2014-03-28 MTV: Myymälävarkauksista satojen miljoonien lasku

[Sunt Lacrimae]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/-myymalavarkauksista-satojen-miljoonien-lasku----rangaistuksia-kovennetaan/3128834

Myymälävarkauksien määrä on viime vuosina kasvanut. Kauppiaiden mukaan kaupoista viedään yleisimmin pienelektroniikkaa, pelejä leluja ja jopa ruokaa...

Kaupan liiton mukaan myös yleinen huono taloustilanne on lisännyt varkausmääriä kaupoissa. Varkaat ovat nykyään myös entistä röyhkeämpiä ja aggressiivisempia, sillä seuraamukset kiinni jäämisestä eivät ole kummoisia.

Myymälävarkaudesta saa enimmillään sakkoja. Jos sakkoja ei kykene tai halua maksaa, sakko joutuu ulosottoon. Kaupan liiton asiamies Matti Räisäsen mielestä rangaistuksia myymälävarkaudesta pitäisi ehdottomasti koventaa. Kauppias Toni Pokela K-Citymarketista on samaa mieltä. Sekä Räisänen että Pokela olivat vieraina MTV:n Huomenta Suomessa.

– Kauppa käyttää itse paljon resursseja varkauksien torjuntaan, mutta myös säädöksiä pitäisi muuuttaa. Varkaudet vähenisivät, jos rangaistukset olisivat yksinkertaisesti kovempia, sanoo Pokela

Kaupan liiton tilastojen mukaan vuonna 2012 kaupan liikevaihto oli 45 miljardia euroa, josta varkaushävikki oli 540 miljoonaa euroa. Erilaisiin suojaustoimenpiteisiin meni noin 100 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan varkauksien takia kaupan liikevaihtoon tulee 640 miljoonan euron lovi. Pokelan mielestä kaupat eivät voi tinkiä suojauksestaan.

– Suuressa kauppakeskuksessa tavaratalon valvonta työllistää jo useamman henkilön päivässä. Turvallisuus on kuitenkin asia, josta tänä päivänä kauppakeskukset eivät voi tinkiä, ja se on ehdoton työkalu myös varkauksia vastaan, Pokela sanoo.

Varkaat ovat nykyään sekä ammattimaisia rikollisia että aivan tavallisia kansalaisia. Kaikista myymälävarkauksista Suomessa jo 15 prosenttia on ammattimaisten rikollisliigojen tekemiä.

– Ulkomaiset liigat ovat lisääntyneet. Ne toimivat niin sanotusti hit and run -periaatteella. Niitä vastaan on myös vaikeampi "taistella" , sanoo Räisänen.

Osa varkaista on ensikertalaisia nuoria kokeilijoita. Pokela kertoo, että viime syksynä hellä jäi kiinni vasta 11-vuotias, jonka repusta löytyi valava määrä legoja. Jos kiinni jäänyt varas on nuori, on vanhempien suhtautuminen tilanteeseen oleellista.

– On vanhempia, jotka ovat huomanneet varastetun tavaran kotona ja halunneet tulla sopimaan varkauden.  Se on esimerkki mainiosta kotikasvatuksesta. Sitten on toisenlaisia tapauksia, toista äärilaitaa - ikävä kyllä, Pokela kuvaa.

Myymälävarkauksien rangaistavuuteen on jo lähitulevaisuudessa tiedossa muutos. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakia sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että myymälävarkaudesta annettu sakko päätyy ulosottoon ja myös varas ennen pitkää kaltereiden taakse.

Olisi suorastaan loistavaa, jos vielä nykyisen hallituksen aikana kerittäisiin saada aikaan muuntorangaistusten palauttaminen. Varkauden tunnusmerkit täyttävä teko (rahallisesti riittävän suuri tai suunnitelmallinen teko) kyllä voi johtaa tosiasiallisiin seuraamuksiin mutta sakkorangaistus ei pure ulkomaalaisiin rikollisiin tai kotimaisiin narkkareihin joilla ei ole edes varaa maksaa sakkojaan.

Muuntorangaistusten poistaminen on aiheuttanut älytöntä tappiota kauppiaille ja on esimerkki yrittäjää sorsivasta päätöksenteosta nyky-Suomessa. Varsinkin pienille kaupoille, joilla ei ole mahdollisuutta panostaa vartiointiin tai edes useampiin työntekijöihin, näpistyshävikki voi olla erityisen haitallista.

Lisäksi voitaisiin ottaa harkintaan yrityslähestymiskielto, eli kauppias tai vaikka kauppakeskuksen kiinteistöpäällikkö voisi hakea lähestymiskiellon tarpeeksi säännöllisesti vieraileville vakiovarkaille- ja häiriköille.

[Saippuakupla]

Myymälävartija: Henkilökunta varasti ruokaa ja paistoi leipomuksia omaan käytöön

Henkilökunta on yllättävän monen myymälävarkauden takana, väittää vuosia myymälävartijana toiminut mies. Henkilökunta on saattanut paistaa jopa kaupan puolivalmisteita omaan käyttöön.

Myymälävarkauksista puhuttaessa unohdetaan usein yksi asia: Aina edes henkilökunta ei voi vastustaa hyllyllä olevan kauppatavaran houkutusta.

Viisi vuotta Itä-Suomessa myymälävartijana toiminut mies kuvaa ongelmaa laajaksi.

– Näin vartijana ollessani todella paljon synkkiä kohtaloita, kun esimerkiksi huonosti palkattu yksinhuoltaja vei päivän päätteeksi lapsilleen ruokaa kaupasta. Se taas johti välittömään työsuhteen purkamiseen. Myös kesätyöntekijöiden suurin syy työsuhteen loppumiseen oli näpistely, mies väittää.

Vartijan mukaan kaikkein nuorimmat kesätyöntekijät eivät edes ymmärtäneet asian vakavuutta.

– Heillä oli tapana näpistää jotain hyllystä ehkä ihan oman jännityksenkin vuoksi. He veivät hyvinkin vähäpätöistä tavaraa. Siellä sujautettiin taskuun kaikenlaista suklaapatukasta lähtien.

Siivoojia kiinnosti erityisesti ruoka

Joskus tavaraa varastivat kaupan sulkemisen jälkeen työskentelevät siivoojat.

[...]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/myymalavartija--henkilokunta-varasti-ruokaa-ja-paistoi-leipomuksia-omaan-kaytoon/3129626

[Onkko]

Kuka yllättyi, käsi ylös.
Juu tuskin kukaan, on ollut pitkään tiedossa että henkilökunta varastaa huomattavan määrän.
Tietenkin on varkauksia ja "varkauksia", jos viet roskiin menevän tavaran autos takakonttiin niin olet varastanut. Tällä estetään se että ei tule sopivasti roskiin meneviä mutta... Roskiksestakaan ei saa ottaa lain mukaan, eikä kaatopaikoilta....

[Markkanen]

Myymälävarkauksia palvotaan meillä Suomessa. Siitä on tehty sosiaalihuollon jatke. Poliisin kirjoittamat sakotkin on laissa mitätätöity jotta tämä "Bisnes" saisi jatkua esteettömästi. Vain Suomen kaltaisessa hölmölandiassa tällainen rikoksien palvonta on mahdollista.

[Mursu]

Kuka yllättyi, käsi ylös.
Juu tuskin kukaan, on ollut pitkään tiedossa että henkilökunta varastaa huomattavan määrän.
Tietenkin on varkauksia ja "varkauksia", jos viet roskiin menevän tavaran autos takakonttiin niin olet varastanut. Tällä estetään se että ei tule sopivasti roskiin meneviä mutta... Roskiksestakaan ei saa ottaa lain mukaan, eikä kaatopaikoilta....

Voi ehkä olla, että henkilökunta varastaa enemmän kuina asiakkaat. Kuitenkin minua ärsyttää se tapa, miten tämä tuodaan aina keskusteluun ikään kuin puolustuksena myymälävarkauksille. Nämä ovat kaksi erityyppistä ilmiötä, jotka kumpikin tulee pyrkiä ratkaisemaan. Tämä on vain yksi han-argumentti muiden joukossa.

Markka-aikaan näpistyksen ja varkauden raja oli n. tuhannessa markassa. Nyt se on n. 500 eurossa. Tässä tosiaan on ollut eurokorotus toisin kuin hinnoissa. Mielestäni raja tulisi pudottaa 20 euroon tai korkeintaan sataan euroon. 20 euroa olisi looginen, koska löytötavaralaissakin se on pieniarvoisen löytötavaran yläraja. 20 euroa vastaa myös n. perheen päivän ruokamenoja, joten nälkäänsä saisi edelleen varastaa sakoilla. Muuntorangaistus tulisi palauttaa ainakin toistuvissa tapauksissa tai vaihtoehtoisesti kehittää muita seuraamuksia. Sakkojen maksu toimeentulotuella pitäisi kieltää - ainakin ilman 1:1 suhteessa tapahtuvaa vähennystä tukeen. Jos todella on joku poikkeuksellinen tapaus, tulee se käsitellä oikeusviranomaisten kanssa, ei sosiaaliviranomaisten tehtävä ole päätöksillään mitätöidä rangaistuksia.

Myymälävarkaudessa ei ole kyse vain omaisuudesta. Myymälävarkaat aiheuttavat vaaratilanteita paetessaan ja saattavat käyttäytyä väkivaltaisesti. Yksi tällainen tapaus edesauttoi Harri Holkerin kuolemaa.

Minä en näe mitään tarvetta muodosta harmaata aluetta joistain roskiin viedyistä tavaroista. Tavara on sinun, jos olet sen itse valmistanut tai joku on sen sinulle vapaaehtoisesti luovuttanut tai jos se on jotenkin muuten laillisesti sinulle päätynyt (erilaiset pakkotoimet, kuten ulosotto). Moraali, jossa tavara on sinun, jos et tiedä sen omistajaa on tuomittavaa. Erityisen ongelmallisena näen, jos aletaan nähdä lain rikkominen moraalisesti positiivisena tekona oli kyse sitten roskisten dyykkaamisesta tai käännytettävien piilottamisesta.

[nollatoleranssi]

Onhan se todella mielenkiintoista, että vaikka tästä samasta aiheesta on jo puhuttu vähintään kahden vuoden ajan enemmän, niin mitään muutosta ei ole saatu lakiin. Luulin lakimuutoksen jo tulleen? Mutta eipä näy vieläkään.

Toisaalta lakimuutos osaltaan on osoitus siitäkin, että miten kaukana oikeusoppineet ja ministeritkin ovat todellisuudesta ja miten suosiva kulttuuri Suomessa vallitsee todellisia rikollisia ja varsinkin taparikollisia kohtaan. Vihreiden ministerin toimesta tämä lakimuutos tehtiin, mutta oliko paine "oikeusoppineiden" taholta liian suuri lakimuutoksen toteuttamiseksi?

Vaikka talousrikokset yleisesti ottaen ovat ovat Suomessa ankarimman rangaistuksen alla (ja varsinkin ensikertalaisille tuomiot ovat kovemmat), niin jos velkaa on tuhansia euroja ulosotossa, niin silloin rikos tulee todella kannattavaksi.

Erikoista on kyllä sekin, että miten nopeasti lakimuutos saatiin aikanaan läpi, mutta miten hidasta sen korjaaminen jälkikäteen on ollut... Poliittista halua asian ratkaisemiseen ei vaikuta olevan.

[nollatoleranssi]

Myymälävarkaat vain nauravat sakoille

Kauppiaiden mitta alkaa täyttyä entistä röyhkeämmiksi ja aggressiivisemmiksi käyneistä myymälävarkaista. Iltalehti kertoi keskiviikkona myymälävarkauksia tehtailevasta 44-vuotiaasta miehestä.

Poliisi kirjoittaa miehelle jatkuvasti sakkoja, jotka menevät ulosottoon.

Helsingin ulosottoviraston todistuksen mukaan noin 380 miehelle kirjoitettua sakkoa on mennyt ulosottoon kahden viime vuoden aikana. Sakkojen kokonaissumma nousee yhteensä lähes 60 0000 euroon.

Ulosottovirasto ei ole saanut sakkoja perittyä.

Poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi, joten käytännössä varkauksista ei aiheudu tekijälle seuraamuksia, jos ulosmitattavaa ei ole.

Kestämätön tilanne

Helsinkiläiset K-kauppiaat Saku Kytölä ja Juha Vertala pitävät nykyistä tilannetta täysin kestämättömänä, sillä myymälävarkaat ovat tulleet entistä röyhkeämmiksi ja aggressiivisemmiksi.

- Henkilökuntaan kohdistuneet uhkaukset ja väkivaltaisuudet lisääntyvät koko ajan, he sanovat.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014033018169308_uu.shtml

Tietääkseni sakot saattoi "periaatteessa" muuntaa vankeusrangaistuksiksi (oikeuden päätöksellä), mutta käytännössä tilanne meneekin toisin.

Rikokset itsessään ovat liian vähäpätöisiä ja kun Suomessa vankeusrangaistuksia ei kovin helposti tule edes kovemmista rikoksista, niin muutaman kymmenen euron - sadankin euron tuotteen varkaudesta ei anneta minkäänlaista kovempaa tuomiota. Sakot menevät ulosottoon ja sen jälkeen tuleekin seinä vastaan. Toisekseen entisten sakkojen korot ovat niin järjettömiä, että jopa tavallinen kuluttaja voi velkaantua nopeasti vain perimis- ja korkokulujen takia.

Lähinnä luottotiedot menevät ja ne haittaavat eniten vain niitä, joilla luottotiedot ovat pääsääntöisesti kunnossa.

Järjestelmä rankaiseekin ennen kaikkea niitä, jotka yrittävät hoitaa asiansa, mutta eivät siihen välttämättä pysty tarpeeksi ajoissa. Ei niinkään taparikollisia, joille rikollisuus on elämäntapa. Toisaalta luottotietojen saaminen takaisin ison velkakierteen takia on edelleen lähes mahdotonta - juuri mainittujen korko- ja perimiskulujen takia (vaikka itse velan saisikin maksettua pois).

[nollatoleranssi]

Kuka yllättyi, käsi ylös.
Juu tuskin kukaan, on ollut pitkään tiedossa että henkilökunta varastaa huomattavan määrän.
Tietenkin on varkauksia ja "varkauksia", jos viet roskiin menevän tavaran autos takakonttiin niin olet varastanut. Tällä estetään se että ei tule sopivasti roskiin meneviä mutta... Roskiksestakaan ei saa ottaa lain mukaan, eikä kaatopaikoilta....

Kyllä tuo oikeastaan yllätti, että henkilökunta varastaa. Varsinkin tuosta aiheesta ei ole julkisuudessa ainakaan aikaisemmin ollut paljon juttua. Sitä on aina ajatellut, että henkilökunta on sitä kuuliaisinta porukkaa...

Toisaalta Suomessa kauppojen ahneus on oma lukunsa. Lisäksi siinä missä aikaisemmin oli mm. -50% tuotteita, niin nykyisin on erittäin harvoin -30%:a tuotteita. Siitä huolimatta sitä ruokaa menee aina roskiin valtavasti.

Pois heitettävän tuotteen ottaminenkin itselle lasketaan nykyisin kai rikokseksi.

Tosin säännöt voivat vaihtua naamavärkin mukaan.

[Ari-Lee]

varkaushävikki oli 540 miljoonaa euroa

Melkoinen summa kun ottaa huomioon näpistelijöiden/varkaiden suhteellisen pienen lukumäärän.

Eikä tässä vielä kaikki ettei tarvitse edes sakkoja maksella. Näille ammatti- ja taparikollisille pitää vielä kustantaa täysi sosiaaliturva. Jos nuo laitettaisiin lukkojen taakse katsomaan töllöä maksaisi se sitten 200€/vrk/rosvo.

Rangaistuslaitokset pitäisi kilpailuttaa ja ulkoistaa.

[Veikko]

Kuka yllättyi, käsi ylös.
Juu tuskin kukaan, on ollut pitkään tiedossa että henkilökunta varastaa huomattavan määrän.
Tietenkin on varkauksia ja "varkauksia", jos viet roskiin menevän tavaran autos takakonttiin niin olet varastanut. Tällä estetään se että ei tule sopivasti roskiin meneviä mutta... Roskiksestakaan ei saa ottaa lain mukaan, eikä kaatopaikoilta....

Kyllä tuo oikeastaan yllätti, että henkilökunta varastaa. Varsinkin tuosta aiheesta ei ole julkisuudessa ainakaan aikaisemmin ollut paljon juttua. Sitä on aina ajatellut, että henkilökunta on sitä kuuliaisinta porukkaa...
---

Jos henkilökunta varastaa merkittävästi se on ainakin minulle uutta. Olen itse ollut kaupoissa erilaisissa tilapäisissä töissä varhaisessa nuoruudessani ja ainakin silloin oli varastelu hyvin poikkeuksellista. Henkilökunta oli poisheitteväväänkin nähden hyvin kuuliaista porukkaa. Sen tiesin hyvin, koska monesti vastasin juuri poisheitettävästä tavarasta.

Toisaalta sen tiedän myös, puodinpitäjä-tuttujeni kautta, että varastelu on nyt todellinen ongelma pikkuliikkeille. Ja tiedän, ketkä ovat ongelmien aiheuttajat - ja he eivät kuulu henkilökuntaan.

[Ink Visitor]

"Juoksukaljoista" vankeutta - poliisille uudet ohjeet?

Tunteita nostattava kysymys sakkojen muuntorangaistusten palauttamisesta on etenemässä poliittiseen päätöksentekoon. Kyse on vuonna 2008 tehdystä uudistuksesta, jossa poistettiin toistuvasti myymälävarkauksiin syyllistyvien henkilöiden maksamattomien sakkojen muuntaminen lyhyeksi vankeudeksi.

Oikeusministeriössä on tehty valmistelua, jossa vaihtoehtoina ovat vanhan järjestelmän palauttaminen säädöksin tai poliisin sakotusohjeiden muuttaminen.

Jälkimmäinen tarkoittaisi sitä, että annettuaan muutaman rikesakon samalle henkilölle poliisi voisi antaa niistä piittaamattomalle henkilölle oikean sakon. Jos sitä ei hoitaisi, tästä seuraisi tuomioistuinkäsittelyn jälkeen vankeustuomio.

-         On kaksi reittiä, joista toinen on kevyempi kuin toinen. Suosisin kevyempää vaihtoehtoa, ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriöstä sanoo viitaten poliisin sakotusohjeiden muuttamiseen.

Jos asiassa edettäisiin lainsäädäntöä uusimalla, tulisi vuosikustannuksiksi OM:n arvion mukaan 6 – 7 miljoonaa euroa. Pääasiassa tämä tulisi lisääntyvistä vankeinhoitokuluista, mutta myös oikeusprosessit maksaisivat. Poliisin ohjeita muuttamalla selvittäisiin todennäköisesti hieman vähemmällä rahalla.

Niin sanotut "juoksukaljavarkaat" ovat jatkuva riesa kaupalle, koska he eivät piittaa seuraamuksista eli saamistaan rikesakoista. He ovat pääsääntöisesti vakavasti päihderiippuvaisia henkilöitä, jotka vain jättävät kaupassa maksamatta ja häipyvät.

Yhdeksi rangaistuvaihtoehdoksi näille varastelijoille on suunniteltu jossain vaiheessa yhdyskuntapalvelua eli niin sanottua Norjan mallia, mutta siitä on luovuttu. Syy on se, että henkilöt ovat yleensä niin huonossa kunnossa, että he eivät kykenisi suoriutumaan sakkopalvelusta.

Nyt tavoitteena on saada moniongelmaiset varastelijat päihdekuntoutukseen vaikka vankilatuomion kautta. Tuomiot ovat tosin lyhyitä ja päivissä tai viikoissa ei kuntoutumista juuri tapahdu.

-         Ongelma on se, että jos päihdekuntoutus aloitetaan vankeudessa, miten jatko hoidetaan. Kuntien pitää ottaa oma koppinsa sen jälkeen, kun seuraamus on suoritettu, Kujala sanoo.

Positiivista tilanteessa on se, että näpistysrikollisuus on Kujalan mukaan laskusuunnassa.

-         Sakon muuntorangaistuksesta luopuminen ei lisännyt näpistysrikollisuutta, hän toteaa.

Poliittinen päätös sakkojen muuntorangaistuksen palauttamisesta tai poliisin sakotusohjeiden muuttamisesta on tarkoitus tehdä tulevana kesänä tai viimeistään alkusyksystä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67937-juoksukaljoista-vankeutta-poliisille-uudet-ohjeet

[Sunt Lacrimae]

Positiivista tilanteessa on se, että näpistysrikollisuus on Kujalan mukaan laskusuunnassa.

-         Sakon muuntorangaistuksesta luopuminen ei lisännyt näpistysrikollisuutta, hän toteaa.

Perustuukohan tämä väittämä kaupan alan tilastoimaan selittämättömään hävikkiin vai annettujen rangaistusvaatimusten määrään? Suurta osaa näpistyksistä ei välttämättä huomata ollenkaan ennen inventaarioita jne., ja rikosilmoitukset jäävät käytännössä selvittämättä ellei kyse ole poliisille tutusta tekijästä tai rahalliselta arvoltaan varkaudeksi luokiteltavasta tapauksesta joten luultavasti moni kauppa jättää myös osan tapahtuneista näpistyksistäkin ilmoittamatta.

[qwerty]

KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2014 vp

Taparikollisten sakkorangaistusten muuttaminen vankeusrangaistukseksi

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan esimerkiksi yhdellä varkaalla on ollut satoja sakkoja ja lähes 60 000 euron sakkomaksut ulosotossa, joita ulosottovirasto ei ole saanut perittyä. Kun varkaalla ei ole mitään ulosmitattavaa, hän on selvinnyt rangaistuksista käytännössä ilman seuraamuksia. Poliisin kirjoittaman rangaistusvaatimuksen mukaan mies on syyllistynyt pelkästään vuoden sisällä yli sataan anastusrikokseen. Pelkästään 156 euron suuruisia rangaistusmääräyksiä (26 päiväsakkoa) on myymälävarkaalta mennyt ulosottoon yli 240 kappaletta. Poliisi tuntuu olevan täysin voimaton tällaisen taparikollisen kanssa. Tämä esimerkki osoittaa, ettei nykyjärjestelmä toimi ja se rapauttaa lain kunnioitusta. Suomessa on suuri määrä ammattinäpistelijöitä, jotka käyttävät systeemiä hyväkseen.

Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet sen jälkeen huomattavasti, kun tekijät huomasivat, ettei varkauksista koidu mitään seuraamuksia, jos heillä ei ole mitään ulosmitattavaa. Sana on levinnyt, ettei kiinni jäämisestä seuraa mitään. Myymälävarkaat vain nauravat ja saattavat repiä sakkolapun poliisin silmien alla. Kauppiaat arvostelevat ankarasti vuonna 2008 tehtyä lakimuutosta, jonka mukaan poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida enää muuntaa vankeuspäiviksi. Kauppiaat hämmästelevät, kuinka voimaton yhteiskunta on taparikollisten edessä. Jos nykyinen linja saa jatkua eikä myymälävarkaita saada kuriin, niin se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Kaupan liiton mukaan myymälävarkauksista aiheutuu kaupalle vuosittain yli 500 miljoonan euron tappiot. Lisäksi torjunta- ja suojauskulut ovat noin 50-100 miljoonaa euroa, joten puhutaan todella suurista summista, sanoo asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta.

Muuntorangaistus pitäisi palauttaa niin, että myös poliisin kirjoittamat sakot voitaisiin muuntaa vankeuspäiviksi. Se ei ongelmaa poista, että tuomioistuimen määräämät sakot voidaan edelleen muuntaa vankeudeksi. Poliisi voisi kyllä viedä sakot käräjäoikeuteen, joka voisi muuntaa ne vankeudeksi. Tämän mahdollisuuden käyttäminen tekee käytännössä asian hoitamisesta nykyistä byrokraattisemman ja tuhlaa poliisien sekä oikeuslaitoksen resursseja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Mihin toimenpiteisiin hallitus tai asianomainen ministeriö aikoo ryhtyä, että poliisin taparikollisille määräämät toistuvat sakkorangaistukset voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi tiettyjen ehtojen mukaisesti jo kolmannesta sakosta alkaen ja

    tuleeko sen lisäksi ottaa käyttöön muita lisäkeinoja, joilla taparikollisten mittavia vahinkoja kaupalle ja yhteiskunnalle voidaan vähentää?

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2014
Reijo Tossavainen /ps