Ville Ranta voitti Sarjakuva-Finlandian 2014

[Kuningasweecee]

Jostain syystä törmäsin uutiseen joka linkitti tälle sivulle: http://www.sarjakuvafinlandia.fi/

Tampere Kuplii ry:n perustama Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaettiin Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalin yhteydessä perjantaina 28.3.2014.

Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euron suuruinen.

Nelihenkinen valintalautakunta valitsi 71 ehdokkaan joukosta 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Santtu-Matias Rouvali nosti finalistien joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Ville Rannan sarjakuva-albumin Kyllä eikä ei.

Santtu-Matias Rouvalin perustelut valinnalleen:

Minua kiinnosti erikoisesti tämä tarina Paavo Ruotsalaisesta. Kytkös musiikkiin löytyy niin oopperasta kun Juha Vainiokin laulusta "Baritooni Tuppurainen huutaa rohdinpaidassaan: "Mie oon Paavo Ruotsalainen, panen aina paikoiltaan." Siis tarina on omaperäinen 1800-luvulle sijoittuva, harvinainen aihe.

Kuvitukset ovat loistavia. Niin kuin tauluja. Ville Rannan kirja on taideteos itsessään. Voisin ottaa minkä tahansa kuvan seinälleni taulun sijasta, niin upeasti piirrettyjä kuvia ne ovat. Kuvasarjoissa on myös oikeasti hyvä pointti - albumi on loistava!

Mun mielestä täyttä paskaa, kun ei tuo kyllä mikään näyttävä teos edes ole. Lisäksi onkos tuo se Kirkko ja Kaupunki-lehden räpeltäjä joka kerjää kiitosta isommiltaan kuin mikäkin koulukiusaaja haukkumalla perussuomalaisia ja Halla-ahoa etenkin?

[Faidros.]

En ota kantaa Rannan sarjisten aiheisiin/sisältöön, koska hän piirtää poliittista sarjakuvaa, jolla on oma kannattajakuntansa aatteen pohjalta.
Inhoan Rannan piirrostyyliä. Se on juuri sitä rasittavinta oksettavaa sotkutyyliä jota en jaksaisi lukea, vaikka aihe olisi kuinka mehevä.
Olen kustantanut suomeksi erään saksalaisen prätkäsarjis-albumin. Sen tarkka tyyli sai heti huomioni, mutta se onkin usean eri piirtäjän yhteistyö. Yksi piirtää elävät hahmot, toinen maiseman, kolmas koneet ja rakennukset jne. Rahaa, aikaa ja taustatyötä pitää uhrata kunnon sarjakuvaan.
Päivän vitsit osasi Kari ja samalle rivillä ei saa mainita nimeltä tätä räpeltäjää.

Jos joku on kiinnostunut sarjiksestani, laittakaa yksäriä.

PS: Kannattaa käydä: www.kvaak.fi

[Faidros.]

Vedetään nyt vähän takaisin. Palkinto tulikin Rannan albumista, joka onkin piirrostyyliltään hieman huolitellumpi.

[Ink Visitor]

^Eli paskaa voi siis kiillottaa...

[foobar]

^Eli paskaa voi siis kiillottaa...

Mythbustersissa tämä osoitettiin mahdolliseksi. Ville Ranta ei tosin esiintynyt jaksossa.

[foobar]

Vedetään nyt vähän takaisin. Palkinto tulikin Rannan albumista, joka onkin piirrostyyliltään hieman huolitellumpi.

Epäilenpä, ettei palkintoa olisi tipahtanut jos Ranta olisi muussa tuotannossaan idolisoinut vääriä ryhmiä.

Kovin pienet on piirit ja aatemaailmat sitäkin ahtaammat, muuta ei voi todeta.

[nollatoleranssi]

"1800-luku muistuttaa tätä vuosisataa. Molemmat ovat jumalan kieltämisen, edistysuskon ja liberalismin vuosisatoja", Ville Ranta, 34, sanoo.

"1800-luku toimii hienosti peilinä nykyajalle. Yhtäläisyydet pomppaavat esiin kuin taikatempussa, kun aikakausia katsoo toistensa valossa."

Siksi Ranta sijoitti uuden sarjakuvaromaaninsa Kyllä eikä ei 1840-luvun Ouluun. Puolentoista vuosisadan perspektiivistä oli muutakin hyötyä.

"Halusin tehdä yhteiskunnallisen tarinan, joka ei kuitenkaan ole poliittisesti latautunut. Kuvaan moraalista närkästystä, jota itseni kaltainen liberaali ihminen kokee perussuomalaisista ja heidän suosiostaan. Vaihdoin persujen tilalle körttiläiset."

Ranta näkee perussuomalaisissa ja 1800-luvun herännäisissä samaa henkeä. Körttiläiset edustivat aikanaan konservatiivisia arvoja. He halusivat tuolloin kieltää viinan, tanssin ja jopa värikkäät vaatteet.

Paavo Ruotsalainen käy saarnaamassa sarjakuvassa sivistystä vastaan.

"Körttiläisyydessä on samoja populistisia piirteitä kuin perussuomalaisuudessa. Körttiläisyys vetosi kansaan paremmin kuin liberaali valistus", Ranta sanoo.

Teoksen päähenkilö Hans Nyman on pappi, opettaja ja paikallislehden päätoimittaja, ehkäpä seuraava kirkkoherra. Hän on jäänyt leskeksi ja kahden tyttären yksinhuoltajaksi.

Hän saarnaa palavan uskon puolesta, tapauskovaisuutta vastaan. Toisaalta hän sortuu salavuoteuteen ikävöidessään edesmennyttä vaimoaan. Hans saarnaa ihanteitaan, mutta elämä on oikeasti ihan muuta, hallitsematonta sekoilua – niin kuin useimmilla.

"Liberaalit arvot ovat ihanteellisia ja konservatiiviset konkreettisia. Konservatiivien elämä on sikäli yksinkertaista. Siinä mielessä liberaalit voivat kadehtia persuja ja körttejä."

Hans on arvoiltaan liberaali.

"Halusin muistuttaa, että menneen ajan kristityt eivät olleet taantumuksellisia idiootteja. Nykyään luullaan, etteivät uskovaiset osaa ajatella itse."

(sen lisäksi Ranta kertoo, että esikuva Hans Nymanille löytyy hänestä itsestään ja hänen piirteistään tms.)

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1376281241631

[foobar]

Mahtaakohan intelligentsijan suosio oikeasti kasvaa tästä julkisesta rinkirunkkauksesta, vai kypsyvätkö maksajat vähitellen heihin täydellisesti? (Tämä voi olla toki uhristatuksen sädekehän tavoittelussa joillekin jopa tavoite.) Tälle ja parille edelliselle viikolle on latautunut niin paljon poliittiseen agendaan perustuvia palkintoja (uutiskuva, journalisti, sarjakuva-"Finlandia", oliko muita?) periaatteessa aateneutraaleilta aloilta, että ainakin itselläni käämit alkavat käymään melko kuumina.

[nollatoleranssi]

Mitä tulee äänestykseen, niin sen voisi ehkäpä eriyttää tästä aiheesta. Koska on mahdotonta sanoa yhden aiheen perusteella, että oliko tulos oikea vai väärä. Useampi vastaavanlainen tapaus antaa paremman kokonaiskuvan.

[Tabula Rasa]

Mistä tuokin viisi tonnia tulee? Verorahoista?

[nollatoleranssi]

Ote sarjakuvasta:

[Faidros.]

Vedetään nyt vähän takaisin. Palkinto tulikin Rannan albumista, joka onkin piirrostyyliltään hieman huolitellumpi.

Epäilenpä, ettei palkintoa olisi tipahtanut jos Ranta olisi muussa tuotannossaan idolisoinut vääriä ryhmiä.

Kovin pienet on piirit ja aatemaailmat sitäkin ahtaammat, muuta ei voi todeta.

Suomessa politiikka määrittelee sarjakuvateiteenkin laadun.

Tässä on esittelyssä paaaaaljon parempi sarjis!
http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=980

[Sitruunamelissa]

Vastasin "Ei, vaikka menevätkin kaveripohjalta ja "oikeista" mielipiteistä Neukkulan malliin". Itse en näistä palkinnoista ole niin kovasti kiinnostunut. Ymmärrän silti, jos muut ovat. Jos jokin palkinto, tai sen jakokriteerit eivät miellytä, olen edelleen sitä mieltä, että voi perustaa oman palkinnon haluamillaan kriteereillä, jos haluaa. Finlandia-palkinnon kaltaista on kuitenkin varmaan vaikea noin vain perustaa, sen myönnän. Mutta samaa mieltä olin silloinkin, kun joku muslimi peräsi "uskonnollisen vaikuttajan" vuotuista palkintoa, joka ilmeisesti olisi pitänyt myöntää muslimille. Kyseinen muslimi, tai kuka tahansa, voi perustaa palkintonsa itse, jos näkee aiheen tärkeäksi.

Ja vaikka joihinkin palkintorahoihin menisikin veronmaksajien rahoja (mikä sinänsä on mielestäni väärin), ne ovat kuitenkin aika pieniä summia erilaisten turhake-yhdistysten valtionavustusten rinnalla. Tietysti pieniinkin asioihin voi ja saa puuttua.

Ville Rannan kuvitusta en pidä oikein minään tuon ketjussa olleen esimerkkikuvan perusteella... Ehkä tällaisia nimiä sitten täytyy pitää keinotekoisesti esillä mm. palkintojen avulla.

[Rusinapulla]

Kansaa pyritään ohjaamaan oikeisiin ajattelumalleihin. Ensin tinakuppi Saarikoskelle ja nyt Rannalle. Tyhminäkö ne meitä pitävät?

[foobar]

Vastasin "Ei, vaikka menevätkin kaveripohjalta ja "oikeista" mielipiteistä Neukkulan malliin". Itse en näistä palkinnoista ole niin kovasti kiinnostunut. Ymmärrän silti, jos muut ovat. Jos jokin palkinto, tai sen jakokriteerit eivät miellytä, olen edelleen sitä mieltä, että voi perustaa oman palkinnon haluamillaan kriteereillä, jos haluaa. Finlandia-palkinnon kaltaista on kuitenkin varmaan vaikea noin vain perustaa, sen myönnän. Mutta samaa mieltä olin silloinkin, kun joku muslimi peräsi "uskonnollisen vaikuttajan" vuotuista palkintoa, joka ilmeisesti olisi pitänyt myöntää muslimille. Kyseinen muslimi, tai kuka tahansa, voi perustaa palkintonsa itse, jos näkee aiheen tärkeäksi.

No, suunnilleen näin. Voisi kuitenkin kysyä, miksi vain tiettyyn suuntaan kallellaan olevat palkinnot ovat suomalaisen mediauutisoinnin arvoisia? Ei kukaan uutisoi "vuoden kiljuskini" -palkinnoista Hesarissa, vaikka epäpoliittinen painoarvo liikkuisikin suunnilleen villerantamaisella tasolla.

[normi]

No ei tuo kuva nyt ihan huono ole, mutta vaikea sanoa yhden kuvan perusteella, että onko tuo sinnepäin tyyli taitoa vai taitamattomuutta. Tekemällä tietysti oppii taitavammaksi kuka vaan...

vastasin ärsyttää, tosin en tiedä onko tässä maassa oikeasti lahjakkaita tuolla saralla. helvetin pieni piiri kuitenkin. sarjisfestareillahan pyörii niitä omakustanneporukkaa, joista löytyy lähinnä vihervasemmistolaisia ja naispuoliset taitavat olla femakoita järjestään ja ilmeisen liberaalia porukkaa.

Päällimmäinen vaikutelma on, että toisiaan kehuvat tekeleistään ja kitisevät köyhyyttään (kaikki mitä olen nähnyt on täydellisen epäkaupallista näennäistaiteellista paskaa (pienin poikkeuksin)). Mutta onhan se hienoa leikkiä daideilijaa.

Jotta en nyt kaikkia lyttäisi, niin varmaan joku jotain osaakin, sillä en tunne riittävän hyvin tuotoksia.

Mutta se nyt on päivänselvää ettei ainakaan konservatiivisilla näkemyksillä tuollakaan saralla pystiä irtoa.

Taiteilijapiireissähän on se ikuinen "pitää rikkoa rajoja ja tabuja" ajattelu, että anarkiaa ja epäsovinnaisuutta arvostetaan.
Joskus ne kaikki tabut on kuitenkin jo rikottu, sillä ei niitä ääretöntä määrää ole. Oikeastaan todellinen taiteellinen rohkeus alkaa jo edellyttämään vaarallisempia kohteita kuin länsimainen konservatismi tai kristinusko. On oikeastaan jo aika lällyä vittuilla taiteen keinoin näille.

p.s. sama ilmiö hieman isoimmissa (mutta ei kovin) piireissä on nämä viihde-, musa-, televisio- ja elokuvamaailman pystit. Jos naaman saa esille ja vähän osaa, niin palkinto tulee ennemmin tai myöhemmin.

[Kuningasweecee]

Suomessa politiikka määrittelee sarjakuvateiteenkin laadun.

Tässä on esittelyssä paaaaaljon parempi sarjis!
http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=980

Tuohan on tosi tyylikkäästi piirretty! Joskus lapsena luin jotain (ehkä ranskalaisten/italialaisten tekemiä?) sarjakuvia joissa oli samanlainen tarkka jälki. Laveammallakin kynällä voi tehdä tosi tyylikästä jälkeä, sen on todistanut Frank Miller siinä Sin City-sarjakuvassa. Ville Ranta ei mun nähdäkseni näistä kahdesta ääripäästä hallitse kumpaakaan, vaan on omaksunut tyylinsä lähinnä siitä ettei haittaa jos käsi vähän vispaa edellisillan jäljiltä kun on kaveriporukalla mukia lyöty äärioikeiston^tm tappion kunniaksi