2014-03-23: Tutkija: Ilmainen terveydenhuolto ei toimi porkkanana paperittomille

[Micke90]

Tutkija: Ilmainen terveydenhuolto ei näyttäisi toimivan porkkanana paperittomille

Paperittomien terveydenhuollon laajentaminen koskemaan myös kiireetöntä hoitoa nostattaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään parhaillaan ratkaisua siihen, miten paperittomien eli ilman oleskelulupaa tai sosiaaliturvaa Suomessa oleskelevien henkilöiden terveydenhuolto hoidetaan.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen selvityksen mukaan paperittomien terveydenhuolto ei toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti. THL ehdottaa, että paperittomat saisivat samat oikeudet terveyspalveluihin kuin kuntalalaiset. Vaihtoehtona on myös kaksi suppeampaa mallia.

Pelko terveyspalvelushoppailusta

Suunnitelman vastustajien mielestä palveluiden laajentaminen lisäisi Suomen vetovoimaa jo liikaakin ja toisi meille huomattavan määrän esimerkiksi ulkomaalaisia synnyttäjiä. THL:n asiantuntija ampuu väitteen alas sanomalla, että esimerkit muualta Euroopasta eivät tue ajatusta terveydenhuollon vetovoimatekijöistä.

- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Sen sijaan taustalla vaikuttavat "työntötekijät", eli lähtömaan epäkohdat.

Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.

- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.

Kritiikkiin voi kuitenkin olla syytäkin.

-Suhtaudun itsekin hyvin kriittisesti siihen, että tietyt maat laiminlyövät omien kansalaistensa terveydenhuollon. Kansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.

Helsinki hoitaa jo paperittomat

Nykylainsäädäntö takaa paperittomille vain kiireellisen hoidon. Helsingissä on sen sijaan ollut käytössä jo jonkin aikaa laajennettu hoitokäytäntö, joka sisältää nykyjärjestelmän mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi raskauden ja synnytyksen edellyttämän seurannan ja hoidon. 

Myös alle 18-vuotiaille tarjotaan terveyspalvelut kuten suomalaislapsille.

– Helsinki on näyttänyt jo esikuvaa paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä ja ollut edistyksellinen, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Mahdolliset lisäkustannukset THL:n ehdottamissa laajennetuissa terveydenhuoltomalleissa olisivat noin 300 000 – 800 000 euroa vuodessa tuhatta paperitonta kohden. .

Osa olisi vaatimassa paperittomilta maksun hoitopalveluiden kustannuksista, mikä ei THL:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan käytännössä toteutuisi.

Paperittomat kannattaa hoitaa

Aiheeseen liittyvä kritiikki on voimakkaan tunneperäistä: miksi suomalaisten täytyy maksaa verovaroillaan ulkomaalaisten terveydenhuolto.

– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina. Huolta lisää se, että Suomessa ei ole hoidettu niihin liittyviä velvoitteita kunnolla.

Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta.

THL:n raportin mukaan Suomessa on noin 1000–1500 paperitonta. Valtaosa paperittomista henkilöistä, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista, asuu pääkaupunkiseudulla.

[skrabb]

28.8.2013 klo 9:44 | päivitetty 28.8.2013 klo 9:44
Lääkäri paperittomien hoidosta: Vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä

Noin 3 000 paperittoman ihmisen terveydenhuolto on Suomessa vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Työtä paperittomien klinikalla tehdään ilman kunnon välineistöä. THL:n selvitysryhmä etsii ratkaisua ongelmaan.

Sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta, koska vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Miten paperittomien hoito pitäisi järjestää Suomessa? Asiasta parhaillaan selvitystä tekevän työryhmän vetäjä Ilmo Keskimäki THL:stä oli vieraana Aamu-tv:ssä. Lisäksi kävimme katsomassa, miten sairaita paperittomia ihmisiä Helsingissä hoidetaan. Video: Yle

Helsingissä toimiva Global Clinic hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisten ja avustusten varassa. Lääkäri Pekka Tuomolan mukaan työ vastaa paljolti suomalaisen terveyskeskuksen arkea, mutta moni asia on kuitenkin toisin kuin kunnallisessa terveydenhuollossa.
- Tämä on vähän tämmöistä kehitysmaalääketiedettä, mutta ei kehitysmaassa. Ei ole muita tutkimusvälineitä kuin stetoskooppi, verenpainemittari ja sokerimittari, toteaa Tuomola.

Klinikalle hakeutuu ihmisiä kaikenlaisten vaivojen kanssa. On infektioita, lihaskipuja ja selkäsairauksia, mutta myös erikoistuneempaa hoitoa vaativia vaivoja. Silloin klinikalla tulevat helposti rajat vastaan.
- Hammaskivut ovat tietysti yksi sellainen iso asia, joille me emme oikein pysty tekemään mitään, valittelee Tuomola.

Moni hoitotapaus saattaa jäädä puolitiehen myös sen takia, ettei klinikalla ole omaa laboratoriota.
- Sitten ovat esimerkiksi raskaana olevat naiset, jotka käyvät tavallaan kuin äitiysneuvolassa, kun eivät pääse Suomessa äitiysneuvolaan, kertoo Tuomola.

Reilut kaksi vuotta toimineella Global Clinicillä on saanut hoitoa yli 400:aa ihmistä. Tuomolan mukaan yli puolet heistä on ollut Romanian ja Bulgarian romaneja, mutta joukossa on myös lukuisia muita ulkomailta saapuneita, jotka ovat Suomessa syystä tai toisesta ilman papereita.

Vailla terveysturvaa noin 3 000 ihmistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki kertoo, että Suomessa on arviointitavasta riippuen noin 3000-3500 paperitonta henkilöä. Tarkkaa määrää on tietysti vaikea arvioida, koska heistä ei jää rekistereihin tarkkoja tietoja.

Paitsi Bulgarian ja Romanian romaneja, paperittomiin lukeutuu myös Euroopan ulkopuolelta tulleita ihmisiä, joilla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Osalla lupakäsittely voi olla vaiheessa, ja joukossa on myös esimerkiksi jonkin verran opiskelijoita, joiden terveysvakuutus on puutteellinen tai ei voimassa.
- Nämä kuuluvat siihen ryhmään, joilla ei ole terveysturvaa Suomen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaan, toteaa Keskimäki.
Hän vieraili keskustelemassa aiheesta Ylen aamu-tv:ssä.

Selvittäjät pohtivat etenkin rahoitusta

Paperittomien terveydenhoidon järjestäminen nousi keskusteluun pari viikkoa sitten, kun vakavasti sairas kolmiviikkoinen vauva käännytettiin helsinkiläiseltä terveysasemalta. Vauvalla ei ollut oleskelulupaa Suomessa. Helsingin kaupunki myönsi, että tapauksessa toimittiin väärin, koska Suomen lain mukaan kiireelliset tapaukset on aina hoidettava. Lopulta lapsi sai hoidon. Helsinki tutkii tapausta.

Suomessa ei ole tehty valtakunnallista linjausta, kuinka ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta maassa olevien hoito tulisi järjestää. Nyt asiasta on kuitenkin tekeillä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitys, ja sitä odotetaan monella taholla.
Selvitystyöstä vastaa pääosin THL, mutta sen tukena on asiantuntijoita ministeriöistä virastoihin ja terveydenhuollosta erilaisiin järjestöihin.

Suuri kysymys kuuluu, kuka paperittomien hoidon maksaisi.
- Tavalla tai toisella tietysti yhteiskunnan maksettavaksi tulee, sanoo THL:n Ilmo Keskimäki.
Hän arvioi, että kustannukset voisivat nousta muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon. Keskimäen mukaan kyseessä on "aika lailla mitätön summa", kun huomioidaan, kuinka paljon rahaa terveydenhuoltoon yleisesti ottaen käytetään.
- Enemmän kysymys on siitä, miten tämä asia järjestetään. Asia ei ole taloudellinen oikeastaan.

THL selvittää, millaisia vaihtoehtoja paperittomien hoidon järjestämiseen voisi olla. Työn pitäisi valmistua tammikuussa 2014. Sitten päätöksenteko jää poliitikoille.
Keskimäki kuitenkin huomauttaa, ettei kaikkien ongelmien korjaamiseksi välttämättä tarvita lainsäädännön uudistamista. Paljon on hänen mukaansa tehtävissä jo nykylain puitteissa sillä, että lisätään neuvontaa ja täsmennetään ohjeistusta.

Anna-Mari Hänninen
Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/laakari_paperittomien_hoidosta_vahan_tammoista_kehitysmaalaaketiedetta/6797519

boldaukset omia

[PlasticPaddington]

Kansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.

Nimenomaan. Sen sijaan että autettavat tulevat tänne, tulisi ennemmin panostaa auttamiseen ns. paikanpäällä.

Helsinki on näyttänyt jo esikuvaa paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä ja ollut edistyksellinen, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Hyvä. Mallimaa Suomi ja sen keskipiste; Helsinki. 

Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta.

Vähentäisi, mutta ei poissulkisi mahdollisuutta.

Mahdolliset lisäkustannukset THL:n ehdottamissa laajennetuissa terveydenhuoltomalleissa olisivat noin 300 000 – 800 000 euroa vuodessa tuhatta paperitonta kohden.
....
THL:n raportin mukaan Suomessa on noin 1000–1500 paperitonta. Valtaosa paperittomista henkilöistä, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista, asuu pääkaupunkiseudulla.

Paljonko näiden 1000-1500 paperittoman henkilön terveydenhoitoon on jo mennyt rahaa? Reumasairaala tarvitsi aikanaan kaksi miljoonaa, jostain syystä sitä rahaa ei löytynyt.

[PlasticPaddington]

Tavalla tai toisella tietysti yhteiskunnan maksettavaksi tulee, sanoo THL:n Ilmo Keskimäki.
Hän arvioi, että kustannukset voisivat nousta muutamista sadoista tuhansista noin kahteen miljoonaan euroon. Keskimäen mukaan kyseessä on "aika lailla mitätön summa", kun huomioidaan, kuinka paljon rahaa terveydenhuoltoon yleisesti ottaen käytetään.

HAHA! kaksi miljoonaa on mitätön summa kun kyseessä on paperittomat maahantulijat ja heidän terveydenhuoltopalvelunsa. Ei jumalauta, uskomatonta, saa veren kiehumaan niin että lainasin oman postaukseni muokkaamisen sijaan 

[Roope]

- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Ilmo Keskimäki oli itse tekemässä tuota THL:n selvitystä. Siinä laittomien maahanmuuttajien terveyspalveluja esitettiin laajennettavaksi ykkösvaihtoehdon mukaan Suomen kansalaisten terveyspalvelujen tasolle. Samassa selvityksessä todettiin, ettei Ruotsissa ole käsitystä edes siitä, kuinka paljon maassa on ns. paperittomia. Hiljattain tehdyn uudistuksen vaikutuksista ei ole tehty Ruotsissa kunnollista selvitystä, vaan Keskimäen väite perustuu enemmänkin Ruotsissa lakia valmistellessa käytyyn keskusteluun.

On älytöntä väittää, että terveyspalvelut eivät muka lisäisi tulijoiden määrää, kun jo lehtijuttujen perusteella tiedetään monen turvapaikanhakijankin suunnanneen Suomeen ilmaisen hoidon perässä.

Sen sijaan taustalla vaikuttavat "työntötekijät", eli lähtömaan epäkohdat.

Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.

- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.

Niin, minkähän takia tuhannet hakevat Suomesta turvapaikkaa, vaikka sotaa käydään jossain tuhansien kilometrien päässä Euroopasta ja vielä kauempana Suomesta? Sitä ei voi mitenkään selittää työntötekijöillä.

Aiheeseen liittyvä kritiikki on voimakkaan tunneperäistä: miksi suomalaisten täytyy maksaa verovaroillaan ulkomaalaisten terveydenhuolto.

– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Nimenomaan Keskimäen reaktio on tunneperäinen. Hänen mielestään suomalaisten on hoidettava kaikkien tänne tulevien "tilanne kuntoon". Keskimäki heitti rationaalisuuden nurkkaan jo siinä vaiheessa, kun väitti, että terveyspalvelujen tarjoaminen ei vaikuttaisi tulevien määrään.

Ilmaiset terveyspalvelut ovat vain yksi monista vetotekijöistä, joten niiden tarkkaa osuutta laittomaan maahanmuuttoon on vaikea tarkkaan osoittaa etu- tai jälkikäteen. Siksi olisikin käytävä läpi ja poistettava kaikki mahdolliset Suomeen hakeutumiseen ja Suomeen jäämiseen houkuttelevat vetotekijät.

[akez]

– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Kyse on laittomasti maassa oleskelevista. Eli lakia rikkovista. Ei mistään "paperittomista". Kannattaa lopettaa tuollaisten hämäävien termien käyttö jos asiaa haluaa puhua.

Muuten yleisesti tuosta logiikasta. Sopiiko siis, että "inhimillisistä" syistä suomalaisetkin saavat alkaa rikkoa lakeja? Mitä kaikkia lakeja saa näin rikkoa? Onko olemassa jotakin lakeja, joita ei saa rikkoa? Mitähän tästä mahtaisi seurata?

EDIT typo

[skrabb]

LAUANTAI 8. MAALISKUUTA 2014
HS: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua
Helsingin Sanomat: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua 8.3.2014

25-vuotias Roman Ioana on raskaana kahdeksannella kuulla – ehkä. Hän ei tiedä tarkkaan toisen lapsensa laskettua aikaa tai sitä, onko kaikki hy­vin: ultraäänitutkimusta ei ole tehty.
"Huolettaa, kun esimerkiksi selkää särkee jatkuvasti", Ioana sanoo päivä­keskus Hirundossa.

Vähintään raskaana oleville naisille pitäisi taata raskausaikana, synnytyk­sessä ja lapsivuodeaikana tarvittavat palvelut, linjaa Terveyden ja hyvin­voinnin laitos (THL) tuoreessa raportissaan, joka käsittelee paperitto­mien terveydenhuoltoa Suomessa.
Raportti luovutettiin perjantaina peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd).

THL:n arvioiden mukaan Suomessa oleskelee 1 000–1 500 terveyden­huollon kannalta paperittoman asemassa olevaa henkilöä. Heistä valta­osa on pääkaupunkiseudulla.
Suurimman ryhmän muodostavat Romanian ja Bulgarian romanit. He ovat luvallisesti Suomessa, mutta heillä ei ole kotimaassaan sairausva­kuutusta.

THL esitti raportissaan kolme erilaajuista mallia paperittomien tervey­denhuollon hoitamiseksi.

Laajimmassa mallissa esimerkiksi Helsingin katukuvassa näkyvät Itä-Eu­roopan romanit pääsisivät terveyskeskus- tai hammaslääkäriin kuten suomalaisetkin. Paperittomilta perittäisiin samanlainen asiakasmaksu kuin muiltakin. Valtio maksaisi loput.
"Laajojen terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille vastaa parhaiten Suo­mea sitovien ihmisoikeussopimusten sanamuotoja", sanoo THL:n tutki­japrofessori Ilmo Keskimäki.
Paperittomien kiireetön hoito toisi valtiolle vuosittain arviolta 300 000–800 000 euron lisäkustannukset. Summaan vaikuttaa valittu malli. "Rahasta tässä ei ole kyse", Keskimäki sanoo.
Ministeri Huovinen ei vielä ottanut kantaa suosikkimalliinsa. Hänen mu­kaansa päätöstä tehtäessä on huomioitava tasa-arvo ja ihmisoikeuskysy­mykset.

Nykyään paperittomille luvataan kiireellinen hoito.
"Kaikkia ei oteta siitä huolimatta hoitoon edes tarvittaessa", sanoo Ro­maniasta kolme vuotta sitten muuttanut Sorin Valeriu, joka toimii mo­nesti maanmiestensä tulkkina.

Helsinki päätti loppuvuodesta pitkän väännön jälkeen, että myös raskaa­na olevien ja lasten laajat palvelut turvataan.
"Toimintaohjeet puuttuvat edelleen", sanoo Hirundoa ylläpitävän Helsin­gin Diakonissalaitoksen Pekka Tuomola.

Kuluvana talvena Itä-Euroopan romaneja on ollut Helsingissä yhtä pal­jon kuin viime kesänä, 300–400, sanoo Hirundon koordinaattori Anca Enache.
"Kesällä kasaan saadut rahat eivät enää riitä talveksi, sillä hinnat ovat nousseet Romaniassa."

Myös leuto talvi on saattanut kasvattaa tulijamääriä. Tämä on huomattu Global Clinicillakin, joka vapaaehtoisvoimin tarjoaa terveyspalveluja pa­perittomille.
"Tällä viikolla tulijoita oli monta kymmentä, emme pystyneet kaikkia edes hoitamaan", Tuomola kertoo.

THL:n mukaan terveyspalvelut eivät houkuttelisi sairaita ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen. "Huonokuntoisimmat karsiutuvat matkalla pois", tutkijaprofessori Keskimäki sanoo.

THL esittää kolmea vaihtoehtoista mallia paperittomien terveydenhuol­toon. Kustannukset maksaisi valtaosin valtio.
1 Laajat oikeudet
Samat palvelut ja asiakasmaksut kuin muillakin.
2 Turvapaikanhakijoiden palvelut
Samat palvelut kuin turvapaikanhakijoillekin. Kiireellisen hoidon lisäksi terveyspalveluita, jotka ammattilainen arvioi välttämättömiksi. Lapsille laajat terveyspalvelut.
3 Raskaana olevat ja lapset
Raskaudenaikainen hoito ja tutkimus, synnytykset sekä lapsille laajat palvelut.

http://mediaseuranta.blogspot.fi/2014/03/hs-paperiton-roman-tarvitsisi-laakarin.html

boldaukset omia

[Ari-Lee]

Pari miljoonaa on nyt mitätön summa. Pari miljoonaa reumasairaalaan on ylitsepääsemätön. Lastensairaala pitääkin perustaa kiertohatulla.

[Sitruunamelissa]

Tämäkin on varmaan sellainen asia, että kun paperittomien terveyspalveluita aletaan antaa, niin päättäjillä ei tule olemaan kanttia kääntää suuntaa siinäkään tapauksessa, että kustannukset ylittyvät roimasti. Nämä alustavat arviot ovat kaikissa valtion maksamissa projekteissa samanlaisia. Aliarvioidaan reippaasti, jotta saadaan projekti alulle, ja sitten kun arviot ylittyvät aina uudestaan ja uudestaan, niin se on voi voi.

Näihin etukäteisarvioihin ei voi millään tavalla luottaa. Ne pitää vähintään tuplata, jotta ollaan edes puolivälissä todellisia kustannuksia.

[Micke90]

Jo nyt Suomessa on voimassa käytäntö, jonka mukaan kaikki välittömässä hengen vaarassa olevat saavat terveydenhoitoa, kunnes välitön hengenvaara lakkaa. Ei siihen erillistä lakia tarvita. Jos siitä tehdään laki, se muodostaa houkuttimen tulla Suomeen ilmaisen terveydenhoidon perässä. Ruotsissa siitä on jo tullut yksi monista houkuttimista, jotka vetävät puoleensa kymmeniä tuhansia onnenonkijoita joka ikinen vuosi, sanoivat ruotsalaiset humpuukitutkijat mitä tahansa.

[Outo olio]

Jos tällaista toteutetaan niin ehdottomasti kulut pitäisi ainakin periä takaisin täysimääräisinä. Euroopan Unionin kansalaisten ollessa kyseessä perinnän voisi hoitaa EU:n puitteissa, jos vaikkapa Romanian romaneista koituu Suomelle miljoonan euron kulut vuodessa, niin silloin Suomen Euroopan Unionille maksama jäsenyysmaksu vähenisi sen miljoonan vuodessa, ja Romanian vastaavasti kasvaisi. Näin esimerkkinä. EU-alueen ulkopuolisten potilaiden maksuton hoito taas vähennettäisiin suoraan kehitysapurahoista.

Mutta ei mielellään näinkään.

[mikkoR]

Jos tällaista toteutetaan niin ehdottomasti kulut pitäisi ainakin periä takaisin täysimääräisinä. Euroopan Unionin kansalaisten ollessa kyseessä perinnän voisi hoitaa EU:n puitteissa, jos vaikkapa Romanian romaneista koituu Suomelle miljoonan euron kulut vuodessa, niin silloin Suomen Euroopan Unionille maksama jäsenyysmaksu vähenisi sen miljoonan vuodessa, ja Romanian vastaavasti kasvaisi. Näin esimerkkinä. EU-alueen ulkopuolisten potilaiden maksuton hoito taas vähennettäisiin suoraan kehitysapurahoista.

Mutta ei mielellään näinkään.

Meinaatko että euroopan mustalaiset esittää papereita joiden mukaan heidän kotimaataan voisi laskuttaa?
Jos he esittää paperit niin silloin joutuisi maksamaan hoidosta joten parempi kertoa olevansa paperiton.

[timouti]

Nyt on kiire saada päätöksiä aikaan paperittomien hoitamisesta, kun juuri saatiin sote-uudistus lyötyä lukkoon.

Seuraavaksi virkamiehet valmistelevat lain, ja parlamentaarinen ohjausryhmä valvoo työtä.

Viiden suuren sote-alueen mallissa hankalin kysymys ovat lähipalvelut, joista syntyy varmasti kova poliittinen keskustelu.

Tuleeko lakiin ensimmäiseksi kohdaksi paperittomien hoidosta huolehtiminen, vaikka muusta pitäisi tinkiä? Kaikki viisi sote-aluetta on saatava mukaan yhteiseen urakkaan. Ainahan sitä muutama miljoona irtoaa hyvään tarkoitukseen.

On päivänselvää, että viiden suuren sote-alueen mallin taloudelliset hyödyt jäävät laskettua vähäisemmiksi, jos mistään ei karsita. Sen sanoi pääministeri Jyrki Katainenkin (kok) sunnuntain tiedotustilaisuudessa:

"Nyt meillä on välineet muokata palvelurakennetta kustannustehokkaampaan suuntaan."

http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Suurin+kysymys+on+mit%C3%A4+kuntiin+j%C3%A4%C3%A4+sote-sovinnon+j%C3%A4lkeen/a1395546944747

[RP]

Yhteiskuntajärjestelmä. Suomi on vakaa ja vapaa
kansalaisyhteiskunta, joka tarjoaa hyvät julkiset
palvelut. Täällä on turvallista ja perusinfrastruktuuri
on kunnossa. Arkisten asioiden hoitaminen on
mutkatonta. Pohjoismaisen hyvinvointi- ja oikeusvaltion
perusperiaatteet ovat meille itsestäänselvyyksiä.
Myös päivähoito- ja koulutusjärjestelmämme toimii
hyvin.

Lainauksena Työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jossa pohdittiin työperusteisin maahanmuuton vetovoimatekijöitä ja niiden markkinoimista.
http://www.tem.fi/files/37856/Tyoperusteisen_maahanmuuton_vetovoimatekijat_viestintasuunnitelma.pdf

On se kumma kun terveydenhuolto ja muut soisaalipalvelut voivat toimia vetovoimatekijänä ihmislle, jotka sen saisivat monesta muustakin maasta osapuilleen samalla, jollei paremmalla tasolla (terve, työikäinen,  -haluinen ja osaava ihminen), mutta se ei houkuta niitä, jotka sitä kotimaasaan eivät saisi.

[Finka]

Muiden eläinlajien kohdalla tartuntaudit pyritään pysäyttämään jo rajalla.

[Faidros.]

Muiden eläinlajien kohdalla tartuntaudit pyritään pysäyttämään jo rajalla.

Ehkä maahantunkeutujille pitäisi jakaa ilmaiseksi kastraatiorokotesyöttejä?
Kuka muuten kehittäisi rokotteen työallergiaa vastaan, koska geneettinen sairaus se ei ole, eihän?

[Melbac]

LAUANTAI 8. MAALISKUUTA 2014
HS: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua
Helsingin Sanomat: Paperiton Roman tarvitsisi lääkärin apua 8.3.2014

25-vuotias Roman Ioana on raskaana kahdeksannella kuulla – ehkä. Hän ei tiedä tarkkaan toisen lapsensa laskettua aikaa tai sitä, onko kaikki hy­vin: ultraäänitutkimusta ei ole tehty.
"Huolettaa, kun esimerkiksi selkää särkee jatkuvasti", Ioana sanoo päivä­keskus Hirundossa.

Vähintään raskaana oleville naisille pitäisi taata raskausaikana, synnytyk­sessä ja lapsivuodeaikana tarvittavat palvelut, linjaa Terveyden ja hyvin­voinnin laitos (THL) tuoreessa raportissaan, joka käsittelee paperitto­mien terveydenhuoltoa Suomessa.
Raportti luovutettiin perjantaina peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd).

THL:n arvioiden mukaan Suomessa oleskelee 1 000–1 500 terveyden­huollon kannalta paperittoman asemassa olevaa henkilöä. Heistä valta­osa on pääkaupunkiseudulla.
Suurimman ryhmän muodostavat Romanian ja Bulgarian romanit. He ovat luvallisesti Suomessa, mutta heillä ei ole kotimaassaan sairausva­kuutusta.

THL esitti raportissaan kolme erilaajuista mallia paperittomien tervey­denhuollon hoitamiseksi.

Laajimmassa mallissa esimerkiksi Helsingin katukuvassa näkyvät Itä-Eu­roopan romanit pääsisivät terveyskeskus- tai hammaslääkäriin kuten suomalaisetkin. Paperittomilta perittäisiin samanlainen asiakasmaksu kuin muiltakin. Valtio maksaisi loput.
"Laajojen terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille vastaa parhaiten Suo­mea sitovien ihmisoikeussopimusten sanamuotoja", sanoo THL:n tutki­japrofessori Ilmo Keskimäki.
Paperittomien kiireetön hoito toisi valtiolle vuosittain arviolta 300 000–800 000 euron lisäkustannukset. Summaan vaikuttaa valittu malli. "Rahasta tässä ei ole kyse", Keskimäki sanoo.
Ministeri Huovinen ei vielä ottanut kantaa suosikkimalliinsa. Hänen mu­kaansa päätöstä tehtäessä on huomioitava tasa-arvo ja ihmisoikeuskysy­mykset.

Nykyään paperittomille luvataan kiireellinen hoito.
"Kaikkia ei oteta siitä huolimatta hoitoon edes tarvittaessa", sanoo Ro­maniasta kolme vuotta sitten muuttanut Sorin Valeriu, joka toimii mo­nesti maanmiestensä tulkkina.

Helsinki päätti loppuvuodesta pitkän väännön jälkeen, että myös raskaa­na olevien ja lasten laajat palvelut turvataan.
"Toimintaohjeet puuttuvat edelleen", sanoo Hirundoa ylläpitävän Helsin­gin Diakonissalaitoksen Pekka Tuomola.

Kuluvana talvena Itä-Euroopan romaneja on ollut Helsingissä yhtä pal­jon kuin viime kesänä, 300–400, sanoo Hirundon koordinaattori Anca Enache.
"Kesällä kasaan saadut rahat eivät enää riitä talveksi, sillä hinnat ovat nousseet Romaniassa."

Myös leuto talvi on saattanut kasvattaa tulijamääriä. Tämä on huomattu Global Clinicillakin, joka vapaaehtoisvoimin tarjoaa terveyspalveluja pa­perittomille.
"Tällä viikolla tulijoita oli monta kymmentä, emme pystyneet kaikkia edes hoitamaan", Tuomola kertoo.

THL:n mukaan terveyspalvelut eivät houkuttelisi sairaita ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen. "Huonokuntoisimmat karsiutuvat matkalla pois", tutkijaprofessori Keskimäki sanoo.

THL esittää kolmea vaihtoehtoista mallia paperittomien terveydenhuol­toon. Kustannukset maksaisi valtaosin valtio.
1 Laajat oikeudet
Samat palvelut ja asiakasmaksut kuin muillakin.
2 Turvapaikanhakijoiden palvelut
Samat palvelut kuin turvapaikanhakijoillekin. Kiireellisen hoidon lisäksi terveyspalveluita, jotka ammattilainen arvioi välttämättömiksi. Lapsille laajat terveyspalvelut.
3 Raskaana olevat ja lapset
Raskaudenaikainen hoito ja tutkimus, synnytykset sekä lapsille laajat palvelut.

http://mediaseuranta.blogspot.fi/2014/03/hs-paperiton-roman-tarvitsisi-laakarin.html

boldaukset omia

Hauskasti suomalaiset joutuisivat kuitenkin maksamaan samasta palvelusta maksuja kuin paperittomat?.Melko varmasti tänne tulisi esim porukkaa venäjältä synnyttämään "paperittomina" jos tollainen menisi läpi kun jo nytkin niitä tänne tulee.

[sense]

"Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina. Huolta lisää se, että Suomessa ei ole hoidettu niihin liittyviä velvoitteita kunnolla.

Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta."

ENSIN pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tautien... leviäminen epidemioina, MUTTA paperittomat eivät ole kansanterveydellinen uhka.

Tyypillistä kaunistelevaa mamupolitiikkaa: sama asia kääntyy päälaelleen riippuen tulokulmasta. Laittomille mamulle pitää saada ilmainen terveydenhoito veronmaksajien rahoilla, koska heillä on vaarallisia tarttuvia tauteja ja ovat siten vaaraksi muille. Silti laittomien mamujen tarttuvat vaaralliset taudit eivät suinkaan ole mikään ongelma.

[Rusinapulla]

Suomella on varaa hoitaa ja lääniä asuttaa koko maailman sairaat ja raskautetut. Emmekö me sitä jo ymmärrä?

[Blanc73]

Helsinki hoitaa jo paperittomat

Helsingin vihervasemmistolaiset valtuutetut ovat päättäneet tehdä pääkaupungistamme vetovoimaisen mustalais-magneetin. Toivottavasti äänestäjät heräävät seuraavissa kunnallisvaaleissa....

[Melbac]

Helsinki hoitaa jo paperittomat

Helsingin vihervasemmistolaiset valtuutetut ovat päättäneet tehdä pääkaupungistamme vetovoimaisen mustalais-magneetin. Toivottavasti äänestäjät heräävät seuraavissa kunnallisvaaleissa....

Yli puolet helsinkiläisistä kieltäisi kerjäämisen yms ja pistäisi noi kerjäläiset ja muut ulos maasta mutta kuitenkaan tuolla ei asiasta edes keskustella vaan ehdotukset on jotain "autetaan niitä että niitä tulisi tänne vielä lisää".

[Onnikka]

Nyt on kiire saada päätöksiä aikaan paperittomien hoitamisesta, kun juuri saatiin sote-uudistus lyötyä lukkoon.

Seuraavaksi virkamiehet valmistelevat lain, ja parlamentaarinen ohjausryhmä valvoo työtä.

Viiden suuren sote-alueen mallissa hankalin kysymys ovat lähipalvelut, joista syntyy varmasti kova poliittinen keskustelu.

Tuleeko lakiin ensimmäiseksi kohdaksi paperittomien hoidosta huolehtiminen, vaikka muusta pitäisi tinkiä? Kaikki viisi sote-aluetta on saatava mukaan yhteiseen urakkaan. Ainahan sitä muutama miljoona irtoaa hyvään tarkoitukseen.

On päivänselvää, että viiden suuren sote-alueen mallin taloudelliset hyödyt jäävät laskettua vähäisemmiksi, jos mistään ei karsita. Sen sanoi pääministeri Jyrki Katainenkin (kok) sunnuntain tiedotustilaisuudessa:

"Nyt meillä on välineet muokata palvelurakennetta kustannustehokkaampaan suuntaan."

http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Suurin+kysymys+on+mit%C3%A4+kuntiin+j%C3%A4%C3%A4+sote-sovinnon+j%C3%A4lkeen/a1395546944747

Lisääntyvän byrokratian (eihän niin ole sanottu että lisääntyisi mutta valtio osaa sen taidon) myötä voipi jäädä hoidon ulkopuolelle entistä useampi suomalainen.

[Nuivatar]

Helsinki on jo hävitty alue, mutta älkää nyt helvetti soikoon laajentako ruttoa muuallekin!!

[Roope]

- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.

Tämä on sikälikin pelkkää tarkoituksellisen harhaanjohtavaa propagandaa, että Keskimäki ja muut kirjoittajat ehdottivat selvityksessään Suomeen laittomien maahanmuuttajien terveydenhoidon mallia, joka olisi Ruotsin uudistustakin laajempi ja radikaalimpi.

[Venne]

Työntötekijät?! Eli vastuu meidän päättäjien omista teoista yritetään työntää lähtömaiden kontolle! Meillä on vastuu OMISTA tekemisistämme ja siitä, mitä meillä annetaan rajan yli tulijoille. Lähtömailla ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, lähtömaiden olosuhteet-keskustelu käydään toisaalla. Karsitaan kansalaisten terveyspalveluista, annetaan paperittomille ilmaiset terveyspalvelut ja sanotaan lopuksi, että toimista vastuussa ovat lähtömaiden työntötekijät.

[Joopa]

No mikäs siinä. Jos tulee voimaan että ilman papereita pitää saada sama hoito kuin papereilla, niin minä kyllä olen paperiton Hassan Hulibumba joka kerta kun käyn terveyskeskuksessa. Laskut voivat sitten lähettää minne haluavat.

[Roope]

Ikkuna parempaan elämään

Turvapaikanhakijoiden motiivit lähtöön löytyvät lähtömaan työntövoimista, eivät vastaanottomaiden vetovoimista.

Milla Mäkinen/Kepa 24.3.2014

Milla Mäkinen on oikeassa, että motiivi lähtöön löytyy lähtömaan työntövoimista, mutta ei hahmota, että motiivi Suomeen hakeutumiseen löytyy vetovoimista. Sama pätee kerjäläisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin.

[Micke90]

Suomalaiset matkustavat maailmalle vetovoimien – ei työntövoimien - takia. Ulkomaille meitä vetävät mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja opiskeluun. Etsimme muista maista uudenlaisia elämänkokemuksia, mielenkiintoisia ihmissuhteita ja vahvempaa kielitaitoa. Kohdemaissa kohtaamme usein alhaisemman elintason kuin kotona, sillä meillä se on niin korkea.

Ja täsmälleen noista samoista turvapaikanhakijat tulevat tänne. Kannattaisiko Milla Magian perehtyä pakolaissopimuksen sisältöön, johon tuossa kirjoituksessaan aiemmin viittasi?

[kyllästynyt]

Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina.

HIV-potilaan hoito maksaa 20 000 taalaa vuodessa. Ei mitään halpaa lystiä todellakaan tämä paperittomien hoito

[rölli2]

eu ei lisännyt rikollisuutta suomessa, shengen sopimus ei mahdollistanut mustalaisvirtaa suomeen, ilmainen terveydenhoito ei ole vetovoimatekijä laittomille maahntulijoille, tuberkeli ei tartu, ei ainakaan henkilöstä jolla ei muka ole henkilöpapereita. lehmät lentävät helsingin kattojen yllä. voihan perse