulttuurisuuden puolustamiseksi. Yritän vain nähdä kolikon toisenkin puolen. En kannata laajamittaista maahanmuuttoa kehitysmaiksi luokiteltavista maista - eli niistä maista, mistä Suomeen nykyisin muutetaan. Se, millaista maahanmuuttajien alkuperämaissa on, kertoo pääpiirteittäin siitä, mihin siellä asuvat ihmiset pystyvät. Jos asukkaat ovat vasta jokin aika sitten nousseet kivikautisista elämäntavoista – ja tehneet senkin länsimaisten kolonialistien avulla – nykyiselle vaatimattomalle tasolleen ja panneet tämänkin tason "mäsäksi" silmittömällä tappamisella ja tuhoamisella, heistä tuskin on kovin paljon hyötyä HiTech -teknologiaan perustuvalle eurooppalaiselle valtiolle. Joistakin yksilötason menestystarinoista huolimatta, he ovat enemmän rasite kuin hyödyksi.

[RP]

Tapansa parantaneista entisistä jenginuorista voidaan kyllä tehdä dokumentteja, mutta tapansa parantaneista entisistä somalijenginuorista on parasta olla tekemättä dokumentteja. Näinkö muutamat edellä esitetyt kommentit on tulkittava? Miksi jälkimmäisen kaltainen dokumentti ei miellytä?

Minä sanoin, että positiivinen muutos. Siinä ei ollut ironiaa. Se oli hieman koomista, että se viime ajaoilta mieleeni tullut ei-somali-nuorisorikollinen, joka on ollut juttujen arvoinen, on hyvin työssään menestyvä kirurgi. Tämä toinen on varastomies (mikä sekin on kunniallinen työ, mutta ei yleisessä arvostusasteikossa ihan samalla tasolla).

Hän on "elokuvatähti", kun hänellä ilmeisesti on pieni rooli leffassa, jolla on näköjään suurehko mainosbudjetti ja (ketjussa olleen kaupallisen arvion mukaan) kökkö sisältö.

Hesarin juttujen eri päivitysversiot vähintäänkin vahvasti viittavat siihen, että siihen henkiseen kasvuun ei kuulu omien vanhojen tekojen rehellinen myöntäminen.