Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[junakohtaus]

Tässä asiassa olin siis väärässä ja kiitän sinua tietojeni täydentämisestä.

[junakohtaus]

Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?

Itsehän en ole asiasta mitään mieltä kun en mestoja tunne, mutta paralleeli on ilmeinen.

[multa tulille]

Jos termillä  "kaavoituskommunisti" käsitetään kunnnallista kaavoitusmonopolia, jossa virakmiehet valmistelevat  (joskus konsulttien ohjaamina)  erilaiset rakentamista ohjaavat kaavat ja polliittiset päätöksentekijät  (Jotka naissä asioissa ovat usein maallikkoja) eli kunnalliset  lautakunnat, -hallitukset ja  valtuustot päättävät ka sen jälkeen ympäristöministeriö ( joka on täynnä töytöhyyppiä) vahvistaa , niin sitten me ollaan kommunismissä.  Helsingissä aikaisemmin kaavoitus tapahtui "yleisen yhteyskunnallisen hyvän ehdoilla", jota virkamiehet       (=kaavoitusarkkitehdit) tekivät kulloisenkin muodin  mukaisesti. NÄin on syntyneet  sodanjälkeiset  suht' väljät  metsälähiöt (esim Herttoniemi ja Kaarela) , 60- ja  70-- luvun DDR-tyyppiset betronibrutalismilähiöt, sen jälkeiset  värikylläiset  niksuttelulähiöt (en siis tarkoita mitä  niissä mahdollissti tehdään vaan miltä ne näyttävät) ja niin  syntyvät uudet lähiöt Östersdundomiin ja Vartiosareen, aina sen mukaan mikä milloinkin on muodisssa. Se millaisia kaavoituskkommunistia siellä kulloinkin on, on vhän monipiippuyisempi juttu, koska kaava ei koskaan synny ihan yhden miehen tai naisen tahdoista, van siinä on väkeä ja päätöksentekijää kuin panssaripataljoonassa.

Viimeisen parinkymmnen vuoden aikana kaavoitukseen ainakin Helsingissä on tutlut taustalle vaikuttamaan suuri raha. Kaavoja on tehty vähän suuren rahan tarpeiden mukaan, maata on myyty(mitä kaupunki ei aikaisemmin paljoa tehnyt) ja kuviio on muuttunut myös siltä osin, mutta ei pidä luulla että tavallisellä talon haluajalla olisi tässäkään toimintamalllissa mitään tilaa tai sijaa. Ne  on suuret kiinteistösijoittajat tai tosi isot firmat, joilla on jotain mahdollisuuksia ja nekin vain silloin, kun yhetiskunnan (ja kaupungin) talous sukeltaa (niin kuin kohta taas tapahtuu). Silloin  Helsingin kaupunkikin myy tontteja ja kaavoittajät tekevät juuri niinkuin harmaat enimenssit "esittävät".

Se on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny.  Ja jos siihen kivikaupunkiin johonkin tehdään laajempia alueita asuntoja (kuten esim. viime aikoina vanhoihin satamiin), niin niistä on suuri osa jollain lailla säädeltyjä  Ja jos jossain tehdään yksittäisiä ns. vapaarahoitteisia (jossa tuskin on naapurina mitään mokkakorvia), ovat ne niin sietämättömän kovahintaisia, että vaikkei  niitä edes paljoa tule (äkkiä tulee mieleeni vanha teollisuustalo Lauttasaaressa ja entinen toimistotalo Unioninkadun eteläpäässä) niin niitäkään ei tahdota saada kaupaksi, koska ne jotka niihn tahtoisivat , niillä ei riitä pelimerkit ja ne joilla olisi rahaa, ne eivät sinne halua.

[Onnikka]

Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?

Kylmä siellä ainakin on.
http://en.wikipedia.org/wiki/San_Francisco_Bay_Area#Climate

En tahtoisi mennä. Ei sillä että töitäkään siellä olisi.

[junakohtaus]

Se on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny.

Tämä on itse asiassa täysin muutettavissa oleva asia. Muutama vähemmän fiksu määräys ja ohje kirjoitetaan uusiksi tai luetaan toisin, niin kaupunkia voi jälleen rakentaa. Olen toisaalla yrittänyt tätä edistää.

[jka]

Ai niin vielä. Päteekö Piilaaksoon tässäkin ketjussa usein Helsinkiä koskien esitetty "Sinne mennään vain töiden perässä, ei siellä kukaan vapaaehtoisesti asuisi"? Jos ei, miksi ei?

Itsehän en ole asiasta mitään mieltä kun en mestoja tunne, mutta paralleeli on ilmeinen.

Kuten olen tässäkin ketjussa joku aika sitten sanonut niin ainakin minun mielestä Piilaakso on maanpäällinen paratiisi siinä miten työ ja asuminen voidaan parhaimmillaan yhdistää ja järjestää. Omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia on melko lähellä toteutumista tuolla. No, järviä saisi olla vähän enemmän mutta San Franciscon lahti on vieressä jos vesielementtiä haluaa.

Toki Piilaaksoonkin muutetaan ensisijaisesti työn perässä mutta kaikki tapahtuu kuitenkin täysin markkinaehtoisesti. Ne työpaikat joita tuolla on tarjolla on maailmanmittakaavassakin rankattu maailman parhaiksi. Kärkinimenä tietysti Google joka on käytännössä jokaisessa maassa jossa sillä on toimintaa rankattu jos ei parhaaksi niin ainakin kolmen parhaan työnantajan joukkoon. Piilaaksoon ei tietenkään ole muuttamista jos et ole oikealla alalla ja tälläkin alalla oikeasti huippuosaaja. Näillä huippuosaajilla olisi työpaikka missä tahansa muuallakin maailmassa.

Sillä porukalla joka on pakotettu muuttamaan Helsinkiin työn perässä ei ole todellakaan työpaikkaa missään muualla edes koko maailmassa puhumattakaan Suomesta.

[junakohtaus]

Katselin vähän street viewsta ja minusta siellä näytti rumalta, mutta tämä ei tietenkään ole kuin yhden henkilön pintapuolinen mielipide.

[jka]

Katselin vähän street viewsta ja minusta siellä näytti rumalta, mutta tämä ei tietenkään ole kuin yhden henkilön pintapuolinen mielipide.

Street viewistä et näe mitä on porttien sisäpuolella. Suurten firmojen kampuksilla on nurmikkoa, puistoa ja keinoaltaita. Voit mennä pitämään lounastauon vaikka pikikillä nurmikolla toimistosi ikkunan alla. Itse en ole missään nähnyt viihtyisämpiä työympäristöjä. Ja suoraan sanottuna missään en ole nähnyt ankeampia työympäristöjä kuin pääkaupunkiseudulla.

[junakohtaus]

Ymmärrän. Toisaalta siellä ulkopuolella on jotain ihmeellistä epäpaikkaa. Makuasioita.

[jka]

En tiedä mitä alueita olet katsellut. Itse olin aikoinaan tällä alueella.

Palo Alto

Enkä nyt hakemallakaan löydä kauheasti "epäpaikkaa" mitä sillä sitten tarkoitatkaan.

Tottakai Piilaaksostakin löytyy kunnon teollisuusalueita ja varsinkin rakentamatonta aluetta. Mutta ne alueet jotka on rakennettu on kyllä aika viimeisen päälle.

[junakohtaus]

Katselin kokoojakatujen varsia, jotka olivat kyllä sairaan rumia.

Sitten toisaalta varsinainen asuttu alue näyttää aika kivalta. http://goo.gl/maps/jGOhf

[jka]

Tuossa muuten Googlen kampusalue ja pääkonttori jos kiinnostaa.

Google

Vieressä mm. Golf-kenttä ja muutama vielä rakentamatonkin tontti.

Koko tuo alue on rakentunut sen jälkeen kun itse tuolla olin.

Kummassa kävisit mielummin perheellisenä töissä? Googlessa ja asuisit muutaman kilometrin päässä kuviesi kaltaisessa omakotitalossa. Vai Nokian konttorissa ja asuisit Kirkkonummella tai Nurmijärvellä.

[junakohtaus]

Miksi ihmeessä mä asuisin Kirkkonummella tai Nurmijärvellä?

Siinä linkittämässäni oli kivaa, että se muistutti muutettavat muuttaen esim. Kumpulaa tai Toukolaa tai mitä näitä nyt on, Puistola. Aivan säädyllisiä alueita.

Jos mä olisin Nokialla pääkonttorilla töissä, mä epäilemättä edelleen asuisin Helsingissä kaupunkialueella. Varsinkin kun kohta metro tulee, se olisi hyvin helppo juttu. Nytkin mä olisin sieltä työmatka-aikaan varmaankin alle puolen tunnin päässä julkisilla.

[no future]

nyt ollaan taas kyllä aika huteralla pohjalla jos jotain palo altoa verrataan helsinkiin, nimenomaan kirkkonummi tai nurmijärvi olisi osuvampia.  60000 asukasta 30-50 km:n päässä isoista kaupungeista (san jose, san francisco). Sinällään alueen onnistunut "konsepti" ja menestys toki on kadehdittavaa.

[junakohtaus]

Ai siellä asuu niin vähän väkeä?

Siinä tapauksessa vertailu tosiaan on aika mieletön. Niin pieni porukka ja niin valtava bisneskeskittymä ovat suunnilleen uniikki juttu eikä sitä auta verrata mihinkään. On triviaalisti totta, että jos jossain on nipussa suuryritysten pääkonttoreita, siellä on myös aivan rutosti rahaa.

[IDA]

Palo Altoon mennään tietenkin siksi, että Xeroxin tutkijat kehittelivät siellä Smalltalkin

[jka]

nyt ollaan taas kyllä aika huteralla pohjalla jos jotain palo altoa verrataan helsinkiin, nimenomaan kirkkonummi tai nurmijärvi olisi osuvampia.  60000 asukasta 30-50 km:n päässä isoista kaupungeista (san jose, san francisco). Sinällään alueen onnistunut "konsepti" ja menestys toki on kadehdittavaa.

Mitä höpiset. Koko piilaakson asukastiheys on samaa luokkaa kuin Espoon. Koko Piilaaksossa asuu 4 miljoonaa ihmistä. Se että porukka on jakaantunut pariinkymmeneen 100.000 henken "pikkukaupunkiin" ei muuta asiaa mitenkään. Kaikki nuo ovat vieri vierssä etkä erota kyliä toisistaan vaikka ne virallisesti ovatkin eri kaupunkeja.

Kahden suurkaupungin San Franciscon ja San Josen väli on 77km. Eli samaa luokkaa kuin Helsngistä Hämeenlinnaan. Jos haluat verrata tuota konseptia johonkin niin laitat Koko tuolle matkalle 4 miljoona ihmistä. Eli käytännössä koko Suomen. Aika helvetin kaukana Kirkkonummesta ja Nurmijärvestä.

[Onnikka]

Se on valitetavasti raaka totuus, ettei sellaista kunnon kaupunkitilaa, kun on Tullinpuomista etelään, ei nykyjärjestelmällä enää synny.

Tämä on itse asiassa täysin muutettavissa oleva asia. Muutama vähemmän fiksu määräys ja ohje kirjoitetaan uusiksi tai luetaan toisin, niin kaupunkia voi jälleen rakentaa. Olen toisaalla yrittänyt tätä edistää.

Minusta se ei ole paras ratkaisu. Talot kun on vieri vieressä, on meluisampaa ja saasteisempaa kuin lähiöissä joissa on jäänyt pari puutakin väliin, ainakin vanhemmissa. Mikäli joku tahtoisi sellaisia rakentaa, niin miksi ei sopisi rakennella, tilastahan ei ole puutetta. Mutta väljempi on parempi.

Sillä porukalla joka on pakotettu muuttamaan Helsinkiin työn perässä ei ole todellakaan työpaikkaa missään muualla edes koko maailmassa puhumattakaan Suomesta.

Suurempi ongelma kuin muuttajat, on ne jotka ei muuta. Kun sitä työtä on lähinnä Helsingissä. Osalla ei ole varaa ja osan mielestä se on niin epäviihtyisä ettei sinne kannata lähteä edes viisinkertaisten tulojen tähden.
Nyt kun soteuudistuksen tekivät ja sanovat kilvan ettei tarvitse kuntien rajoja muutella, ei tilanne muutu. Mikä ei ollut yllätys, Helsingin ongelmat on olleet olemassa vuosikymmeniä eikä halua niitä ratkaista ole ollut vaikka se olisi ihan helppoa.

[junakohtaus]

Sitä väljempää on vaikka kuinka paljon. Sen sijaan tiivistä kaupunkia on hinnoista päätellen huomattavasti vähemmän kuin sitä kaipaavia ihmisiä. Meillä päin neliöhinnat liikkuvat neljän - viiden tonnin paikkeilla ja naapurissa Kalliossa viiden -kuuden. Kyllä se jotain kertoo hyvin suuren ihmisjoukon aidoista preferensseistä.

[Maisteri Vihannes]

Luultavasti. Kuten jo totesinkin, toivottavasti Vantaa tekee jotain sille olemassaolevalle radalle ja sen asemille. Myyrmäki näyttää aika karsealle ghetolle heti asemalta alkaen. (Sitähän se onkin, mutta tarviiko sitä turistille heti sanoa?)

Myyrmäen mahdolliseen ghettouteen kantaa ottamatta. Itse ainakin turistina pitäisin parempana saada tieto ghettoalueelle saapumisesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos joku alue on kamala, parempi nähdä se jo junasta ja osata pysyä junassa, kuin jäädä pois junasta ja havaita olevansa jossain missä ei haluaisi olla.

[Onnikka]

Luultavasti. Kuten jo totesinkin, toivottavasti Vantaa tekee jotain sille olemassaolevalle radalle ja sen asemille. Myyrmäki näyttää aika karsealle ghetolle heti asemalta alkaen. (Sitähän se onkin, mutta tarviiko sitä turistille heti sanoa?)

Myyrmäen mahdolliseen ghettouteen kantaa ottamatta. Itse ainakin turistina pitäisin parempana saada tieto ghettoalueelle saapumisesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos joku alue on kamala, parempi nähdä se jo junasta ja osata pysyä junassa, kuin jäädä pois junasta ja havaita olevansa jossain missä ei haluaisi olla.

Eipä se mikään ghetto ole mutta kieltämättä junalla kun Oulusta päin tulee, alkaa vähäsen kehitysmaiselle näyttämään kun Helsinki lähenee.
Vielä sitten Pasilassa ulos niin hipshei. Autolla ei samaa efektiä tule, on siistimmät vierustat autotiellä.

Valtio voisi halutessaan Helsingin asunto-ongelman poistaa. Eikun valtiollistaa kaikki kuntien maat, maksamatta korvauksia. Niihin halpoja tyyppitaloja sitten ilman mitään hienouksia muuten kuin että lämpöä riittää ja äänieristeet on tehty. Voisivat vaikka arkkitehtikilpailun pitää siitä, kaikille avoimen, millaisia olisivat ulkoapäin. 60/70-luvun lähiöissä vielä oli ihan hyvin suunniteltu asuntoja. Eikun vierailemaan tämän vuosituhannen puolella tehtyyn niin sisältä eivät kummoisen suunniteltuja ole enää. Puita väliin, niin ettei ulos katsoessa tarvitse nähdä takapuoltaan raaputtavaa viereisen talon asukkia.

Valtiolla olisi sama mahdollisuus ollut jo viimeistään 60-luvulla muttei tahtonut. (50-luvulla ei vielä tainnut olla talous kunnossa sodan jäljiltä.) Valtio rakensi lähiöitä muualle, ettei vain väki lähtisi Helsinkiin, yksityisille firmoille antoivat tehtäviksi ne, kuten kunnillekin. Osassa kuntia taisivat ihan kunnan puolesta osata rakentaa siis, eikä mennyt voitot siten muualle.

Olivat alle puolihintaisia heidän vuokratalonsa yksityisiin verrattuina. Nykyisin on nousseet osassa hinnat ylikin yksityisten tason eikä kunnan asuntoa saa suomalaiset niissä missä ovat halvempia.
Sellaisella kommunismilla talous nousisi kummasti, kun niitä asuntoja olisi tarjolla riittävästi.

Maan tasalle kehnokuntoiset vanhat kuntien talot, mikäli niitä on yhä jäljellä, uudet korkeammat tilalle toimisi myös. Sitäkään ei tehdä.

200 neliön tontteja joihin rakennusoikeutta 400 neljään kerrokseen, niin että puolet tontista taloa ja puolet pihaa voisivat omakotitalorakentajille maista jakaa myös. Ottavat niin korkeat verot kaikesta muusta rakentamiseen ja asumiseen liittyvästä että syytä ei ole tontista ottaa rahaa. Ketkä rakentaa vain 200, 100 tai 50 neliötä saisi vaikka sitten verohelpotuksia valmistalon ostamisesta, sitä enempi mitä pienempi talo.

Mutta valtion ilmiselvä tarkoitus on päästä eroon koko kansasta ja siinä yhtenä keinona on pitää työt ja kansa erillään, valitella ettei tule siivoojia muualta kuin ulkomailta. Ei kai kun suomalaisilla ei varaa ole muuttaa koko kaupunkiin.

[jka]

Sitä väljempää on vaikka kuinka paljon. Sen sijaan tiivistä kaupunkia on hinnoista päätellen huomattavasti vähemmän kuin sitä kaipaavia ihmisiä. Meillä päin neliöhinnat liikkuvat neljän - viiden tonnin paikkeilla ja naapurissa Kalliossa viiden -kuuden. Kyllä se jotain kertoo hyvin suuren ihmisjoukon aidoista preferensseistä.

Väljää ehkä on, mutta paskaa väljää. Espoon väljyyskin on kaavoitettu päin helvettiä. Jos tehdään väljää se pitää tehdä nimenomaan Piilaakson mallin mukaan niin että myös työpaikat löytyy vierestä. Ei näin, että jonnekin suon laitaan laitetaan omakotitaloalue ja työpaikat vaikka nyt sitten Keilaniemeen.

Kaavoitus ei saa kuin paskaa aikaiseksi Suomessa. Sekä tiivis kaupunki, että väljä kaupunki on pääkaupunkiseudulla päin helvettiä. Parempi olisi jättää kaikki suosiolla markkinoiden ratkaistavaksi. Ainakaan nykyisestä ei voi juuri mitenkään enää huonontaa.

[junakohtaus]

Minäkin olen sekoittuneen kaupungin ystävä. Taas vaihteeksi olemme jostain samaa mieltä.

[Onnikka]

Minäkin olen sekoittuneen kaupungin ystävä. Taas vaihteeksi olemme jostain samaa mieltä.

Mitenkäs olisi jos jokaisen kerrostalon (esim. 30 kerrosta) viereen tulisi ratikkapysäkki ja siihen sen talon ympärille omakotitaloja, sopivan hajuraon taakse, triplasti sen verran mitä kerrostalossa asuntoja? Seuraavaan alueeseen sitten vähintään sata metriä.
Kun olisi ratikkapysäkki, ei tarvisi kauppaa taikka kapakkaa viereen joten pysyisi hiljaisena. Sitten erikseen kauppa ja kapakka - alueet?

Tämähän ei siis olisi sitä ydinkeskustakaupunkialuetta sitten, kunhan pohdin.

[jka]

Osaisiko joku kertoa että mihin teoriaan tai ideologiaan perustuu kaavoitus jossa alueille annetaan yksiselitteisesti vain yksi tehtävä. Ensin paikkaan A kaavoitetaan taloja asumista varten eli paska nukkumalähiö, sitten paikkaan B ihan toiselle puolelle kaupunkia toimistorakennuksia joka on taas paska työympäristö. Lopuksi paikkaan C taas jonnekin huitsin nevadaan kauppakeskus. Sitten ihmetellään kun jengi pendelöi pisteiden A, B ja C:n väliä ja kuluttaa kaksi tuntia vuorokaudesta pelkkään liikkumiseen johon pitäisi kulua korkeintaan puoli tuntia ja joka paikassa on infernaaliset ruuhkat. Jotain tällä kaavoitusperiaatteella pitää hakea mutta minun järkeeni ei mahdu että mitä helvettiä sillä haetaan? Mahdollisimman kurjaa elämää ihmisille?

Jos kaikki tehtävät olisi iloisesti sekaisin niin ihminen kyllä itse optimoi asumispaikkansa näiden suhteen että liikkuminen lopulta minimoituu ja samoin ruuhkat. Jos toiminnot ovat eri pisteissä niin minkäänlaista optimointia ei voi lopulta edes tehdä. Tämän näkee livenä taas kerran Piilaaksossa. Asuntojen hinnat ovat koko alueella aika lailla samoissa. Jengi pystyy ostamaan asunnon mahdollisimman läheltä työpaikkaansa ja kun kauppakin löytyy työmatkan varrella niin kaikkien toimintojen suorittamiseen ei mene matka-aikaa mitään vuorokaudessa. Eikä ole edes ruuhkia missään vaikka kaikki liikkuminen tehdään autolla.

[junakohtaus]

Itse asiassa osaan kuin osaankin. Modernistinen paradigma. Yhdellä alueella nukutaan, toisella tehdään työtä, kolmannella virkistytään. Aikoinaan kohtalaisen fiksu veto, koska 1800-luvun sekoittuneet jokseenkin orgaanisesti syntyneet kaupungit olivat melkoisia tuberkuloosilääviä. Toisen maailmansodan jälkeen autoistumisen myötä mopo sitten karkasi lapasesta pahemman kerran kun vallitsi ajattelu, että välimatkoilla ei ole väliä, onhan meillä autot. Nopea pikakurssi siitä mitä tämä nykyisin tarkoittaa ja miksi pitäisi tehdä toisin esim.

http://maisemat.net/?p=94

Onnikka, muun muassa tuollaisia tässä on tullut pohdittua. Itse olen kaupunkityyppisen kaupungin ystävä, ja pidän siitä kun on kauppoja ja krouveja, mutta en oleta että kaikki jakaisivat tämän rakkauteni. Tuo olisi varmasti toimiva ja hyvä malli.

[Onnikka]

Onnikka, muun muassa tuollaisia tässä on tullut pohdittua. Itse olen kaupunkityyppisen kaupungin ystävä, ja pidän siitä kun on kauppoja ja krouveja, mutta en oleta että kaikki jakaisivat tämän rakkauteni. Tuo olisi varmasti toimiva ja hyvä malli.

Henkilökohtaisesti on näitä kaksi syytä miksen välitä keskustamaisesta asumisesta:

Autot eli katupöly ja pakokaasut.

Melu eli pihaltahan kuuluu ääntä vaikka naapurit olisi hiljaisia.

Ensimmäiseen ei oikein ratkaisua ole, hyväkuntoisille voisi mielestäni silti tehdä kävelykeskustoja, mutta kun käytännössä keskustojen asukeista monet ovat sen verta vanhoja etteivät autotta pärjää niin voisivat jäädä pieniksi alueiksi ne.
Jos alunperin tehtäisiin alueet sellaisiksi joihin pääsisi ainostaan remontti ja muuttoautot niin varmastikin olisivat viihtyisiä. Silti tarvittaisiin julkista liikennettä alueelta pois ja alueelle liikkumista varten.

Julkinen liikenne voitaisiin tehdä niin, että olisi lämpöiset sateensuojat joissa sitä odotella. Kymmenen minuuttia kävelyä pisimmillään voisi olla sopiva tiheys pysäkeille, jos vaikka ratikkoja olisivat. Mikäli tehtäisiin maanalainen kaupunki jossa kävellä voisi huonoilla keleillä, voisi vanhat ja muuten liikuntarjoitteiset niissä käyttää sähköllä toimivia - no nyt sitten unohdin miksi niitä kutsutaan, sellaisia istuttavia skoottereitahan heillä on. Uudelle alueelle sellaisen voisi helposti suunnitella ja toteuttaa mutta vanhoille hankalampi. Muoks, ei taidakaan muuta nimeä olla, tollasia siis: http://www.ptkeskus.fi/Sterling_Elite_XS4_sahkoskootteri.html

Meluun olisi helppo ratkaisu eli asunnoista hotellihuonemaisia, niissähän on äänieristeet. Vaikka hotelli sijaitsisi keskustassa, ei ulkoa paljoa kuulu eikä baarista innostuneista asukeistakaan jolleivat ihan vieressä ole.

Keitä nämä eivät haittaa, varmasti on mukavaa keskustassa asua muutenkin. Itse vaan herään mihin tahansa ääneen ja yskin katupölystä. Järven jäällä tai hiihtämässä en talvisinkaan yski, mutta pienikin pakkanen niin pakokaasutkin haittaa kovin, näin keväällä katupöly sitten käytännössä estää pitempien matkojen kävelemisen vaikka lämpöä riittäisikin. Tuli tosin sellanen hengityssuojakin ostettua, toimii se muttei kehtaa käyttää kun näyttää omituiselle.

Helsingin keskusta on kuitenkin sellaisissa hinnoissa vuokriltaan ettei sinne tarvitse minun lähteä. 
Pikkukaupungeissa on kohtuuhintaisia keskusta-asuntojakin, mutta sitten löytyy myös samoihin hintoihin vaikkapa järven vierestä asuntoja. Autottahan ei keskustojen ulkopuolella oikein asua voikaan, mutta Helsingin keskusta on sen verta kalliimpi jo ettei siellä olisi varaa asua autottakaan minulla. Näin työttömänä tietenkin se olisi paras paikka asua, töitten löytymisen todennäköisyys on monisatakertainen siellä verrattuna syrjässä asumiseen. Itselläni tosin on ikää jo siinä määrin että nuoret menee sielläkin ohi haastattelussa viimeistään.

[jka]

http://maisemat.net/?p=94

Ihan hyviä ajatuksia kaverilla ja olen kaikesta aika pitkälle samaa mieltä. Muutamia ajatuksia joita itselleni heräsi tuosta.

Kun on nähnyt oikeasti toimivia malleja niin väitän että malli jossa yhdellä aluella nukutaan, toisella tehdään työtä ja kolmannella virkistytään on auttamattomasti vanhentunut. Sanoisin että ei ole olemassa enää kuin yksi alue nimittäin virkistysalue. Kaikki mitä ihmiselle ylipäätän rakennetaan pitäisi olla pohjimmiltaan virkistysaluetta ja mielellään työ ja nukkumisalue jos ei nyt ihan samoja niin ainakin saumattomasti tosiinsa liittyvää yhtä ja samaa virkistysaluetta. Nykypäivän työnteolla on ihan samat vaatimukset kuin normaalilla elämällä. Aivot tarvitsevat happea ja virkistymistä 24/7 myös silloin kun tehdään työtä.

Sitten tuosta luontokaupunki-ajatuksesta. Sanoisin että nuo ajatukset ei koske millään tavalla Suomea tuolla tasolla. Jos jotain viherkattoja pitää rakentaa niin silloin ollaan jo alunperin tehty perustavaalaatua oleva virhe suomalaisessa kaavoituksessa. Ei nyt harranen aika maailman harvaanasutuimmassa maassa tarvitse tehdä yhtään taloa jossa maisemat ovat muiden talojen kattoja. Viherkatot ovat vain virheiden korjaamista ei ongelman ratkaisu. Ratkaisuna tuo toimii jossain oikeissa suurkaupungeissa, mutta edes Helsinki ei sellainen tule koskaan olemaan.

Jos haluaa nähdä elävän esimerkin oikeasti toimivasta viherkaupungista niin ... tadaa ... Piilaakso. Se on aivan käsittämätöntä miten ollaan pystytty rakentamaan puhdas autokaupunki niin että fiilis on parhaimillaan että olet keskellä metsää. Todennäköisesti jopa noista Street View kuvista pystytte yhtymään tähän mielipiteeseen kun vähän kiertelette vaikka Palo Alton ja Stanfordin maisemissa. Joka ainoassa kadunkulmassa on puita ja parhammillaan nurmikkoakin. Paahtavassa helteessä ei tarvitse koskaan kävellä kymmentä askelta enempää attä pääsee lähimmän puun varjoon. Missään ei ole kuitenkaan oikeastaan suurempia puistoja vaan talot ovat itsessään puistojen sisällä ja puistot talojen sisällä. Kaikki toimistot ja tiivimmät asuinalueetkin on rakennettu niin, että ne ovat jollain tavalla renkaan muotoisia niin että alueella on selkeä sisäpiha jonne on lasiseinät toimistosta. Sisäpiha on taas kerran puistoa nurmikkoineen ja keinolampineen. Aivan mielettömän virkistävää ja rentouttavaa tehdä työtä. Tällaista arkkitehtuuria ei ole missään suomalaisessa toimistossa vaikka lääniä olisi paljon enemmänkin kuin Piilaaksossa.

Ja sitten tuo ajatus että annetaan luonnon rehottaa. Olen kyllä vähän eri mieltä. Jopa Keilaniemen toimistoalueella on tälläkin hetkellä luontoa joka rehottaa. Ei noita alueita voi käyttää yhtän mihinkään eikä niillä ole samaa virkistysvoimaa kuin Piilaakson rakennetulla puistomaisella luonnolla.

Jos oikeaa viherakaupunkia halutaan niin sanoisin, että asukastiheys voi olla korkeintaan Piilaakson ja Espoon luokkaa. Jos tiheys tuosta kasvaa joudutaan tekemään kompromisseja ja ainoastaan korjaamaan virheitä. Virkistysalueet väksinkin eriytyy, eikä pysytytä tekemään luonnollista fuusiota luonnon ja kaupungin välillä. Ainoastaan jotain selkeitä puistoja ja hätäratkaisuna jotain viherkattoja.

Artikkelin lopussa on mielenkiintoinen termi "high-tech slummi". En ihan päässyt jyvälle mitä tuolla tarkoitetaan. Se, mitä itse tuolla käsittäisin on nimenomaan Piilaakso. High-Tech firmat tekevät työntekijöilleen juuri sellaiset olosuhteet kuin he haluavatkin ja joissa he parhaiten viihtyvät ja jaksavat tehdä tehokkaasti työtä.

Ja lopuksi vielä se, että viherkaupungin ajatus on näköjään ainakin jollain tasolla tulossa niin mitä helvettiä on todellisuus Suomessa. Yksi maailmankin mittakaavassa merkittävin viherkaupunkikokeilu Tapiola tuhotaan parasta aikaa totaalisesti metron tieltä rakentamalla betonibunkkereita täyteen.


Sori, tuli vähän pitkä mutta innostuin, Lisää tuon kaltaisia kavereita suomalaiseen kaavoitukseen kaikesta huolimatta.

[junakohtaus]

Jees näin. Ajatus sektoreittain funktionaalisesti suunnitellusta kaupungista ei koskaan ollut kovin hyvä, vaikka sillä olikin hetkensä, mutta nykyisin se on auttamattoman vanhentunut.

Kuinka väljää tai tiivistä tehdään on sitten poliittisen väännön paikka. Minä kannatan tiivistä, muun muassa koska tiivis säästää luontoa parhaiten.

[junakohtaus]

Niin muuten vielä jka,

tässä nähdään että keskustelu kannattaa. Ei me niin kauhean eri mieltä asioista lopulta ollakaan, koska kumpikin tahdotaan rakenteeltaan tiivistä ja sekoittunutta kaupunkia. Minä preferoin korttelikaupunkia tyyliin Kallio, Vallila, ja joukkoliikennettä, koska se sopii sinne parhaiten. Sinä tykkäät Piilaaksosta, joka on autoa ja omakotitaloa, mutta kumpikaan meistä ei pidä sektorikaavoituksesta, jonka lopputuloksena kaikkien kaikki aika menee liikennevehkeessä kököttäessä vain, koska jonkun sedän mielestä näyttää paperilla paremmalta kun toiminnot on selkeästi eroteltu toisistaan.