Matleena Seppälä: Maahanmuuttajakattojärjestöt vaikuttajina (gradu)

[Roope]

Title:    Maahanmuuttajakattojärjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina : järjestöjen kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan
Author:    Seppälä, Matleena
Abstract:    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajakattojärjestöissä koetaan niiden yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Tutkimustehtävää lähestytään poliittisen mahdollisuusrakenteen ja resurssien mobilisaation teoretisoinnin näkökulmasta. Poliittisen mahdollisuusrakenteen avulla on mahdollista analysoida institutionaalisia ja diskursiivisia ja resurssien mobilisaation avulla organisatorisia rakenteita, jotka mahdollistavat ja rajoittavat yhteiskunnallista vaikuttamista. Lisäksi kehystämisen prosessi on osa teoreettista viitekehystä, sillä rakenteita ei ole olemassa sellaisenaan, vaan ne ovat riippuvaisia toimijan tulkinnasta. Tutkielman metateoreettinen lähestymistapa on siten konstruktivistinen strukturalismi, joka kuuluu osaksi sosiaalisen konstruktionismin teoriaperinnettä. Näistä teoreettisista lähtökohdista on perusteltua selvittää maahanmuuttajakattojärjestöjen näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaan. Tutkielman aineisto on kerätty teemahaastattelemalla maahanmuuttajakattojärjestöjen avainhenkilöitä. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimustulokseni olen jäsennellyt järjestöjen toimintamahdollisuuksiin vaikuttavien rakenteiden - eli yhteiskunnallisten instituutioiden ja diskurssien sekä järjestöjen sisäisten tekijöiden - mukaan. Tutkimustuloksenani esitän, että sekä sisäinen että ulkoinen edustavuus ovat merkittäviä järjestöjen vaikuttamisen kannalta. Moninaisuudesta johtuen maahanmuuttajakattojärjestöjen sisäinen yhteneväisyys on välillä koetuksella, mutta viranomaiset näkevät järjestöt maahanmuuttajien edustajina. Haasteena kotouttamispolitiikassa tosin on, että se eristää maahanmuuttajia ja heidän järjestöjään omalle monikulttuurisuussektorilleen. Sen sijaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta ylietninen verkostoituminen olisi avainasemassa. Mediassa maahanmuuttajat nähdään usein objekteina, ja maahanmuuttajajärjestöjen pääseminen subjektin asemaan on haastavaa. Viime aikoina kärjistynyttä maahanmuuttokeskustelua pidetään maahanmuuttajakattojärjestöissä väliaikaisena vaiheena, joka luo niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin. [showless]
Date:    2013
Subjects:    maahanmuuttajat maahanmuuttajajärjestöt kattojärjestöt yhteiskunnallinen vaikuttaminen poliittinen mahdollisuusrakenne resurssien mobilisaatio

Matleena Seppälä: Maahanmuuttajakattojärjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina : järjestöjen kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan (gradu)

Toimijan kohtaamaan poliittiseen mahdollisuusrakenteeseen vaikuttavat myös muut toimijat
samalla kentällä, sillä toimijat eivät toimi tyhjiössä. Nämä toimijat voivat muodostua
liittolaisiksi tai vastustajiksi. Maahanmuuttajien kanssa samalla kentällä toimivia ja siten
maahanmuuttajien poliittiseen mahdollisuusrakenteeseen vaikuttavia toimijoita ovat muun
muassa äärioikeistopuolueet, rasistiset ryhmittymät sekä maahanmuuttajia tukevat ryhmät.
Myös näiden suosioon ja kannatukseen vaikuttaa poliittinen mahdollisuusrakenne.
(Koopmans ym. 2005; 5, 18, 21–22.) Muiden toimijoiden vaikutus
mahdollisuusrakenteeseen, on mahdollista ottaa huomioon osana vaikutusdynaamista
mahdollisuusrakenteen ulottuvuutta. Tulkitsen äärioikeiston ja rasististen ryhmien
tarkoittavan yleisemmin ottaen maahanmuuttovastaisia näkemyksiä esittäviä yksilöitä tai
ryhmiä.

Siten rinnastan esimerkiksi perussuomalaiset maahanmuuttokentällä vaikuttaviksi muiksi
maahanmuuttovastaisiksi toimijoiksi, sillä ainakin eduskuntavaalien 2011 aikaan
perussuomalaisten edustajat kritisoivat näkyvimmin maahanmuuttopolitiikkaa (ks. Maasilta
2012a, 161). Sen sijaan perussuomalaiset ei ole äärioikeistopuolue tai rasistinen ryhmittymä.
Puolueen virallinen johto ei niinkään ole profiloitunut maahanmuuttovastaiseksi, vaan sen
ovat tehneet yksittäiset puolueaktiivit (Keskinen 2009, 44). Monilla puolueen tärkeissä
asemissa olevilla edustajilla on kuitenkin yhteyksiä äärioikeistoryhmittymiin (Jungar 2012,
17). Kolmasosalla perussuomalaisten noin neljästäkymmenestä kansanedustajasta on tai on
ollut yhteyksiä äärioikeistoksi luokiteltaviin Hommafoorumiin ja Suomen Sisuun, ja nämä
kansanedustajat ovat olleet varsin vaikutusvaltaisia perussuomalaisten
maahanmuuttopolitiikan radikalisoitumisessa (emt., 13). Siten voidaan ainoastaan todeta,
että joillakin perussuomalaisten edustajilla on yhteyksiä äärioikeistoon, ja äärioikeistolaiset
näkemykset saattavat jossain määrin näkyä näiden edustajien lausunnoissa ja politiikassa.

Maahanmuuttovastaisten vaatimusten menestykseen vaikuttavat käsitykset kansalaisuudesta
ja poliittisen tilan avoimuus. Riippuen kansalaisuuden käsityksistä eli diskursiivisesta
mahdollisuusrakenteesta sekä poliittisesta tilasta äärioikeiston mobilisaation mahdolliset
muodot ovat institutionalisoituminen, radikalisoituminen, marginalisoituminen ja
populismi. Institutionalisoitumista tukevat vahva diskursiivinen mahdollisuusrakenne,
esimerkiksi etno-nationalistinen käsitys kansalaisuudesta, sekä avoin poliittinen tila. Tällöin
olosuhteet ovat otolliset vahvan puolueen synnylle. (Koopmans ym. 2005; 188–189, 202.)
Haastattelujen perusteella olosuhteet ovat olleet suosiolliset perussuomalaisten kasvulle,
sillä taloudellisen taantuman vuoksi perussuomalaisten nationalistiset näkemykset ovat
saaneet kannatusta.

Perussuomalaisten kannatuksen nousun syyksi voidaan aineiston perusteella tulkita myös
avoin diskursiivinen tila. Maahanmuuttovastaiseen mobilisoitumiseen vaikuttaa se, ovatko
muut poliittiset puolueet ottaneet osan heidän diskursiivisesta ja ideologisesta tilastaan
haltuunsa vai onko tämä diskursiivinen tila vapaana maahanmuuttovastaiselle
mobilisaatiolle. Maahanmuuttovastaiset näkemykset saavat todennäköisimmin enemmän
näkyvyyttä ja kannatusta julkisessa tilassa, mikäli esimerkiksi suuret puolueet eivät hallitse
heidän poliittista tilaansa. (Koopmans ym. 2005; 22, 81, 182, 188–189, 204, 242).

Haastateltavien mukaan muut puolueet eivät ole ottaneet aktiivisesti kantaa
maahanmuuttopolitikkaan (ks. myös Maasilta 2012b, 9), mikä on Raittilan (2009, 70)
mukaan ollut asianlaita jo 2000-luvun alusta asti. Lisäksi aineistossa esiintyy myös kritiikkiä
viranomaisten ja päättäjien liian pehmeää maahanmuuttodiskurssia kohtaan. Siten
diskursiivinen tila on ollut vapaana perussuomalaisten kärkeville maahanmuuttopoliittisille
näkemyksille.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu vaikuttaa maahanmuuttajakattojärjestöjen
poliittiseen mahdollisuusrakenteeseen teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta kahdesta
syystä.

Ensinnäkin perussuomalaiset ovat maahanmuuttokentällä vaikuttavia muita
toimijoita, sillä aineistossakin tulee esille, että puolue on ottanut kärkkäästi kantaa
maahanmuuttoasioissa. Lisäksi koska toimijan institutionaalisiin mahdollisuusrakenteisiin
vaikuttavat yhteydet päättäjiin ja hallintoon ja perussuomalaiset on eduskunnan kolmanneksi
suurin puolue, maahanmuuttajakattojärjestöjen yhteyksillä siihen voidaan olettaa olevan
ainakin jotain merkitystä vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Koska aineistossa esiintyy
epäilyksiä perussuomalaisia kohtaan, voitaneen olettaa, että maahanmuuttajakattojärjestöjen
mielestä puolue ei edistä heidän asiaansa. Tämä on tulkittavissa esimerkiksi eräästä
kritiikistä, jonka mukaan oikeudessakin maahanmuuttovastaisista kommenteistaan
syytettynä ollut perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei saisi johtaa muun muassa
maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevää hallintovaliokuntaa. Edellä käsiteltyjen
näkökulmien perusteella totean, että perussuomalaisten nousu sinällään voidaan tulkita
haasteeksi maahanmuuttajakattojärjestöjen institutionaalisen mahdollisuusrakenteen ja siten
yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta.

6.2. Maahanmuuttonäkemysten hetkittäinen kärjistyminen

Tutkimusaineiston perusteella viime vuosina maahanmuuttokeskustelussa ja asenteissa ovat
korostuneet väliaikaisesti maahanmuuttovastaiset näkemykset, mikä ei ole vain suomalainen
vaan ainakin eurooppalainen ilmiö (ks. myös Maasilta 2012b, 12; Keskinen 2009, 43;
Koopmans ym. 2005, 180). Aineiston perusteella muutos on alkanut Suomessa vuoden 2008
eduskuntavaalien aikoihin (ks. myös Raittila 2009, 67; Keskinen 2009, 33; Keskinen 2012,
1–2), jonka jälkeen se on ollut havaittavissa erityisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien (ks.
myös Maasilta 2012a) ja vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä.

Haastatteluissa esille tulevat syyt ilmapiirin hetkittäiselle muutokselle ovat monilta osin
yhteneviä Pentti Raittilan (2009, 68–72) näkemysten kanssa. Aineistossa osasyyksi
mainitaan taloudellinen taantuma ja perussuomalaisten kannatuksen kasvu (ks. myös Raittila
2009, 68) – haastateltavien mukaan jälkimmäisen ollessa osin seurausta ensimmäisestä –
jolloin julkisessa keskustelussa alkoi enenevässä määrin esiintyä nationalistisia ja
maahanmuuttovastaisia näkemyksiä. Perussuomalaisten ehdokkaat nousivatkin julkisuuteen
maahanmuuttovastaisilla näkemyksillään (Keskinen 2012, 1; Maasilta 2012b, 8), ja ovat
aktiivisimmin esittäneet julkisuudessa maahanmuuttajien elämäntapoja (Keskinen 2009, 41)
sekä maahanmuuttopolitikkaa kritisoivia (Maasilta 2012a, 161) näkemyksiä. Diskursiivinen
mahdollisuusrakenne on ollut suotuisa näille näkökulmille maahanmuuttajaksi luokittelun
luomasta toiseudesta johtuen. Maahanmuuttovastaisiksi ovat profiloituneet kuitenkin
yksittäiset perussuomalaiset ehdokkaat puolueen virallisen johdon sijaan (Keskinen 2009,
44; ks. myös Wickström ja Maasilta 2012, 139–141).

Lisäksi keskustelun kärjistymiseen maahanmuuttokeskustelun on aineiston perusteella
vaikuttanut aineiston sirpaloituminen. Kriittisyys ja negatiiviset näkemykset
maahanmuuttajia kohtaan ovat kukoistaneet internetin keskustelufoorumeilla, kun
valtamediassa keskustelu on ollut varovaista ja turhan kriittisiä kommentteja on vältelty.
Valtamediassa keskustelu on ollut mustavalkoista, kun sitä ovat hallinneet uhkakuvat
maahanmuutosta ja toisaalta suvaitsevaisuutta korostavat jutut maahanmuuttajien
menestystarinoista ja eksotiikasta (Raittila 2009, 71). Suomalaisessa
maahanmuuttopolitiikassa on tehty virhe  1990-luvulla liiassa pyrkimyksessä
suvaitsevaisuuteen sen sijaan, että maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä ongelmista
olisi opittu keskustelemaan (Aden 2009, 27). Tämä on haitannut maahanmuuttoon liittyvien
ristiriitojen käsittelyä monista eri näkökulmista (Keskinen, Rastas, Tuori 2009, 11), ja
maahanmuuttokeskustelu on eriytynyt. Maahanmuuttokeskustelun kovenemisen on
aiheuttanut lopulta sosiaalisen median ja valtamedian suhteen muuttuminen
interaktiivisemmaksi viime aikoina, kun maahanmuuttovastaiset näkemykset ovat saaneet
näkyvyyttä valtamediassakin (Raittila 2009; 69–70, 72; Vehmas 2012, 134).

Maahanmuuttokeskustelu on ollut viime vuosina aineiston perusteella
maahanmuuttovastaisten puolueiden ja oikeistosiiven dominoimaa. Yleinen näkemys
haastateltavien keskuudessa on, että julkista keskustelua käyvät poliitikot ja
kantasuomalaiset, eikä siinä valitettavasti kuulu maahanmuuttajien ääni (ks. myös Keskinen,
Rastas ja Tuori 2009, 8). Haastateltavien mukaan maahanmuuttoon liittyvää julkista
keskustelua on leimannut vihapuhe, maahanmuuttovastaisuus, nationalismi sekä joidenkin
poliitikkojen epäammatilliset lausunnot (ks. myös Wickström ja Maasilta 2012, 137–139).
Nykyään valtamediassa sallitaankin maahanmuuttopolitiikan rajukin kommentointi
(Maasilta 2012a, 161; ks. myös Koopmans ym. 2005, 246), mikä on avannut
maahanmuuttovastaisille näkemyksille uusia mahdollisuuksia.

Tutkimusaineistossani kritisoidaan mediassa huomiota saanutta maahanmuuttokriitikoiksi
itseään nimittävien ryhmää pelon ja epäluulon purkamisesta sen sijaan, että he todella
käsittelisivät oikeita maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Myös tutkijoiden mukaan
maahanmuuttokriittisyys-termi ei vastaa sen nimissä esitettyjä näkemyksiä (Maasilta 2012b,
11–12; Raittila 2009, 73). Aineiston perusteella ryhmän kyseenalaiset lausunnot pitävät yllä
negatiivisia stereotypioita maahanmuuttajista ja erityisesti islamista. Lisäksi on liioiteltu
Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrää ja luotu siitä johtuvia epätodellisia
uhkakuvia. Haastateltavien mukaan maahanmuuttoa pidetään virheellisesti enemmän
uhkana kuin mahdollisuutena (ks. myös Wickström ja Maasilta 2012, 146–148).
Uhkakuvien ylläpitäminen sopii maahanmuuttoa vastustavien tahojen tarkoitusperiin
maahanmuuton hillitsemiseksi.

Mediadiskurssi muodostuu erilaisten ryhmittymien pyrkimyksistä edistää tietynlaisen
kehyksen eli tulkinnan esittämistä todellisuudesta. Asian käsittely mediassa riippuu siitä,
kuka sen pääsee kehystämään. Keskustelu muuttuu sen seurauksena, että jotkin toimijat
saavat enemmän näkyvyyttä ja kannatettavuutta. (Ferree ym. 2002; 103, 201, 286.)
Maahanmuuttokriitikoiksi itseään kutsuvat tahot aloittivat maahanmuuttoon liittyvän
keskustelun ja ovat siten pystyneet suurelta osin määrittelemään keskustelun suunnan
(Keskinen 2009, 42; Maasilta 2012b, 9). Tällöin maahanmuuttovastaisten kehystämät
kuvaukset todellisuudesta ovat hallinneet julkista keskustelua, jolloin huomiota ei ole
kiinnitetty maahanmuuttoon liittyviin positiivisiin näkökulmiin.

[Tabula Rasa]

Voi vattu ja vastakarva millä soovalla saa nykyään graduja kasaan. Ideologia tärkeämpää kun suoranaiset loogiset ristiriidat. Tai voimakkaan yksipuoliset näkemykset. Selkeää jatkumoa em ainejärjestöjen tuotoksille.

Tekaisempa tässä tutkimuksen jos vielä joltakulta puuttuisi gradu.

Hyökkäävätkö äärioikeistolaiset fasistit jatkuvasti maahanmuuttajien kimppuun suomessa?

1) hyökkäävät varmasti (2p)

2) en ole nähnyt vielä hyökkäävän(2p)

3) Eivät hyökkää(ei uskalla tunnustaa, eli (2p)

[Juffe]

Noh, kaipa Hommaforumia on perusteltua sanoa äärioikeistolaiseksi, jos kerran:

Tulkitsen äärioikeiston ja rasististen ryhmien
tarkoittavan yleisemmin ottaen maahanmuuttovastaisia näkemyksiä esittäviä yksilöitä tai
ryhmiä

.

[Uuno Nuivanen]

Minusta mokutus voitaisiin julistaa ihan viralliseksi tieteenalaksi Suomessa. Saisimme mokutuksen lisensiaatteja, tohtoreita ja professuureja. Koska mokutus on ilmeisesti valtion ja osin kuntienkin tärkein tehtävä, olisi reilumpaa virallistaa sen asema.

[P]

"

Tutkimusaineistossani kritisoidaan mediassa huomiota saanutta maahanmuuttokriitikoiksi
itseään nimittävien ryhmää pelon ja epäluulon purkamisesta sen sijaan, että he todella
käsittelisivät oikeita maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. "

Aatteelinen vahva todistus on "tiedettä'" 

[Siili]

Minusta mokutus voitaisiin julistaa ihan viralliseksi tieteenalaksi Suomessa. Saisimme mokutuksen lisensiaatteja, tohtoreita ja professuureja. Koska mokutus on ilmeisesti valtion ja osin kuntienkin tärkein tehtävä, olisi reilumpaa virallistaa sen asema.

Kyseessä olisi sen verran lavea tieteenala, että se väistämättä pilkkoutuisi edistyksen myötä eri suuntauksiin: teoreettinen mokutus, kokeellinen mokutus, vertaileva mokutus jne jne.

[junakohtaus]

Tutkimusaineistossani kritisoidaan mediassa huomiota saanutta maahanmuuttokriitikoiksi
itseään nimittävien ryhmää pelon ja epäluulon purkamisesta sen sijaan, että he todella
käsittelisivät oikeita maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

Tässä ilmeisesti syytetään meitä siitä, että emme anna panostamme sen pohtimiseen, miten parhaiten toteutettaisiin ja millä rahoilla politiikkaa, jota vastustamme?

[P]

Tutkimusaineistossani kritisoidaan mediassa huomiota saanutta maahanmuuttokriitikoiksi
itseään nimittävien ryhmää pelon ja epäluulon purkamisesta sen sijaan, että he todella
käsittelisivät oikeita maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

Tässä ilmeisesti syytetään meitä siitä, että emme anna panostamme sen pohtimiseen, miten parhaiten toteutettaisiin ja millä rahoilla politiikkaa, jota vastustamme?

Jep - väärin arvosteltu - senkin vaskistit!

[akez]

Noh, kaipa Hommaforumia on perusteltua sanoa äärioikeistolaiseksi, jos kerran:

Tulkitsen äärioikeiston ja rasististen ryhmien
tarkoittavan yleisemmin ottaen maahanmuuttovastaisia näkemyksiä esittäviä yksilöitä tai
ryhmiä

.

Tutkimusten mukaan enemmistö eurooppalaisista suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti. Siten graduntekijän näkökulmasta enemmistö eurooppalaisista kuuluu äärioikeistoon ja/tai rasistisiin ryhmiin. Mahtoikohan jokin mennä nyt pieleen tutkimuksen määrittelyissä ja johtopäätöksissä? Erinomaisen mielenkiintoinen tutkimuskohde tällä saralla olisi ollut, miksi enemmistön näkemykset eivät realisoidu harjoitetussa maahanmuuttopolitiikassa edes kansallisella, saati sitten eu-tasolla.

[Kemolitor]

Aika hurjan tulkinnan todellakin tekee Matleena Seppälä:

Tulkitsen äärioikeiston ja rasististen ryhmien tarkoittavan yleisemmin ottaen maahanmuuttovastaisia näkemyksiä esittäviä yksilöitä tai ryhmiä.

Itse asiassa minusta tuo koko virke on jotenkin äidinkielellisesti sekava. Tarkoittaako hän, että että kaikki äärioikeistolaiset ja rasistiset ryhmät kuuluvat myös maahanmuuttovastaisiin ryhmiin vai toisinpäin vai molempia?

Mutta joka tapauksessa, jos graduntekijä tällaisen väitteen heittää, niin kyllähän sitä pitäisi kunnolla perusteella, kun kerran se ilmeisesti on hänen oma tulkintansa.

Pientä ristiriitaa hän sentään on asiassa näkevinään:

Kriittisyys ja negatiiviset näkemykset maahanmuuttajia kohtaan ovat kukoistaneet internetin keskustelufoorumeilla, kun valtamediassa keskustelu on ollut varovaista ja turhan kriittisiä kommentteja on vältelty.

Tosin tuolla yhdellä "turhan" sanalla saadaan virkkeen sisältö muutettua aika lailla toisenlaiseksi.

Vaikuttaa ehkä hieman asenteelliselta opinnnäytetyöltä. Mutta niin se taitaa ihan suoraan ollakin:

s. 7: Aloitin tutkimusprosessin syksyllä 2011, jolloin rajasin tutkimustehtävän ja ehdotin yhteistyötä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomolle. Järjestöhautomo tukee maahanmuuttajajärjestöjä toimimaan aktiivisesti ja itsenäisesti suomalaisessa järjestökentässä, minkä vuoksi yhteistyö tuntui luontevalta ratkaisulta. Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut sitä, että olen saanut Järjestöhautomolta apua kontaktien luomisessa haastateltaviin, sillä Järjestöhautomo tekee monien maahanmuuttajakattojärjestöjen kanssa yhteistyötä. Lisäksi olen saanut tutkimuksen aikana kommentteja teksteihini. Sen sijaan tutkimusasetelman rajaamisen olen tehnyt omista lähtökohdistani, ja lopulliset tässä tutkielmassa esittämäni näkemykset ja tutkimustulokset ovat omiani.

Hmm, Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo on antanut kommentteja teksteihin, minkähänlaisia kommentteja?

Mikä sitten on tämä Järjestöhautomo:
http://www.jarjestohautomo.fi/

Järjestöhautomo tukee monikulttuurisia yhdistyksiä sekä maahanmuuttajayhdistyksiä toimimaan aktiivisesti ja itsenäisesti suomalaisessa järjestökentässä. Järjestöhautomo on ainoa organisaatio Suomessa, joka on erikoistunut vähemmistöryhmien yhdistysten kouluttamiseen ja tukemiseen.

http://www.jarjestohautomo.fi/jarjestohautomo/

Ketähän siellä mahtaisi olla töissä:

Matleena Seppälä
koulutuskoordinaattori - training coordinator
(naps)
http://www.jarjestohautomo.fi/yhteystiedot-contact/

No, niin hän kyllä gradussaan kertookin:

s. 7: Maaliskuusta 2012 alkaen olen ollut Järjestöhautomossa töissä. Tutkielman suhteen tämä on ajoittunut siten, että ennen työsuhdettani Järjestöhautomoon olin rajannut tutkimusasetelman ja kerännyt tutkimusaineiston. Työsuhteessa ollessani olen analysoinut aineiston ja kirjoittanut tämän tutkimusraportin. Tutkimusprosessiin ja tähän lopulliseen tutkimusraporttiin työsuhteeni on saattanut vaikuttaa siten, että keräämäni tutkimusaineiston lisäksi tulkintoihini ovat saattaneet vaikuttaa käytännön maahanmuuttajajärjestötyössä tekemäni havainnot. Olen siis jossain määrin hyödyntänyt passiivista osallistuvaa havainnointia tutkimusprosessin aikana. Tämä havainnointi ei ole kuitenkaan primääriaineistoani enkä ole tehnyt sitä tiedostaen tai järjestelmällisesti. On kuitenkin syytä tuoda esille, että nämä käytännön työkentällä saadut havainnot ja kokemukset ovat voineet vaikuttaa tulkintoihini aineistosta, sillä tiedostan tutkijan tulkintoihin vaikuttavan hänen omat kokemuksensa ja havaintonsa. En pidä tätä kuitenkaan ongelmallisena, sillä kaikki saamani tulokset pohjautuvat tutkimusaineistoon, ja ne ovat sen pohjalta perusteltavissa. Käytännön työssä saamani kokemukset ja havainnot voivat sen sijaan tuoda tutkimusaineistoon syvempää ymmärrystä, kun aineistoa on ollut mahdollista reflektoida suhteessa käytäntöön.

Olisi mielenkiintoista nähdä gradun saama arvostelu, onko gradun arvioija nähnyt mitään ongelmaa tässä.

[Jaska Pankkaaja]

Matleena on ajan hermolla: jos kokoomus tai kepu haluavat mättää rahaa johonkin niin on suomalaisten veronmaksajien asia miten NE sen rahoittavat. Jos jykän EU virka maksaa vit*sti niin sitten se maksaa.

[ihminen]

Objektiivista ja puolueetonta tulkintaa?

Matleena Seppälä
koulutuskoordinaattori - training coordinator
(naps)
http://www.jarjestohautomo.fi/yhteystiedot-contact/

Pakolaisapu?

Matleena, eikö yhtään hävetä?

Minua hävettäisi.

[Saippuakupla]

Kyllä voi hautomon toiminta olla kallista puuhaa:

SUOMEN PAKOLAISAPU RY

Maahanmuuttajayhdistysten voimavaraistamiseen (Järjestöhautomo)

Vuosi   Haettu     Myönnetty
2014    215 000   188 000
2013    224 000   200 000
2012    240 000   224 000
2011    300 000   224 000
2010    252 000   198 000
2009    239 000   200 000

Yhteensä myönnetty 1 234 000 €

http://avustukset.ray.fi/fi-fi/jarjesto/1959

Päättyneet avustukset:

SUOMEN PAKOLAISAPU RY

Pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöjen voimavaraistamisprojektiin (Järjestöhautomo)

Vuosi   Haettu     Myönnetty
2008    248 000   200 000
2007    240 000   200 000
2006    300 000   200 000
2005    330 000   100 000

Yhteensä myönnetty 700 000 €

http://avustukset.ray.fi/fi-fi/jarjesto/1959

[junakohtaus]

Herää kysymys ovatko maahanmuuttajat voimavaraistuneet, kun puuhaan on vuosikaudet hakattu 200 tonnia vuodessa.

[P]

Herää kysymys ovatko maahanmuuttajat voimavaraistuneet, kun puuhaan on vuosikaudet hakattu 200 tonnia vuodessa.

No onhan meillä nyt mm. Somalialainen mehiläistenhoitoyhdistys, joka saa myös julkisia avustuksia. Puhumattakaan loputtomasta määrästä julkisilla rahoilla elävistä muutaman hengen mamuyhdistyksistä. Jokainen avustuseuro tuolle hautomolle on luonut varmasti kymmenen euron lisätarpeen julkisiin avustuksiin noille mainitsemilleni järjestöille. Tee työtä, jonka seuraukset ovat vieläkin kalliimmat yhteiskunnalle - lie hautomon slogan?  Olikohan parhaita hautomotuloksia se Synergian silta?

Ja kun tätä julkisen avustusrahan jakamista hyötysuhteeltaan kaivontäyttämistä vastaavaan paperinpyörittämiseen arvostelee. Niin julkisesta rahoituksesta palkansa saava leimaa minut rasistiksi ja äärioikeistolaiseksi gradussaan!

Tähän pahkasika ei olisi kyennyt!

[ihminen]

Pakolaisapu on saanut vuonna 2011 RAY:ltä kotimaan pakolaisprojektitoimintaan 519 971,82€  Muita avustuksia reilun 100 000 euroa ja muuta tuottoa vajaat 30 000 €.

Henkilöstökulut näistä rahoista 546 992,97€ siinä ei paljon jää jaettavaksi toimintaan, on hyvät palkat maailmanparantajilla?

Tasekirja 2011 sivulta 3
http://www.pakolaisapu.fi/images/pdf/Jarjesto/tasekirja2011valmis.pdf


Pakolaisapu talous
http://www.pakolaisapu.fi/fi/jarjesto/talous.html

[Acres]

Ai vitsi kun olisin halunnut opponoida tämän graduseminaarissa. Paljon helppoja maaleja.

[Ernst]

Kyllä voi hautomon toiminta olla kallista puuhaa:

Kultamunan hautominen ei ole ilmaista.
-uusi viidakon sananlasku


http://www.jarjestohautomo.fi/blogi/#.UydYXvmSx8E

[Jaakko Sivonen]

Kolmasosalla perussuomalaisten noin neljästäkymmenestä kansanedustajasta on tai on ollut yhteyksiä äärioikeistoksi luokiteltaviin Hommafoorumiin ja Suomen Sisuun

Katsotaanpas, keillä muiden puolueiden poliitikoilla "on tai on ollut yhteyksiä" Hommaforumiin:

• Jyrki Kasvi (vihr.)
• Dan Koivulaakso (vas.)
• Sari Essayah (kd.)

Lisäksi entinen vähemmistövaltuutettu:

• Johanna Suurpää

Ovatko nämäkin henkilöt siis äärioikeistolaisia? 

[Ernst]

Kolmasosalla perussuomalaisten noin neljästäkymmenestä kansanedustajasta on tai on ollut yhteyksiä äärioikeistoksi luokiteltaviin Hommafoorumiin ja Suomen Sisuun

Katsotaanpas, keillä muiden puolueiden poliitikoilla "on tai on ollut yhteyksiä" Hommaforumiin:

• Jyrki Kasvi (vihr.)
• Dan Koivulaakso (vas.)
• Sari Essayah (kd.)

Lisäksi entinen vähemmistövaltuutettu:

• Johanna Suurpää

Ovatko nämäkin henkilöt siis äärioikeistolaisia? 

Huomasit luultavasti käsitteen luokiteltavissa? Suomeksi se tarkoittaa, että Matleenamme varaa itse itselleen oikeuden nimitellä haluamiaan ihmisiä tai foorumeita. Päiväkodin pihalla tällaiseen sortuvalle sanotaan, että se, joka toista haukkuu, on itse.

[Jukka Wallin]

"

Tutkimusaineistossani kritisoidaan mediassa huomiota saanutta maahanmuuttokriitikoiksi
itseään nimittävien ryhmää pelon ja epäluulon purkamisesta sen sijaan, että he todella
käsittelisivät oikeita maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. "

Aatteelinen vahva todistus on "tiedettä'" 

Joo ollaan yritetty, mutta tuomiolauselmien mukaan se ei ole mitenkään muodissa...

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Minusta mokutus voitaisiin julistaa ihan viralliseksi tieteenalaksi Suomessa. Saisimme mokutuksen lisensiaatteja, tohtoreita ja professuureja. Koska mokutus on ilmeisesti valtion ja osin kuntienkin tärkein tehtävä, olisi reilumpaa virallistaa sen asema.

Monikulttuurisuuden opintokokonaisuus (25 op) kuulostaa viralliselta.

[akez]

Mitähän mieltä gradunkirjoittaja mahtaa olla näistä maahanmuuttokriitikoista? Kumpaa ovat, äärioikeistoa vai rasisteja? Juttu saksalaisesta Die Welt -lehdestä.

Koulutustutkimus: Maahanmuuttajat valittavat koulujen suurista maahanmuuttajamääristä

Maahanmuuttajat toivovat taustasta riippumatta lapsilleen parasta mahdollista koulutusta - samalla he kuitenkin usein näkevät oman taustansa puutteena. Koululuokissa istuu liikaa maahanmuuttajia.

Die Welt 4.12.2013 juttu saksaksi

Joitakin kuukausia sitten Berliinissä sattui tapaus, joka kertoo paljon maahanmuuttajataustaisten henkilöiden minäkäsityksestä. Silloin erään Neuköllnin lukion kolme oppilasta nosti kanteen Berliinin maakuntahallintoa vastaan. Koululaiset eivät läpäisseet koekautta. Oppilaat olivat vakuuttuneita, että syynä tähän oli suuri sellaisten oppilaiden määrä, joiden äidinkieli ei ollut saksa. Kyseisessä luokassa tähän ryhmään kuului 67% oppilaista. Mukana luvussa ovat kanteen nostaneet oppilaat.
(...)

2013-12-04 Saksa: Koulutustutkimus - Mamujen mielestä kouluissa liikaa mamuja!

[foobar]

Aika hurjan tulkinnan todellakin tekee Matleena Seppälä:

Tulkitsen äärioikeiston ja rasististen ryhmien tarkoittavan yleisemmin ottaen maahanmuuttovastaisia näkemyksiä esittäviä yksilöitä tai ryhmiä.

Itse asiassa minusta tuo koko virke on jotenkin äidinkielellisesti sekava. Tarkoittaako hän, että että kaikki äärioikeistolaiset ja rasistiset ryhmät kuuluvat myös maahanmuuttovastaisiin ryhmiin vai toisinpäin vai molempia?

Mutta joka tapauksessa, jos graduntekijä tällaisen väitteen heittää, niin kyllähän sitä pitäisi kunnolla perusteella, kun kerran se ilmeisesti on hänen oma tulkintansa.

Joissain korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa tuollaisesta perusteita vaille jätetystä mutu-paskanpuhumisesta tulisi satikutia. Poliittiset agendatieteet ovat sitten asia erikseen.

Sinällään tosin tämä on täysin turhaa keskustelua. "Äärioikeisto" on poliittinen leimakirves, ei tieteellinen termi. Se ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että "me ei pidetä niistä." Alun perin se piti keksiä selittämään se, miten ne kaksi eurooppalaista sosialismia poikkesivatkaan toisistaan. Toinen niistä oli äärioikeistolaista... sosialismia. Eh.

[Uuno Nuivanen]

Minusta mokutus voitaisiin julistaa ihan viralliseksi tieteenalaksi Suomessa. Saisimme mokutuksen lisensiaatteja, tohtoreita ja professuureja. Koska mokutus on ilmeisesti valtion ja osin kuntienkin tärkein tehtävä, olisi reilumpaa virallistaa sen asema.

Monikulttuurisuuden opintokokonaisuus (25 op) kuulostaa viralliselta.

Mokuhommissa todellisuus on aina tarua ihmeellisempää!1!