News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

2014-03-06 YLE: Maahanmuuttajien kritiikkiä suomen opetukseen

Started by Iloveallpeople, 06.03.2014, 17:20:02

Previous topic - Next topic

Iloveallpeople

QuoteMaahanmuuttajien kritiikkiä suomen opetukseen - näin vastaavat asiantuntijat

Suomi haluaa lisätä maahanmuuttoa etenkin työelämän tarpeisiin. Ylen saaman palautteen perusteella maahanmuuttajien keskuudessa kytee turhautuminen. Kotoutuminen ei vastaa visioita, koska kielen opettelussa on lukuisia vaikeuksia.

Yle uutiset pyysi kommentteja siitä, miten hyvin suomen kielen opetus palvelee maahanmuuttajia. Vajaassa viikossa saimme yli 60 sähköpostia, pääosin maahanmuuttajilta itseltään.

Kokosimme yhteen maahanmuuttajien ja muidenkin keskusteluun osallistuneiden näkemyksiä väitteiden ja kysymysten muotoon. Niihin vastaavat yksikönjohtaja Merja Vannela maahanmuuttajille työvoimapoliittista kielikoulutusta järjestävästä Axxellista sekä neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta.

On paljon maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea nimeksikään vaikka ovat asuneet täällä kymmenenkin vuotta ja käyneet kursseja. Mistä tämä johtuu?

Merja Vannela: Tämä on totta. Siihen on monta selitystä. Useimmiten kyse on siitä, että ihminen ei itse ole panostanut silloin kun yhteiskunnan puolelta on mahdollisuus annettu. Kaikille ei ole helppoa oppia. Ne, joille englannin kieli on vahva, on suomen oppiminen vaikeampaa. Kymmenen vuotta sitten opetus oli myös erilaista: paljon on kehitytty 10 vuodessa.
...

Loput: YLE
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Elemosina

Varsin hyvin taituroituja vastauksia näiltä rouvilta Merja Vannela ja Ulla-Jill Karlsson.
Tässä pätkä.

QuoteKankeilla toimilla ja toimimattomalla kielikoulutuksella Suomi menettää nyt suuren osan siitä potentiaalista, mitä ulkomaalaisilla olisi tarjota.

Karlsson: Meillä ei ole korkeakoulutetuille suunnattua kielenopetusta tarpeeksi. Se voi tietenkin vaikuttaa siihen että ei integroiduta, jos työ ole sellainen missä pärjää englannilla. Vaikea ja haastava kysymys. Muualla maailmassa on sama tilanne.
Avoimilla rajoilla tuhottiin avoin yhteiskunta
EU-turistien CV http://hommaforum.org/index.php/topic,6906.msg1324730.html#msg1324730

Tabula Rasa

Useimmiten kyse on siitä, että ihminen ei itse ole panostanut silloin kun yhteiskunnan puolelta on mahdollisuus annettu.

Eiköhän tästä ihan suoraan kyse? Se että mihin me muut käytämme vaivaa pitäisi tulla kuin mamulle illallinen. Se ettei kukaan opi jollei itse näe vaivaa. Itse opin vuodessa uuden kielen ihan vain ahkeruudella. Väitän että mikäli ei kolmessa opi opetuksesta huolimatta edes auttavasti niin kyse on silkasta laiskuudesta.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Siili

Quote from: Tabula Rasa on 06.03.2014, 17:32:06
Useimmiten kyse on siitä, että ihminen ei itse ole panostanut silloin kun yhteiskunnan puolelta on mahdollisuus annettu.

Eiköhän tästä ihan suoraan kyse? Se että mihin me muut käytämme vaivaa pitäisi tulla kuin mamulle illallinen. Se ettei kukaan opi jollei itse näe vaivaa. Itse opin vuodessa uuden kielen ihan vain ahkeruudella. Väitän että mikäli ei kolmessa opi opetuksesta huolimatta edes auttavasti niin kyse on silkasta laiskuudesta.

Eiköhän ole kysymys myös siitä, missä määrin hakeutuu käyttämään kieltä.  Jos opettaja on ainoa kontakti suomea puhuviin, voi oppiminen olla hidasta, vaikka satsaisikin oppimiseen.  Ja jos kulttuurierot ovat hirmuiset, voi olla melko vähän luontevaa keskusteltavaa natiivien kanssa.

ämpee

Mielenkiintoisen ristiriitainen uutinen.
Quote"Suomi haluaa lisätä maahanmuuttoa etenkin työelämän tarpeisiin."

Väittää otsikko, mutta:
Quote"Nimenomaan tähtäimessä on työelämään siirtyminen."

Eli, lisää maahanmuuttoa työelämän tarpeisiin, mutta saammekin sellaista maahanmuuttoa joka ei kouluttamatta kelpaa työelämän tarpeisiin.
Eikä se koulutus paljoa lämmitä jos kykyjä ei muuttajalla riitä:
Quote"On paljon maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea nimeksikään vaikka ovat asuneet täällä kymmenenkin vuotta ja käyneet kursseja."

Vaikka käsittääkseni työelämällä ei ole tarpeita saada lisää työvoimaa vaan lisää työpaikkoja, niin tarpeita tyydyttämään saapuneet ovat varsin kelvotonta joukkoa jos kymmenessä toimettomuuden vuodessa ei opi nimeksikään suomea.

Väistämättä tässä tulee mieleen, että tulijoiden tarpeet ovat tyydytetyt, ja työelämä on heidän kannaltaan pelkkä häiriötekijä.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

koli

QuoteNe, joille englannin kieli on vahva, on suomen oppiminen vaikeampaa.

Paskanpuhetta. Tunnen yhden perheen, joista jokaisen äidinkieli on englanti. Ovat asuneet lähes 15 vuotta Suomessa ja osaavat jokainen perheen isää lukuunottamatta niin hyvin suomea, että sillä pärjää joka paikassa Suomessa (lukuunottamatta ruåtsinkielisiä alueita). Senkin perheen isän osaamattomuus johtuu siitä, ettei aikaa ole, kun se tekee töitä, jossa matkustellaan ympäri maailmaa ja on jatkuvasti kiinni töissään. Työkielenä tietenkin englanti. Motivaatiota ja halua sillä kyllä riittäisi. Ehtiihän sitä toki jossain vaiheessa, kun vaihtaa työpaikkaa tai jää eläkkeelle.

Kaikki on kiinni motivaatiosta, ajasta ja siitä, että aivokapasiteetti riittää kielen oppimiseen. Tietyillä ryhmillä aivokapasiteetti ei riitä lakien noudattamiseen saati kielen oppimiseen, eikä heillä ole motivaatiotakaan kuin khatin mässyttämiseen ja notkumiseen, aikaa heillä kyllä riittäisi istua kielikursseilla vaikka aamusta iltaan. Monet heistä istuvat kielikursseilla kehdosta eläkkeelle asti.
Mörökölli

ilkka75

Quote from: koli on 06.03.2014, 18:23:03
QuoteNe, joille englannin kieli on vahva, on suomen oppiminen vaikeampaa.

Paskanpuhetta.

Kyllä ja ei. Ymmärrän kyllä pointin tuossa: ulkomaalaiset kaverini täällä Herwannassa eivät opi suomea, koska he eivät sitä joudu missään käyttämään. Kurssit ovat englanniksi, kaupan kassa palvelee englanniksi, samaten ravintolat, pankit, bussikuskit, työkaverit, kaikki. Ja jos he itse yrittävät puhua sanankin suomea, vaihtaa keskustelukaveri samantien Lontoon kieleen. Tarkoitus lienee olla kohtelias, mutta käytännössä silloin estetään välttämätön harjoittelu.

Koska opiskeltavaa riittää muutenkin, ei paikallisen kielen oppiminen ole ykkösprioriteettina, sillä yhteinen kieli on jo olemassa. Pakottavaa tarvetta ei siis ole, eikä oikein motivaatiotakaan. Poikkeuksia toki on, mutta nämä poikkeukset tykkäävät kielten opiskelusta muutenkin.

Nyt siis puhun opiskelijoista. Tyhjän panttina valtion rahoilla makaavien ainoat syyt voivat olla tyhmyys, laiskuus tai molemmat.
"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."

-- Albert Einstein

"Suomi voi välttää lännen virheet maahanmuuttajien kotouttamisessa."

-- Dosentti Pasi Saukkonen

Siili

Quote from: koli on 06.03.2014, 18:23:03
Kaikki on kiinni motivaatiosta, ajasta ja siitä, että aivokapasiteetti riittää kielen oppimiseen.

Ehkäpä kyse on myös asenteesta?   

Käytännöllinen ihminen ajattelee: "Ympärilläni on yhteiskunta, joka vahvuuksineen ja heikkouksineen ei kovin nopeasti muutu, joten minun on parasta sopeutua siihen". 

Jos tulija kuitenkin ottaa kukkispropagandan tosissaan, ajattelu voi mennä seuraaviin uomiin:  "Ympärilläni on yhteiskunta, joka on joka suhteessa perseestä.  Tulevaisuuden monikulttuurisessa yhteiskunnassa pääsen kuitenkin automaattisesti jalustalle syntyperäni vuoksi, eikä minun siksi tarvitse niellä nykypaskaa."

Blanc73

QuoteOn paljon maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea nimeksikään vaikka ovat asuneet täällä kymmenenkin vuotta ja käyneet kursseja. Mistä tämä johtuu?

Motivaation puute, eli ei kiinnosta.  Miksi opetella yhtään mitään kun taikaseinästä saa rahaa ilman, että sen eteen tekee yhtään mitään. Jotain järkeä tähän touhuun on tultava! >:(
"Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjäläinen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa."

Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila: "Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi."

Shemeikka

Kun käy kielikurssia, on taikaseinä taattu. Jos oppii suomen kielen hyvin, niin pitää ruveta etsimään työtä tai mennä kurssille oppimaan ammattia. Aikoinaan ollessani mamukurssilla Suomen ulkopuolella, oli oppilaita jotka osasivat kieltä tupakkapaikalla erinomaisesti mutta tunnilla ja varsinkin kokeessa huonosti ja kävivät sitten kielikurssia vuoden toisensa perästä. Kielikurssilla tienattu leipä on kapea mutta pitkä ja helppo jos kielen kerran osaa.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

https://esapaloniemi.webnode.fi/
Nude but not naked

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

BattleOfPoitiers

#10
Anglosaksisen maailman haluttomuus oppia kieliä on erittäin tunnettua ja ilmiönä tunnustettu. Syy puutteelliseen kielitaitoon on siis motivaation puute. Miksi oppia, kun puhuu jo äidinkielenään lingua francaa, englantia? Ei se sinänsä siis paskapuhetta ole, kuten millaiseksi sitä täällä leimataan. Yksi perhe tai kourallinen perheitä ei muuta tilastollista totuutta.

Ilmiön seurauksina on mm. Kanadassa päädytty lasten kielikylpykokeiluihin n. 1960-luvulta lähtien, koska kanadanranskalaisten mielestä Kanadan englantia puhuvan väestön motivaatio oppia ranskaa (vrt. suomalaisten motivaatio oppia ruotsia tai virolaisten motivaatio oppia venäjää jne.) on ollut jatkuvasti heikko.

Toisaalta tässä tullaan samaan dilemmaan, jota olen täällä esitellyt toistuvasti: kieli ei koskaan ole pelkkä kommunikaation väline, vaan aina kiinteä ja erittäin oleellinen osa kansallista identiteettiä. Identiteetiltään vahvassa kulttuurissa voi olla vain yksi kieli. Yksi kansa - yksi kieli.

Mikäli tästä säännöstä poiketaan, luodaan perusta jatkuvalle monokulttuurien väliselle kilpailulle, keskeytymättömälle kielisegregaatiolle, syrjinnälle, halveksunnalle, vihanpidolle ja lopulta kansalaissodalle. Näin käy jokaisessa valtiossa, joissa virallisia kieliä on useampia kuin yksi tai jossa vähemmistökielten asema tunnustetaan ja niiden käyttöä aktiivisesti edistetään.

Esimerkkejä sekasortoisesta tilasta voi etsiä vaikkapa Intiasta, jossa eri provinssialueilla on erinäinen liuta virallisia kieliä, joista osaa puhutaan vähän paremmin tai vähän heikommin provinssin osasta (itäinen, läntinen jne) ja puhujan kielitaidosta riippuen. Voi olla, että hindillä ei tule toimeen kuin ehkä osassa provinssia, ja eteläisessä osassa pitäisikin taitaa yhtä tai kahta vierasta kieltä. Sama koskee Suomea, jossa kuitenkin ruotsia äidinkielenään puhuvian määrä on onneksi laskenut tasaisesti. Meilläkin on oma saarrekkeemme, jossa kieli-identiteetti viittaa vahvemmin naapurivaltioon kuin kotimaahamme. Oikeastaan kielten, eli monokulttuurien, rinnakkaiselo ei ole toiminut eikä koskaan toimi missään päin maailmaa siitä syystä, että nämä ovat ilmentymiä keskenään resursseista ja suosiosta kilpailevista monokulttuureista. Esimerkkejä valtioista, joissa kielten keskinäinen kilpailu aiheuttaa jatkuvia ongelmia: Suomi (ruotsi), Venäjä (ukraina, valkovenäjä ym. vähemmistökielet), Viro (venäjä), Intia (marathi, urdu, tamili, bengali, orija, vain joitain mainitakseni), Kiina (kyllä, huolimatta tämän kirjoituksen perusteluista Kiinassakin on vähemmistökieliä ja näiden mukanaan tuomia ongelmia; kantoninkiina, jin-kiina ym.), Israel (arabia, englanti), Yhdysvallat (espanja), Kanada (ranska), Belgia (hollanti vs. ranska), Saksa (turkki), Ukraina (venäjä), suuri osa Afrikkaa (heimokielet, paikalliset vähemmistökielet); kuten Etelä-Afrikka (afrikaans, swazi), tsonga, englanti). Listalle on poimittu vain joitakin esimerkkejä. Kuten on helppo todeta, lista on käytännössä loppumaton, ja ongelmia on lähes jokaisessa sellaisessa valtiossa, jossa käytössä ei ole aivan selkeästi käytössä oleva dominoiva pääkieli.

Esimerkkejä voimakkaammista kieli-kulttuureista (jopa yli valtiorajojen) ovat mandariininkiinaa puhuvat sekä islaminuskoiset. Ensimmäisten kieli-identiteetti uudistettiin Maon mainingeissa varsin selkeäksi rakenteeksi, jolloin kiinan kirjoittaminen latinalaisilla (eli tässä käytössä olevilla) kirjaimilla standardisoitiin ja mandariinista tuli Kiinan virallinen kieli. Jälkimmäisistä esimerkkinä vaikkapa Koraania opiskelevat muslimit, joiden arabian tausta saattaa olla hyvin erilainen, mutta jotka uskontonsa kautta yhdistyvät yhden, voimakkaan kieli-kulttuuri-uskonto-arvodogmikokoelma -kollektiivin alaisuuteen. Myös Yhdysvallat 1900-luvun alkupuolella on ollut hyvin autoritaarisella tavalla pääkieltään varjellut valtio.

Helpoiten uhkaava kansalaissota, eli monokulttuurien välinen kilpailu elintilasta, olisi ehkäistä kieltämällä muiden kielten opettaminen sekä käyttö virallisissa yhteyksissä ja tuhoamalla systemaattisesti vieraskielinen kirjallisuus ja muu kulttuurinen tuotanto sekä muodostamalla vahva kansallinen kielipatrioottinen toimintamalli. Ranska on tässä edelläkävijä, omaa kulttuuriaan mustasukkaisesti ja lähes vainoharhaisesti anglosaksisilta vaikutteilta suojeleva keskiaikainen juoksuhautamainen muinaisjäänne, jossa valtion kielitoimisto säätelee erittäin tarkasti esimerkiksi lainasanojen ranskantamista sekä ranskalaisilla kanavilla näkyvien ohjelmien kotimaisuusastetta, joille on heillä laissa määritelty vähimmäisaste.
"First they ignore you, then they ridicule you, then they fight you, then you win." -Mahatma Gandhi

"Mokutus on vahva uskonto: uskova uskoo, vaikka ei näe. Monikulttuuriuskovainen uskoo, vaikka näkee."

Ei ole olemassakaan mitään monikulttuuria: on vain olemassa olostaan keskenään taistelevia monokulttuureja.