Peltola: Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema (väitös)

[Saippuakupla]

Kunnollisia perheitä : Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema
Peltola, Marja
Väitöskirja (monografia)

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisena ja miten asemoituna yhteisönä perhe näyttäytyy kahden maahanmuuttajataustaisen sukupolven puheessa. Kysyn, millainen on yhtäältä perheiden asema etnisyyden ja yhteiskuntaluokan hierarkkisten järjestysten risteyksessä, ja miten toisaalta sukupolven ja sukupuolen mukaiset hierarkkiset erot perheen sisällä tulkitaan ja miten niistä neuvotellaan.

Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy etnisyyden ja maahanmuuton tutkimuksen, bourdieulaisen yhteiskuntaluokkaa ja sosiaalisten erojen intersektionaalisuutta koskevan tutkimuksen, sosiologisen perhetutkimuksen ja nuorisotutkimuksen kentille. Näistä muodostuvan viitekehyksen avulla tarkastelen maahanmuuttajataustaisten perheiden elämää tulokulmasta, joka haastaa ongelmakeskeisiä, kulttuurin ja integraation kysymyksiä painottavia tulkintoja.

Tutkimuksen aineiston ytimen muodostavat 45 luonteeltaan etnografista haastattelua, joita olen tehnyt 16 perheen vanhempien ja heidän lastensa kanssa. Haastatellut vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen läntisten hyvinvointivaltioiden ulkopuolelta aikuisiällä, nuoren sukupolven edustajat ovat heidän Suomessa syntyneitä ja tänne lapsuudessaan muuttaneita lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia. Havainnoinnit haastateltavien kodeissa toimivat haastatteluja taustoittavana materiaalina.

Tutkimuksen empiirisissä luvuissa tartun seuraaviin teemoihin: sosioekonominen asema, perhettä koskevat puhetavat, sukupolvien väliset suhteet, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä nuoren sukupolven tulevaisuus. Kantavana yläteemana on ajatus siitä, että oman elämäntavan ja perheen esittäminen kunnollisena ja hyvänä on tärkeä osa haastateltavien tekemää yhteiskunnallista asemointia. Haastateltavien yhteiskunnallista asemaa koskevat tulkinnat eivät rakentuneet vain suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan - jossa heidän sosioekonominen ja diskursiivisesti tuotettu asemansa oli heikohko - vaan perustui myös heidän keskiluokkaisiin taustoihinsa entisessä kotimaassaan.

Sukupolvien ja sukupuolten välisten suhteiden järjestäminen tapahtuu neuvotellen ja tilannekohtaisten vaatimusten muokkaamalla tavalla. Ne järjestyvät myös suhteessa entisen kotimaan ja suomalaisen yhteiskunnan (luokka)rakenteisiin ja hierarkioihin. Vaikka sukupolvet erosivat toisistaan suhteissaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja entiseen kotimaahan, niiden välillä oli myös merkittävää jatkuvuutta, joka näkyi muun muassa pyrkimyksissä kääntää olemassa olevia sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja suomalaisessa yhteiskunnassa legitiimiksi pääomaksi, sekä diskursiivisissa keinoissa esittää oma perhe kunnollisena ja ottaa etäisyyttä ongelmakeskeisestä maahanmuuttajan kategoriasta.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43032

Marja Peltolan väitös Kunnollisia perheitä 4.4. klo 12 Helsingissä

Vaikka "maahanmuuttajataustaisten perheiden" ja"suomalaisten perheiden" välillä tapahtuu rajankäyntiä ja erottautumista, perheelle annettujen merkitysten ja puhetapojen tasoilla myös samankaltaisuudet näyttävät vahvoilta.

Maahanmuuton jälkeen perhesuhteita järjestetään uusilla tavoilla, sukupolvieron yli neuvotellen ja myös transnationaalisesti. Sekä sosiologisessa perhetutkimuksessa että transnationaalisuuden tutkimuksessa korostuu, että perhesuhteisiin liittyy sellaista merkityksellisyyttä ja sitkeyttä, joiden ansiosta ne säilyvät muutoksista, mahdollisista konflikteista ja välimatkasta huolimatta.

Marja Peltola on väitöskirjassaan tutkinut perhettä koskevia puhetapoja maahanmuuton jälkeisinä vuosina ja vuosikymmeninä. Tutkimuksessaan hän kiinnittää huomiota siihen, miten sosiaaliset erot, kuten yhteiskuntaluokka, etnisyys, sukupolvi ja sukupuoli vaikuttavat tapoihin kuvata omaa perhettä.

Tutkimusta varten on haastateltu pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia perheitä. Eri sukupolven
edustajien haastattelujen kautta piirretään kuvaa katkoksien ja jatkuvuuksien neuvottelusta yhtäältä perheen sisällä, mutta tärkeällä tavalla myös suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Marja Peltola väittelee perjantaina 4.4. klo 1200 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Kunnollisia perheitä - Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema". Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34.

[...]

Marja Peltola: Kunnollisia perheitä. Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 147, sarja: Tiede.
ISBN 978-952-5994-53-7, ISSN 1799-9219. Kirjastoluokitus 30.1. Nidottu, 320 s., 30 euroa.

Kirja tulee väitöspäivänä myyntiin Nuorisotutkimusverkoston verkkokauppaan osoitteeseen http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog, ja sitä myydään myös väitöstilaisuuden yhteydessä.

[Nuivatar]

Miksi tuossa on tuo täysin turha etuliite "Kunnollisia perheitä"? Pelkääkö tekijä rasistiksi leimautumista?

[Griffinvaari]

Miksi tuossa on tuo täysin turha etuliite "Kunnollisia perheitä"? Pelkääkö tekijä rasistiksi leimautumista?

Rajaa tällä somalien ensipolven panoringit ulos tutkimuksesta, ja surkeaa tutkittavaahan se olisikin, tosin rehellisempää.

[Saippuakupla]

Kaikki me haluamme elää kunnollisessa perheessä

Perhe – tuo yhteiskunnan solu, poliittinen keppihevonen, kotitalouden kulutusyksikköjen summa ja emotionaalisten tarpeiden huoltamo.

Eikä mikä tahansa perhe.

Kaikki me haluamme elää kunnollisessa perheessä. Kaikki me haluamme olla ylpeitä perheestämme. Perhe on yksilön lähin viiteryhmä, ja siksi muiden arvostus on tärkeää.

Maahanmuuttajat eivät ole tässä asiassa poikkeus, pikemminkin päinvastoin. Suomeen saapuneille maahanmuuttajille on erityisen tärkeää, että heidän perheitään pidetään "kunnollisena" osana suomalaista yhteiskuntaa.

Aihetta on tutkinut Marja Peltola, jonka väitöskirja Kunnollisia perheitä: Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa.

Peltola haastatteli väitöskirjaansa varten 16 maahanmuuttajaperheen eri sukupolviin kuuluvia jäseniä. Suomeen perheet ovat saapuneet noin 10–20 vuotta sitten läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelta: Somaliasta, Venäjältä, Irakista, Iranista, Afganistanista ja muualta.

[...]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kaikki+me+haluamme+el%C3%A4%C3%A4+kunnollisessa+perheess%C3%A4/a1396668686186

[Kemolitor]

Suomeen muuttanut muslimiäiti on voinut sallia tyttärilleen minihameet ja paljon vapautta, mutta sitten veli alkaa sanella, mitä "kunnollisen perheen tytär" voi tehdä ja mitä ei. Näin kunnollisuuden korostamisesta voi tulla joillekin perheenjäsenille ansa tai jopa vankila.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kaikki+me+haluamme+el%C3%A4%C3%A4+kunnollisessa+perheess%C3%A4/a1396668686186

Johanna Konttori käsittelee gradussaan ranskalaisen Fadele Amaran kirjoja, joissa myös tulee esille veljien uusi rooli tyttöjen moraalinvartijoina:
http://hommaforum.org/index.php/topic,92566.0.html

s. 45: Amara nostaa esille sen, kuinka hänen nuoruudessaan saattoi käyttää lyhyitä hameita ja niukkoja t-paitoja ilman että kukaan huuteli solvauksia perään. Nykyään tyttöjen ja naisten vaatetus on miesten, ennen kaikkea veljien tarkassa valvonnassa, ja liian avonainen pukeutuminen johtaa huoraksi nimittelyyn.

s. 46: Fadela Amaran mukaan veljien valta alkoi heidän saatua perinteisesti isälle kuuluneen auktoriteettiaseman perheen sisäisissä asioissa. Tilanne on kuitenkin muuttunut lisäksi sillä tavoin, että veljistä on tullut auktoriteetteja myös laajemmin asuinympäristössään. Veljien valta ei rajoitu ainoastaan omaan perheeseen, vaan esimerkiksi oman asuinalueen naisten pukeutumiseen ja käyttäytymiseen voi puuttua, vaikkei olisikaan sukulainen. Veljet alkoivat vaalia paitsi sisartensa kunniaa ja siveellisyyttä, niin myös laajemmin oman asuinympäristönsä naisia. Erityisesti tulee pitää huolta, että tyttö on neitsyt naimisiin mennessään. Mikäli tytön toiminnasta on epäilyksiä, saatetaan hankkia lääkärintodistus neitsyydestä. Toisaalta, lääkärit myös kirjoittavat vääriä todistuksia suojellakseen tyttöjä niiltä seurauksilta, joita neitsyyden menettämisestä tulee. Tyttöjen mahdollisuudet poistua kotoa omiin menoihinsa ovat kaventuneet entisestään, ja yksin poistumisesta on tullut käytännössä mahdotonta: mukana tulee olla vähintään joku hyväksyttäväksi katsottu ystävätär, tai sitten oma veli.

Näin meilläkin pikkuhiljaa tulee vastaan näitä ilmiöitä, jotka muslimisaatiossaan pidemmälle ehtineille maille ovat jo tuttuja.