2009-07-13 Ministerit linjaavat EU:n oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta

[poeka]

EU-maiden kannettava vastuuta ja osoitettava toisilleen solidaarisuutta maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä

EU:n lähivuosien keskeinen haaste on kehittää sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jolla varmistetaan solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ja kumppanuus unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Politiikka olisi myös pantava tehokkaasti täytäntöön.

http://www.poliisi.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/C43FC2CD91A412D1C22575F200202A46?opendocument

Konnakolmikko käy vähän linjaamassa. Muistakaa, että kansalaisten oikeudet on etusijalla, vaan onpa solidaarista.

[Risto A.]

Solidaarisuus käsitteenä tarkoittaa mm. yhteistä linjaa ja siinä pysymistä. Ok, katsotaan vain mikä on eurooppalainen yleinen linja ja tästä selviää, miten Suomi jatkossa tulee hoitamaan maahanmuuttoasioita:

1. jakaa asuntoja, rahaa ja puhuu paljon

2. ongelmien edessä ei tehdä yhtään mitään.

Tämä tulee olemaan siis myös Suomen linja. Tässä siis ikäänkuin avoimesti sanotaan, että Suomi ei tule tekemään mitään poikkeuksellista kolmansien maiden väestösiirroissa, mitä muut eivät olisi jo tehneet.

Solidaarisuus tarkoittanee lisäksi myös sitä, että ruotsista alkaa ennennäkemätön kolmansien maiden ihmisten muuttovirta Suomeen. Se jatkuu ja jatkuu, kunnes Astrid saa paikan kuninkaallisessa kaffepöydässä, jota ei tapahdu koskaan.

[IDA]

Loppujen lopuksi valtiot toimijoina eivät ole paljon pikkulasta kummempia. Neuvotteluissa kannattaa muistaa, että jokaiselle on ihan jees, jos ongelma siirtyy naapuriin. Eli ne joilla prosentuaalisesti eniten taakkaa ovat valmiit kompromissiin, jossa taakkaa siirretään niille, joilla sitä on vähemmän, koska ne siinä tapauksessa eivät menetä mitään ja senkin jälkeen keskustelua linjan tiukentamisesta voidaan jatkaa.

Käytännössä homma tapahtunee niin, että kun turvapaikanhakija saapuu Saksaan tai Ranskaan hänet ohjataan vaikkapa Suomeen, joka sitten on se ensimmäinen Schengenmaa. Suomi suostuu tähän, koska se Saksan ja Ranskan kanssa muodostaa Unionin kovan ytimen.

[Roope]

Ruotsin EU-puheenjohtajakauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous järjestetään Tukholmassa 16.-17.7.2009. Kokouksessa keskustellaan oikeus- ja sisäasioiden uudesta monivuotisesta ns. Tukholman ohjelmasta vuosille 2010-2014. Suomesta kokoukseen osallistuvat oikeusministeri Tuija Brax, sisäasiainministeri Anne Holmlund sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.
[...]
EU-maiden kannettava vastuuta ja osoitettava toisilleen solidaarisuutta maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä

EU:n lähivuosien keskeinen haaste on kehittää sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jolla varmistetaan solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ja kumppanuus unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Politiikka olisi myös pantava tehokkaasti täytäntöön.

Maahanmuuttokysymysten tulee olla keskeinen osa myös EU:n ulkosuhteita. Komissio ehdottaa Tukholman ohjelmaa varten antamassaan tiedonannossa mm, että Afrikan sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopan kanssa solmittaisiin uusia erityissopimuksia, jotka kattavat laittoman maahanmuuton torjunnan, laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämisen sekä maahanmuuton ja kehitysyhteistyön. Lisäksi tiedonannossa ehdotetaan, että luodaan solidaarisuuteen perustuva järjestelmä laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi Välimerellä.

Suomi katsoo, että vuoropuhelua maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa kolmansien maiden kanssa on lisättävä, jotta eurooppalainen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue olisi realistinen tavoite. Oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhdestrategia olisi sisällytettävä Tukholman ohjelmaan. Unionin tulee myös osoittaa vahvemmin solidaarisuutta kolmansiin maihin nähden ja työskennellä kehityspolitiikallaan määrätietoisesti muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden perussyiden poistamiseksi. Näin ehkäistään tehokkaimmin laitonta maahanmuuttoa.

EU:n tulee myös omaksua vahvempi rooli pysyvien ratkaisujen tarjoamisessa pakolaisille edistämällä perinteistä pakolaisten uudelleensijoittamista kolmansista maista yhteistyössä UNHCR:n kanssa ja vahvistettava kolmansien maiden muuttoliikkeiden hallintaa koskevia valmiuksia ja erityisesti niiden kykyä tarjota kansainvälistä suojelua.

Komission tiedonannossa lähdetään siitä, että yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen lainsäädäntöinstrumentit tulee hyväksyä nopeasti. Vuoteen 2012 mennessä tulee saada aikaan yhteinen turvapaikkamenettely ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhdenmukainen asema.

Suomi tukee jo Tampereen ohjelmassa linjatun yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista. Tukholman ohjelmassa on Suomen näkemyksen edelleen vahvistettava, että yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä perustuu Geneven pakolaissopimuksen ja muiden keskeisten ihmisoikeussopimusten soveltamiseen. EU-mailla tulisi olla yhteiset turvapaikkamenettelyä koskevat säännökset ja kaikissa maissa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden asema tulisi olla yhdenmukainen. Yhtenäistämällä säännöksiä ja tiivistämällä käytännön yhteistyötä voidaan parantaa kansallisten järjestelmien laatua ja samalla tehokkaammin torjua väärinkäytöksiä.

Tiedonannossa myös esitetään todellista vastuunjakoa pakolaisten vastaanottamisessa ja kotouttamisessa, mukaan lukien ehdotus pysyvämmän solidaarisuusmekanismin perustamisesta vuodesta 2013 alkaen.

Suomi tukee pyrkimyksiä löytää uusia keinoja jakaa kansainväliseen suojeluun liittyvää vastuuta jäsenmaiden kesken. On kuitenkin pyrittävä löytämään kestäviä ratkaisuja, jotka eivät lisää vetovaikutusta tai heikennä nykyisten järjestelmien toimintaa. EU:n sisäistä solidaarisuutta tulee kehittää, mutta siten, että ratkaisut hyödyttävät koko unionia ja rohkaisevat yhteisten sääntöjen yhdenmukaiseen soveltamiseen.

Tätä vähän pelkäsinkin. Maakiintiöiden jakamisesta eli uuskielellä pysyvämmän solidaarisuusmekanismin perustamisesta ei olekaan luovuttu, vaan sitä lykätään vuoden 2013 alkuun. Tätä kehitystä Thors, Brax, ja Holmlund tukevat.

Tavanomaisten kiintiöpakolaisten vastaanottoa eli kolmansista maista tulevien pakolaisten uudelleensijoittamista pyritään entisestään lisäämään, vaikka pakolaismäärät ovat muutenkin kasvussa. Kaavailtu EU:n yhtenäinen liberaalimpi pakolaispolitiikka lisää pakolaismääriä entisestään, koska sen turvapaikanhakijan oikeuksille asettama tavoitetaso on korkeampi kuin nykyisin käytössä oleva minimitaso.

[Roope]

Otteita Tukholman ohjelmasta:

5. KANSALAISILLE YHTENÄISEMPI YHTEISKUNTA: EU:N VASTUU JA SOLIDAARISUUS
MAAHANMUUTTO- JA TURVAPAIKKA-ASIOISSA

Maahanmuuttovirtojen hallinnan tehostaminen on EU:ssa lähivuosien suurimpia haasteita, etenkin kun sen oma väestö ikääntyy. Maahanmuutto on EU:n väestönkasvun kannalta merkittävä tekijä, ja pitkällä aikavälillä sillä on ratkaiseva vaikutus EU:n taloudelliseen suorituskykyyn.
Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luominen on lähivuosien keskeinen painopistealue, kuten kesäkuussa 2008 annetussa tiedonannossa todetaan. Solidaarisuuden on oltava yhteisessä politiikassa keskeisellä sijalla, ja EU:n on myönnettävä lisää tukea niille jäsenvaltioille, joihin suurimmat maahanmuuttopaineet kohdistuvat. EU:n lähivuosien toiminta keskittyy Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanoon. Asiaa käsitellään neuvostossa säännöllisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuton hallintaan liittyviin rahoitustoimiin: on laadittava arviointi, jonka perusteella voidaan määritellä, vastaavatko nykyisten välineiden jakoperusteet edelleen jäsenvaltioiden tarpeita ja maahanmuuton uusia suuntauksia.
[...]
Turvapaikkasäännöstön toisen vaiheen säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista sekä käytänteiden ja liitännäistoimien lähentämistä on tarkoitus arvioida perusteellisesti. Arvioinnin pohjalta EU vahvistaa ennen vuoden 2014 loppua vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen, jota sovelletaan kaikkiin turvapaikkahakemusten perusteella tehtyihin suojeluaseman myöntämistä koskeviin päätöksiin. Periaatteen ansiosta suojelupäätöksiä voidaan siirtää jäsenvaltiosta toiseen ilman että EU:n lainsäätäjän tarvitsee laatia tätä varten erityisiä mekanismeja.

Turvapaikkahakemusten käsittely ja päätöksenteko voidaan keskittää kätevästi toiselle puolelle Eurooppaa...

On pohdittava, voitaisiinko jäsenvaltioiden kesken ottaa käyttöön vapaaehtoisuuteen ja koordinointiin perustuva mekanismi kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamiseksi EU:n alueella. Aluksi voitaisiin suunnitella, miten Euroopan pakolaisrahastoon otettuja määrärahoja käytettäisiin järjestelmällisesti tällaiseen sisäiseen solidaarisuuteen liittyvien toimien rahoittamiseen. Suunnitelmien tulee perustua objektiivisiin kriteereihin. Mekanismin avulla voitaisiin tukea pysyvien vastaanotto- ja kauttakulkukeskusten perustamista tiettyihin jäsenvaltioihin sekä erityisjärjestelyjä kumppanuustoiminnan organisoimiseksi YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston kanssa.

Aluksi suunnitelman mukaan EU-maille vapaaehtoisuuteen ja koordinointiin perustuva mekamismi (= Thorsin Suomelle sopima pakolaiskiintiö). Sitten perustetaan pysyvät pakolaiskeskukset tiettyihin jäsenvaltioihin. Mihinkäs EU-maahan sisäministeriön piti pystyttää kauhealla kiireellä 50 uutta vastaanottokeskusta tänä vuonna, kun halvempi ja nopeampi vaihtoehto olisi ollut kiirehtiä hakemusten käsittelyä palkkaamalla lisää virkamiehiä tai muuttaa ulkomaalaislakia?

Näiden selvitysten ja alkuperäisen solidaarisuusmekanismin arvioinnin perusteella voitaisiin harkita vakiintuneen solidaarisuusjärjestelmän käyttöönottoa vuodesta 2013 alkaen.
[...]
On erittäin tärkeää osoittaa solidaarisuutta myös sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin nähden, jotka joutuvat vastaanottamaan huomattavia pakolaisvirtoja tai joissa oleskelee paljon pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä. On varmistettava, että ne takaavat pääsyn suojelun piiriin ja noudattavat palauttamiskiellon periaatetta. Lisäksi EU auttaa EU:n ulkopuolisia maita kehittämään turvapaikka- ja suojelujärjestelmiään. Tältä pohjalta voitaisiin harkita suojeluun liittyvien uusien vastuualueiden määrittämistä. Olisi helpotettava suojattua maahantuloa koskevia menettelyjä ja viisumin myöntämistä humanitaarisin perustein muun muassa diplomaattiedustustojen tai minkä tahansa muun EU:n ulkopuolisissa maissa toimivan rakenteen välityksellä osana liikkuvuuden hallintaa koskevaa kokonaisstrategiaa.

Eli jatkossa EU-turvapaikkaa voi hakea suoraan EU-maiden konsulaateista. Sanokaa että näen pahaa unta...

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten (pdf)

Lukekaa tuo tärkeä luku 5 itse dokumentista. Se on liian pitkä kokonaan lainattavaksi.

Roopen ropinaa: Pohjoismaat matkalla Euroopan pakolaiskeskukseksi

[Lemmy]

Tuleekohan EU-lta jotain karva-ankkuirahaa? Sitten saadaan kuulla että "maalle tulee huomattavia tuloja" koska eude maksaa.

[IDA]

EU:n on myönnettävä lisää tukea niille jäsenvaltioille, joihin suurimmat maahanmuuttopaineet kohdistuvat.

Minkä vuoksi?

Maahanmuuttohan on ehdottoman tarpeellista ja nuo maat saavat aivan mielettömän etulyöntiaseman, kun globaali työvoimapula vuonna 2010 iskee voimalla. Miksi ne muka tarvitsevat sen päälle vielä tukea?

[IDA]

Eli jatkossa EU-turvapaikkaa voi hakea suoraan EU-maiden konsulaateista. Sanokaa että näen pahaa unta...

Et näe pahaa unta.

Noita suunnitelmia tehtailevan virkamieskunnan kollektiivinen mielisairaus on jatkunut jo pitkään. He ovat täysin hukkuneita itse luomiinsa käsitteisiin joilla ei ole mitään tekemistä arkitodellisuuden kanssa. He luulevat, että siirtolaisvirrat liikkuvat heidän papereillaan ja niiden mukaisesti. Solidaarisuus-sanan lisääminen aika ajoin tekstiin tekee kaikesta hyvää.

[Lemmy]

Toisaalta, olisiko helpompaa jos ankkuri istuisi odottamassa kotona kuin Äetsässä?

[Roope]

Samasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden dokkarista:

Moninaisuus on Euroopan unionin rikkaus. Sen vuoksi EU:n on varmistettava turvallinen ympäristö, jossa ihmisten erilaisuutta kunnioitetaan ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suojellaan.

Syrjinnän, rasismin, antisemitismin, muukalaisvihan ja homofobian torjuntaa on jatkettava määrätietoisesti. EU:ssa on hyödynnettävä kaikkia käytössä olevia välineitä, erityisesti rahoitusohjelmia. Lainsäädännön, muun muassa rasismia ja muukalaisvihaa koskevan uuden puitepäätöksen, soveltamisen valvontaa olisi tehostettava.

Jep. Lisää rasisminvastaisia rahoitusohjelmia, joita kavalluksesta syytteessä oleva Euroopan Rasisminvastaisen Verkoston ENARin rahastonhoitaja Ali Qassim voi järjestellä.

Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan sellaisten mekanismien luomiseksi, joiden avulla voidaan peruuttaa sivustoillaan rikollista aineistoa esittäneiden toimijoiden IP-osoitteet ja sulkea viipymättä Euroopan ulkopuolella sijaitsevat sivustot.

Käsitteli lapsipornon torjuntaa, mutta lopullinen toteutusalue tiedetään, kun Illmanilta ja Puumalaiselta kysytään.

Aloitteita, joiden avulla pyritään torjumaan radikalisoitumista kaikissa sille altteissa ympäristöissä (etenkin vankiloissa tai oppilaitoksissa) on laajennettava kansallisten politiikkojen tehokkuuden arvioinnin perusteella. Yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa on vahvistettava, jotta voidaan selvittää kaikki ilmiön taustatekijät ja tukea strategioita, jotka edistävät terrorismista luopumista. Samalla on kehitettävä kulttuurien ja uskontokuntien välistä vuoropuhelua, jotta voidaan parantaa eri yhteisöjen keskinäistä tuntemusta ja ymmärtämystä. Myös muukalaisvihan torjunnan vahvistaminen edistää osaltaan radikalisoitumiseen liittyvien ilmiöiden juurimista.

Mitähän tuo muukalaisvihan torjunnan vahvistaminen käytännössä tarkoittaa? Miten radikalisoituminen vankiloissa ja oppilaitoksissa estetään?

[Enrico]

Toisaalta, olisiko helpompaa jos ankkuri istuisi odottamassa kotona kuin Äetsässä?

No olisi, mutta tiedä sitten mihin suuntaan turvapaikanhakijoiden lukumäärä pompsahtaa, jos enää ei tarvitse edes vaivautua poistumaan omasta maastaan turvapaikkaa hakeakseen. Roope tai joku valaiskoon minua, mutta eikös tuo humanitaarisin perustein myönnettävä turvapaikka tullut meille uutena Lex Thorsin yhteydessä? 

On erittäin tärkeää osoittaa solidaarisuutta myös sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin nähden, jotka joutuvat vastaanottamaan huomattavia pakolaisvirtoja tai joissa oleskelee paljon pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä.

Tuotanoin. Se ei ilmeisesti riitä, että jo Italiaan ja Kreikkaan saapuu paljon väkeä, vaan vielä haetaan jostain ulkopuolelta uusia kohteita, joille osoittaa solidaarisuutta.

[stadilainen]

Ja miten se vaikuttaa suomeen,kun heidi Hautalasta on tulossa EU:N ihmisoikeus alikomission puheenjohtaja,ratkeaa ilmeisesti torstaina. Tuntuu vähän että kirveen voisi heittää kaivoon, ja hypätä itse perässä.

[tuukka]

Tää on järkyttävin uutinen pitkään aikaan. Vai että Suomi haluaa solidaarisuusjärjestelmät...

Mikäköhän maa olisi oikeasti paras paikka sen suhteen ettei tarvisi veroillaan rahoittaa tällaista pelleilyä. Siis ilmeisesti jotkut tahot ovat päättäneet että Euroopan väestö korvataan Afrikkalaisilla ja sillä siisti. Tässä on Zeitgeistit sun muut aika pientä tän rinnalla.

[Runner]

rupeaa tämä maahanmuutto-meininki muistuttamaan jo niin uskomattoman typerältä, että voisi epäillä jonkin sortin salaliittoakin..

[escobar]

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

Hyi olkoon minkä oksennusreaktion tuollainen kieli aiheuttaa... jostakin jotenkin tutun kuulluista mantraa... VAPAUSALUE, TURVALLISUUSALUE, OIKEUSALUE

[Nikopol]

Asiasta kastelukannuun, Suomen Kuvalehti teki viime viikolla jutun Braxista ekana vihreänä oikeusministerinä. Odotukseni olivam kovat, mutta maahanmuuttoa ja "rasismia" ei edes sivuttu. Toki vihreän liikkeen juuret kansalaistottelemattomuuksineen ja seks.vähemmistöt mainittiin.

Jotain se hautoo, kun money shottia pihdataan.

[Roope]

Olisiko jollain liittää tähän ketjuun Hesarin muutaman päivän takainen uutinen, jossa oli Thorsin kommentit Suomen kannattamasta EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä. Olisikohan ollut perjantain lehdessä. En ottanut talteen, enkä ole ole huomannut sitä muissakaan ketjuissa.

Panin merkille, että kyseisen uutisen ja Thorsin mukaan järjestelmä tarkoittaisi vain turvapaikkakriteerien yhtenäistämistä EU:n sisällä. Eihän toki kellään mitään sitä vastaan olisi, etenkin jos kriteerit olisivat yhtäläisen tiukat.

Sisäasiainministeriön tiedotteen ja Komission tiedonannon perusteella kyseessä on kuitenkin huomattavasti laajempi hanke. Siihen sisältyy lisäksi ainakin:

"Afrikan sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopan kanssa solmittaisiin erityissopimuksia, jotka kattavat [...] laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden edistämisen..."

Joidenkin maiden kanssa tehdään erityissopimuksia, joiden kautta heidän kansalaisensa pääsevät helpommin EU-alueelle. Mihin tätä tarvitaan juuri nyt? Minkä Afrikan maiden kansalaisista ja osaamisesta Euroopassa on tällä hetkellä huutavaa pulaa?

osoittaa vahvemmin solidaarisuutta kolmansiin maihin nähden ja työskennellä kehityspolitiikallaan määrätietoisesti muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden perussyiden poistamiseksi

Tyhjää puhetta tai lupaus kehitysapumäärärahojen nostamisesta.

EU:n tulee myös omaksua vahvempi rooli pysyvien ratkaisujen tarjoamisessa pakolaisille edistämällä perinteistä pakolaisten uudelleensijoittamista kolmansista maista yhteistyössä UNHCR:n kanssa

Tarkoittaa kiintiöpakolaiskiintiöiden nostamista. Ei kuulosta kovin järkevältä samanaikaisesti turvapaikkapolitiikan perinpohjaisen uudistamisen kanssa.

Vuoteen 2012 mennessä tulee saada aikaan yhteinen turvapaikkamenettely ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhdenmukainen asema.

Tarkoittanee sitä, että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat liikkua koko EU:n alueella kuten EU-kansalaiset ja ovat oikeutettuja samoihin etuihin.

Tiedonannossa myös esitetään todellista vastuunjakoa pakolaisten vastaanottamisessa ja kotouttamisessa, mukaan lukien ehdotus pysyvämmän solidaarisuusmekanismin perustamisesta vuodesta 2013 alkaen.

Tarkoittaa pakolaisten ohjaamista joidenkin kriteerien perusteella toisiin maihin kuin mihin he ovat jättäneet anomuksensa. Se kriteeri voi olla esimerkiksi väestöntiheys tai ihan vaan Thorsin neuvottelema sopimus.

Mekanismin avulla voitaisiin tukea pysyvien vastaanotto- ja kauttakulkukeskusten perustamista tiettyihin jäsenvaltioihin...

Eli vastaanottokeskukset keskitetään tiettyihin EU-maihin. Potentiaalisia kohteita EU:ssa tulee mieleen vain yksi: Suomi. Kaikissa muissa maissa on yritetty keksiä keinoja hillitä turvapaikanhakijoiden määrää ja vähentää tarvetta vastaanottokeskuksille. Täällä majoituskapasiteetti nostetaan alle vuodessa kahdesta tuhannesta kymmeneen tuhanteen petipaikkaan.

Olisi helpotettava suojattua maahantuloa koskevia menettelyjä ja viisumin myöntämistä humanitaarisin perustein muun muassa diplomaattiedustustojen tai minkä tahansa muun EU:n ulkopuolisissa maissa toimivan rakenteen välityksellä osana liikkuvuuden hallintaa koskevaa kokonaisstrategiaa.

Eli jatkossa EU:sta voisi hakea turvapaikkaa mistä tahansa maailman kolkasta saapumatta edes sitä varten EU:n alueelle. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti ole mikään uutinen, koska Thors ei siitä satu toimittajalle mainitsemaan.

Toisaalla on lisäksi kerrottu keskipitkän tähtäimen suunnitelmana humanitaarisen suojelun käsitteen laajentamisesta. Sen perusteella esim. sosiaaliturvan puutteellisuus EU:n ulkopuolisille vanhuksille olisi riittävä syy EU:n tarjoamaan suojeluun eli turvapaikkaan. Mitään sukulais- tai muuta sidettä ei tarvittaisi. Tämän valossa viimeaikainen kiista egyptiläismummon (ja niiden 50 000 muun isovanhemman) ylläpidosta on satoja miljoonia muuttajia koskevien hankkeiden rinnalla melko mitätön.

Thors pääsi taas kerran valheineen, vähättelyineen ja vääristelyineen kuin koira veräjästä. Missä ovat oikeat journalistit, kun heitä tarvittaisiin?

[M.K.Korpela]

Thors pääsi taas kerran valheineen, vähättelyineen ja vääristelyineen kuin koira veräjästä. Missä ovat oikeat journalistit, kun heitä tarvittaisiin?

Herrgården och Örtagården på Rosengård är Sveriges absolut starkaste fästen för socialdemokraterna....

... granndistriktet Västra Skrävlinge 6, som är den del av Örtagården som ligger närmare Rosengårds centrum. Här röstade 82 procent socialdemokratisk

Herrgården ja Örtagården Rosengårdissa ovat sosiaalidemokraattien ehdottomasti vahvimmat linnakkeet Ruotsissa....
... naapuripiiri Västra Skrävlinge 6 , joka on osa Örtagårdenia lähempänä Rosengårdin keskustaa. Täällä 82 % äänesti sosiaalidemokraatteja.

Journalisternas och allmänhetens
partisympatier 2000 (procent).
                  Journalister Allmänhet
Vänsterpartiet               31           15
Socialdemokraterna     27           32
Centerpartiet                3          4
Folkpartiet                  14          5
Moderaterna               10         25
Miljöpartiet                     10              6
Kristdemokraterna         5         13
Summa procent         100        100

Källa: Journalist 2000. JMG: Göteborgs universitet JMG

Toimittajien puoluekanta = vasemmistoliitto + demarit + vihreät = 68 %

[Roope]

Källa: Journalist 2000. JMG: Göteborgs universitet JMG

Toimittajien puoluekanta = vasemmistoliitto + demarit + vihreät = 68 %

Kiitos paljon. Olen juuri tätä tutkimusta joskus kaivannut ja kaivanut, mutta en millään löytänyt.

[M.K.Korpela]

Kiitos paljon. Olen juuri tätä tutkimusta joskus kaivannut ja kaivanut, mutta en millään löytänyt.

Tuo ei varsinaisesti ole se JMG:n tutkimus vaan Bengt Johanssonin esseekokoelma , mutta JMG:n tutkimus kuitenkin mainitaan sivulla 41-42.

1. Tämä on se linkki , jonka pitäisi mennä suoraan tuohon tutkimukseen:
www.jmg.gu.se/pdf/jmgdata/journalist2000.pdf

2. Sivua ei löydy   - mene suoraan http://www.gu.se/
 
3. No , tehdään näin ja laitetaan hakutoimintoon www.jmg.gu.se/pdf/jmgdata/journalist2000.pdf

4. Sivua ei löydy.   No , haetaan sanoilla Journalist 2000: sivua ei löydy.  

Mutta , onhan tuossa Johanssonin kokoelmassa edes tärkein eli luvut.  

[M.K.Korpela]

Lisää: Nettavisen

Hvis journalistene fikk bestemme, ville Ap, SV og Rødt hatt 120 av 169 representanter på Stortinget i dag. Frp ville ikke fått en eneste representant, melder NTB ifølge Dagsavisen.

Toimittajien puoluekanta = Ap + SV + Rødt = 71 % 

[M.K.Korpela]

Tässä sitten Kim Møllerin sivu , jossa linkkejä eteenpäin: Kim Møller

Norjalainen tutkimus vahvistaa : 86 % tanskalaisista journalistiopiskelijoista äänestää vasemmistoa.

6) The Hovdabrekka Group, 2005
Kilde: Dokumenter fra Nordic Journalism Students (The Hovdabrekka group), fremlagt af Henrika Zilliacus-Tikkanen, Marina Ghersetti, Rune Ottosen, Gunn Bjørnsen, Jan Fredrik Hovden og Jan Dyberg.
Metode: Netundersøgelse, 936 spurgt, 603 svarede (62 pct). 49 pct. af danskerne svarede(Århus 60, Odense 29, Roskilde 0)
Resultat: A 14,0/B 34,0/F 18,0/Ø 20,0 - C 3,0/O 0,0/V 8,0 = Rødt flertal 86 pct. mod 11

[Roope]

SISÄASIAINMINISTERIÖ JA OIKEUSMINISTERIÖ TIEDOTTAVAT

24.8.2009

Kutsu tiedotusvälineille
keskustelutilaisuuteen

MINISTERIT BRAX, HOLMLUND JA THORS KUULEVAT JÄRJESTÖJÄ TUKHOLMAN OHJELMASTA

Euroopan komissio antoi kesäkuussa tiedonannon uudesta monivuotisesta ohjelmasta oikeus- ja sisäasioissa vuosille 2010-2014. Ohjelma on jatkoa Tampereen (1999) ja Haagin (2004) ohjelmille, ja se on nimetty Tukholman ohjelmaksi. Uuden ohjelman keskeinen teema on kansalaisten Euroopan rakentaminen.

Tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia, helpottaa kansalaisten elämää, suojata kansalaisia ja tukea solidaarista yhteiskuntaa. Tukholman ohjelma on tarkoitus hyväksyä Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2009.

Oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö järjestävät kansalaisjärjestöille Tukholman ohjelmaa koskevan keskustelutilaisuuden
perjantaina 28. elokuuta klo 13.30 - 16.30
Helsingin yliopistolla, Porthania, 1. krs, luentosali PII,
Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Tilaisuuteen on ilmoittautunut noin 70 järjestöjen edustajaa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita keskustelutilaisuuteen.

Komission tiedonanto löytyy sähköisesti sisäasiainministeriön internetsivuilta (www.intermin.fi) kohdasta EU-asiat/Ajankohtaista.

Tiedotusvälineiden edustajien toivotaan ilmoittautuvan keskustelutilaisuuteen viimeistään torstaina 27.8. kello 16.00 osoitteeseen [email protected].

Keskustelutilaisuuden ohjelma

13.00-13.30 Kahvitarjoilu

13.30 Tilaisuuden avaus
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Perusoikeudet ja kansalaisten oikeusturva yhdentyvässä Euroopassa
Oikeusministeri Tuija Brax
kommenttipuheenvuoro: Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori
Helsingin yliopisto
kommenttipuheenvuoro: Kristiina Kouros, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto

14.00-14.30 Kansalaisten suojelu
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
kommenttipuheenvuoro: Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen
kommenttipuheenvuoro: Teija Tiilikainen, Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, Helsingin yliopisto

14.30-15.00 Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
kommenttipuheenvuoro: Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala
kommenttipuheenvuoro: Ida Staffans, tutkijakoulutettava
Helsingin yliopisto

Perjantain jälkeen voisi odottaa tiedotusvälineiden viimein nostavan esille noita Tukholman ohjelman merkittävimpiä kohtia. Tai sitten ei.

Joku voisi mennä paikan päälle tiedotusvälineiden edustajana (Homma-tv?). Etenkin tuo maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita kommentoivien lista hirvittää. Ottavat varmaan ehdotuksen turvapaikkahakemuksen jättämisestä EU-maiden konsulaatteihin ilosta hihkuen vastaan. 

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=26015&type=thisweek&searchKey=1c270ba2-90fd-11de-b7f8-977ce3f5ac85&languageId=all&pageIndex=1

[Roope]

Sisäisen turvallisuuden strategia, maahanmuutto ja uudistuva oikeuspolitiikka esillä Espanjan epävirallisessa EU-ministerikokouksessa 18.01.2010

Espanjan EU-puheenjohtajakauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous järjestetään Toledossa torstaina 21. ja perjantaina 22. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Tuija Brax, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Antti Pelttari. 

[...]
Maahanmuuttoministerit keskustelevat laillisen maahanmuuton ja kotouttamisen kysymyksistä. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskeva päätöksenteko on yksinkertaistunut. Lissabonin sopimus vahvistaa edelleen edellytyksiä EU:n yhtenäisemmälle ja koordinoidummalle ulkoiselle toiminnalle ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle. Suomi pitää tärkeänä parantaa edelleen vertailukelpoisen tiedon saatavuutta maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon tueksi. Eri tietolähteiden- ja verkkojen käyttöä pitäisikin tehostaa. 

Kotouttamisen tehostamiseksi EU:ssa on jo useita toimia, esimerkiksi erillinen kotouttamisrahasto, josta viranomaiset ja kansalaisjärjestöt voivat hakea rahoitusta. Näitä toimia tulisi kuitenkin Suomen mielestä käyttää nykyistä tehokkaammin. Kotouttamisen ajattelu tulisi saada mukaan kaikille eri politiikan aloille, sillä kotouttamisen tärkeimmät tekijät ovat työllisyys, koulutus ja sosiaalinen osallisuus. Suomi pitää tärkeänä EU-tasolla jatkettavaa työtä keskeisten indikaattorien kehittämiseksi, jotta kansallisten kotouttamispolitiikkojen tulosten seuraaminen ja vertailukelpoisuus paranee.